Yhä useampi sulhanen ottaa vaimonsa sukunimen, Yle kertoo. Sukunimeä vaihtavien osuus on kuitenkin suhteellisen pieni. Viime vuonna sulhasista 1,4 prosenttia otti vaimonsa nimen joko ainoaksi sukunimekseen tai kaksoisnimekseen.
Lue uutinen Ylen uutisista:
http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id43043.html
Voisitko vaihtaa sukunimeä?
Yhä useampi ottaa vaimonsa sukunimen
Suomi24toimitus
99
36076
Vastaukset
- myös minulle
Olen nainen ja jos joskus pääsen naimisiin, niin otan ehdottomasti miehen sukunimen. Sen verran olen vanhanaikainen. No jos nimi on joku ihan sairaan kummallinen, niin kai sitte pitäisin omani. En ymmärrä miestä joka ottaa naisen nimen itselleen.
- asun laivassa
Kato nyt ensiksi mikä sen äijän nimi on !
- mutta
jos sukunimi on esim. Hautala, Karma, Sikanen ym. karmeuksia, sitten kyllä pitäisin oman sukunimeni.
En minäkään ymmärrä miestä, joka ottaa naisen nimen itselleen. Tosin jos hänellä on joku järkky/sikamainen esim. edellämainittuja sukunimi, ja hän haluaisi itsekkin siitä eroon, silloin uppoisi paremmin tämä nimenvaihdoskin. - tarkoitin,
sitä että miehen sukunimi jos olisi paha, sitä en ottaisi ja ei myöskään oikein uppoa muutenkaan ajatus, että mies ottaisi naisen sukunimen. Minustakin on aika epänormaalia ottaa miehenä naisen sukunimi. Tarkoitin vaan, että sillä perusteella uppoaisi paremmin miehen sukunimenvaihto naisensukunimeen, jos mies kärsisi omasta sukunimestänsä. Se tietty varmasti on harvinaista, mutta näin tarkoitin.
Pahoittelin välillä huonoa ilmaisutaitoani.
Näinhän se on, että ei nimi miestä tai naista pahenna, mutta itse henk.koht. en voisi ajatellakkaan jotain Hautala tai Karma sukunimeä. - Akka
Aina, nainen on ollut se joka on kotona ja siivoaa. Muslimi maissahan naisten pitää pitää huivii päässä. nyt on miesten vuoro ottaa rätti päähän. Aina nainen on ollu se alempi. mutta olee olee olee.
- ********
Akka kirjoitti:
Aina, nainen on ollut se joka on kotona ja siivoaa. Muslimi maissahan naisten pitää pitää huivii päässä. nyt on miesten vuoro ottaa rätti päähän. Aina nainen on ollu se alempi. mutta olee olee olee.
Eihän sitä alempi tarvi olla jos siivoamaan joutuu aina kotona. Pitää vaan etsiä semmoinen mies joka jeesaa kotitöissäkin. Niin ja siivotahan kaikkien pitää, oli ukkoa/akkaa tai ei.
"Muslimimaissa naisten pitää pitää huivii päässä". Se on heidän kulttuurinsa, ja tuskin siellä kukaan edes odottaa miesten siivoavan tai topeissa ja shortseissa käveleviä blondeja.
Taasko ruvetaan narisemaan naistenoikeuksista. Tässä jo ollut papiksi asti armeijaa myöten. Ukko parat jos vielä jyrättäväksi antaa itsensä laittaa. - ei ainakaan ab dullah
Höpö höpö..
Minä en ainakaan rättiä päähän rullaa, enkä naisten nimiä huoli :D perinteet on perinteitä. Nyt rupesi akka nalakuttamaan vieressä, joten parempi pitää suunsa kiinni ja painua takaisin tossun alle ;( - marjuska;)
tarkoitin, kirjoitti:
sitä että miehen sukunimi jos olisi paha, sitä en ottaisi ja ei myöskään oikein uppoa muutenkaan ajatus, että mies ottaisi naisen sukunimen. Minustakin on aika epänormaalia ottaa miehenä naisen sukunimi. Tarkoitin vaan, että sillä perusteella uppoaisi paremmin miehen sukunimenvaihto naisensukunimeen, jos mies kärsisi omasta sukunimestänsä. Se tietty varmasti on harvinaista, mutta näin tarkoitin.
Pahoittelin välillä huonoa ilmaisutaitoani.
Näinhän se on, että ei nimi miestä tai naista pahenna, mutta itse henk.koht. en voisi ajatellakkaan jotain Hautala tai Karma sukunimeä.minusta ja hirveä eli Arja Koriseva-Karmala :))
- sukupuiden hautausmaa
asun laivassa kirjoitti:
Kato nyt ensiksi mikä sen äijän nimi on !
Parhaat nimet menevät ensikisi !
- Olen olemassa ilman miestäkin
En ymmärrä. miksi naisen tulisi ottaa parittelukumppaninsa sukulaisten nimi? Ja lakata olemasta entinen minänsä? Nimenvaihto edustaa monissa kulttuureissa initaatioriittiä, siirtymistä uuteen vaiheeseen, uuteen minuuteen. Ennen muinoin akka tosiaan vietiin kotoaan hevosilla (tai laahaten) toiseen taloon, uusin töihin ja hänestä tuli miehensä holhotti. Siksi hän irtosi entisestä ja liittyi uuteen laumaan.
Ei tossa enää voi olla järkeä? - ior
minä en taas ymmärrä naista joka ottaa miehen nimen itselleen. kerro, miksi ihmeessä?
(vanhanaikaisuus ei ole mikään syy, mikä on syy sen takana) - Birgit
Vai luonnonjärjestys...
Valistunut ihminen on huomannut että "luonnonjärjestys" on kaatunut monessa muussakin asiassa ja hyvin maailma pyörii. Jotkut huonoitsetuntoiset miehet eivät tätä kestä.
Minusta mies on rohkea ja viisas jos uskaltaa ottaa naisen nimen. Multa kaikki pointsit niille miehille! - PAANALA
marjuska;) kirjoitti:
minusta ja hirveä eli Arja Koriseva-Karmala :))
- MITENKÄÄN
Sukunimi sana jo kertoo että, on kysymys suvusta ja sen kautta suvunjatkamiseen liittyvä merkitseminen. (Asia ei ole suvunjatkamista aikovien välinen ja yhtyvien parien itsensä henkilökohhtainen asia tai etuoikeus tai taistelutanner) Että heillä on ne nimet josta alkaa "vääntämään" on perustunut suvun määrityksiin ja aivan muuhun arvoihin kuin lyhyt näköiseen "kukkoiluun sinä vastaan minä" tai tasarvo vouhotukseen "kuka alistaa ketäkin".
Miehelle on etuoikeus ja kunnia asia luovuttaa nimensä jokun naisen käyttöön ja on suuri huomio juuri lastensa äitiä kohtaan. Mutta lisäksi lapset saavat täysin selkeän ja harkitun jatkomahdollisuuden nimiensä pohdinnoissa kun on ns: omaasukua jotakin.
Taas nainen luopuu isänsä sukunimestä eikä omastaan kun pariutuu ja jatkaa lapsilleen äitiyden, rakkauden, ja pariutumishalunsa tuloksen kumppnaninsa nimellä. Että tulee ai "tasaarvoiseksi" vaan oikesti äidiksi.
Nyky hysteerisessä nimiviidakossa joka onkin "tuotemerkki" enää ei omaasukua tai kuulumihinkään. Kun nimiä alkaa olla oevessa 3-4-5 ym voisin kuvitella lapsen ajatukset että mihinkähän tarhaan palaan aina iltasella kun tuo luettelo antaa kovin kirjavan kuvan hän taustastaan.
katselin kerran nimilistoja, kun kuljin luotopuistossa.
Viirupöllö-Helmipöllö-Lehtöpöllö-Huuhkaja.
No olihan he eriluukuissa kaikki. - mieltä
Birgit kirjoitti:
Vai luonnonjärjestys...
Valistunut ihminen on huomannut että "luonnonjärjestys" on kaatunut monessa muussakin asiassa ja hyvin maailma pyörii. Jotkut huonoitsetuntoiset miehet eivät tätä kestä.
Minusta mies on rohkea ja viisas jos uskaltaa ottaa naisen nimen. Multa kaikki pointsit niille miehille!,oletko muuten birgit nakkilasta?
- ihmettä?
Kai sitä nyt mies voi ottaa naisen sukunimen ja silti myöntää, että miehissä ja naisissa on eroja? Mitä ihmeen tekemistä miehen ja naisen eroilla on tämän sukunimiasian kanssa?
"Kuitenkin, se että nainen ottaa miehensä nimen, on luonnonjärjestyksen kannalta tärkeää."
Vai että oikein luonnonjärjestyksen kannalta tärkeää. Mitäköhän kamalaa sitten tapahtuu, jos mies ottaakin naisen sukunimen? Syntyykö siitä musta aukko, joka imee sisäänsä kaiken materian ja seuraksena on vääristymä aikajatkumoon? - .,.,.,.,
sukupuiden hautausmaa kirjoitti:
Parhaat nimet menevät ensikisi !
Omistan yhden noista :o)
- j-b
ior kirjoitti:
minä en taas ymmärrä naista joka ottaa miehen nimen itselleen. kerro, miksi ihmeessä?
(vanhanaikaisuus ei ole mikään syy, mikä on syy sen takana)Mä teen näin, kun näin on aina tehty.
Aina löytyy ihmisiä, jotka tekevät asioita vain siksi, että niin on aina tehty.
Ennen vanhaan, kun tuplalasit ikkunoissa olivat jotain uutta, oli tapana ottaa ne kesällä pois.
K: Miksi ihmeessä? V: Kun muutkin tekivät - Khihihii
Pitäähän noin "tieteelliseen" tutkimukseen luottaa. Lähdeluettelokin tosi huikea: Tiede-lehti, Desmond Morris ja John Gray... Varmaan tutkielma on ihan relevantti avoimen yliopiston appro-tasolla, mutta en kyllä tuota linkkiä tutkittuna tietona levittelisi.
Miksi on luonnonjärjestyksen kannalta tärkeää, että nainen ottaa miehen sukunimen? - Minä aina samanniminen
Olen olemassa ilman miestäkin kirjoitti:
En ymmärrä. miksi naisen tulisi ottaa parittelukumppaninsa sukulaisten nimi? Ja lakata olemasta entinen minänsä? Nimenvaihto edustaa monissa kulttuureissa initaatioriittiä, siirtymistä uuteen vaiheeseen, uuteen minuuteen. Ennen muinoin akka tosiaan vietiin kotoaan hevosilla (tai laahaten) toiseen taloon, uusin töihin ja hänestä tuli miehensä holhotti. Siksi hän irtosi entisestä ja liittyi uuteen laumaan.
Ei tossa enää voi olla järkeä?Miksi kenenkään pitää ottaa toisen sukunimi? Pitäköön jokainen vain oman nimensä ihan originaalina. Ei niitä hirviö kaksoisnimiäkään kannata käyttää.
- ??????????????
MITENKÄÄN kirjoitti:
Sukunimi sana jo kertoo että, on kysymys suvusta ja sen kautta suvunjatkamiseen liittyvä merkitseminen. (Asia ei ole suvunjatkamista aikovien välinen ja yhtyvien parien itsensä henkilökohhtainen asia tai etuoikeus tai taistelutanner) Että heillä on ne nimet josta alkaa "vääntämään" on perustunut suvun määrityksiin ja aivan muuhun arvoihin kuin lyhyt näköiseen "kukkoiluun sinä vastaan minä" tai tasarvo vouhotukseen "kuka alistaa ketäkin".
Miehelle on etuoikeus ja kunnia asia luovuttaa nimensä jokun naisen käyttöön ja on suuri huomio juuri lastensa äitiä kohtaan. Mutta lisäksi lapset saavat täysin selkeän ja harkitun jatkomahdollisuuden nimiensä pohdinnoissa kun on ns: omaasukua jotakin.
Taas nainen luopuu isänsä sukunimestä eikä omastaan kun pariutuu ja jatkaa lapsilleen äitiyden, rakkauden, ja pariutumishalunsa tuloksen kumppnaninsa nimellä. Että tulee ai "tasaarvoiseksi" vaan oikesti äidiksi.
Nyky hysteerisessä nimiviidakossa joka onkin "tuotemerkki" enää ei omaasukua tai kuulumihinkään. Kun nimiä alkaa olla oevessa 3-4-5 ym voisin kuvitella lapsen ajatukset että mihinkähän tarhaan palaan aina iltasella kun tuo luettelo antaa kovin kirjavan kuvan hän taustastaan.
katselin kerran nimilistoja, kun kuljin luotopuistossa.
Viirupöllö-Helmipöllö-Lehtöpöllö-Huuhkaja.
No olihan he eriluukuissa kaikki.Miksi perustellaan sillä, että naisella on isänsä sukunimi, mutta miehellä omansa???
Naisella on isänsä sukunimi ja miehellä isänsä sukunimi. Miksi naisen on luonnollista ottaa miehensä isän sukunimi? - miettivä...
ihmettä? kirjoitti:
Kai sitä nyt mies voi ottaa naisen sukunimen ja silti myöntää, että miehissä ja naisissa on eroja? Mitä ihmeen tekemistä miehen ja naisen eroilla on tämän sukunimiasian kanssa?
"Kuitenkin, se että nainen ottaa miehensä nimen, on luonnonjärjestyksen kannalta tärkeää."
Vai että oikein luonnonjärjestyksen kannalta tärkeää. Mitäköhän kamalaa sitten tapahtuu, jos mies ottaakin naisen sukunimen? Syntyykö siitä musta aukko, joka imee sisäänsä kaiken materian ja seuraksena on vääristymä aikajatkumoon?Eiköhän se ole aivan sama kumpi ottaa kumman nimen, tai pitävätkö molemmat omansa :-)
Entisaikaan (ehkä vieläkin?) naimakaupan jälkeen pidettiin se nimi, joka oli "arvokkaampi". Jos siis nainen oli hyvästä suvusta, saattoi mies vaihtaa nimensä.
Nykyään kai monesti valitaan sen mukaan kumman nimi on harvinaisempi tai kauniimpi. - tarkemmin sitä
Akka kirjoitti:
Aina, nainen on ollut se joka on kotona ja siivoaa. Muslimi maissahan naisten pitää pitää huivii päässä. nyt on miesten vuoro ottaa rätti päähän. Aina nainen on ollu se alempi. mutta olee olee olee.
historiaa ja kulttuurimaantietoa.
Kuulostaako yhtään tutulta matriarkaalinen yhteiskunta? Minä tunnen perheen, jossa mies otti vaimonsa sukunimen. Pariskunnalla on kaksi lasta.
Olen ainoa, joka voi siirtää sukunimeni eteenpäin. Siksi pidän mitä todennäköisimmin oman nimeni, jos menen naimisiin, ja toivon mieheni suostuvam siihen, että lapsemme saisivat minun sukunimeni. Sen sijaan mieheni saa pitää oman nimensä, jos haluaa.- miksi...
miksi juuri miehen nimi pitäisi ottaa? Mulle ainakin oma nimi on tärkeä osa persoonallisuutta, tuntuis oudolta olla toisenniminen.
- tarvitse
Suomi-tyttö kirjoitti:
Minä tunnen perheen, jossa mies otti vaimonsa sukunimen. Pariskunnalla on kaksi lasta.
Olen ainoa, joka voi siirtää sukunimeni eteenpäin. Siksi pidän mitä todennäköisimmin oman nimeni, jos menen naimisiin, ja toivon mieheni suostuvam siihen, että lapsemme saisivat minun sukunimeni. Sen sijaan mieheni saa pitää oman nimensä, jos haluaa.edes suostua siihen, koska lain mukaan sinä saat lastesi sukunimen päättää.
- miehen
ior kirjoitti:
minä en taas ymmärrä naista joka ottaa miehen nimen itselleen. kerro, miksi ihmeessä?
(vanhanaikaisuus ei ole mikään syy, mikä on syy sen takana)nimen yksinkertaisesti siitä syystä, että haluan koko perheen olevan samannimisiä. Eli haluan, että lapsilla on sama nimi molempien vanhempiensa kanssa.
Toisekseen, mies on ainoa mies, joka jatkaa heidän sukuaan, kun taas itselläni on veli, joka voi jatkaa nykyistä nimeäni. - Ymmärtämättömyyttännekö
En ymmärrä miksi sanot noin. Sehän on arvostettua ja olen itsekin mies. Suunnittelin itsekin sellaista mutta koska vihasin myös etunimeäni vaihdoin sen. Jos miehes on/olis tyyliin Korhonen niin mikset haluais pitää harvinaisempaa nimeäsi(ellet säki oo)
- Nainen-76
Itselläni on omituinen sukunimi. En ole pitänyt siitä ikinä. Mennessäni naimisiin otin miehen nimen vain ja ainoastaan siitä syytä, että hänen sukunimenä oli kivemman kuuloinen. Siihen ei liittynyt mitään sen kummallisempia perinteitä. Jos oma sukunimeni olisi ollut yhtään kivemman oloinen, en epäile, etteikö mis olisi harkinnut sen ottamista. Tai olisimme voineet päätyä kaksoisnimeen. Mutta nyt siis näin, koska halusin päästä eroon vaikeasti tavattavasta sukunimestäni.
- Virtanen - Runqvist - Ander...
Jeps, tämä miesten alennustila Suomessa on saavuttanut pohjanoteerauksensa.
Keskiverto mies Suomessa kelpaa lähinnä kynnysmatoksi. - mitä.....
Virtanen - Runqvist - Ander... kirjoitti:
Jeps, tämä miesten alennustila Suomessa on saavuttanut pohjanoteerauksensa.
Keskiverto mies Suomessa kelpaa lähinnä kynnysmatoksi.tilaa. Jos olet mies isolla M.llä, silloin ei olla kynnysmattoja, eikä jänishousuja, saatika pullamössöjä. Suomessa taitaa aika vähissä vaan olla näitä miehisiä tosi miehiä.
Jos olisin mies, niin tasan en olisi "tossun" alla oleva nahjus. Mutta onneksi olen selkärankainen nainen, niin ei tarvi enempiä murehtia;)
- Kuohittu kansa
Miesviha ja feminismi on Suomen ainoa uskonto. Piispa istuu valtion päämiehenä ja armeijan yli-päällikkönä.
- m.j.h
"ei se nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä"- wanha, mutta pitänee paikkansa :)
- Döbeln
on jo pahentanut. Onhan niitä esimerkkejä. Ainakin muiden nimenvaitojen yhteydessä.
- ymmärrettävää
tiedän miehen joka oli sukunimeltään Virtanen, naimisiin mennessään otti vaimonsa nimen. Eipä halunnut olla yksi Virtanen muiden Virtasten joukossa. Etunimikään ei ollut varmastikaan mikään harvinaisemmasta päästä... Eli minun puolestani hyvä vaihtoehto. Miksi sen pitää olla naisen aina se joka sitä nimeään vaihtaa?? Voipa olla niinkin että naisella on suojeltu sukunimi tai muuten vaan harvinainen. Näin ainakin suku ja perimä jatkuu.. Ei kaikkien tarvitse olla niitä Virtasia tai Lahtisia miehen mukaan... Ja ei se siitä miehestä kynnysmattoa tee.
- Kuvaneito
Olen itse päättänyt, että kun menen mieheni kanssa naimisiin, pidän oman sukunimeni! Olen aikoja sitten kysynyt mieheltäni varovasti voisiko kuvitella ottavansa sukunimeni, eikä hän pitänyt sitä yhtään pahana asiana. Kyllä niitä miesten sukunimiä on naiset ottanut jo ihan tarpeeksi! Hyvä, että tämäkin asia muuttuu hurjalla vauhdilla! Luulen ettei 10 vuoden päästä enää ihmetellä jos mies päättää vaihtaa nimensä!
- tasa-arvo kunniaan
Jos mies ottaa vaimonsa sukunimen naimisiin mentyään ja se tekee miehestä kynnysmaton, niin miksi naisten sitten pitäisi aina olla kynnysmattoja, vuosisadasta toiseen??
Nyt on miesten vuoro!!
TASA-ARVO KUNNIAAN!
- Tekevät Paanalat
Ottihan Mattikin (Nykänen) erään vaimonsa nimen. Toki vaimo vaihtui ja (suku)nimikin siinä...
- Ainakin kriminaalit vaihtaa
No ainakin kriminaaleille se on tiettävästi tuttua. Huume jengiin tulee typy (miksei nykyään samaasukupuoltakin oleva). Mennään heti hakeen "huumepäissä" kuulutukset. Sitten viikon sisällä maistraattiin. Nimi vaihtuu siinä sivussa. Ero. viimeistään puolen vuoden jälkeen uus rumba.... Ei pysty "mammat" jäjittään!
- Syksyn morsian
Pidämme molemmat omat nimemme, mutta mies harkitsi vakavasti minun nimen ottamista. Hän pitää nimestäni ja se kuulemma soveltuu hänen maailmankatsomukseensa. Päätyi kuitenkin pitämään omansa. Luultavasti ainakin osasyynä oli, että epäili isänsä saavan sydänkohtauksen...
- Taas kusetetaan..
Ei ne mitään useammin naisen sukunimeä ota vaan joku paskantarkeä propaganda tutkija nainen on vaan alkanut väittää tälläin, naiselle kuuluu miehen sukunimi nyt ja aina eikä se siitä miksikään muutu.
- Johanna67
Niinpä mullakin on miehen sukunimi. Eli isäni. Aika pitkälle saa ettiä ennen kuin löytyy se oikea esiäidin tyttönimi. Aika tyhmästi sanottu naisen suusta noin, että muka naiselle kuuluu miehen sukunimi! Luulis että nykyään jo naisillakin olis tervettä kunnianhimoa ja itsekunnioitusta. Sitä paitsi se on paljon järkevämpääkin jos nimi menis äidin mukaan, isästä kun ei joka perheissä oo täyttä varmuutta.
- sinäsinäsinäsinä
En.
- ei-tyranni
En ymmärrä, miksi mies luokitellaan alistetuksi ja tossun alle, jos ottaa vaimon sukunimen??? En aio ottaa mieheni (Suomen yleisintä) sukunimeä vaan aion pitää omani. En myöskään aio pakottaa miestäni ottamaan omaani ja melkein jo toivisin, että pitäisi omansa, koska en halua että hänet leimataan tossun alle ja minut tyranniksi. :(
- Juurien Kaivaja
Mielestäni laki pitäisi uudistaa niin, että sukunimi ei muutu yhtä mittaa erilaisten avioliittojen myötä. Melkein kaikki tulevat eroamaan. Sukututkijoiden näkökulmasta nimien tilapäisestä muutoksesta on vain haittaa.
- toisaalta
Minä taas haluaisin, että mahdollinen tuleva sulhanen voisi edes harkita ottavansa minun sukunimeni, koska olen sukumme/sukunimemme viimeinen edustaja ja nimi kuolee jos minun lapseni eivät sitä jatka. Sekä minä, että isäni olemme ainoita lapsia. Vaikka sukunimemme harvinainen onkin, muita samannimisiä toki on, mutta he eivät ole meille mitään sukua. Toki voisin itsekin harkita nimen vaihtamista, jos tuleva nimeni olisi joku "vaihtamisen arvoinen", mutta aika hyvä ja sopiva nimen täytyy olla, jotta sen itselleni vaihtaisin. Toki mahdolliset lapset voi laittaa minunkin nimelleni ilman, että miehen tarvitsee nimeä vaihtaa.
- onnellinen rouva
Pidimme omat nimemme kun menimme naimisiin ja hyvin on sujunut 13 vuotta. Kumpikaan ei ole tuntenut olevansa toista huonompi tai alempi. Perheonni ei ole nimien takia rakoillut. Mielenkiinnolla olemme yhdessäolomme yli 20 vuoden aikana seuranneet kun tuttavat ovat menneet naimisiin ja eronneet, vaihdelleet nimiänsä ja sen jälkeen ajokorttejansa ja passejansa.
Oma ratkaisu, mistä ei silloin edes kummemmin keskusteltu, on toiminut hyvin. Ei yhteinen nimi onnea tai yhteenkuuluvaisuuden tunnetta avioliittoon luo. Nämä asiat syntyvät ihan muista seikoista.- von Guggelheim
Olin sulhanen nimeltä Kunto Lötjönen. Tuleva vaimoni oli ja on Eva von Guggelheim. Arvatkaapa kumpi otti toiseltaan sukunimen?
Terveisin Kunto von Guggelheim - Hmm...
von Guggelheim kirjoitti:
Olin sulhanen nimeltä Kunto Lötjönen. Tuleva vaimoni oli ja on Eva von Guggelheim. Arvatkaapa kumpi otti toiseltaan sukunimen?
Terveisin Kunto von GuggelheimLötjönen on veikeä sukunimi, saa iloiselle tuulelle. :) Itse olisin ainakin valinnut sen, erityisesti kun supi-suomalaiselta kuulostava etunimi passaa paremmin se kanssa, kuin vaikealta kuulostavan vierasperäisen nimen kanssa. Mutta kukin tyylillään.
Tuttavani eivät olleet tyytyväisiä kumpikaan omiinsa tai toisen nimeen, ja ottivat yhdessä uuden nimen: Mörkö. Hauska ja suomalaisen kuuloinen sukunimi. :)
- Nimetön
Olen kolmekymppinen mies ja sukunimeni on
nen -päätteinen ja meitä on Suomessa vajaa 1000 samalla nimellä. Nimeni ei ole omasta mielestäni erityisen hieno, joskaan ei mikään kauhea. Kun toivon mukaan joskus menen naimisiin, en todennäköisesti vielä edes tunne morsiantani, niin uskon että nimiasia menee omasta mielestäni seuraavassa preferenssijärjestyksessä:
1) nainen ottaisi sukunimeni
2) nainen pitäisi oman sukunimensä
3) nainen ottaisi kaksoisnimen esim. tyyliin Lahtinen-Nieminen
Aion esittää tulevalle vaimolleni toiveen, että hän ottaisi sukunimeni. Mikäli hän ei meinaa suostua, niin meinaan yrittää hieman suostutella, mutta jos ei onnistu, niin sillä hyvä ja pitäköön sitten oman nimensä ja en aio asiaa naimisisssa enää murehtia. Vaihtoehto 3 taas tuntuu potentiaaliselta nimihirviöltä, kun on yhdistelmänimiä tyyliin Isohookana-Asunmaa, Tenkula-Kylä-Liuhala. Hyvänä puolena tosin se, että omakin sukunimeni kelpaisi.
Jos tulevalla vaimollani olisi todella hieno nimi, niin voisin jopa harkita sukunimeni vaihtoa vaimon nimeen. Tosin tuo vaihtoehto tuntuisi jotenkin nololta vaimon alaisuuteen jäämiseltä.
Mikäli meillä olisi eri sukunimi, niin lapset haluaisin omalle sukunimelleni ellei sitten vaimon sukunimi olisi niin hienolta kalskahtava.- "verikoirat"
(perintä ym jutut)perässä,silloin ainakin saa hetken puhaltaa..
- naimisiin2
"verikoirat" kirjoitti:
(perintä ym jutut)perässä,silloin ainakin saa hetken puhaltaa..
mennessäni otin ex mieheni sukunimen, joka oli itselleni epämieluisa. Erottuamme otin tyttönimeni takaisin. Lapsemme ovat ex mieheni sukunimellä. Uudelleen naimisiin mentyäni pidin oman nimeni ja tunnen olevani oma itseni. Mielestäni sukunimien vaihto voisi loppua ja jokainen pitäisi nimen joka alunperinkin on ollut.(ellei sitten ole joku kamala nimi)Lapsille valitaan yhdessä jommankumman vanhemman sukunimi.
- railo
naimisiin2 kirjoitti:
mennessäni otin ex mieheni sukunimen, joka oli itselleni epämieluisa. Erottuamme otin tyttönimeni takaisin. Lapsemme ovat ex mieheni sukunimellä. Uudelleen naimisiin mentyäni pidin oman nimeni ja tunnen olevani oma itseni. Mielestäni sukunimien vaihto voisi loppua ja jokainen pitäisi nimen joka alunperinkin on ollut.(ellei sitten ole joku kamala nimi)Lapsille valitaan yhdessä jommankumman vanhemman sukunimi.
Mä en ikinä voisi kuvitella vaihtavani nimeäni. Mun nimi on mun nimi eikä sitä miehet muuta!
- -p-
naimisiin2 kirjoitti:
mennessäni otin ex mieheni sukunimen, joka oli itselleni epämieluisa. Erottuamme otin tyttönimeni takaisin. Lapsemme ovat ex mieheni sukunimellä. Uudelleen naimisiin mentyäni pidin oman nimeni ja tunnen olevani oma itseni. Mielestäni sukunimien vaihto voisi loppua ja jokainen pitäisi nimen joka alunperinkin on ollut.(ellei sitten ole joku kamala nimi)Lapsille valitaan yhdessä jommankumman vanhemman sukunimi.
Jos/kun menen naimisiin pidän aivan takuu varmasti oman nimeni, joka on erikoinen ja vain meidän suvullamme. Jos mies haluaa ottaa minun nimeni, siitä vaan. En halua kaksoisnimeä. Tulevat lapset tulevat myös yhtä varmasti minun sukunimelleni. Jos tämä ei miehelle kelpaa, ei mieskään minulle.
- -Jenny-
railo kirjoitti:
Mä en ikinä voisi kuvitella vaihtavani nimeäni. Mun nimi on mun nimi eikä sitä miehet muuta!
Olen kanssasi aivan samaa mieltä! Sen nimen jonka olen lapsena saanut pidän loppuun asti -ja näin tulee tekemään myös mieheni. Lapset luonnollisesti saavat äitinsä sukunimen.
- talvimorsian
Minulla on erikoinen sukunimi, jota ei suomessa ole vastaan tullut vielä ikinä. Tottakai halusin säilyttää sukunimeni koska se myös sopii etunimeeni hyvin. Mies sai päätää haluaako pitää omansa, ei halunnut...joten minun nimi valittiin.
- Onnitus
itsekkin vaihtaisin nimeni jos naisen nimi olisi parempi tai jos jtn kuuluisaa sukua. Olen kuitenkin omaani ihan tyytyväinen
- päiväristeilyn voittanut
Tapasin kerran Tallinnan laivassa kaverin, joka oli ollut naimisissa 13 kertaa !
Hän otti yhden naisen nimen, kun kaikki ex naiset alkoivat pyytämään elatusmaksuja ja laivalippuja sukujuhliin ! - Nimimerkki nimi.
Ei nimi miestä pahenna ,jos ei mies(nainen) nimeä.!
Minä haluaisin kans jonkun toisen nimen ,tuo minun Sukunimi on niin pitkä ja vaikea kirjoittaa!
Esim,Hölttä ,jaska,laakso,järvi,viita,jne,. - olemme miettineet asiaa
sulhaseni kanssa, ja hän ehdotti että voisi myös ottaa minun nimeni, mutta minä haluan olla se joka nimeä vaihtaa. Olen perinteinen siinä asiassa. Lisäksi osasyy siihen että hän olisi voinut vaihtaa, oli se, ettei hän oikein ole väleissä isänsä suvun kanssa. Mielestäni tuollaisessa tilanteessa ei ole ollenkaan hyvä sulhasen vaihtaa nimeä! Huonot välit tiedetään eikä se olisi fiksua.
Ei hänkään nyt tarkemmin ajateltuna halua vaihtaa omaa nimeään (vaikka anoppi, joka vielä huonommissa väleissä miehensä sukuun, oli luvannut tarjota kakkukahvit jos ottaisi minun nimeni, tai hänen tyttönimensä, tai minun äitini tyttönimen!) vaan minä vaihdan hänen nimelleen, tai sitten otan yhdistelmän.
Monimutkaisia nämä nimi-asiat. Kun äitini tyttönimi ei oikeasti ole se, mikä hänellä on ollut, vaan hänellä olikin oikeasti toinen isä kuin sisaruksillaan. Ja vaarini isän isän isän isä on aikanaan ottanut sukunimensä vaimoltaan, eli olisi oikeus vaihtaa siihen vanhaan koska vain.
Nyt meillä on siis 6 eri vaihtoehtoa- minun nykyinen nimeni, hänen nykyinen nimensä, se isäni esi-isieni nimi, äitini isän oikea nimi, hänen äitinsä tyttönimi ja minun äitini "väärä" tyttönimi.- vaihtoehtoja
kerrakseen :) Siitä vain sopivaa pähkäilemään :)
- kannattaako
Kun huomioidaan nykyisin solmittujen avioliittojen kesto, kannattais varmaan molempien pitää oma sukunimi, niin ei sitten myöhemmin harmita!!! heh..hee ;-)
...voisi vaihtaa. Itse olen valmis siihen, riippuen tilanteesta. Joskus, kun naimisiin menen, niin tuokin asia tulee sitten selvittää vaimon kanssa, mitä mieltä hän ja mitä itse. Toiset tietenkin ajattelee, että ei vaimon sukunimi sovi yhteiseksi sukunimeksi tai edes yhdistelmäksi. Se on minusta hölmösti ajateltu, koska emme elä sitä aikaa enää, jolloin perinteet velvoittivat meitä niin voimakkaasti.
- paitsi
Eihän tuo vaimon nimen ottaminen ole ollenkaan niin uusi asia.
Kautta aikojen ovat ns. kotivävyt ottaneet maatilalla olleen nimen avioon mennessään.
Ihan isänniksi näitä on kutsuttu, eikä ole nimenvaihtoa ihmetelty.
Se on kuulkaas äijänkäppyrät niin, että jos itsetunto on nimestä kiinni, niin huonoissa on kantimissa. Mutta näitä heikolla itsetunnolla varustettuja miehiä on kyllä yllättävän paljon.....sen näkee kun tätäkin ketjua lukee.
- Yli-päällikkö
Suomi on tohvelisankareiden maa - ja feministien luvattu maa.
- löytyispä itsetunnoltaan va...
Kyllä on helvetin huonosti asiat, jos vaimon oma nimi tekee miehestä tohvelisankarin. Ja että se nainen joka pitää oman nimensä on feministi.
Eikö naisella saisi olla oikeutta siihen nimeen jonka hän on syntyessään saanut?
Mistä löytyy suomalainen mies, jolla on vahva itsetunto?
Olis kysyntää. - yksi!
löytyispä itsetunnoltaan va... kirjoitti:
Kyllä on helvetin huonosti asiat, jos vaimon oma nimi tekee miehestä tohvelisankarin. Ja että se nainen joka pitää oman nimensä on feministi.
Eikö naisella saisi olla oikeutta siihen nimeen jonka hän on syntyessään saanut?
Mistä löytyy suomalainen mies, jolla on vahva itsetunto?
Olis kysyntää.Täällä on rehti mies, joka on reservin vänrikki ja valmis ottamaan naisensa sukunimen.
- sukunimillä
Jos tosiaan miehellä on niin karmea sukunimi että haluaa siitä eroon vaikka säästääkseen lapset mobbaukselta niin onhan se ihan ok.
Toisaalta jos taas vaimolla on makea aatelisnimi vonnilla ja affilla niin voihan sitä uida ankkalampeen silläkin tavalla. Bulkkinimestäkin voi olla kiva hankkiutua eroon.
Ennenhän oli tapana (tosin harvoin) käyttää yhdistelmänimiä jos suvut olivat jotenkin erityisesti ansioituneita. Tavalliset pulliaiset eivät moista harrastaneet.
Naurattaa oikein tämä nykyinen nimipelleily kun Sirkka-Liisa on sukunimeltaan Virtanen-Lahtinen ja luulee sillä tavalla nousevansa kastijärjestelmässä ylöspäin. Mitenkäs seuraava sukupolvi kastetaan kun isä on Laaksonen-Laine? Antti-Petteri Virtanen-Lahtinen-Laaksonen-Laine.
Kaikki tässä mainitut yksittäiset sukunimet ovat muutoin ihan ok, yksi niistä omani. Löytyiskö muuten mulle jostain vonnia tai affia?- sukunimilläkin
Niin ja huomasin muuten itse että eksyin aiheestakin joka ei ollut yhdistelmänimet vaan se johon otin kantaa heti alussa. On vaan viimeiset kymmenkunta vuotta risonut tuo lisääntyvä sukunimipelleily. Lopullinen mielipiteeni on siis yksi yhteinen, kumman tahansa, tai pidetään ne omat. Jälkikasvun nimi sovitaan tai arvotaan.
Sulkeudun suosioonne :) - sukunimilläkinkö
sukunimilläkin kirjoitti:
Niin ja huomasin muuten itse että eksyin aiheestakin joka ei ollut yhdistelmänimet vaan se johon otin kantaa heti alussa. On vaan viimeiset kymmenkunta vuotta risonut tuo lisääntyvä sukunimipelleily. Lopullinen mielipiteeni on siis yksi yhteinen, kumman tahansa, tai pidetään ne omat. Jälkikasvun nimi sovitaan tai arvotaan.
Sulkeudun suosioonne :)Ja luettuani koko ketjun huomasin etten ollut tuonut keskusteluun mitään uutta.
No, aina ei voi voittaa. - Mahdollisuus...
Nämä kaksiosaiset sinänsä oudolta kalskahtavat nimet (tyyliin Lahtinen-Järvinen) ovat käsittääkseni enemmänkin perua tuolta 80- ja 90-luvulta. Muistaakseni laki velvoitti naisen ottamaan miehensä nimen jonnekin pitkälle 80-luvulle asti, ja ainoa vaihtoehto säilyttää oma sukunimi oli ottaa kaksiosainen, kieltämättä vähän höpsö nimi. Mutta tähän päätyivät erityisesti uraa luoneet naiset, varsinkin tutkijana toimineet, jotka olivat jo saaneet nimeään tunnetuksi ennen naimisiinmenoa. On ymmärrettävää, että julkaisuja aikaiseksi saaneet eivät halunneet "heittää hukkaan" tekemäänsä työtä, sillä eiväthän vieraat ihmiset tiedä, että tämä Virpi Anttila onkin se entinen Möttölä. Virpi Anttilä-Möttölä sen sijaan herättää ainakin epäilyksen, että kyseessä olisi sama muidu, joka on nimellä Anttila esittänyt fiskuja havaintojaan aikaisemmin. Tämä siis on ollut yksi tärkeä syys näille kaksiosaisille nimille. Mielestäni nykyään niitä ei niinkään harrasteta, kun nainen saa säilyttää kokonaan omankin nimensä. Luojan kiitos.
- Mahdollisuus...2
Mahdollisuus... kirjoitti:
Nämä kaksiosaiset sinänsä oudolta kalskahtavat nimet (tyyliin Lahtinen-Järvinen) ovat käsittääkseni enemmänkin perua tuolta 80- ja 90-luvulta. Muistaakseni laki velvoitti naisen ottamaan miehensä nimen jonnekin pitkälle 80-luvulle asti, ja ainoa vaihtoehto säilyttää oma sukunimi oli ottaa kaksiosainen, kieltämättä vähän höpsö nimi. Mutta tähän päätyivät erityisesti uraa luoneet naiset, varsinkin tutkijana toimineet, jotka olivat jo saaneet nimeään tunnetuksi ennen naimisiinmenoa. On ymmärrettävää, että julkaisuja aikaiseksi saaneet eivät halunneet "heittää hukkaan" tekemäänsä työtä, sillä eiväthän vieraat ihmiset tiedä, että tämä Virpi Anttila onkin se entinen Möttölä. Virpi Anttilä-Möttölä sen sijaan herättää ainakin epäilyksen, että kyseessä olisi sama muidu, joka on nimellä Anttila esittänyt fiskuja havaintojaan aikaisemmin. Tämä siis on ollut yksi tärkeä syys näille kaksiosaisille nimille. Mielestäni nykyään niitä ei niinkään harrasteta, kun nainen saa säilyttää kokonaan omankin nimensä. Luojan kiitos.
No tulipa kirotusvihreitä ja ajatusvirheitä kerrakseen... Siis tarkoitin, että naisen alkuperäinen sukunimi on Möttölä, jonka siis muut tiedepiireissä tuntevat. Virpi Anttila kuulostaa silloin vieraalta, mutta Virpi Möttölä-Anttila vihjaa, että ennen on tullut kirjoiteltua ajatuksia sukunimellä Möttölä. Näin.
- mieltä
olisipa kauhia olla joku nimi hirviöllä varestettu. kaveritkin kiusais koulusa.
- ah von Ylhäis-Ruusu
Ei mulle mut kun muille pimpoille näkyy kaunis nimi ja ulkomuoto olevan tärkeä joilla voi julmistella muille möttösille, niin nimeä on helpompi vaihtaa, vaikka joka sesonki. Kuvaa sitten ikiomaa tärkeää persoonaa eikä tarvi kantaa iänikuista muiden tyyppien nimeä.
- eräs immeinen
Tehdään sukunimisysteemi hiukan Espanjan ja lattarimaiden malliin.
Eli: jokaisella on kaksiosainen sukunimi ja he pitävät oman nimensä koko elämänsä ajan.
Usein tämä kuitenkin on mennyt niin, että ensimmäinen sukunimi on isän ensimmäinen sukunimi ja toinen äidin ensimmäinen sukunimi. Tällöin naisten sukunimet ovat tupanneet tippumaan aikojen saatossa pois.(Tähänkin on kuitenkin muistaakseni tullut sen verran muutosta, että esim. Espanjassa ensimmäinen sukunimi voi olla myös äidiltä ja toinen isältä.)
Muutetaankin systeemiä niin, että naisilla ensimmäinen sukunimi olisi äidin ensimmäinen sukunimi ja toinen olisi isän ensimmäinen sukunimi. Ja miehillä taas ensimmäinen olisi isän ensimmäinen ja toinen olisi äidin ensimmäinen sukunimi. ;)
Jos joku nyt sanoo, että ei noin voi tehdä, koska "aina on ollut tällainen nykyinen systeemi", se ei pidä paikkaansa. Itse sukunimetkään eivät nyt ole niin vanha asia kuin luulisi. Sukunimen tarkoitushan on nimenomaan yksilöidä tietty henkilö muutenkin kuin etunimen perusteella. Eikä se nyt perheen yhtenäisyyteen pitäisi vaikuttaa, onko kaikilla täsmälleen sama sukunimi. Lattareissa isällä, äidillä ja sitten taas lapsilla on keskenään eri nimet, ja tunnetustihan lattarit ovat hyvin perhekeskeisiä! - Kolmastoistatuhannes sukuni...
Minä ainakin haluan ottaa tulevan mieheni nimen ja hän haluaa tehdä minusta "rouva Ukkonisukunimen". Mahd. tulevan miehen sukunimikin on monia kertoja harvinaisempi kuin omani, tosin äitini tyttönimi olisi hänenkin sukunimeään harvinaisempi. Haluan päästä eroon nykyisestäni, muttei se ole niin kova syy. Haluan olla hänen omansa, kaiketi siksi haluan hänen nimensä.
- Golden Boy
Olen nuori mies ja minulla on tosi harvinainen sukunimi. Aion ottaa käyttöön sellaisen sukunimen, joka menee näin "Sukunimeni" - Jokela. Tämä Jokela on isäni äidin tyttö sukunimi. Eli kaksi osainen sukunimi. Miten menettelen että voin saada tämän sukunimen. Minne otan ensiksi yhteyttä? Onko tämä iso projekti tämä sukunimen lisäämis homma?`
T. MäkiPoika - vaimoakin
Kyllä nimeä moni vaihtaa, mutta useampi vaihtaa
koko ämmän . - minun nimeni
Minä vaadin poikaystävääni ottamaan mun sukunimen jos me mennään naimisiin, minulla on harvinainen ja kaunis sukunimi jota en halua vaihtaa miehen tavanomaiseen sukunimeen.
- valtavaltavalta
Vittu sillä valta!
- ,,,,,,.,,,,,
vitut, !
- Ritu
Minä olen vanhanaikainen. Luulin aina että otan miehen sukunimen. Mutta, mies halusikin ottaa minun sukunimen. Hän itse on nimeensä tottunut ja olisin minäkin sen kanssa elänyt, mutta hän ei halua ottaa sitä "riskiä" että lapsiamme kiusataan sen takia.
- näin....
Mies ottaa minun sukunimeni kun mennään naimisiin, itse halusin pitää oman sukunimeni koska se on mielestäni kaunis ja sikäli mieheni nimi sopii tähän yhdistelmään hyvin. Minulle sopisi ihan hyvin myös se että hän ottaisi kaksoisnimen eli oman ja minun sukunimeni, mutta minä en tahdo nimeäni vaihtaa enkä tee mielestäni tässä asiassa mitään väärää.
- miehen kanssa
nimiasioista, ajattelin ensin ottaa kaksoisnimen itselleni juuri julkaisujen takia, mutta mies ei tykkää kaksoisnimistä. Hän sanoi ottavansa ihan mielellään mun nimen. En suostunut, ota miehen nimen ennemmin. En tykkää suvustani ja haluan mieluummin päästä ulos siitä, kuin vetää miehenikin mukaan omaan sukuuni.
- Tiina***
Ottaisin ehdottomasti miehen sukunimen, ellei se nyt sitten sattuisi olemaan kamala. Syitä asiaan ovat seuraavat. 1) Oma sukunimeni on todella pienenä ollut isäni nimi. Sitten äitini vaihtoi sen vasten isäni tahtoa avioeron jälkeen omaksi sukunimekseen. Äitini terrorisoi minua koko ikäni ajan ja isäni olen nähnyt 1-vuotis synttäreideni jälkeen seuraavan kerran 19-vuotiaana. Isääni minulla ei ole mitään tunnesiteitä, eikä minulla ole juuri mitään yhteistä hänen kanssaan, joten tekemisissä en juurikaan ole. En puhu äidistäni vain teini-ikäisen tyyliin, että kun se vain on niin kauhea, vaan hän on oikeasti ihminen, jonka takia joudun pitämään osoite- ja puhelinnumerotietoni salassa ja olen useaan otteeseen harkinnut lähestymiskiellon hakemista. Kun täytin 18 muutin muualle, enkä ole puhunut äitini kanssa sanaakaan. Muita sukulaisia minulla ei ole. Molemmat vanhempani ovat ainoita lapsia ja heidän vanhempansa ovat kuolleet. Kihlattuni vanhempien kanssa olen ollut tekimisissä todella paljon ja heihin minulla on erittäin hyvät välit, kuten kihlattununi veljeen ja siskoon. Odotan vain, että pääsen omasta sukunimestäni eroon.
- aviomies
minä otin vaimoni sukunimen omaksi sukunimeksi, syynä se, että morsiameni oli Venäjän ministerin tytär. Nyt saan aina selitellä, miksi minulla on sama sukunimi kuin vaimoni äidillä. Jotkut jopa olettava minun olevan naimisissa vaimoni äidin kanssa ja että puolisoni on yhteinen tytär.
- nainen.
Äitini ja isäni pitivät molemmat omat sukunimensä, joten sieltä tulee minulla itsestään selvä malli, ettei omaa sukunimeään tarvitse pois antaa. Oma nimi on kuitenkin oleellinen osa identiteettiä.
En ymmärrä, miksi koko perheellä pitäisi olla samat sukunimet (joillakin on tämä on periaatekysymys). Käytännön haittaa erinimisyydestä ei ole, enkä kyllä ymmärrä parantaako yhteinen sukunimi sitä perhe-elämääkään mitenkään? Ei kyllä, mutta jos haluaa kuitenkin nimensä vaihtaa, niin ei kai siitä haittaakaan ole. Yhteenkuuluvuuden tunne on nimittäin ihan jotain muuta kuin samannimisyys :). - hörö
Poikaystäväni oli aluksi sitä mieltä, että haluaa minun sukunimeni mennessämme naimisiin, mutta alkoi sitten miettimään, että mitä muut ajattelevat asiasta. Hän alkoi epäröidä, että jos muut sukulaiset ajattelee että hän on ihan mun tossun alla ja täys nynnerö. olen yrittänyt selittää hänelle asiaa ja siitä on keskusteltu paljon. Keskustellaan vieläkin kovasti. No minähän en sukunimeäni vaihda, koska se on melko harvinainen ja hieno nimi.. Ei kuulemma käy että meillä on eri sukunimet. No saa nähdä mitä tulee.. vuosi aikaa tapella ja keskustella asiasta..
- Mies kuin mies
Koska sä oot typerä nainen
- 070707
Meni tähän keskusteluun noin 25 vuotta ja nyt otan mieheni nimen ja ihan vapaaehtoisesti.
- suknimi
Miksi olet niin itsepäinen ja et halua miehesi sukunimeä?haluat vissiin vain laitaa miehesi entistä enemmän tossun alle.
Huh huh,
- kultakäpälä
Minulla on äitini sukunimi ja mahdolliset omat lapseni tulevat sen myös saamaan. Itse toivoisin että mieskin ottaisi minun nimeni, että koko perheellä olisi sama sukunimi. Mies saa kyllä pitää oman nimensä, jos ei millään suostu vaihtamaan.
En ymmärrä avoliitossa olevia naisia, jotka antavat lapsilleen miehen sukunimen. Lain mukaanhan lapsille tulee äidin sukunimi ja äiti on yleensä vielä lapsille läheisempi. Miksi siis antaa lapsille isän sukunimi, jos ei olla edes naimisissa...- tyttönen87**
minut ja veljeni on ristitty äitini nimiin, vanhempani olivat avoliitossa
- hieltä
ihan sellaiselta erityiseltä munahieltä? Itse epäilisin keinokuituisia boxereita!
- tilanne mitä
nyt
- fakta2014
Se, että nainen ottaa miehen sukunimen, ei ole mikään ikiaikainen perinne!!
"Suomalainen vanha tapa on ollut se, että nainen on käyttänyt omaa sukunimeään myös avioliitossa. Tämä muuttui vasta vuonna 1930. -- Pakko poistui vuoden 1985 nimilaissa."
Eli tämä "perinne" oli voimassa 55v. Miettikääpä paljon pidempään voimassa olleita lakeja, jotka nykypäivänä kumottu ja joita pidetään ihan mielipuolisina...
Pidän oman nimeni, koska se on MINUN nimeni ja osa identiteettiäni. Sulho ei suostu missän nimessä vaihtamaan omaa nimeää, joten miksi minunkaan pitäisi.
Ketjusta on poistettu 37 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voi luoja miten haluaisin
jutella kanssasi nyt. Harmittaa, että pidin estossa, mutta silloin olisin ollut riekaleina pienistäkin syytöksistä tai537469Hermanni taitaa hyötyä oikein isot rahat
https://letco.fi/finnish/ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010933843.html Tällainen suomalaismulkeroko edustaa noita982395- 1341892
Syvästi levoton
Muistat varmaan sinäkin. Ei sitä olisi koskaan toivonut omalle kohdalle tämmöistä. Mutta kyllä minä selviän kuten ennenk121387Stefan muuttopuuhissa
Stefan on luonut kuvakollaasin instaansa. Suurin osa kuvista fiksuja otoksia vuosien varrelta sopivan musiikin kera. Es2221128Mihin menet itäsuomalainen ja Helsinkiläiset jos sota syttyisi ?
Minne kuvittelitte sieltä kerrostaloistanne lähtevän kun rytinä alkaa ? Mun tiloihin ette ainakaan tule !86952Oon oikeasti vältellyt
Sua viime aikoina mutta ainoastaan siitä syystä että oon voinut niin huonosi etten ole halunnut että näät mua ollenkaan58894Pikkulinnut lauloi että olet rakastunut mies...
Se kieltämättä selittää paljon, mutta annan sinun olla nyt rauhassa. Aikamme tulee vielä 🤭44879- 54865
- 155839