Taas kerran löysin upouutta tavaraa taloyhtiömme
roskiskatoksesta. Minkä tähden ihmiset pistävät
kaatopaikalle jopa aivan käyttämätöntä tavaraa?
Saksassa käytetyt huonekalut laitetaan tienposkeen
oman talon lähettyville ennen pois heittämistä,jos
joku niitä sattuisi tarvitsemaan. Eikö Suomessa
samankaltainen tapa olisi myös aivan loistava?
Kannattavampaa olisi tietenkin myydä tavarat
kirpparilla, mutta useimmilla ihmisillä ei siihen
tunnu olevan viitseliäisyyttä. Suoraan kaatopaikalle
vaan!
Tämänpäiväiset löytöni olivat käyttämätön
venetsiakynttilä ja uusi nallepuhpenaali, jossa
oli vielä hintalappukin kiinni. Kynttilän
polttelen itse ja tunnelmoitsen, mutta penaali
menee kirpparille. Joku pikkulapsi tarvitsee sitä
enemmän kuin minä.
Kaatopaikalle kuuluvat roskat, eivät uutukaiset
tavarat. Vähäisen järkevämpää kulutusta kiitos!:)
roskiskatoksesta. Minkä tähden ihmiset pistävät
kaatopaikalle jopa aivan käyttämätöntä tavaraa?
Saksassa käytetyt huonekalut laitetaan tienposkeen
oman talon lähettyville ennen pois heittämistä,jos
joku niitä sattuisi tarvitsemaan. Eikö Suomessa
samankaltainen tapa olisi myös aivan loistava?
Kannattavampaa olisi tietenkin myydä tavarat
kirpparilla, mutta useimmilla ihmisillä ei siihen
tunnu olevan viitseliäisyyttä. Suoraan kaatopaikalle
vaan!
Tämänpäiväiset löytöni olivat käyttämätön
venetsiakynttilä ja uusi nallepuhpenaali, jossa
oli vielä hintalappukin kiinni. Kynttilän
polttelen itse ja tunnelmoitsen, mutta penaali
menee kirpparille. Joku pikkulapsi tarvitsee sitä
enemmän kuin minä.
Kaatopaikalle kuuluvat roskat, eivät uutukaiset
tavarat. Vähäisen järkevämpää kulutusta kiitos!:)
Vastaukset 7
Vanhimmat
kierrätyskeskukset. Sinne saa viedä ilmaiseksi tarpeettoman, mutta kelvollisen tavaran. Osassa paikkoja jopa noutavat kotoa.
Myös hyväntekeväisyyskirpputorit hakevat tavaraa kotoa. Rahat voin täten suunata haluamalleen yhteisölle; uskonnolliset järjestöt, eläinsuojelu jne.
Laiskuus on seikka, joka estää käyttämästä näitä jo olemassa olevia palveluja hyväksi. Ja tietysti välinpitämättömyys.
Tienposkeen jätetään tavaraa nykyisellään ihan tarpeeksi. Omistaja ei vain muista hakea niitä pois sieltä, mikäli ei ole kelleen muullekaan kelvannut;)
Lisäksi Suomen ilmasto on äärevä ja oikukas, eikä sellaisenaan sopiva tavaroiden ulkosäilytykseen.
Pälkähti vain eilen päähäni, josko näilläkin main
voisi tulla tavaksi joku saksalaisen kaltainen
käytäntö..vaikka vain pienikin.
Esimerkiksi kerrostaloissa oman talon käytävään
voisi jättää laatikkoon jotain pientä
käyttökelpoista ja pistää kylkeen: OTA OMAKSI tai
jotakin vastaavaa, jos viitseliäisyys ei kanna
kierrätyskeskukseen tai kirpputorille asti.
Silloin tavaroita ei tulisi jätettyä niin herkästi
lojumaankaan; kai kaikki kutenkin haluavat pitää
edes oman käytävänsä siistinä.
Heitinpä ajatuksen ilmaan, jos joku sattuisi siitä
vähän innostumaan:)
on jo kierrätyshuone. Ongelmaksi muodostuu se, että niistä tulee helposti vain paikka dumpata lähes käyttökelvotonta tavaraa.
Eräässä hoas:in yhtiössä toimi alussa hyvin, sen jälkeen ei (edellä mainittu syy) lisäksi tavaroita alkoi olla muuallakin, jossa muodostavat riskin tulipalotilanteissa ja itsessäänkin aiheuttavat kohonneen tulipaloriskin. Palotarkastaja viimeistään puuttuu toimintaan.
Pienimuotoisena on kerrostalossamme harrastettu lehtien kierrätystä: aikakausilehdet voi jättää tasolle ala-aulaan, josta seuraava voi poimia edellisviikon juorut uusiokäyttöön;)
Huonekalujen kierrätyksestä muistuu mieleen eräs muutto itä-helsingissä. Asunto oli jo lähes tyhjä, jäljellä oli lastulevyhylly, jonka omistaja ajatteli laittaa roskiin. Se jätettiin käytävään hetkeksi, kun mentiin käymään kellarissa. Palattuamme joku oli sosialisoinut sen parempaan käyttöön. Hyvä niinXD
Ovat jäteasemilla aika hanakoita puuttumaan jos sieltä yrittää esimerkiksi polkupyörän raatoa ottaa mukaansa, siis kunnostettavaksi. Saatikka jotain muuta hyödyllistä Kuinkahan arvokasta se romu näille oikein mahtaa olla, liekö nykyisin jo kullan hinnoissa?
Pilaantuneita tuotteita on päätynyt tähänastisten tietojen mukaan myyntiin ainakin puoleen Saksan 16 osavaltiosta. Yhdestä skandaaliin sekaantuneesta tukkuliikkeestä epämääräisessä kunnossa ollutta lihaa on myyty todennäköisesti myös Saksan EU-naapureihin.
Liittotasavallan syyttäjäviranomaisten mukaan syömiskelvoton liha on saatettu tukkuportaasta kuluttajille muun muassa väärennetyillä asiakirjoilla ja vaihtamalla tuotteiden vanhentuneet säilyvyysetiketit uusiin.
Pilaantunutta lihatavaraa on myyty vähittäiskaupan lisäksi elintarvikevalmistajille sekä ravintoloiden, yliopistoruokaloiden, vanhainkotien ja sairaaloiden suurkeittiöihin. Ostajille vanhentuneet tuotteet on saatu maistumaan etenkin erikoistarjoushinnoilla.
Tähän mennessä eri puolilla liittotasavaltaa on takavarikoitu jo yli 150 tonnia eriasteisesti pilaantunutta lihaa. Kuluttajien lautasille asti päätyneen määrän arvioidaan olevan suuruudeltaan ainakin yhtä suuri.
Viime päivien suurin yksittäislöytö tehtiin Frankfurtissa Etelä-Saksassa tämän viikon alussa. Elintarviketarkastajien haaviin jäi paikallisessa kylmävarastossa yhdellä kertaa lähes 27 tonnia myyntiin tarkoitettua pilaantunutta sian- ja naudanlihaa. Kyseinen erä vanhentui kesällä 2005, eikä sitä ollut säilytetty kokonaan pakastettuna. Lihat oli tuotu Saksaan alunperin Liettuasta ja Ranskasta, todennäköisesti valmiiksi vanhentuneena.
Dramaattisimman käänteensä skandaali sai jo viime viikolla, kun yksi skandaaliin sekaantunut saksalainen lihatukkuri hirttäytyi hämäräkauppojen paljastuttua.
Törkeysennätyksen lihaskandaalissa on puolestaan tehnyt Ala-Saksin osavaltiossa toiminut tukkukauppias. Tämä myi neljälle suurkeittiölle kahdeksan tonnia pilaantunutta kalkkunanlihaa, vaikka poliisi oli jo aiemmin ehtinyt julistaa lihaerän takavarikkoon. Todistusaineistoksi takavarikoitu lihaerä tuhoutui viranomaisten mukaan todennäköisesti kokonaisuudessaan saksalaiskuluttajien suissa.
Ensimmäiset merkit lihaskandaalista saatiin liittotasavallassa jo viime vuonna. Kahdessa supermarketissa paljastui tuolloin lihatuotteiden laaja uudelleenetiketöintitapaus. Loppuvuodesta skandaali sai lisää vauhtia Baijerista Etelä-Saksasta. Osavaltiossa paljastui tuolloin muun muassa tapaus, jossa suuria määriä syömäkelvotonta teurasjätettä oli myyty elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi Sveitsiin.
Tänä vuonna paljastukset ovat saaneet jatkoa niin ikään Baijerissa, mistä löydettiin tämän kuun alussa muutaman päivän sisällä yhteensä noin 100 tonnia pilaantunutta lihaa. Sen jälkeen vastaavia löytöjä on tehty pitkin Saksaa tarkastusten tehostamisen myötä jatkuvasti.
Tulilinjalle skandaalissa ovat joutuneet etenkin Baijerin maatalousministeri Werner Schnappauf (CSU) ja liittovaltion maatalousministeri Horst Seehofer (CSU), jotka ovat syyttäneet ongelmasta toisiaan. Kumpikin on myös esittänyt oman toimenpideohjelmansa ongelman ratkaisemiseksi. Seehofer on uhannut muun muassa, että elintarvikepetoksiin syyllistyneiden henkilöiden nimet julkistetaan vastaisuudessa.
Merkel puuttui asiaan
Lihaskandaaliin on puuttunut Saksan ylimmässä poliittisessa johdossa myös liittokansleri Angela Merkel. Hän vaati viimeksi eilen tiukempia tarkastuksia ongelman ratkaisemiseksi.
Saksalaiset kuluttajajärjestöt pitävät tähänastisia paljastuksia vasta jäävuoren huippuna ja ennustavat lihaskandaalin laajenevan lähiviikkoina entisestään. Esimerkiksi elintarvikkeita valvova Foodwatch-järjestö katsoo petoksellisen toiminnan olevan arkipäivää Saksan elintarviketeollisuudessa.
Omalla tavallaan skandaaliin on reagoinut myös Saksan kolmimiljoonainen turkkilaisvähemmistö. Sen omissa tiedotusvälineissä tapahtumaketju on leimattu muun muassa länsimaisten pikaruokaketjujen yritykseksi pilata turkkilaisen döner kebapin maine. Kebap on yksi Saksan suurimmista menestysruoista. Yksin pääkaupungin Berliinin kepab-kioskien vuosiliikevaihto on suurempi kuin McDonaldsin liikevaihto koko Saksassa.
Skandaalin jo saavuttamaa laajuutta kuvaa myös se, että pilaantunutta lihaa tarkoittava Gammelfleisch-sana nousi sen vanavedessä jo viime vuonna viidennelle sijalle Saksan vuoden sana -äänestyksessä.
Kyllä on hyvä että Suomessa viedään roskat ja pilaantuneet tuotteet kaatopaikoille, normaali roskiin niitä ei uskalla laittaa kun joku niitä on heti penkomassa ja voi saada vaikkapa ruokamyrkytyksen.
Puhuin siitä miten UUTTA TAVARAA heitetään
roskikseen, ja miten se olisi hyödyllisempää antaa
toisille ihmisille, eikä pistää kaatopaikalle.
UUTTA TAVARAA siis, ei PILAANTUNUTTA RUOKAA.
Saksanmaastakin mainistin huonekalut, enkä sitä
pilaantunutta ruokaa. Olisi mukava jos vastattaisiin
siihen mitä oikeasti olen kirjoittanut, eikä ihan
johonkin muuhun..
Jos tuo kaikki pilaantunut lihamäärä on syötetty ihmisille edulliseen hintaan ja he ovat sen suurella mielihyvällä nauttineet makeisiin suihin saamatta siitä suurempia vaivoja, niin eikö tuo toiminta ole jäteongelman ratkaisua järkevimmillään ?