Myönnän että minulla on huono itsetunto. Osaan sen kuitenkin peittää niin hyvin, ettei kukaan usko jos myönnän ongelmani.
Minulle tullaan usein kertomaan kuinka kauniit kasvot minulla on, bmi on 31.
En koe itseäni hurjan lihavaksi sillä harrastan myös urheilua ja tunnen vatsalihakseni vaikka välissä nyt massaa onkin.
Täytyy myöntää, että kiusaannun jos minulle tullaan baarissa laulamaan "mahtava peräsin ja pulleat purjeet"
heh heh..
Olen melko "tasapaksu" minulla on leveät hartiat ja pyöreä pehva. Vyötäröni on kuitenkin aika kapea, kokooni verrattuna.
Lääkärissä minua punnittaessa kysyin lääkäriltä ja kahdelta opiskelijalta painoarviota minulle. Kaikki veikkasivat 80-85kg. Eli jopa 15kg alle oikean painoni. Voihan olla että he liioittelivatkin=)
Minulle lihavuudestani ei ole koitunut muuta ongelmaa kuin itsetunnon heikkous. Vaatekokoni on 42, eli vaatteiden hankinta ei ole ongelma.
Olen laihdutuskuurilla, hankalaa on, sillä vaikka kuinka söisin terveellisemmin ei paino tunnu tippuvan.
Olenkin huomannut, että minulle paras keino on aterioiden korvaaminen kaalikeitolla(sairaaladieetti).
Ainut ihminen jolla häiritsee painoni on eräs vanha koulutoveri. Hän on pitkä ja hoikka. Muistaa tästä aina mainita ja kertoo kuinka lihava olen.
Ei se mitään. Minusta hän on vain hiukka pinnallinen tai sitten edelleen vihainen siitä pojasta, joka olikin ihastunut yläasteella minuun.
Minusta on hieno katsella ihmisiä, jotka kulkevat päät pystyssä vaikka ylimääräistä onkin. Toisaalta on kamalaa katsella ihmisiä, joilla ylipainoa on niin paljon että liikkuminen on jo vaikeaa.
Minä en tunne vihaa, enkä paremmuutta heitä kohtaan. Minulle tulee sääli, vaikka sääli onkin sairautta.
Mitä he voivatkaan menettää elämässään? Eivät ehkä mitään, ehkä he eivät haluakkaan yhtään sen enempää tai vähempää, kuin heillä jo on.
Kamalampaa on kuitenkin katsoa nuoria, jotka ovat langanlaihoja. He eivät näytä terveiltä. Sääli heillekkin vain tulee, ei vihaa, ei kateutta, ei inhoa.
Mutta kaikki he ovat mitä ovat. Halusivat sitten olla tai eivät.
Nykyään puhutaan paljon suvaitsevaisuudesta. Mustat, lyhyet, ulkomaalaiset, tummat, pitkät..
Eikö suvaitsevaisuuteen kuulu myös liian laihat ja lihavat?
Opetelkaamme nykyajan hitti tuote. Suvaitsevaisuus. Siinäpä meille kaikille haastetta.
Minulle tullaan usein kertomaan kuinka kauniit kasvot minulla on, bmi on 31.
En koe itseäni hurjan lihavaksi sillä harrastan myös urheilua ja tunnen vatsalihakseni vaikka välissä nyt massaa onkin.
Täytyy myöntää, että kiusaannun jos minulle tullaan baarissa laulamaan "mahtava peräsin ja pulleat purjeet"
heh heh..
Olen melko "tasapaksu" minulla on leveät hartiat ja pyöreä pehva. Vyötäröni on kuitenkin aika kapea, kokooni verrattuna.
Lääkärissä minua punnittaessa kysyin lääkäriltä ja kahdelta opiskelijalta painoarviota minulle. Kaikki veikkasivat 80-85kg. Eli jopa 15kg alle oikean painoni. Voihan olla että he liioittelivatkin=)
Minulle lihavuudestani ei ole koitunut muuta ongelmaa kuin itsetunnon heikkous. Vaatekokoni on 42, eli vaatteiden hankinta ei ole ongelma.
Olen laihdutuskuurilla, hankalaa on, sillä vaikka kuinka söisin terveellisemmin ei paino tunnu tippuvan.
Olenkin huomannut, että minulle paras keino on aterioiden korvaaminen kaalikeitolla(sairaaladieetti).
Ainut ihminen jolla häiritsee painoni on eräs vanha koulutoveri. Hän on pitkä ja hoikka. Muistaa tästä aina mainita ja kertoo kuinka lihava olen.
Ei se mitään. Minusta hän on vain hiukka pinnallinen tai sitten edelleen vihainen siitä pojasta, joka olikin ihastunut yläasteella minuun.
Minusta on hieno katsella ihmisiä, jotka kulkevat päät pystyssä vaikka ylimääräistä onkin. Toisaalta on kamalaa katsella ihmisiä, joilla ylipainoa on niin paljon että liikkuminen on jo vaikeaa.
Minä en tunne vihaa, enkä paremmuutta heitä kohtaan. Minulle tulee sääli, vaikka sääli onkin sairautta.
Mitä he voivatkaan menettää elämässään? Eivät ehkä mitään, ehkä he eivät haluakkaan yhtään sen enempää tai vähempää, kuin heillä jo on.
Kamalampaa on kuitenkin katsoa nuoria, jotka ovat langanlaihoja. He eivät näytä terveiltä. Sääli heillekkin vain tulee, ei vihaa, ei kateutta, ei inhoa.
Mutta kaikki he ovat mitä ovat. Halusivat sitten olla tai eivät.
Nykyään puhutaan paljon suvaitsevaisuudesta. Mustat, lyhyet, ulkomaalaiset, tummat, pitkät..
Eikö suvaitsevaisuuteen kuulu myös liian laihat ja lihavat?
Opetelkaamme nykyajan hitti tuote. Suvaitsevaisuus. Siinäpä meille kaikille haastetta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Meni kirjoitukseni hiukkasen sitten aiheeni ohi..
Eipäs se haittaa.. Väsyksissään sitä sopertelee huomaamattaan ihan hassujakin.
Kirjoituksesi oli hyvä! Suvaitsevaisuus todella pitäisi olla hittituote, koska jokainen meistä on erilainen ja, jos erilaisuutta on vaikea sietää, ei mene hyvin kenelläkään.
Jos tää maailma olisi tarkoitettu, että kaikki olisi samanlaisia, olisi yhtä lajia kukkia, yhtä lajia puita, yhtä lajia ihmisiä jne. Mutta näinhän ei ole. Joten teen siitä päätelmän, että erilaisuus on osa elämää, oli se erilaisuus millaista tahansa. On pitkää, pätkää, laihaa, lihavaa ja vielä kaikkea siltä väliltä.
Kukaan ei tule kysymään minulta eikä sinulta, hyväksytkö jonkun. Erilaisuutta on vain siedettävä, jos ei kykene hyväksymään. Erilaisuus ei ole hyvää tai pahaa, se on ainoastaan erilaisuutta.
sinä laiha nälkäkurki!
"Muistaa tästä aina mainita ja kertoo kuinka lihava olen."
Voi olla,ettei itse huomaa loukkaavansa,on niitä niinkin töllöjä..
ylväänä kannan kiloni!
Lääketiede ei vielä tiedä kuin alkeet lihavuustaudista. Jos neljä elimistösi hormoonia pelaa vain kituuttamalla tai ei lainkaan olisi siihen haettava apua. Ainakin pyydettävä tutkimukset erikoislääkäriltä.
Ihminen on evoluutiossaan kehittynyt persoksi lihottavalle ruoalle. Toisilla se taipumus on voimakkaampi kuin toisilla. Sama juttu alkoholismilla, senhän on todettu olevan perinnöllistä.
Nyt me länsimaalaiset ihmiset olemme siinä tilanteessa, että ruokaa on, eikä mitään tarvitse sen eteen tehdä. Nälkäänäkeviä on maailmassa enemmän kuin meitä "hyvinvoivia", mutta eihän me siitä piitata, me tärkeilemme gourmet-ruoasta tai syömme raxissa pizzoja ja heitämme reunat roskikseen, ahmimme tehokasvatettua broileria ja halpaa sianlihaa ja jos jotain jää, ne heitetään kaatopaikalle rottien syötäväksi. Taisi mennä ohi asian, sori, mutta kaikki liittyy kaikkeen.
Ihmisen kehitys on hidasta, mutta kaikki muu on tapahtunut liian nopeasti viimeisen kahdensadan vuoden aikana. Ihmiskunta kulkee kohti tuhoaan kiihtyvällä vauhdilla.
uuden tutkimuksen mukaan maailmassa on tällä hetkellä enemmän ylipainoisia kuin nälkäänäkeviä.ylipaino on maailman suurin terveys ongelma.siitä kuka keksii toimivan lääkehoidon tulee maailman rikkain mies/menestynein yhtiö.
Voisitko tarkentaa, mitkä nämä neljä hormonia ovat?
Endokrinologi, erikoislääkäri, ja lab.kokeet muotoilevat parhaan vastauksen aineenvaihdunnasta. Asian yleislinjoja voi vilkaista myös netistä.
Mikähän tutkimus noin väittää? Mielenkiintoista...
ensimmäistä kertaa maailman historiassa.eikö olekin hurja maailma.
Mitä väliä sillä on, että maailma kulkee kohti omaa tuhoaan ja että me syödään itsemme hengiltä. Tuo maailma käsittää vain sen ihmisten maailman, oikeasti maailma on vähän muutakin. Me ihmiset emme vain tajua sitä, vaan pohdimme yltäkylläisyydessämme jotain läskikertymiä... sairasta. Oikeesti, me ansaitaankin hävitä maailmasta. Maapallo on ollut olemassa jo miljardeja vuosia ja tulee olemaankin, me ollaan täällä vain käymässä.