Suomessa merijalkaväkeä?

Ei merijalkaväen koulutus mitään erikoisen rankkaa ole, vaikka jenkit niin kuvittelevat. 15 kilometrin loppu marssi on lähinnä naurettava. Metsä aamuja ei nimeksikään. Kuri on kyllä aika kovaa.

jääkäri kirjoitti:

Ei merijalkaväen koulutus mitään erikoisen rankkaa ole, vaikka jenkit niin kuvittelevat. 15 kilometrin loppu marssi on lähinnä naurettava. Metsä aamuja ei nimeksikään. Kuri on kyllä aika kovaa.

Lue lisää

Luulenpa että, kuri on löysempikin kuin ilmavoimiin verrattuna> olen nähnyt teeveestä filmin rannikkojääkäreistä P-kauden touhuista... Suoraan sanottuna päähän silittelyä ja vätykset pääsee sellaiseksi .... Tiedän kyllä mitä armeijan kuri koveimmillaan, kokemusta on pioneerina olemisesta......

jääkäri kirjoitti:

Ei merijalkaväen koulutus mitään erikoisen rankkaa ole, vaikka jenkit niin kuvittelevat. 15 kilometrin loppu marssi on lähinnä naurettava. Metsä aamuja ei nimeksikään. Kuri on kyllä aika kovaa.

Lue lisää

Semper fi taisi kuvata vain merijalkaväen alokas tai jotain peruskoulutusta ja sekin oli aika paskaa. Leffassa ei näkynyt esim helikoptereita, laskuvarjokoulutusta tai asutuskeskustaistelukoulutusta....tms.

Pioneeri kirjoitti:

Luulenpa että, kuri on löysempikin kuin ilmavoimiin verrattuna> olen nähnyt teeveestä filmin rannikkojääkäreistä P-kauden touhuista... Suoraan sanottuna päähän silittelyä ja vätykset pääsee sellaiseksi .... Tiedän kyllä mitä armeijan kuri koveimmillaan, kokemusta on pioneerina olemisesta......

Lue lisää

Heh, näinhän se on, se OMA yksikkö on aina se kovin ja rankin, ja mun isi voittaa sun isin, ihan varppina voittaa! ;) Mutta hei, ei tuollaista mielipidettä voi mennä sanomaan jos ei ole palvellut kuin yhdessä ainoassa yksikössä. Aika paha siinä on mennä vertailemaan muiden koulutusta jonkun hassun videon perusteella. Se täytyy itse kokea, ennenkuin voit rinta rottingilla alkaa vertaileen mikä on rankin paikka.

asdf kirjoitti:

Semper fi taisi kuvata vain merijalkaväen alokas tai jotain peruskoulutusta ja sekin oli aika paskaa. Leffassa ei näkynyt esim helikoptereita, laskuvarjokoulutusta tai asutuskeskustaistelukoulutusta....tms.

Lue lisää

Mistä lähtien merijalkaväki on antanut laskuvarjokoulutusta? Hyppääkö ne laivoista laskuvarjolla?

Jääkäri kirjoitti:

Heh, näinhän se on, se OMA yksikkö on aina se kovin ja rankin, ja mun isi voittaa sun isin, ihan varppina voittaa! ;) Mutta hei, ei tuollaista mielipidettä voi mennä sanomaan jos ei ole palvellut kuin yhdessä ainoassa yksikössä. Aika paha siinä on mennä vertailemaan muiden koulutusta jonkun hassun videon perusteella. Se täytyy itse kokea, ennenkuin voit rinta rottingilla alkaa vertaileen mikä on rankin paikka.

Lue lisää

Mä olin Isosaaressa, eli suklaa saaressa,
oli ihan tarpeeksi rankkaa, mutta
kyllähän mä tiedän että sissit ja muut
nurmiporat saa enemmän sheisseä.

Tuli vielä suositeltua paikkaa duunikaverille
löysänä paikkana, en vaan tiennyt että
se oli siirtynyt laivastolle, elikkäs
vihainen duunikaverini vaati päätäni
vadille kun oli joutunut siellä
kunnon rääkkiin.
"Sorry, enhän
mä tota tiennyt.."

jääkäri kirjoitti:

Mistä lähtien merijalkaväki on antanut laskuvarjokoulutusta? Hyppääkö ne laivoista laskuvarjolla?

Jenkeillä nuo asiat menee hieman eritavalla. Siellä myös merijalkaväellä on ilmavoimat.

jääkäri kirjoitti:

Mistä lähtien merijalkaväki on antanut laskuvarjokoulutusta? Hyppääkö ne laivoista laskuvarjolla?

...ainakaan usan merijalkaväki ei tarkoita pelkästään merellä ja sen välittömässä läheisyydessä olevaa toimintaa. Tai siis ne ovat vähän niinkun "joka paikan höyliä" ja niiden koulutukseen kuuluu normaali hyppykoulutus pakkolaukaisu-tekniikalla ja muistaakseni ainakin merijalkaväen Force recon joukoille annetaan myös HALO(HighAttitudeLowOppening) koulutusta ja varmasti myös monille muille merijalkaväen yksiköille.

asdf kirjoitti:

...ainakaan usan merijalkaväki ei tarkoita pelkästään merellä ja sen välittömässä läheisyydessä olevaa toimintaa. Tai siis ne ovat vähän niinkun "joka paikan höyliä" ja niiden koulutukseen kuuluu normaali hyppykoulutus pakkolaukaisu-tekniikalla ja muistaakseni ainakin merijalkaväen Force recon joukoille annetaan myös HALO(HighAttitudeLowOppening) koulutusta ja varmasti myös monille muille merijalkaväen yksiköille.

Lue lisää

ok, olin väärässä

USA:n suuren ja mahtavan merijalkaväen koulutus kestää huimat 2 ja puoli kuukautta eli ei se nyt niin hirvee rankka juttu oo...

jääkäri kirjoitti:

Ei merijalkaväen koulutus mitään erikoisen rankkaa ole, vaikka jenkit niin kuvittelevat. 15 kilometrin loppu marssi on lähinnä naurettava. Metsä aamuja ei nimeksikään. Kuri on kyllä aika kovaa.

Lue lisää

3kk periskoulutusta ja sen jälkeen 9kk sotavalmiiksi kouluttautumista. Ja sotilaaksi tullaan sotimalla, ei sotaleikeillä - nohevinkin mortti saattaa huutaa äitiä kun tulee kranukeskitystä viereen. Merijalkaväen äijät on kuitenkin jo tappelemassa, kun muuta arpovat. Kyllä FFL ja U.S.M.C. ovat paikkansa kovien possien joukossa ansainneet...

jääkäri kirjoitti:

Mistä lähtien merijalkaväki on antanut laskuvarjokoulutusta? Hyppääkö ne laivoista laskuvarjolla?

Norjan merijääkärit saavat sekä sukeltajan että laskuvarjo koulutuksen.

jääkäri kirjoitti:

Ei merijalkaväen koulutus mitään erikoisen rankkaa ole, vaikka jenkit niin kuvittelevat. 15 kilometrin loppu marssi on lähinnä naurettava. Metsä aamuja ei nimeksikään. Kuri on kyllä aika kovaa.

Lue lisää

helankåår.

jääkäri kirjoitti:

Mistä lähtien merijalkaväki on antanut laskuvarjokoulutusta? Hyppääkö ne laivoista laskuvarjolla?

Hyppää laivan kannelta .

No ei sentään ole (Semper Fi:n) tasoista mutta sitäkin kovempi Maavoimien uuranuurtajien (pion)komppania, jonka Ruk voi olla kovempikin koulutukseltaan, kuin jenkkien säälittävä koulutus....

Pioneeri kirjoitti:

No ei sentään ole (Semper Fi:n) tasoista mutta sitäkin kovempi Maavoimien uuranuurtajien (pion)komppania, jonka Ruk voi olla kovempikin koulutukseltaan, kuin jenkkien säälittävä koulutus....

Lue lisää

Nyt selkisi miksi pidät pioneerien koulutusta kovana. Sen kurin takia. Sehän on totta, että pioneereilla on eniten sitä tyhjänpäiväistä säätämistä.

Sotilaskoulutus on sitten asia erikseen. Monissa joukoissa kun tuo pompotus on laskettu minimiin. Se säästetty aika käytetään erillaisten taitojen opetteluun.

Mika kirjoitti:

Nyt selkisi miksi pidät pioneerien koulutusta kovana. Sen kurin takia. Sehän on totta, että pioneereilla on eniten sitä tyhjänpäiväistä säätämistä.

Sotilaskoulutus on sitten asia erikseen. Monissa joukoissa kun tuo pompotus on laskettu minimiin. Se säästetty aika käytetään erillaisten taitojen opetteluun.

Lue lisää

Mikäs kaima täällä kirjoittelee!!! Vastaappa siihen miksi intissa on kuri??? Eipä siellä mitään tyhjänpäiväistä säädetä, vaan kaikki tekee parhaansa....Pioneereilla varustuksena sellaista tavaraa käsissään, ettei se ole leikin asiaa sen käsittely ja tehtävät vittumaisia> ellei kuria niin niitä ei pystytä tekemään mitenkään....

Pioneeri kirjoitti:

Mikäs kaima täällä kirjoittelee!!! Vastaappa siihen miksi intissa on kuri??? Eipä siellä mitään tyhjänpäiväistä säädetä, vaan kaikki tekee parhaansa....Pioneereilla varustuksena sellaista tavaraa käsissään, ettei se ole leikin asiaa sen käsittely ja tehtävät vittumaisia> ellei kuria niin niitä ei pystytä tekemään mitenkään....

Lue lisää

Kuri pitää olla tietysti, mutta turha on turhaa. Esim. rukissa jäkitetään kaikki oppitunnit. Mitä muuta se on kuin turhaa?

Mika kirjoitti:

Kuri pitää olla tietysti, mutta turha on turhaa. Esim. rukissa jäkitetään kaikki oppitunnit. Mitä muuta se on kuin turhaa?

Niinpä niin kaima!!! Ehkä näin!!!!

Sivujen perusteella en oikein saanut käsitystä rannikkojoukkojen koulutuksesta. Upinniemessä palveli aikanaan rannikkojääkäreitä rankassa ja monipuolisessa koulutuksessa. Joukko-osaston maine ainakin oli kova ja koulutukseen pyrkijöitä oli paljon.

Sitten tämä koulutus, muistaakseni kymmenkunta vuotta sitten siirrettiin, tosin huomattavasti kevennettynä Dragsvikiin. Ehkä nämä eri joukko-osastoissa koulutuettavat nykyiset rannikkojoukot jotenkin vastaavat tehtäviltään näitä entisiä Upinniemessä palvelleita rannikkojääkäreitä.

Käsitykseni mukaan koulutus Upinniemessä oli lähellä merijalkaväen koulutusta. Jos joku on aikanaan palvellut tuossa yksikössä, kertokoon.

Joo, itse olin II/91. Olkkosen, Sorsan, Andersonin ja Kankkosen opissa oltiin, nuo oli siis ne jotka jäi mieleen. Komentaja Anderson taisi olla silloin molempien aukkien päällikkö eli sininen ja vihreälinja. Sorsa ja Anderson oli ainakin sukeltajia Kankkonen rannari ja Olkkonen lapin jääkäripataljoonasta, RannJP oli muuttanut aiemmin Dragsvik:n mutta kouluttajat pysyi öbiksessä vastalauseena muutolle, oli ihan oikeasti rankka mesta varsinkin jos vertaa nykyaikaan.

Kävin JV-AUK:n saapumiserässä III/91. Kouluttajina AUK-1:llä olivat mm. pursimiehet Kuvaja, Kohtanen ja Olk-olk-Olkkonen sekä koomaileva aliluutnantti "Plootu" Karvonen, joka sai ansaitsemaansa vittuilua edellä mainituilta. AUK-1:llä kasvatettiin kuntopohjaa ja luonnetta. Homma tehtiin erittäin selväksi samantien, kun lähdimme joulukuun puolivälissä siirtymään alokaskomppaniasta kohti JV-AUK:ta kaikki jaettu varustus mukanamme suursäkissä. Vauhti oli kovaa ja luulot otettiin jokaiselta pois. Tätä seurasi vain parin päivän päästä legendaarinen "Marssi&Majoitus". Joka ikinen aamu ja ilta juostiin kasarmeja, ruokalaa, miehistösaunaa ja lipputankoja ympäri niin perkeleesti.
AUK-2:lle mentäessä yli puolet porukasta tiputettiin/tippui pois - 5 siirtyi RUK:iin Haminaan. Jäljellä meitä oli enää vajaat parisenkymmentä. Jos AUK-1:llä panostettiin määrään ja jalkaväen perustaitoihin, oli AUK-2:lla painopisteenä selvästikin laatu - mm. kattava ampuma-ase- ja räjähdekoulutus, syvällinen perehdytys sissitoimintaan niin sisämaassa kuin saaristossa. Eipä se vauhti loppunut AUK-2:llakaan - siihen oli vaan jo tottunut. Cooperin keskiarvo oli koko porukalla (!!!) yli 3000 m - eikä ihme, kun miettii niitä siirtymisien ja irtautumisien määrää ja vauhtia. Kouluttajista parhaiten mieleeni jäi ylipursimies (rannikkojääkäri ja sukeltaja) Kurppa, joka oli kova ja reilu. Hänen ei koskaan tarvinnut korottaa ääntään saadakseen viestinsä perille. Toinen mieleen jäänyt oli Kankkonen (jääkäri henkeen ja vereen) ja koiransa Aapeli.
AUK:n jälkeen syvensimme oppimaamme ryhmänjohtajatehtävien ohella mm. pintauintiharjoituksin ja kanoottisiirtymisin. Inttiajasta jäi hyvät muistot ja koulutus oli tosi laadukasta.

Itse myos iksa 1/92. Kova oli koulu ja kuri. Yhdelta kun havis paino pinta uinti vehkeista niin koko joukko takaisin uloimpaan saareen ja paluu uusiksi. Ei olis sillon huvittanu vapaalle lahteakkaan ;)

JV-Iku kirjoitti:

Joo, itse olin II/91. Olkkosen, Sorsan, Andersonin ja Kankkosen opissa oltiin, nuo oli siis ne jotka jäi mieleen. Komentaja Anderson taisi olla silloin molempien aukkien päällikkö eli sininen ja vihreälinja. Sorsa ja Anderson oli ainakin sukeltajia Kankkonen rannari ja Olkkonen lapin jääkäripataljoonasta, RannJP oli muuttanut aiemmin Dragsvik:n mutta kouluttajat pysyi öbiksessä vastalauseena muutolle, oli ihan oikeasti rankka mesta varsinkin jos vertaa nykyaikaan.

Lue lisää

Samat jannut 1/92 erässä jakamassa lakia. Silloin kannatti tehdä just niinku sanottiin..

JV-IKSA kirjoitti:

Kävin JV-AUK:n saapumiserässä III/91. Kouluttajina AUK-1:llä olivat mm. pursimiehet Kuvaja, Kohtanen ja Olk-olk-Olkkonen sekä koomaileva aliluutnantti "Plootu" Karvonen, joka sai ansaitsemaansa vittuilua edellä mainituilta. AUK-1:llä kasvatettiin kuntopohjaa ja luonnetta. Homma tehtiin erittäin selväksi samantien, kun lähdimme joulukuun puolivälissä siirtymään alokaskomppaniasta kohti JV-AUK:ta kaikki jaettu varustus mukanamme suursäkissä. Vauhti oli kovaa ja luulot otettiin jokaiselta pois. Tätä seurasi vain parin päivän päästä legendaarinen "Marssi&Majoitus". Joka ikinen aamu ja ilta juostiin kasarmeja, ruokalaa, miehistösaunaa ja lipputankoja ympäri niin perkeleesti.
AUK-2:lle mentäessä yli puolet porukasta tiputettiin/tippui pois - 5 siirtyi RUK:iin Haminaan. Jäljellä meitä oli enää vajaat parisenkymmentä. Jos AUK-1:llä panostettiin määrään ja jalkaväen perustaitoihin, oli AUK-2:lla painopisteenä selvästikin laatu - mm. kattava ampuma-ase- ja räjähdekoulutus, syvällinen perehdytys sissitoimintaan niin sisämaassa kuin saaristossa. Eipä se vauhti loppunut AUK-2:llakaan - siihen oli vaan jo tottunut. Cooperin keskiarvo oli koko porukalla (!!!) yli 3000 m - eikä ihme, kun miettii niitä siirtymisien ja irtautumisien määrää ja vauhtia. Kouluttajista parhaiten mieleeni jäi ylipursimies (rannikkojääkäri ja sukeltaja) Kurppa, joka oli kova ja reilu. Hänen ei koskaan tarvinnut korottaa ääntään saadakseen viestinsä perille. Toinen mieleen jäänyt oli Kankkonen (jääkäri henkeen ja vereen) ja koiransa Aapeli.
AUK:n jälkeen syvensimme oppimaamme ryhmänjohtajatehtävien ohella mm. pintauintiharjoituksin ja kanoottisiirtymisin. Inttiajasta jäi hyvät muistot ja koulutus oli tosi laadukasta.

Lue lisää

Juuri näin. Kurppa ja Kankonen todella päteviä ja kovia kouluttajia. Kannatti tehdä juuri niin kun sanottiin tai lähdettiin pinta uimaan saaresta takasin kohti kassuja. Aivan sama vaikka olisi ollut 5 minuuttia ennen vkl:ää

JV-IKSA kirjoitti:

Kävin JV-AUK:n saapumiserässä III/91. Kouluttajina AUK-1:llä olivat mm. pursimiehet Kuvaja, Kohtanen ja Olk-olk-Olkkonen sekä koomaileva aliluutnantti "Plootu" Karvonen, joka sai ansaitsemaansa vittuilua edellä mainituilta. AUK-1:llä kasvatettiin kuntopohjaa ja luonnetta. Homma tehtiin erittäin selväksi samantien, kun lähdimme joulukuun puolivälissä siirtymään alokaskomppaniasta kohti JV-AUK:ta kaikki jaettu varustus mukanamme suursäkissä. Vauhti oli kovaa ja luulot otettiin jokaiselta pois. Tätä seurasi vain parin päivän päästä legendaarinen "Marssi&Majoitus". Joka ikinen aamu ja ilta juostiin kasarmeja, ruokalaa, miehistösaunaa ja lipputankoja ympäri niin perkeleesti.
AUK-2:lle mentäessä yli puolet porukasta tiputettiin/tippui pois - 5 siirtyi RUK:iin Haminaan. Jäljellä meitä oli enää vajaat parisenkymmentä. Jos AUK-1:llä panostettiin määrään ja jalkaväen perustaitoihin, oli AUK-2:lla painopisteenä selvästikin laatu - mm. kattava ampuma-ase- ja räjähdekoulutus, syvällinen perehdytys sissitoimintaan niin sisämaassa kuin saaristossa. Eipä se vauhti loppunut AUK-2:llakaan - siihen oli vaan jo tottunut. Cooperin keskiarvo oli koko porukalla (!!!) yli 3000 m - eikä ihme, kun miettii niitä siirtymisien ja irtautumisien määrää ja vauhtia. Kouluttajista parhaiten mieleeni jäi ylipursimies (rannikkojääkäri ja sukeltaja) Kurppa, joka oli kova ja reilu. Hänen ei koskaan tarvinnut korottaa ääntään saadakseen viestinsä perille. Toinen mieleen jäänyt oli Kankkonen (jääkäri henkeen ja vereen) ja koiransa Aapeli.
AUK:n jälkeen syvensimme oppimaamme ryhmänjohtajatehtävien ohella mm. pintauintiharjoituksin ja kanoottisiirtymisin. Inttiajasta jäi hyvät muistot ja koulutus oli tosi laadukasta.

Lue lisää

2/91 saapumiserässä tuolla itsekin. Hyvin kerroit AUK:n sisällön. Karvonen oli kyllä todella koomassa. Kurppa oli viileydessään pätevä mies. Meillä hieman aikaisemmin oli aivan samat lopetusprosentit, parikymmentä jäi neljästäkymmenestä.

Hyvää aikaa, vaiikkakin helvetin rankkaa.

ML

Anonyymi kirjoitti:

2/91 saapumiserässä tuolla itsekin. Hyvin kerroit AUK:n sisällön. Karvonen oli kyllä todella koomassa. Kurppa oli viileydessään pätevä mies. Meillä hieman aikaisemmin oli aivan samat lopetusprosentit, parikymmentä jäi neljästäkymmenestä.

Hyvää aikaa, vaiikkakin helvetin rankkaa.

ML

Lue lisää

2/90 ja Karvosen kanssa sama tupa Auk:ssa... "Vittu minnuu vituttaa kun te aina morkkaatte minnuu", tiedä häntä mistä johtui, tunnistan miehen kuvauksistanne :)

JV-IKSA kirjoitti:

Kävin JV-AUK:n saapumiserässä III/91. Kouluttajina AUK-1:llä olivat mm. pursimiehet Kuvaja, Kohtanen ja Olk-olk-Olkkonen sekä koomaileva aliluutnantti "Plootu" Karvonen, joka sai ansaitsemaansa vittuilua edellä mainituilta. AUK-1:llä kasvatettiin kuntopohjaa ja luonnetta. Homma tehtiin erittäin selväksi samantien, kun lähdimme joulukuun puolivälissä siirtymään alokaskomppaniasta kohti JV-AUK:ta kaikki jaettu varustus mukanamme suursäkissä. Vauhti oli kovaa ja luulot otettiin jokaiselta pois. Tätä seurasi vain parin päivän päästä legendaarinen "Marssi&Majoitus". Joka ikinen aamu ja ilta juostiin kasarmeja, ruokalaa, miehistösaunaa ja lipputankoja ympäri niin perkeleesti.
AUK-2:lle mentäessä yli puolet porukasta tiputettiin/tippui pois - 5 siirtyi RUK:iin Haminaan. Jäljellä meitä oli enää vajaat parisenkymmentä. Jos AUK-1:llä panostettiin määrään ja jalkaväen perustaitoihin, oli AUK-2:lla painopisteenä selvästikin laatu - mm. kattava ampuma-ase- ja räjähdekoulutus, syvällinen perehdytys sissitoimintaan niin sisämaassa kuin saaristossa. Eipä se vauhti loppunut AUK-2:llakaan - siihen oli vaan jo tottunut. Cooperin keskiarvo oli koko porukalla (!!!) yli 3000 m - eikä ihme, kun miettii niitä siirtymisien ja irtautumisien määrää ja vauhtia. Kouluttajista parhaiten mieleeni jäi ylipursimies (rannikkojääkäri ja sukeltaja) Kurppa, joka oli kova ja reilu. Hänen ei koskaan tarvinnut korottaa ääntään saadakseen viestinsä perille. Toinen mieleen jäänyt oli Kankkonen (jääkäri henkeen ja vereen) ja koiransa Aapeli.
AUK:n jälkeen syvensimme oppimaamme ryhmänjohtajatehtävien ohella mm. pintauintiharjoituksin ja kanoottisiirtymisin. Inttiajasta jäi hyvät muistot ja koulutus oli tosi laadukasta.

Lue lisää

Hyi vittu, muistan itsekin noi nimet. Henki oli minunkin aikana sama vaikka muutama vuosi myöhemmin. Miksi edes luin tätä kaksytvuotta vanhaa keskustelua. Olkkosen, Kaikkosen ja Kuvajan lisäksi siellä oli myös Andronoff.

Anonyymi kirjoitti:

Itse myos iksa 1/92. Kova oli koulu ja kuri. Yhdelta kun havis paino pinta uinti vehkeista niin koko joukko takaisin uloimpaan saareen ja paluu uusiksi. Ei olis sillon huvittanu vapaalle lahteakkaan ;)

Lue lisää

Jep, samassa porukassa olin. Kovaa mentiin. Klo 12 oltiin kassulla mutta lopulta taidettiin paasta 2000 pois lisa uinnin takia. Pikkasen janotti sen jalkeen :)

Ööhh...?

Jos tietämys on tuolla tasolla, niin ei kannattaisi osallistua keskusteluun!

Milläs muulla pohjoismaalla on lentotukialuksia?

Tässä tarkoitetaan helikopterilentäjiä joita löytyy jokaiselta muulta pohjoismaalta ja kaikilta euroopan rannikkovaltioilta. Helikoptereita käytetään miehistön kuljetukseen aluksien välillä, maihin ja aluksiin, tulenjohtoon, tiedusteluun ja sukellusveneiden etsintään ja torjuntaan (ASW-anti submarine warfare ).

Ruotsin laivasto lentää tällaisilla. Samoin tekee lähes kaikki merenrannalla sijaitsevat maat Euroopassa.

Swedish Armed Forces HKP 15B Naval A109 LUH.
http://www.nordicrotors.com/images_2/display_2/150332011-12-28_14:21:41_display_8470.jpg

Swedish Armed Forces HKP 14 Naval NH90 SAR.
https://i.pinimg.com/originals/34/12/61/341261ad038974123779e2a58f0162eb.jpg

8-98 kirjoitti:

Ruotsin laivasto lentää tällaisilla. Samoin tekee lähes kaikki merenrannalla sijaitsevat maat Euroopassa.

Swedish Armed Forces HKP 15B Naval A109 LUH.
http://www.nordicrotors.com/images_2/display_2/150332011-12-28_14:21:41_display_8470.jpg

Swedish Armed Forces HKP 14 Naval NH90 SAR.
https://i.pinimg.com/originals/34/12/61/341261ad038974123779e2a58f0162eb.jpg

Lue lisää

Suomalaiseen putkiaivoajatteluun ei mahdu ajatusta laivaston lentäjistä. Ykisnkertaisessa maassa on yksinkertaiset ja tiukasti lokeroidut käsitykset.

Tyyliin: "Eikös laivasto pulikoi vedessä ja ilmavoimat lennä?"

Tätä-Meillekin kirjoitti:

Ööhh...?

Jos tietämys on tuolla tasolla, niin ei kannattaisi osallistua keskusteluun!

Milläs muulla pohjoismaalla on lentotukialuksia?

Tässä tarkoitetaan helikopterilentäjiä joita löytyy jokaiselta muulta pohjoismaalta ja kaikilta euroopan rannikkovaltioilta. Helikoptereita käytetään miehistön kuljetukseen aluksien välillä, maihin ja aluksiin, tulenjohtoon, tiedusteluun ja sukellusveneiden etsintään ja torjuntaan (ASW-anti submarine warfare ).

Lue lisää

Suomi ei tarvitse muuta kuin paljon sotilaita ja heille varmatoimiset mosin-nagant kiväärit, tosin hitaampia ampua mutta meneepähän vähemmän patruunoita, mitä sitä niitä patruunoita taivaalle ruiskimaan urakalla, parempi kun ampuu tähdätyn laukauksen niin että jokainen kuti osuu, näkee Syyriasta mallia kuinka nurkan takaa roiskitaan lippaallinen tai vyöllinen patruunoita yläviistoon taivaalle, tuollaisella toiminnalla ei muuta kuin paljastaa oman sijaintinsa saamatta tuhoa aikaan vihollisen riveissä. Kyllä olisi oppimista noilla firestone-sandaali ukoilla. Heille pitäisi näyttää "tuntematon sotilas"-elokuva.

huigyse kirjoitti:

Suomi ei tarvitse muuta kuin paljon sotilaita ja heille varmatoimiset mosin-nagant kiväärit, tosin hitaampia ampua mutta meneepähän vähemmän patruunoita, mitä sitä niitä patruunoita taivaalle ruiskimaan urakalla, parempi kun ampuu tähdätyn laukauksen niin että jokainen kuti osuu, näkee Syyriasta mallia kuinka nurkan takaa roiskitaan lippaallinen tai vyöllinen patruunoita yläviistoon taivaalle, tuollaisella toiminnalla ei muuta kuin paljastaa oman sijaintinsa saamatta tuhoa aikaan vihollisen riveissä. Kyllä olisi oppimista noilla firestone-sandaali ukoilla. Heille pitäisi näyttää "tuntematon sotilas"-elokuva.

Lue lisää

Paljon sotilaita olemaan tykinruokana jotta saadaan paljon kaivattuja sankarivainajia. Mitä verisempi sota sitä parempi.

241690 kirjoitti:

Paljon sotilaita olemaan tykinruokana jotta saadaan paljon kaivattuja sankarivainajia. Mitä verisempi sota sitä parempi.

Suomen armeijan päätuote onkin sankarivainajat ja siinä ohessa hävityt sodat.

Miltäs se potku tuntui?

Saitko valita paikan johon potkaistaan?

Lisäyksenä vielä tuohon -

Isoimmat erot tulevat siitä että usmc on vapaaehtoisille ja siinä oikeasti koulutetaan porukkaa sotimaan parin vuoden sisällä.
Vapaaehtoisuus tarkoittaa enemmän kuria ja suomalaisittain simputusta. Tällä luodaan parempi ryhmäkoheesio.
Sotavalmius on todellinen eli kaikki tietävät että joutuvat suurella todennäköisyydellä konfliktialueelle ja monet hakivat sinne sen takia.

Muuten jalkaväki on jalkaväkeä. En usko että on mitään salaperäistä eikä sen suurempaa eroa meidän jääkärikoulutuksen ja sikäläisen jalkaväkikoulutuksen saaneella.

Verestit muistojani, itsekin seilasin ainakin kahdella lautalla. Nimet oli, Jänis ja VK. Toisessa oli valkonen raita vesirajassa. Itse sain passini Peipon salmessa marttojen rakennuksen pihassa.

Edes menneen laivastoaseman päällikön mukaan JV-Aukissa pojista tehtiin Ramboja, samassa Apu - lehden artikkelissa kertoi että " täällä on aina simputettu ja tullaan simputtamaan".

Edellä mainittu kooma-Karvonen oli tupakaveri JV-Aukissa, helppo tunnistaa koomailuista.

T. JV-iku II/90

Edes mennyt Kommondori Martikainen kuvaili Apu-lehdessä Öbiksen JV-Aukin oppilaita Ramboiksi, samaan hengen vetoon että "Täällä on aina simputettu ja tullaan simputtamaan " :)

Höllywöödin kakkos-studiolla.