Mitä päätettiin

KOULU ON RUOTSIN KIELEN KOHTALONKYSYMYS

Kaikkien puolueitten ruotsinkieliset poliitikot muodostavat nyt tiiviimmän verkoston. Tavoitteena on saada kirjattua asioita seuraavaan hallitusohjelmaan. Sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Maarit Feldt-Rannan kutsu poikkipoliittiseen pyöreänpöydän keskusteluun ruotsin kieleen liittyvistä kysymyksistä sai hyvän vastaanoton. Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin lupasi olla seuraavalla kerralla isäntänä.

Yhteistyö koulutuspolitiikassa sekä ruotsin kielen opetus suomenkielisissä kouluissa nähtiin kaikkein tärkeimpänä asiana, kun suomenruotsalaisten poliitikkojen huippujoukko kokoontui pyöreänpöydän keskusteluun Pikkuparlamentissa (eduskunnan lisärakennus) eilen. Mutta myös ruotsin kielen asemaa hallinnossa ja hoitojärjestelmässä sekä Ruotsin tv:n näkyvyyttä pidettiin keskeisinä. Emäntänä toiminut Maarit Feldt-Ranta korosti, ettei eilinen keskustelu ollut lihastenpullistelua eikä missikilpailu. Kyse on vakavasta yrityksestä luoda vuorovaikutusta poliittisten toimijoiden välillä valtakunnan tasolla turvaamaan ja kehittämään hyvää elämää suomenruotsalaisille Suomessa. Kaikki eduskunnassa olevat puolueet oli kutsuttu. Vain perussuomalaiset eivät kutsuun vastanneet. Feldt-Rannan mukaan yhteistyö on tähän asti ollut satunnaista ja pinnallista. Hänen mukaansa hälytysnapin painaminen viime hetkellä ei ole osoittautunut menestykselliseksi konseptiksi.

Ruotsalaisen kansanpuolueen Stefan Wallin tarttui kysymykseen ja peräänkuulutti ”aikaista varoitusjärjestelmää” havaitsemaan esiin nousevia ruotsia koskevia kysymyksiä.
Tarvitaan poliittinen tsunamivaroitusjärjestelmä. Esimerkiksi hallintouudistukset lähtevät usein liikkeelle niin, että laatikosta otetaan valmis paperi, joka runnotaan läpi mihin hintaan tahansa. Wallinin mielestä ruotsinkielisten poliitikkojen pitäisi olla yhtä mieltä siitä, että suurissa hallintouudistuksissa usein tarvitaan kieleen perustuvia poikkeuksia. Siihen ei riitä myöhäinen hätänapin painaminen. Wallinin mukaan yhteiskunnassa on voimia, jotka haluavat heikentää ruotsin asemaa.
Pakollisen ruotsin poistamisen ylioppilastutkinnosta näen vaarallisen pelinavauksena väärään suuntaan. Päätös on johtanut siihen, että nyt halutaan myös korkeakouluissa alentaa kielivaatimuksia, sekä heikentää ruotsin asemaa peruskoulussa.
Wallin olisi valmis harkitsemaan uudelleen päätöstä ja palauttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi ylioppilastutkinnossa. Tässä kuitenkin muiden puolueiden ruotsinkieliset poliitikot olivat eri linjoilla.

Richard Sjölund, joka piti Suomen ruotsinkielisten sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoron, painotti sdp:n toisenlaista pohdintaa. Jatkamme keskustelua ylioppilasruotsista, mutta emme voi irrottaa kysymystä ylioppilastutkinnon kokonaisuudistuksesta, joka on toteutettu. Tämän sanon sekä lukion rehtorina että kieltenopettajana.

Myöskään kansanedustaja Martin Saarikangas, joka johtaa kokoomuksen ruotsinkielisiä, ei katsonut realistiseksi nyt vaatia pakollisen ruotsin palauttamista ylioppilastutkintoon. Meidän pitäisi mieluimmin huolehtia pakollisesta ruotsinopetuksesta. Pitäisi työskennellä sen puolesta, että ruotsin opetus aloitettaisiin nuoremmalla iällä, sanoi Saarikangas. Se vastaa rkp:n vaatimusta, että suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetuksen pitäisi alkaa 4. vuosikurssilla, jolloin oppilaat ovat vielä vastaanottavaisia. Nyt ruotsin opetus alkaa vasta 7. vuosikurssilla.

Kansanedustaja Janina Andersson (vihreät) sanoi, että hänen ryhmänsä on katsonut, että jos abiturienttien olisi kirjoitettava vähintään viisi pakollista ainetta nykyisten neljän asemesta, niin todennäköisesti ruotsin kirjoittajien määrä kasvaisi aineyhdistelmissä. Hänen mukaansa kaksikielisyys nauttii suurta arvostusta vihreiden eduskuntaryhmässä.
Olen enemmänkin huolissani siitä kahtiajakautumisesta, joka nyt on menossa. Ruotsi on suosiossa niiden keskuudessa, jotka menestyvät, mutta ne, joilla koulu tuottaa vaikeuksia, tekevät ruotsista syntipukin.

Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Annika Lapintie tuki vihreiden linjaa, jonka mukaan ylioppilastutkinnon yleissivistävää vaatimustasoa tulisi nostaa ja sitä kautta saada lisää ruotsin kirjoittajia. – Jos perustuslaissa sanotaan, että Suomi on kaksikielinen, niin on omituista, jos se ei saa näkyä ylioppilastutkinnossa.

Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis totesi, että ruotsin kielen asema yhteiskunnassa ”on parempi kuin luulemme”. Hänen mielestään ihanteellista olisi, että kieliryhmille annettaisiin suurempi sisäinen päätösvalta.
Minun puolueessani suomenkieliset tukevat solidaarisesti niitä päätöksiä, jotka ruotsinkieliset ovat todenneet heille parhaiksi ja päin vastoin. Sellaista ajattelua pitäisi saada enemmän sekä kunnallispolitiikkaan että valtakunnan politiikkaan. Kallis piti Ruotsin tv:n näkymistä kohtalonkysymyksenä ruotsinkieliselle Pohjanmaalle.

Wallin katsoi, että pitää työskennellä sen puolesta, että näkyvyys kattaa koko Suomen. Myös muita mediapoliittisia kysymyksiä käsiteltiin.

Lapintie piti onnettomana sitä, että jo nyt useimmat FST:n ohjelmat näkyvät vain digitaalisina ja riski siihen on suuri, että suomenkieliset katsojat lopettavat ruotsinkielisten ohjelmien katsomisen, kun ne eivät enää näy TV1:ssä ja TV2:ssa.
Hän sai tukea Kristian von Esseniltä (vihreät). Atte-nukke aikoinaan oli suomenruotsalaisten paras lähettiläs. Lapset katsoivat sitä ensin suomeksi ja sitten sitä seuraavaa ruotsinkielistä lastenohjelmaa. Kanavien erottaminen sulkee tämän ja on sen vuoksi huono ratkaisu.

Keskustan Helena Tonberg Limingasta painotti, että kaikki maankolkat pitää ottaa huomioon, kun kyse on maan kaksikielisyydestä. Hän esitti jopa avointa foorumia niille suomenkielisille, jotka haluavat vaalia kaksikielisyyttä.
Kaksi tuntia oli varattu ruotsinkielisille pyöreänpöydän keskustelulle.

Ryhmä päätti kokoontua uudelleen myöhemmin syksyllä rkp:n isännöimänä. Tarkoitus on, että poliittinen verkosto poimii 2-3 ruotsinkielistä kysymystä, jotka yhteisesti otetaan vaalityöhön ja aikanaan kirjoitettavaan seuraavaan hallitusohjelmaan.

(Henrik Stenbäckin 15.9.2006 Vasabladetissa olleesta artikkelista vapaasti suomentanut Heikki Tala)