Elikkä tällanen tilanne:
oltiin tyttökaverin kanssa onnellisia(kylläkin vasta viikko oltu yhdessä),sit se sano yht'äkkiä,että se ei pysty keskittymään meidän juttuun,kun sen vanhemmat oli just eronnu.juteltiin sit seuraavana päivänä asiasta,jolloin hän vakuutteli että rakastaa minua edelleen ja haluaisi olla kanssani,pyysin että hän miettisi haluaako varmasti erota tuollaisen takia,hän miettikin yön yli,eikä saanut mitään ratkaisua aikaan,sovimme sitten viimein että ollaan tauolla.no,oltiin tauolla muutoma päivä,kunnes olimme uutena vuotena hänen isoveljensä(kaverini) ja pikkusiskoni(tyttöystävän kaveri) kanssa juhlimassa.kun muut olivat menneet nukkumaan,juteltiin pitkän aikaa ja ajateltiin että tavattas kumminkin aina kun on mahdollisuus.tämä ei kyllä mielestäni toteudu,koska pari kertaa en jäänyt jo väliin,koska hänellä on ollut "huono olo".En todellakaan tiedä missä mennään,rakastan häntä kyllä,mutta toisaalta en kestä tätä epävarmuutta,hän vakuuttaa edelleen rakastavansa minua,mutta hänen mielipiteensä tuntuvat vaihtelevan parissa päivässä.En käsitä tätä,hän se alunperin kysyi että rupeisinko sen kans kimppaan,suostuin,oltiin onnellisia viikko,ja sit tää homma alko,mitä ihmettä mä teen?
oltiin tyttökaverin kanssa onnellisia(kylläkin vasta viikko oltu yhdessä),sit se sano yht'äkkiä,että se ei pysty keskittymään meidän juttuun,kun sen vanhemmat oli just eronnu.juteltiin sit seuraavana päivänä asiasta,jolloin hän vakuutteli että rakastaa minua edelleen ja haluaisi olla kanssani,pyysin että hän miettisi haluaako varmasti erota tuollaisen takia,hän miettikin yön yli,eikä saanut mitään ratkaisua aikaan,sovimme sitten viimein että ollaan tauolla.no,oltiin tauolla muutoma päivä,kunnes olimme uutena vuotena hänen isoveljensä(kaverini) ja pikkusiskoni(tyttöystävän kaveri) kanssa juhlimassa.kun muut olivat menneet nukkumaan,juteltiin pitkän aikaa ja ajateltiin että tavattas kumminkin aina kun on mahdollisuus.tämä ei kyllä mielestäni toteudu,koska pari kertaa en jäänyt jo väliin,koska hänellä on ollut "huono olo".En todellakaan tiedä missä mennään,rakastan häntä kyllä,mutta toisaalta en kestä tätä epävarmuutta,hän vakuuttaa edelleen rakastavansa minua,mutta hänen mielipiteensä tuntuvat vaihtelevan parissa päivässä.En käsitä tätä,hän se alunperin kysyi että rupeisinko sen kans kimppaan,suostuin,oltiin onnellisia viikko,ja sit tää homma alko,mitä ihmettä mä teen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ootko varma että se muija ei käytä huumeita? Sen mielialan vaihtelut vaikuttavat vähän siltä että sillä on huumeriippuvuus. Keskustelkaa asiasta avoimesti.
...että se nyt huumeita sentään käyttäs,kyllä sen huomais.eikä ne mielialan vaihtelut niin rankkoja ole,se vaan ei tunnu osaavan päättää mitä haluaa,en tiedä sitten onko sillä vaikeuksia sitoutua tai jotain,mutta sen se vois sanoo mulle,kun nimenomaan sanoin,että se voi kertoo mulle asiat niinkun ne on,ja se vaan sanoo että se tarttee miettimisaikaa,kun porukat on eronnu,ja hänen isänsä on kait meidän suhdettamme vastaan,mutta hänen äidillään ei ole mitään sitä vastaan.mutta mitä ihmettä mä teen tässä tilanteessa?sanonko sille vaan että haluun nyt tietää että missä oikein mennään,että en kestä enää tätä epävarmuutta?
mä en tohon oike osaa mitään vastata, mut kait se kannattais kysyy suoraa et mis mennään, et haluuko HÄN seurustella sun kans, jos mitään muit häiriötekijöit ei oteta huomioo...niin mä ainaki tekisin, en sit tiä...
hmmm..ei toho oike osaa sanoo mitää...ehkä sun pitäis antaa sil aikaa ja olla sen tukena. mut jos tuntuu, että et kestä epävarmuut, ni kannattais kysyy et misä mennään, haluuko se seurustella sun kans ja välittääkö tosissaan...
Sanot sille että joko sinä tai ei mitään. Ei ole mitään järkee elää ainaisessa epävarmuudessa.
..sanoo että tee niin kun SUSTA tuntuu.Tytön äitikin antoi hänelle sellaisen neuvon,että älä kuuntele sitä mitä muut sanoo,äläkä välitä muiden mielipiteistä,vaan tee niinkuin SUN sydämes ja järkes sanoo! Mun mielestä tää on hyvä neuvo,ja niin tytölle sanoinkin,ja hän on miettinyt tältäkin pohjalta asiaa,mutta ei ole saanut ratkaisua aikaan.Yksi ongelma tässä vielä on,ja se on sellainen että nykyisellään pystymme näkemään vain n.joka toinen viikonloppu,mutta siihenkin pitäisi tulla parannusta mikäli hän muuttaa äitinsä luokse.Eli välimatkakaan ei voi olla se lopullinen syy.Tämä menee jo yli minun ymmärrykseni,kun tyttö sanoo rakastavansa ja ikävöivänsä minua,mutta silti hän ei ole varma haluaako pitää taukoa,jatkaa vai olla vaan kaveri..itse ainakin rakastan häntä,enkä kestäisi ajatusta hänestä kenenkään toisen kanssa ja olisin muutenkin ehdottomasti jatkon kannalla.Kai mun pitää sitten vaan sanoo että se ois nyt pystyttävä ratkaseen,ainoo siinä vaan on että se voi päätyä myös siihen että pidetään taukoo,jolloin epäilen että hän haluaa erota lopullisesti tai hänellä on joku muu,eli siitä tuskin tulisi enää mitään.
Anna aikaa. Tama on ainut mita voit tehda, ja olla tukena. Tyttoystavasi vanhemmat ovat vasta eronneet, joten ei ole ihme jos suhteen kestavyys yleensakin hanta epailyttaa.(Ero sattuu varmasti myos eronneitten lapsiin.) Jos todella rakastat hanta, ole tukena. Vanhempien erosta voi olla vaikea puhua...
tästä jutusta on jo tullut selvä,tytön isoveli(joka on kaverini) kertoi että tytön ihastukset kestävät yleensä n.viikon,ja vanhempien erosta on jo kuukausia,sitäpaitsi niillä oli se tilanne jo ennen muakin.Eli tämä oli vain tekosyy,juuri niin kuin itsekkin ajattelin,koska kaverini varoitti tästä jo etukäteen.Tämä vain taitaa olla yleistä kasiluokkalaisilla tytöillä että jätkäkaveria vaihdetaan joka viikko,tämäkin kyseinen tyttö on ollut monien aikaisempien jätkiensä kanssa useampaan kertaan.