Jos haulla betoni käydyistä keskusteluista olen mitään ymmärtänyt niin sen, että jotkut vannovat betonin kovettuvan vanhetessaan ja toiset pitävät sitä raskaana laiturimateriaalina, joka pakkasen ja suolan vaikutuksesta rapautuu.
Betoniveneethän on yleensä ulkoa pinnoitettu epoksilla, joka vastaa lasikuituveneen celcoat kerrosta, joka tekee lasikuidusta vesitiiviin.
Kun katselee rakennusten betonivaurioita niin suuri osa näyttäisi aiheutuneen terästen ruostumisesta. Ruosteeseen (oksidioitunutta rautaa) sitotuu vettä, joka jäätyessään lohkaisee betonin. Esim Merihaan julkisivuissa tämä ongelma tuli selkeästi esille.
Jos betoniveneen epoksikerros rikkoutuu betoni alkaa imeä suolavettä ja teräkset ruostua. Mites jos vettä on pilssissä - kuten ainakin potkurin akselin seutuvilla tuppaa olemaan - imeekö betoni suolan ja alkaako vene runko haurastua kölin seutuvilta sehän ei oikein pääse kuivumaan mihinkään suuntaan, kun epoksi estää telakoinnin aikana ulospäin kuivumisen, enkä oikein jaksa uskoa, että se kuivuisi ylöspäin haihtumalla kylmässä. Ja sitten tulee pakkanen?
Auttaako betoniteräsverkkoon kytketyt sinkkianodit tähän vai alkaako teräkset ruostua? Muodostaako betoniteräkset ja sinkitty verkko jo itsessään säköparin, josta verkko ruostuu ensin kun sinkki on kulunut pois?
Oma lukunsa ovat huonosti tehdyt ja huokoisiksi jääneet rungot.
Mitä se on vesitiivis betoni, josta laituriponttoonit tehdään? Kaipa sitäkin täytyy olla kun betonilaiturit yleensä kelluu vedenpinnan yläpuolella? Mutta montako vuotta?
Jos parvekelattiat korkkaa 30 vuoden jälkeen, niin kestääkö betoniveneetkään sen pidempään. Oon myös katsellut tielaitoksen ukkoja kun ne korjaa siltoja. Suolaus ei varmaan edistä terästen säilymistä, eikä niitä bitumimattoja turhaan sinne laiteta.
Olishan tuo hienoa, jos olis satoja vuosia kestävä veneenrakennusiane, mutta onko betoni sitä? Lasikuituprkkejakin on vissin ollut vasta 60-luvulta lähtien, eikä niidenkään ikuisuudesta ole takeita.
Olis hienoa jos joku pidempään asiaa seurannut kertoisi omia kokemuksiaan ihan kiihkotta. Aiemmissa keskusteluissa tuntuu henki olleen Haikala vastaan muu mailma. Osaako kukaan kertoa asiallisesti, miksi ne Turun betoniveneet rapautuivat? Heikko ulkopinnoite, pilssin kautta päässyt vesi vai sähköinen korroosio, huono betonointi? Entä miten estetään nuo vaurioriskit?
Betoniveneitä on kuitenkin tehty pitkään, eikä kaikki ole rapautuneet. Eivät kaikki lasikuituveneetkään ole ruttoisia, mutta jotkut ovat.
Betoniveneethän on yleensä ulkoa pinnoitettu epoksilla, joka vastaa lasikuituveneen celcoat kerrosta, joka tekee lasikuidusta vesitiiviin.
Kun katselee rakennusten betonivaurioita niin suuri osa näyttäisi aiheutuneen terästen ruostumisesta. Ruosteeseen (oksidioitunutta rautaa) sitotuu vettä, joka jäätyessään lohkaisee betonin. Esim Merihaan julkisivuissa tämä ongelma tuli selkeästi esille.
Jos betoniveneen epoksikerros rikkoutuu betoni alkaa imeä suolavettä ja teräkset ruostua. Mites jos vettä on pilssissä - kuten ainakin potkurin akselin seutuvilla tuppaa olemaan - imeekö betoni suolan ja alkaako vene runko haurastua kölin seutuvilta sehän ei oikein pääse kuivumaan mihinkään suuntaan, kun epoksi estää telakoinnin aikana ulospäin kuivumisen, enkä oikein jaksa uskoa, että se kuivuisi ylöspäin haihtumalla kylmässä. Ja sitten tulee pakkanen?
Auttaako betoniteräsverkkoon kytketyt sinkkianodit tähän vai alkaako teräkset ruostua? Muodostaako betoniteräkset ja sinkitty verkko jo itsessään säköparin, josta verkko ruostuu ensin kun sinkki on kulunut pois?
Oma lukunsa ovat huonosti tehdyt ja huokoisiksi jääneet rungot.
Mitä se on vesitiivis betoni, josta laituriponttoonit tehdään? Kaipa sitäkin täytyy olla kun betonilaiturit yleensä kelluu vedenpinnan yläpuolella? Mutta montako vuotta?
Jos parvekelattiat korkkaa 30 vuoden jälkeen, niin kestääkö betoniveneetkään sen pidempään. Oon myös katsellut tielaitoksen ukkoja kun ne korjaa siltoja. Suolaus ei varmaan edistä terästen säilymistä, eikä niitä bitumimattoja turhaan sinne laiteta.
Olishan tuo hienoa, jos olis satoja vuosia kestävä veneenrakennusiane, mutta onko betoni sitä? Lasikuituprkkejakin on vissin ollut vasta 60-luvulta lähtien, eikä niidenkään ikuisuudesta ole takeita.
Olis hienoa jos joku pidempään asiaa seurannut kertoisi omia kokemuksiaan ihan kiihkotta. Aiemmissa keskusteluissa tuntuu henki olleen Haikala vastaan muu mailma. Osaako kukaan kertoa asiallisesti, miksi ne Turun betoniveneet rapautuivat? Heikko ulkopinnoite, pilssin kautta päässyt vesi vai sähköinen korroosio, huono betonointi? Entä miten estetään nuo vaurioriskit?
Betoniveneitä on kuitenkin tehty pitkään, eikä kaikki ole rapautuneet. Eivät kaikki lasikuituveneetkään ole ruttoisia, mutta jotkut ovat.
Vastaukset 124
Vanhimmat
Rakennuksissa betonirakentamisen ongelmista yli puolet johtuu elementtirakentamisesta ja siihen liittyvistä saumoista.
Veneissä betonin ongelmia on, että painopiste tulee ylemmäksi kuin kuitubotskissa. Jos tämän kompensoi kölin painoa lisäämällä ja/tai painopistettä laskemalla tulee taas vastaan ongelmia. Niin ja teräsveneeseen varusteiden kiinnittäminen on helpompaa...
Paino ei sinänsä ole oglema, jos painopiste saadaan tapeeksi alas kysehän on siitä missä se sijaitsee. Sitä voi siirtää kölin syvyyttä lisäämällä ja/tai painoa kasvattamalla sekä kyljen leveyttä kasvattamalla kun vene alkaa kallistua. Tässä yksi päivä seisoin troolarin keulan edessä, joka meni metrin pään yli - siis puu troolarin. Kai tämä asia on hoidettavissa?
Rooman vesijohdot rakennettiin yli 3000 vuotta sitten masuunikuonasementistä, jota nykyään Suomessakin joudutaan käyttämään ferrobetoniveneiden yhtenä osatekijänä. Kaikki ennen 1989 Suomessa rakennetut ferrobetoniveneet(kansainvälisesti ferrocement.com) on kuitenkin lähes 3 kerta suolavesiä kestävämmästä LH-sementistä. Venebetonin käyttöikä on n. 400 vuotta, Normaalin talobetonin n. 50 -100 vuotta! Ero on huomattava. Vain amatöörit,, lasikuitu-, teräs-, alumiini- tai puuvenerakentajat ovat muuta mieltä, eivät ferrobetonin asiantuntijat. Ferrobetoniveneitä on Suomessa n. 1500, vanhimmat ilman huoltoa vedessä olleina olleet siellä jo 50 vuotta. On hyvä muistaa, että betonivene on seuraavat 100 vuotta täysin huoltovapaat ellei sitä pinnoita väärin esim. epoksihartsilla. Betonivene läpivärjätään ja siksi sitä ei tarvitse maalata. Betonivene imee vettä yhtä paljon, kuin alumiini ja siksi sen kanssa ei ole ongelmia!
Huomaan, että Suomessa rakennetuista betoniveneitä ei ole Tietoa, vaikka niitä on tehty yli 35 vuotta. Suomessa on tehty ammattimaisesti niitä ja tietoa, taitoa ja materiaalia on saatavana runsaasti myös kirjallisena.
Betoniveneet on aina rakennettu haponkestävästä, vesitiiviistä kvartsibetoninista silika- lisäaineilla tai sitten masuunisementillä "kyllästetyllä" erikoismassalla.
Betoniveneet(Suomessa ferrobetoniveneet ja muualla maailmassa ferrocementboats) eivät syövy, rapistu tai ruostu! Venebetonia ja rakennusbetonita tai lasikuituveneen gelgoatia ei voida verrata.
Betoniveneet tehdään aina vesitiiviiksi heti valettaessa. Ei niitä tarvitse maalata tai pinnoittaa epoksilla kuin esteettisten syiden takia.(vrt. vesitornitkin pitävät vettä)!
Betoniveneissä on kaksi ylivoimaista ominaisuutta:
Ensinnäkin se varaa lämpöä yön ajaksi päivällä
Toiseksi betonivene on ainoa venemateriaali, joka vahvistuu vanhetessaan!
Betoniveneistä on saatavana oikeaa tietoa myös Suomesta mm. WWW.kuunarikoivisto- kautta tai suoraan soittamalla Jouko Heikolalle p. 0400 532 563, joka on tehnyt niitä yli 35 vuotta ja yli 600 kpl.
...niin ei jaksaisi lukea noita viimevuosina käytyjä keskusteluja uudestaan, kun ei niistä mitään hedelmää ole tullut.
Jos asiasta tiedät kerro niistä virheistä, joita on tehty, että muutkin tiedoistasi hyötyisivät. Sitähän sulla varmaan on? Kerro vaikka miksi ne Turun veneet mureni, niin ei niiden virheet kiusaa kaikkia betoniveneitä, jos asiasta jotain tiedät, mutta jätä toi saarna pois. Sehään ei palvele ketään. Ei kai nää enää mitään liikesakisuuksia ole vuosikymmenien jälkeen?
Kyllä tuo Heikolan uskomaton asennevamma on estänyt kaiken asiallisen mokkovene keskustelun,sitä on turha edes aloittaa.
Heikolana ihmetelen että mikä asennevamma se sellainen on jos osaa jonkun ammattialan paremmin kuin muut?
"Rapparilla" taitaa olla pitkäkestoinen kutina vitt...lla Heikolalle ja solvata Heikolaa julkisesti. Taitaa kaverilla olla jokin pielessä omassa mielessä.
JH
Kyllä se Heikola kuule on niin että sinä et osaa ainakaan veneitä tehdä. Suunnitella kylläkin, josta pointsit sulle! Mutta eräskin turkulainen ammattiporukka joka b-veneitä teki paljon, sanoivat että Heikolaa ei saa päästää työmaalle. Parempi niin että suunnittelet ja jätät työt muille - niille jotka se osaa.
Miksi ihmeessä ne sun veneet siellä Turun yhdellä telakalla rapistuu ja murenee kun laiturit konsanaan? Viimeksi kertoesasi tätä oli vika siinä kun asiaks ei maksanut laskujaan ja siksi veneet seisoi, joten siitä kostoksiko ne veneet ihan vaan piruuttaa alkaa rapistumaan?
Oli muten sun rakentamat 'laiturit'.
"Eräskin turkulainen betoniveneporukka, joka teki paljon betoniveneitä" on pelkkä illuusio! Tekivät tasan kaksi venettä kun allekirjoittanut on tehnyt teräs- alumiini-,puu-, vaneri- lasikuitu- ja betoniveneitä yli 600 kpl ja suunnitellut tai ollut mukana 280 prototyypin rakennustöissä! ... "eikä se ole vieläkään oppinut veneitä tekemään!
On se vaan kummallista ettei toiset opi koskaan vaikka muutaman amatöörin turkulaisporukka "teki vaikka kuinka paljon betoniveneitä noin vain".
Muistutan taas kerran, että betoniveneen rakentamisessa vaaditaan huippuammattitaitoa, betoniaineksien tarkkaa tuntemusta ja pitkää pinnaa. Betonivenerakentamisen tarkein asia onkin alan ammattitaito, joka karttuu ainoastaan käytännön töissä ja vuosien opiskelulla. "Kantapään" ja lopulta onnistumisten kautta. Ei betonivenettä rakenneta "siitä vain".
Kyllä kuule Heikolan mollaaja on niin, että kannattaisi vetää vähän käsijarrua ennen kuin julkisesti ryhtyy heittämään herjaa tuntemattomista asioista.Asioista, joista ei mitään tiedä.
Varmaan sinäkin odotat mielenkiinnolla "uunissa olevaa " uutta ferrobetoni-ferrocement- venekirjaa, jossa kerrotaan myös, miten ao. materiaali soveltuu oivallisesti myös maatalous- ja rakennusteollisuuteen, mm. pientalo-, uima-allas-, vesisäiliö- ja paskasäiliörakentamiseen.
Uudessa kirjassa on myös seikkaperäiset ohjeet, miten betonivene kuuluu Suomen pakkastalvisiin olosuhteisiin rakentaa ja mitä tulee ottaa huomioon, kun sillä talvehditaan jäissä.
Kirja on kuvitettu runsaasti betoniveneillä.
Muistutan, että
Suomessa on sinun tuntemien turkulaisten rakentamien parin betoniveneen lisäksi yli 600 Trollö- ja Finnrist- betoni- ja teräsvenettä, jotka olen suunnitellut suomalaisiin olosuhteisiin perheveneiksi ympärivuotiseen asumiseen.
Terveisin
JH
...PASKAA!!!
>>> ... yli 600 Trollö- ja Finnrist- betoni- ja teräsvenettä, jotka olen suunnitellut suomalaisiin olosuhteisiin perheveneiksi ympärivuotiseen asumiseen.
Missä ne sitten on kun niitä ei näy? Kailikoissa ja metsässä kasvamassa sammalta kun ovat onistajat sinne hyöjänneet TAI hukkaamiskiellossa.
Älä kuule Hekola puhu bisneksentarkasta tuntemisesta. Kusettaja olet, sen tietää moni sun kelkkaan haksahtanut raukka.
Sulla on joka juttu oikeudessa kun on 'kiistanalainen' kun et hoida hommia vaan lypsät rahaa ja jätä hommat tekemättä.
KYSYMYS: Miksi ne Turun veneen jotka olet tehnyt siellä rapautuu, vaikka on maailman parasta materiaalia? Ihan ei sovi ympärivuotiseen asumiseen tuollaine 'laituri'.
Kerron vähän, mutta en kaikkea:
Yleensä betoniveneen itserakentajat ja tilaajat ovat persaukisia ja luulevat,että kun materiaali on halpa ja pikkurahalla saa suuren veneen, että siinä se vene on.
Kun Turussa rapiseen betoniveneitä, teräsveneitä, puu- ja lasikuituveneitä niin eivät ne minun ole. Eivät edes betoniveneet.
Kun persaukinen on saanut betonivenerungon uutena tai vanhana itselleen, niin vene on yleensä massiivinen, liian suuri ostajalleen.
Se ja tarvitsee vankat ja kalliit takilan, purjeet, köysistön, ankkurrointipelit mahtavan moottorin ja akselistojen kanssa. Kaikki maksaa yli kukkaron ja siinä se.Joidenkin osalta rahat loppuvat jo alkumetreillä eikä niiltä raukoilta saa maksua muuta kuin pakolla.Pikkuyrittäjää yritetään silloin mielestäni huijata. Tämä tapahtuu yleensä sen kotikeskustelun jälkeen kun vaimo on kysynyt: "Menevätkö meidän kaikki talousrahat siihen sinun typerään veneeseen" ja seurauksena on usein avioero ja kaiken rapistuminen! Tuntuuko tutulta? Muistutan, että venehulluus on miesten hulluutta, harvoin naisten. He ovat mökkihulluja!
"Uunista tulee ulos" aika pian ferrobetonirakentamisen opas Suomen pakkastalvisiin olihin. Siitä voit lukea faktat ja opiskella vähän venealaa muutenkin. Kirja on tarkoitettu myös varoituksesti "sudenkuopista", kuten perheväkivallasta veneen itserakentajalle.
Terveisin
JH
Joku hullu yrittää taas kovasti sooloilla "oikeusjutuilla"?? Ei Heikolalla ole yhtään juttua oikeudessa. Yksi oli Kuopiossa 1996 ja oikein syyttäjäjuttuna. Kaikki Sikäläiset parhaat asiantuntijat Merenkulkuhallituksen tarkastajien, tavarantarkastajien ja katsatusmiesten voimin oli haalittu paikalle yrittämään oikein oikeusteitse osoittamaan, että Heikola ei osaa.
Kaikki tarkastajat ja väitteet huonosta
ammattitaidosta joutuivat häpeään ja romukoppaan! Heikola voitti jutun sekä käräjillä että hovissa 10 - 0.
Kantaja ei saanut edes valitusoikeutta jutussa eteenpäinniin, koska niin perusteettomia olivat ja ovat väitteet.
Kannattaa tutustua oikeuden pöytäkirjoihin ja tosiasioihin ennen julkista panettelua.
Muita juttuja en ainakaan mina muista. Ehkä pojulla on mennyt puurot ja vellit sekaisin ... tai pää.
Vastaan vielä kysymykseesi joistakin Turun veneistä:
Telakat ovat täynnä rapistuneita veneitä. Syyt ovat mm. maksamattomat telakkamaksut, avioerot, muuttuneet elämäntilanteet, sairastuminen, ryyppääminen,kyllästyminen,työpaikan menetys,projektin liian pitkä kestoaika,ammattitaidottomuus,rahapula jne.
Toivottavasti syyt riittävät vähän hölmömmällekin selitykseksi.
Ferrobetoniset Trollö- ja Finnrist- veneet on rakennettu pääasiassa runkovalmiina, konsulttipaketilla tai ostajan kanssa yhdessä.
Tietääkseni Turussa ei ole yhtään allekirjoittaneen valmiiksi asti rakentamaa tai konsultoimaa venettä hylkynä. Jaa,yksi Finnrist 38' on telakalla, kun omistajalla tuli avioero ja muutti Espanjaan. Se on muuten vene, joka oli vuonna 1972 Helsingin venenäyttelyssä. Silloin messut pidettiin vielä Mannerheimintien vanhassa messuhallissa eli tennishallissa.
Seuraavan kerran Betonivene oli Vene -74 näyttelyssä. Silloin Trollö 40' moottoripursi, joka oli uuden UKK-hallin suurin ja hienoin vene. Siinä kävi 20 000 vierasta eli lähes kaikki näyttelyssä kavijät!
Vene oli rakennettu Raskaskuljetus Helmisen johtajalle Poriin.
Nämä ja kaikki muutkin 35 vuoden aikana Suomessa rakennetut ferrobetoniset Trollö- ja Finnrist- veneet ovat kaikki perheveneitä ja sukukalleuksia. Ei niitä ole kaupan.
Rupusakin veneet lojuvat mikä missäkin pusikoissa olivatpa puuta , terästä, muovia tai betonia.
Lujitemuoviset "Trollö"- veneet(Anttamarin)ja Kulkuriveneet ovat säästyneet tältäkin herjauskampanjalta, samoin Kumpuselän veneet, kun eivät ole ferrobetonia.
Sama koskee koko Trollön teräsvenesarjaa, jota valmistetaan Eestissä. En ainakaan minä ole nähnyt missään niitä herjattavan, vaikka nekin ovat "minun veneitä".
Terveisin
JH
Laske toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos nämä muutamat paskanjauhajat jotka eivät ymmärrä veneenrakentamiseta mitään,hyvä jos osaavat edes navigoida.
Betonivene varaa lämpöä ja valitettavasti se ei hevin sitten auringosta lämpene.
Betoni ei pala kuuluu Heikolan viisauksiin.
Olipa terävä kommentti.
Mottoni on: Betonivene, lopullinen vene!
Betonivene ei mätäne, ei ruostu, ei lahoa,ei syövy eikä lasikuiturutto sitä syö.
Ainoa venemateriaali, joka vahvistuu vanhetessaan!
Parhaita puolia ovat:
Lämpöä ja kylmää varaava materiaali( yöllä lämmin, helteellä viileä)
Voi korjata märässä ja vaikka veden alla( minkä muun materiaalin voi?)
Hengittävä, kuten puu eikä kondesoi kosteutta
Lujittuu koko ajan( 200 - 300 vuotta!), joten siinä on vene isältä pojanpojanpojalle!
Huonoja puolia ovat;
Hankala ja vaativa rakennusmateriaali. Kokonaan käsityötä ja se on kallista
Tietyt rakentamisen osa-alueet hallittava tosi hyvin
Hömöjen haukkuma
JH
Heikola: "Ainoa venemateriaali, joka vahvistuu vanhetessaan!"
Osta teräsvene, se on 10o% vahvaa eikä tarvitse odottaa 100 vuotta että saavuttaa huippuvahvuutensa.
Heikola: "Parhaita puolia ovat: Lämpöä ja kylmää varaava materiaali( yöllä lämmin, helteellä viileä)"
Totta, yöt on kylmiä ja pitkiä Suomessa ja aurinko ei riitä päivällä lämmittämään venettä riittävästi jotta se olisi illalla lämmin - paitsi ehkä heinäkuussa. Eli vene on todellakin kivinen! Koetapa mennä kesällä kiviluolaan, niin johan tarvitset villapaidan.
Heikola: Voi korjata märässä ja vaikka veden alla( minkä muun materiaalin voi?)
Laiturin ominaisuudet omaava 'vene' omaa myös samalaiset valumahdollisuudet kuin laituri. Selvä tämä, miksi edes keskustelee?
Heikola: Lujittuu koko ajan( 200 - 300 vuotta!), joten siinä on vene isältä pojanpojanpojalle!
Kuten ekan vastaukseni, miksi odottaa 200-300 vuotta kovettumista täyteen lujuuteen, kun voi tehdä teräsveneen jonka lújuus on heti huipussaan. Ja kestää mm pistekuormaa/iskuja paremmin kuin mureneva betoni.
Siinä kirjoittaa mies joka ei ymmärrä mistä on kysymys,tutustu miten muualla maailmassa on rakennettu ,eikä tämän kirjoittaja ole Heikola.
oli siinä kuten Duncker joskus kirjoitti että kerran lekalla kylkeen lyötyä vene uppoaa ja mikään muu materiaali ei sitä tee.
.. joka kirjoittaa.
Kuunari Koivisto on hyvä esimerkki siitä suuruuden hulluudesta, on kesken eikä ikinä tule valmistumaan. Kokemuksella kirjoitat, kaikki edellämainittu on kai koettu? Romulan muutto alkaa maanantaina Reposaaressa? Veneilyharrastus on joskus veronmaksajille kallista lystiä.
Miksei Koivisto ikinä valmistu?
Koivisto on nimittäin ollut valmiina jo 7 vuotta sisältä. Kansirakenteet 10 vuotta, pää- ja apumoottorit 5 vuotta.Varusteet on kaikki.
Takilaa tehdään parhaillaan ja kun loput reelingeistä saadaan rustinrautoineen, nostureineen ja taavetteineen valmiiksi niin takila nostetaan ja alus varustellaan.Myös takilaan on kaikki varusteet jo varastossa.
Miksei Koivistoa saada ikinä valmiiksi?
Jos ajatellaan sitä vastustusta, jota näiltäkin palstoilta ja Reposaarinetistä saa päivittäin lukea, niin Koiviston töiden eteminen on jo sinänsä saavutus! Sellaisessa "myrkkyliemessä" keitettynä tuntuu Koiviston loput työt jopa helpoilta. Mitä se olisikaan, jos ympärillä olisi muitakin kuin vain kateellisia ja raukkamaisia paskanjauhajia!
Terveisin
JH
Ainoastaan betoniveneen rakennusvaiheessa,joka on erittäin kallis ,tapahtuvat virheet saattavat jäädä huomiotta ja betoni murenee!Lisäksi betonivene ek wovellu suuren painonsa takia saaristoon,sillä eihän se möykky liiku mihinkään kevyellä tuulella!Näin ovat mm betoniveneilijät kertoneet!Ehkä se sopii valtamerille?Tosin kolansissa maissa betoniveneen pohjaa on vaikea putsata suuren painonsa takia!En suosittele!
Tossahan niitä on Katajanokan charterlaiturissa muutamia, käy haastattelemassa purjehdusominaisuuksia.
Kyseessä ei tosiaankaan ole vene vaan möhkäle.
Betoni on hyvä sillan-, talon-, laiturinrakennusaine, joka ei sovellu veneen rakennusaineeksi kuin idioottihaaveilijoille.
Hyvä muistaa että rungon kustannus kaikissa materiaaleissa on alle 10% kokonaiskustannuksista.
Veneellä suurimalla osalla lienee tarkoitus nauttia veneilystä, eikä puskemisesta "sukellusbonttoonilla".
Ei pidä paikkaansa ainakaan teräsveneissä,25% aika lähellä.
Toyota Hiacen dieselmoottori ja kirpparilta sängyt, puumastot ja alitehoiset vinssit,
myönnetään.
Näissä omatekoisissa unelmaveneissä on monesti myös sauna ja hitsausverstas. Marinointisatsien myyjällä on muuten aika realistinen käsitys uusiomoottorin käyttöiästä: "Jos haluaa pelata varman päälle niin kone kannattaa peruskorjata ennen marinointia. Tämä tuo kustannuksia lisää mutta käyttöikä varmasti kaksinkertaistuu." Kestäiskö tuommoinen loppuunajettu mylly veneessä 50-100 tuntia ilman mitään peruskorjausta joten siitä laskemaan että kannattaako.
Betonirungon realistinen käyttökohde voisi olla jossain hinattavassa proomussa (=hinattava laituri).
Toisessa maailmansodassa betonilaivojen rakentamista tutkiskeltiin tosissaan ainakin Englanissa kun kaikki terästuotanto meni aseisiin. Taisi tulla kuitenkin järki käteen ja betonilaivat jäivät tekemättä.
Betonin valaminen ja raudoittaminen sillä tavalla, kuin betonivene tehdään on vaan aika käsityörikas homma, joten sopisi paremmin halvan työvoiman maihin...
Vielä rumempia kuin useimmat kotimaiset lastulevyn palasista tehdyt koirankoppi-
nykyveneet. Vakuutusyhtiökin on varmaan haltioissaan maksuista arvoidessaan uppoamisriskiä.
Kysymys oli suuremman luokan "paatista",puhu sinä vain kirppareista.
Tämä kesksutelu saattaa mennä helposti juupas-eipäs leikiksi, joten kirjoitan varovaisesti siitä näkökulmasta että olennomistanut betoniveneen.
Totta on että betoni alkaa rikkoontumaan jos vettä pääse sisään ja nimenomaan siksi kun rauta ruostuu. Betoni itsessään ei kestä mitään. Tämä on fakta.
Itselläni oli toki epoksikerros ja sen paskuus oli vähäinen ja iskuja (piste) kesti huonosti. Kaiken kukkuraksi yllätyksekseni totesin, että betonia teräksen päällä oli vain milli-kaksi. Sen päällä sitten epoksimaali. Tämä oli aivan liian vähän ja aina jostakin päin alkoi ruosteta tiputtelemaan ja betonivenettä piti paikkailla kuin lasikuituvenettä Plastic P:llä. Hankalaa oli.
Jos betoni on kostea ja vene on telakalla, niin selvää on että se pitää kuivattaa koska imee vettä ja pakkanen panee tuhojaan. Ongelma SAATTAA olla juuri telakoitassa tuo mistä mainitset.
Pilssi minulla oli epoksoitu mutta 'friipaikkoja' oli toki sielläkin, joten hetin sinne varmuudeksi glykoolia, vaikka en tiedä oliko siitä apua. En kuitenkaan huomannut että sieltä olisi mitään alkanut lohkeilemaan, mutta sen todentaminen olisi vaatinut paljon töitä.
Veneeni oli erään ns. ammttimiehen tekemä, ja se oli huonosti tehty. Jälki oli kuoppaista ja huokoista, ja siinä oli jatkuvasti laittoa, paikkamista ym. kuin puuveneessä. Naapuri sai oman puisen Laurinin huomattavasti pienemmällä vaivalla keväällä kuntoon kuin minä betoniveneen.
Betonissa oli hyvätkin puolensa, mutta tämä vene oli susi, ja tunne tyypin joka oli tehnyt veen 'uudestaan' kun oli niin huonosti tehty (Trollö Turussa). Itselläni oli veneessä paljon samaa vikaa - hutiloiden tehty.
Kyllästyin ongelmiin ja myin venen jo aikaa sitten pois, ja siitä ei saanut kuin 50% hinnansta jonka olin ostanut sen itselleni. Niillä kun on huono maine, ja niitä kun myydään halvemmalla kuin lautureita, niin ei kai kukaan sellasiesta maksanut sitä hintaa jonka olisin ajatellut sen arvon olevan. Itsekin menin vähän 'vipuun' kun kuuntelin liikaa myyjää.
Seilaan nyt lasikuituveneellä ja olen tyytyväinen ja iloinen kun 'seikkailuni' sai niinkin hyvä lopun.
En halua suositela tai olla suosittelematta, mutta itse en enää koskaan osta betonivenettä, ja se on omakohtainen ratkaisuni. Muut tehköön myös omat ratkaisunsa :)
Vastauksesi vahvisti omaa käsitystäni asiasta. Eli veneet on yksilöitä eikä betoni ilmeisesti huollettavuutensa puolesta paljoa poikkea lasikuidusta.
Ulkopinnan pitä olla ehjä ja vene täytyy pitää kuivana tai ainakin kuivattaa hyvin ennen pakkasia, ettei huokosiin päässyt vesi tee tuhojaan. Mutta betoniveneen riskiä lisää terästen altistuminen kosteudelle, josta seuraa ruostuminen. Periaatteesa betonin emäksisisyys suojaa ruostumiselta, mutta huokoistahan betoni on - kuten muuten lasikuitukin...Olen nähnyt parikymmentä vuotta vanhoja lasikuituisia soutuveneitä, joiden laidasta saa paloja kädellä taittamalla paloja. Joskus onkin pohtinut milloin noille isommille paateille käy samoin. Onhan niissä toki ainevahvuudet suurempia ja kansi pitämässä veden huokoiselta puolelta pois, mutta aika moni näyttää ajelevan pilssivedet kyydissä, mitä ei varmaan pitäisi tehdä, mutta eihän sitä öljyistä möhjää kehtaa satamaankaan pumpata.
Mielestäni betonin edut vettyvät tuossa kohdin, jos ne pitää suojata kalliilla epoksimaali käsittelyllä, jotta kestäisivät. Siis sama kuin lasikuidun kanssa, ei hyvä.
Puu on muuten ainoa veneenrakennusmateriaali jolle vesi on muutakin kuin "vihollinen"...
Nimimerkillä, itse kylläkin lasikuituveneen omistaja.
Uson että sinulla on kokolailla hyvä kuva kokonaisuudesta. Betonivene on 'halpa' vene maineeltaan ja trendi näyttää Suomessa olevan sellainen, että betoniveneen 'halpuus' jatkaa syöksykierrettään. Suomessa on tehty betonivenevalmiestajien (tai oikeammin yhden niistä) taholta juuri eniten hallaa betoneveneille (huono valmistus, jälleenmyyntihintojen polkeminen ym), jotka kuintenkin ovat kokonaisuutta ajtelle parempia maineeltaan - joka siis ei ole kovin hyvä.
Mutta jos sellaisen veneen saisi ammattimiehen rakentamana ja riittäväsi asiallista infoa ilman fundamentalistisia saarnoa, joiden tehtävä on pääasiassa harhauttaa, voisi vene olla mitä parhain (?).
Heikola kertoo, että betoniveneen rakennetta on tutkittu mm. VTT:llä. Mistään en ole kuitenkaan löytänyt näitä tuloksia.
Korroosion kannalta mielenkiintoinen yhdistelmä on betoniterästen ja sinkityn verkon yhdistelmä. Yhtälöön kun lisätään vielä suola niin sähköpari on valmis. Onkohan VTT:llä tutkittu mitä sen betonin sisällä oikeasti tapahtuu? Jos sinkki kuluu pois niin mihin se menee? Jääkö verkon ympärille pieni tyhjä tila, joka odottaa vain täyttymistään ruosteella? Estääkö verkkojen ja betoniterästen kytkeminen sinkkianodeihin tämän?
Jostain luin, että jopa lasikuituveneen korroosiolle alttiiden kohteiden yhdistäminen liian ohuella piuhalla anodeihin saa aikaan syöpymistä. Hyvä esimerkki on keksintö, joka tekee kylmää tällä sähkökemiallisella peiaatteella.
Myös eri metallit pitäisi kuulemma yhdistää omiin anodeihinsa, mutta mites ton betonivennen raudoituksen ja sinkityn verkon yhdistät erilleen - ei mitenkään. Mielikuvitus ei edes riitä siihen mitä teräsveneen runkossa tapahtuu sähköisesti.
Kun lasikuituvene tulee tiettyyn ikään myös ne alkavat vaatia epoksia pintaansa. Lasikuituveneen epoksointi onkin sitten taidetta jos siihen on osmoosi iskenyt, alkavasta rutosta nyt vielä selviää jotenkin. Puu ei sinänsä ole huono materiaali, mutta puuveneen kerran omistanut ei hevillä hanki isoa puuvenettä. Kyllä se on päättymätön työmaa, oikeastaan elämäntapa. Aina kun näen hyvin hoidetun puuveneen en voi kuin katsoa ihaillen sitä vaivannäköä, jonka näen siihen sisältyvän.
Olen kysellyt kerran VTT:ltä niistä Heikolan maintsemista tutkimuksista, ja siellä ei ollut esittää mitään tuosta venehommasta. Jotakin yksittäisiä betonimateriaaleja (muistaakseni) on tutkittu paljonkin, mutta ei nimenomaisesti venekäyttöön eikä varsinkaan mainitsemasi ongelmaan. Itse sähkömiehenä tiedän, että tilanne on juuri tuo, että pirukaan ei tiedä mitä siellä tapahtuu. Mutta korroosiota tapahtuu - on se sitten sähkömagneettista tai 'perinteistä' - se on selvä kuin pläkki.
Tuloksia ferrobetoniveneistä on saatavilla ja niitä voidaan ferrobetonista selvittää ja puhua suuntaan tai toiseen. VTT ei ole kuitenkaan venemateriaaliksi tuota betonia testannut, ja vielä vähemmän tutkinut tuota korroosio asiaa. Maailmalla on kuitenkin testailtu paljonkin, mutta se mitkä on tulokset, riippuvat täysin testaajatahosta. Eli luotettavia tulkoksia voi löytää suuntaan tai toiseen. Mikä sitten on totuus, emme tiedä.
Ehkä vain Heikola tietää?
Asensin 74 rakennettuun veneeseen keulapotkurin.Siitäkohtaa raudat ja sinkkiverkot olivat täysin uudenveroisia. Pohjassa ilmeisesti kivilleajojen seurauksena oli jonkinverran piikattavaa,pohjavaurioiden korjaamiseen hiekkapuhallus piikkaus vauriokohtien täyttö juotosbetonilla vei aikaa noin 8 tuntia.Pohja pinnoitettiin erittäinhitaalla epoksilla 5 kerrosta. Eiköhän se taas jonkin aikaa kasassa pysy.
Hienoa, että tällaista tietoa on. Sillä milläpä muulla asia selviää kuin kairaamalla reikä timanttiporalla veneen kylkeen ja tutkimalla irti porattua murikkaa. Vai kuinka teit reiät?
Mites noiden pienempien reikien teko betoniin onnistuu poralla, kun niitä teräksiä on niin tiuhassa. Tahtooko reistä tulla isompia kuin oli tarkoitus, kun terä hakee betonia teräksen vierestä?
Ymmärsinkö oikein, että täytit kivilleajon jäljet hiekkapuhalluksen ja piikkauksen jälkeen epoksilla ilman betonipaikkausta epoksin alle?
Reijän tein poraamalla 10mm reikiä vierekkäin ja piikkaamalla käsin temmillä,raudat rälläkällä poikki ja teräspuitki hitsattiin rautoihin.Sitten pinnat käsiteltiin betoniliimalla ja valettiin juotosbetonilla niinkuin muutkin vauriokohdat.Pohja sai kuivua 3 viikkoa ennen epoksi maaleja.
Betoniveneeseen ei saa edes timantilla tehtyä reikiä koska kuori on täynnä rautaa ja teräsverkkoja, mutta dynamiitilla onnistuu kyllä. Mitä vanhempi vene on sitä enemmän tarvitaan dynamiittia.
Taisi tässä eräs kaveri puhua paskaa kun sanoi laittaneensa keulapotkurin ja teki reiän.
Myös se että Turussa rapistuu betoniveneitä ons ekä paskapuhetta, näköharhaa että luulotautia. Hyvässä kunnossa ovat, mitä nyt vähän....
Taitaa olla Heikolan poika tai opetuslapsi.
Tääkö on sitä ainetta jolla betoniveneet tehdään ?
www.tkk.fi/Yksikot/Talo/publication/KOR/polym_julkaisu120.pdf
esim s. 11-13
...
Herjajutut näkäjään alkavat taas?. Betoniveneiden herjaajat ovat niitä, jotka vähiten tästä asiasta tietävät-tuskin mitään, mutta vieläkään ei ole selvinnyt keitä he ovat ja miksi hölmöilevät ja tekevät "herjatyötä" ja vielä henkilöitä nimeltä mainiten?
Kaikissa venemateriaaleissa on huonoja, amatöörien rakentamia ja loisteliaita ammattilaisten rakentamia veneitä. Niin on myös betoniveneiden osalta Suomessa ja muualla.
Nänä täällä betoniveneitä herjavat eivät vain tiedä miten asiat oikeasti ovat. Mm. Turussa ja ympäristössä on viitisenkymmentä betonivenettä(lue: ferrobetonivenettä ,kansainv. ferrocementboats), joista puolet amatöörien tekemiä ja loput ammattimaiseti veistämötyönä valmistettuja. Ero on merkittävä!
Soisi lopultakin, että herjaporukka ottaisi järjen käteen ja miettisi mitä kirjoittaa betoniveneistä- ei ihmisistä. Tutustumisen asiaan voisi aloittaa esim. lainaamalla kirjastosta alan kirjallisuutta tai menemällä Akateemiseen kirjakauppaan ostamaan betonivenekirjan ja sitten voitaisiin palata keskustelemaan asiasta oikeilla tiedoilla.
JH.
Ota suihku ja rauhotu. Itse olet itsellesi kuoppaa kaivanut. Kyllä sun pelit tunnetaan Porista Turkuun, ketku ikä ketku. Joka jessuksen paattikauppa kun sulla on ollutn päällä, on kaikki pätyyt riitaan. Ja koskaan insinöörissä itsessä ei ole vika. Voi niitä raukkaparkoja joiden unelmat on tysännyt sun kusetuksiin.
Mitäs laastia Turussa sitten käytetään?
Mitä ihmeen kuoppaa olen 45 vuotta kaivanut kun olen venealalla ollut?
Kolme viimeistä vuotta ovat kaltaisesi paskanjauhajat jaksaneet vasta mollata. Pari kolme kaveria on kaivanut hartiavoimin kuopppa allekirjoiottaneelle hesalaisen merikapteenin "aloitteesta". Siinä oikeat kuopankaivajat!Aloittivat 2002 ja jatkavat edelleen.
Minä en ole henkilökohtaisesti koskaan ennen vuoden 2002 havainnut mitään kuoppia.Venetyö on ollut helppoa ja vaivatonta. Siinä on ollutaina tekemisen iloa työn tilaajien kanssa .Vasta sen jälkeen, kun värvätyt kirjoittelijat astuivat kuvaan mukaan 2002 alkoi näkyä ensimmäiset kuopa, mutta en minä mihinkään kuoppaan ole pudonnut! Vuosikymmenien venealan osaaminen ja taito on tietysti sekä suunnittelijana että neuvojana tallella!
Osta venerakennuksen opas niin opit sinäkin jotakin alalta ja samalla voit tutustua myös Heikolan oikeisiin tekemisiin. Kohta tulee "uunista ulos"!
Terveisin
JH
ovatko vielä pinnalla vai ?
Betoni on kaikista veneenrakennusmateriaaleista ominaisuuksiltaan ongelmallisin. Varmasti siihen sisältyy sekä hyviä että kielteisiä ominaisuuksia ja näiden väliltä pitää etsiä toimivin kompromissi. Tämä sama kuvio liittyy kaikkeen tekniikkaan yleisesti. Ei ole olemassa yhtä ainoaa ylivoimaisen hyvää valmistusmateriaalia. On vain erilaisia vaihtoehtoja.
Betoni on kuitenkin ominaisuuksiltaan betonitekniikan valossa äärettömän kompleksinen aine. Asian käsitteleminen tässä veisi tilaa enemmän kuin palstan puitteissa on mahdollista. Tiivistäen voisi sanoa että "etsi joku muu materiaali, ihan mikä muu tahansa". Betoniveneen rakennuksella ei ole tekemistä veneilyn kanssa. Kaikki aika, energia ja raha kuluu pelkän betonirungon kanssa askartelemiseen.
Mitä tulee johonkin kuunari koivistoon, niin siinä on aivan täydellisesti saatu pilattua vanhojen laivanrakentajien työn tulos ja käden jälki. Siitä ei itselleni tule mieleen mitään hyvää sanottavaa. Hiljennyn ajatellessani sitä helvetillistä tuntimäärää jonka innokkaat, herkkäuskoiset, ahkerat mutta tyhmät harrastajat ovat tuohon projektiin uhranneet.
Muut betonirungot maatunevat jossain kaislikossa entisten omistajiensa hylkääminä kun mielenkiinto ja nykyään jo vitutuskin niitä kohtaan on hiipunut.
Betonipaatteja on huono verrata lasikuiturunkoihin tms kevyempiin rakenteisiin. Runkomuodotkin on raskasuppoamaisten työveneiden - lähinnä troolareiden ja ominaisuudet sen mukaiset hyvässä ja pahassa.
Silti en ymmärrä moista innostusta. Jos kyse olisi edes jostakin perinteisestä materiaalista niin sen voisi jotenkin käsittää. Mutta teräsbetoni on keksintönä reilun 100 vuoden ikäinen. Ja soveltuu parhaiten talon- ja yhdyskuntarakenteisiin. Käyttö veneenrakennuksessa on todella kaukaa haettu ajatus. Kohta joku innostuu rakentamaan veneitä liimaamalla yhteen käytettyjä tulitikkuja. Ja kyselee sitten miten siitä saisi toimivan rakenteen! Kaislavenekin on paremmin perusteltavissa oleva asia.
On juuri tuollainen tulitikkuvene. Epoksilla liimaillaan ohuita puurimoja. Hyvin toimii!
Ymmärsin, että edellinen kirjoittaja kirjoitti "tulitikku" ja sinä rinnastit ne rimaan. Mielestäni on vissi ero siinä, ja jos et erota, älä rakenna vettä oman turvallisuutesi tähden. Ethän?
Onhan kylpyammeeseenkin laitettu purjeet ja maitotölkeistä lammattu vene, ja hyvin toimii - siis materiaalin huomioiden - kuten betonikin.
Käyhän katsomassa Kuunari Koivistoa. Siinä näkee mitä betoni tekee veneelle ja minkälaiseksi se venen/laiva tekee. Vaikka mallia samasta rakennusmenetelmästä voisi käydä katsomassa betonin ihmemaasta, ex neukkulasta.
Ei kai sillä oo väliä mistä se vene tehdään. Mädäntyy ne kaikki joskus. Meikäläistä kiinnostaa vähiten huoltoa ennen mädäntymistään vaativa vene.
Lasikuituveneellä pääsee vähimmällä kun tajuaa luopua niistä ajoissa ja jättää ne murheet jonkun muun huoleksi. Vaan niinpä se tahtoo olla puuveneidenkin kanssa. Joku ne raadot joutuu lopulta pelastamaan jos pelastaa. Vanha teräsvene on yleensä jo iso murhe. En tiedä minkälainen on betonilaituri. Näyttää kelluvan vanhanakin vaikka vähän syvemmällä.
Jos etsit huoltovapaata venettä, niin kannattaa vuokrata, joka ei ole huono avithoehto.
" Lasikuituveneellä pääsee vähimmällä kun tajuaa luopua niistä ajoissa ja jättää ne murheet jonkun muun huoleksi. Vaan niinpä se tahtoo olla puuveneidenkin kanssa "
Minulla on yli 100v puuvene joka on hyvässä kunnossa. Kaikki on kiinni siitä miten veneen hoitaa! Kun välissä on sellainen ihminen joka etsii helpointa tietä, 'huoltoketju' katkeaa ja vene on 5 vuoden päästä aivan toinen vene kuin osaavissa käsissä.
Nykyään haluaan seilata mutta ei huoltaa, kunnostaa jne. Kannattaa tosiaan hatrkita vuokravenettä.
Jos haluat veneen kestävän 100 vuotta, se pitää olla puuta :) Teräs ruostuu (onko 100v teräsveneitä) ja lasilkuitu murenee tmws. muuttuu saasteeksi (onko 100v muoviveneitä).
Ett'silleen..........
Yli sata vuotiaita teräsveneitä pilvin pimein,valtaosa vielä niittaamalla tehtyjä mikä ei korroosiota ajatellen paras mahdollinen,eikä ollut silloin epokseja.
Maksoin juuri 1800 euroa auton huollosta, 2500 euroa isopurjeesta, lähes 4000 euroa menee telakointiin ja tiikkikannen tekoon. Vaimo haluaa uuden kiukaan. Tunnen himoa naispuolista kollegaa kohtaan.
Helppoa on sillä, joka ei mitään omista. Ei betonivenettä eikä mitään muutakaan.
Surmanloukkuja, sanonon minä. Savossa ne menee järvihinaajina hyvin. Niin kuin mikä tahansa sillä menee täydestä.
Laitatjo ihan uteliausuudesta pari nimeä ja paikkaa jossa ne ovat. Siis jos niitä tiedät olevan 'pilvin pimein'.
Etsippä käsiisi esim.kirja jossa on Kaukaan vanhat hinaajat tai jonkin muun fabriikin.
Järvillehän ne viedään kaikki raadot, joita ei enää saada katsastettua merelle. Joka toinen talvi joku niitirunko uppoaa milloin mihinkin, jos niitä ei ole ymmärretty hitsta umpeen.
Järvillä pysyy pinnalla vielä haapiotkin. Suolavedessä uppoaa teräspoijutkin aikanaan.
Miksi minä etissin koska SINÄ sanoit että on satoja, kysyin vaan että missä? Ei ole vastaan seilannut, paitsi Saimaan telakoilla kun äijjät jynssää mutta ei käytä. Ei ole vastan tullut paitsi pohjassa, jotka onkin oivia kohteita sukellukselle.
http://www.fky.org/yachtsportarchiv/ydw/peter.html
elleivät hait syö
Gelcoat ei ole millään muotoa vesitiivis, vaan täysin huokoinen ja vettäläpäisevä kerros. Sen ainoa tarkoitus on olla sileä, kiiltävä ja nätti.
Mutta jos hakee veneeltä huolettomuutta ja turvallisuutta teräs suttaa muut materiaalit,edellyttää että on tehty maalaus/puhallus kunnolla.
On Topcoattia, Nautor ja Baltic maalaavat nykyään vehkeensä.
Ei kande ostaa sööriltä venettä. Se on just sellanen ääliö, joka jättää veneensä huoltamtta, kun kaikki aika kuluu webissä ja seuralla itsensä kehumiseen.
tule myymään vehjettäni osamaksulla.
Voi hyvä luoja, voiko tuollaisia uusavuttomia, tyhmiä ja tietämättömiä vellihousuja todella olla olemassa? Kannattaisi hieman perehtyä tekniikkaan ennen kuin ölisee olemattomia.
Kun et kuitenkaan osaa tai viitsi edes hakukonetta käyttää, niin kerron sinulle yhden pikku jutun: gelcoatin ja topcoatin ero on siinä, että topparissa on 1-2% parafiiniä sotkettuna mukaan, jotta kovettumisvaiheessa pintaan saadaan kuivumisprosessin edellyttämä suojakerros.
Gelcoatia käytetään silloin, kun se maalataan muotin pintaan sen päälle tulvan laminaatin alle, topparia taas silloin, kun laminaatin ulospäin oleva pinta halutaan käsitellä. Mitähän tuolla parafiinilla mahtaa olla tekemistä veden läpäisyn kanssa, mietipä sitä...
Hukkaamiskiellossa olevaa tavaraa onkin paha myydä mitenkään
Tisitko että topcoat on samaa kamaa kuin gelcoat. siihen on vain lisätty parafiinia.
Ja gelcoat taas on samaa kamaa kuin hartsi, mutta antaa nätin pinnan kun on väriä.
Topcoatiin lisätään parafiinia, niin pinnasta tulee kiiltävä janätti, sekä kestää uv-säteitä.
Puuvene - lahoaa tai laivamadot syö sen 15 vuodessa
Rautavene - ruostuu puhki 50 vuodessa ilman säännöllistä maalaustasta
Lasikuituvene - hapertuu omaan mahdottumuuteen x vuodessa
Betonivene - kestää 100 vuotta maalaamatta ja kyllästämättä jäihin unohdettuna
Teräsvene pitäis otta telakalle ja puhaltaa pohja siinä 15-20 v. välein riippuen siitä miten suolaisessa vedesä sitä pidetään. Jos ei oteta niin ruostuminen (oksidioituminen) etenee vääjäämättä jossain kohdn. Jokainen hiekkapuhallus ohentaa terästä ja jos sitä ei tehdä paikalliset syöpymät voi upottaa veneen. Ainevahvuudesta sitten riippuu mikä on aikataulu sille kun uskalletaan narut irroittaa laiturista.
Vanhosita betoniveneistä ei ole saatavissa mitään tarinaa, johon olisi koottu, miten rungot käyttäytyy. Olisi hienoa, jos esim Heikola tai joku muu elämänsä asialle uhrannut alkaisi tutkia tätä ja julkaisi siitä jonkun raportin. Mitenkähän kävi sille 45 jalkaiselle 70-luvun alussa tehdylle ja Ruotsiin menneelle betonipaatille, jonka koepurjehdukella Vene-lehti oli mukana? Jutussa ei kerrottu vetikö veneen takka vai savuttiko.
Hiekkapuhallus ei ohenna peltiä,ohutta levyä kylläkin venyttää.
Montako kertaa voi esim 4 millin teräslevyn puhaltaa ennekuin se om 3 millin teräslevy? Arvaan että 3 kertaa?
Tarvitaan työntömitta.
Mites poistetun kerroken vahvuutta voi mitata tönätilä, js ei tee eikää runkoon?
n. 0,3-0,4 mm arvio perustuu ihan silmämääräiseen tuntumaan siitä paljonko sitä rautaa /ruostetta lähtee. Tuo lienee myös pinan karheus puhalluksen jälkeen, eihän se puhallettu pelti koskaan sileää ole.
Teräsvene syöpyy lähes poikkeuksetta sisäpuolelta, Ei ulkopuolinen hiekkapuhallus 20 v välein juuri asiaan vaikuta. Betoniveneestä, ajappa se koralliriutalle, ei siinä ole mahdollisuuksia, mutta Itämerellä betonivene on ok kunhan se on hyvin tehty. Lasikuituveneeseen sopii sama sääntö, koralliriutalla käy huonosti. Itämerellä ei ole laivamatoa, siis puuvenekin on ok kunhan lautoja uusitaan tarpeen mukaan.
Epoxi on vain eräs vedenpitävä pinnoite, jota gelcoat ei ole. Suurin osa nykyveneistä lienee käsitelty epoxilla vesilinjan alapuolelta.
Lasikuituveneitä on tehty varsin lyhyen aikaa. Vanhat on tehty silloin, kun materiaalivahvuuksia ei vielä optimoitu. Mitä mahtavat olla nykyveneet (Bavaria ym) 50 v8uoden kuluttua?
Betoniveneen laskentakaavat ovat mm luokituslaitos Lloydsilla. Ei sen tutkiminen insinöörille mahdotonta ole. Turha Heikolaa on syyttää, jos on vain mielipiteitä, muttei kunnon perusteita. Rakennuttajan valvonta saattaa olla osasyyllisenä, tai sen puute.
Vakuutusta betoniveneeseen on mahdotonta saada maailmalta, suomesta en tiedä . Johtunee siitä, että betoniveneet on yleesä tehty harrastajavoimin ja laatu ei ole ollut kohdallaan.
Pacificilla kulkee sekä teräs, että betoniveneitä, jotka ovat aika kummallisen näköisiä, mutta ne ovat jo siellä ja ne on kokonaan maksettu.
LINE-X on erikoistunut
ruiskutettavaan polyuretaaniin.
Pääasialliset käyttökohteet
* Katot, pysäköintitasot, sillat ja stadionit
Näihin kohteisiin käytetään eniten ruiskutettavaa polyuretaani elastomeeria. Pysäköintitasoilla ei välttämättä tarvita elastomeerin päällä suojaavaa asfalttikerrosta, koska se kestää täysin ajoneuvorasituksen vieläpä nastarenkain.
* Iv-konehuoneet
Iv-konehuoneissa elastomeeri on parhaimmillaan. Se voidaan ruiskuttaa jo kuukauden kuluttua betonin valusta ja kestää hyvin rakentamisen aikaiset rasitukset.
* Lattiat
Ruiskutettavalla polyuretaanilla saavutetaan lattialla elastisuuden ansiosta se etu, että pinnoitteeseen ei tule halkeamia, joiden vaikutuksesta saattaa koko pinnoitus lohkeilla pois. Kosteiden tilojen (saunat, keittiöt, suihku- ja WC-tilat) vedeneristeeksi elastomeeri soveltuu hyvin.
* Altaat
Uimahallien, suihku- ja kahluualtaiden eristeenä on mahdollista käyttää ruiskutettavaa polyuretaani elastomeeria.
* Muut käyttökohteet
Maatalous (navetat ym.), öljysäiliöt, vesisäiliöt, laiturit, ponttoonit, öljynporauslautat, laivat, veneet, autot...
LINE-X pinnoitteet on perusteellisesti testattu teollisuudessa lukuisien kenttäkokeiden ansiosta. Ruiskutettavat elastomeeripinnoitteet edellyttävät erikoisia laitteita yhdistettynä oikeanlaiseen tuotetietoon. Huippuunsa kehitetyn tuotteen ja hioutuneen ammattitaitonsa ansiosta LINE-X on ollut markkinajohtaja yli 10 vuotta.
LINE-X pinnoitteet ovat vastustuskykyisiä useimmille liuottimille ja hapoille, mikä tekee niistä ihanteellisia teollisiin ja kaupallisiin sovelluksiin, joissa korroosio on yleistä. Käyttämällä LINE-X ruiskutettavaa polyuretaanipinnoitetta laajennetaan merkittävästi laitteiden ja ajoneuvojen elinikää. Sen suuri kovuusluokitus tarjoaa erinomaisen iskunkestävyyden ja vetolujuuden.
LINE-X on ensimmäisenä yhdistänyt korkealla lämpötilalla ja korkeapaineruiskutuksella elastomeeripinnoitteen, sekä ensimmäisenä kehittänyt räjähdyssuojapinnoitteen. Tämän pinnoite on läpikäynyt perusteelliset testit Army Corps of Engineersin ja Air Force Research Laboratoryn toimesta.
LINE-X perheen kaikki tuotteet ovat kaksikomponenttituotteita. Koska LINE-X ruiskutetaan, se on valmis vedenpitävä sinetti.
Sopii lähes kaikille pinnoille
* Puu, metallit, muovit, betoni, maalatut pinnat, eps, ym.
Uutisia
* Toyota pioneerina - LINE-X pinnoite Hiluxiin ensimmäisenä
* LINE-X konserni laajentuu Suomeen 14.09.2009
Testimonials
Päivitetään lähiaikoina!
Kyllä. Tilaan maksuttoman mallipalan!
email address: Leave this field email-address blank:
Homepage: Leave this field homepage blank:
URL: Leave this field url blank:
Comment: Leave this field comment blank:
Nimi*:
Email*:
Puhelin*:
Soita meille:
020 720 9780
Pinnoitetyö Helsinki Oy
Sahaajankatu 35 A
00880 Helsinki
uusi käsite on LINE-X!
LINE-X mullistaa lattia- ja seinäpinnoituksen! Se antaa täysin saumattoman, iskunkestävän ja vedenpitävän pinnoitteen myös teollisuuden raskaaseen käyttöön. LINE-X on ollut markkinajohtaja maailmalla yli 10 vuotta.
LINE-X pinnoitteet ovat vastustuskykyisiä useimmille liuottimille, kemikaaleille ja hapoille, joka tekee niistä ihanteellisia useimpiin kohteisiin, joissa korroosio on yleistä. Käyttämällä LINE-X ruiskutettavaa pinnoitetta laajennetaan merkittävästi laitteiden ja ajoneuvojen elinikää. Sen suuri kovuusluokitus tarjoaa erinomaisen iskunkestävyyden ja vetolujuuden. Pinnoitteen nopea(10sek.) kuivumisaika mahdollistaa tilojen nopean käyttöönoton!
LINE-X perheen kaikki tuotteet ovat kaksikomponenttituotteita. Kun LINE-X ruiskutetaan, se on valmis vedenpitävä sinetti.
Terveiset Heikolalle..:-)
Minä aikoinani ostin Tröllö 20 purren. Soitin JH;lle ja kysyin ko veneestä, tämä kun oli juuri näitä tee itse miehen sisustamia paatteja...JH oli mainio kun kun sitten soitin ja kävin häntä tapaamassa Hki;n Kauppatorin rannassa, ison Tröllön esittely tilaisuudessa...Kun kerroin JH;lle mistä veneestä oli kysymys,hän sanoi unohda se,,se rakennettu ihan kuin sitä ei meinattaisi sisustaa ollenkaan..JH kertoi että karneeraukset pitäisi ajatella jo valuvaiheessa...Mies puhui asian niinkuin se oli...Suurin ongelma paatissa oli saada karneeraukset pysymään rungossa kiinni..Kävin vuosia myöhemmin Tröllö 27 venettä katsomassa, se oli veistämön tekemä...Mahtava vene, eikä voinut edes verrata omaani...Asia on juuri kuin JH sanoo,,,Ammattimies on ammattimies..Vaiikka omani oli "alevene" näkyi laatu ominaisuuksissa..Olin Tröllö 20 veneellä Kihdin selällä 17m/s lounaistuulessa yksi reivi isossa ja tuntui ku paatti olis nauttinut säästä..Vene oli ostokeväänä jätetty jäihin ja sain sen tietty halvalla...Hinta laatu suhde oli taatusti kohdallaan...Tarkoitan tällä sitä että,,betoniveneissä tuntuu olen kummallinen perusajatus jo ostajilla,,pitäisi saada puoleenhintaan vähintään yhtä hyvä alus kuin vaikka teräs tai kuitu vene..Olen vahvasti sitä mieltä että, betonin maine on pilattu tällä huonolla tai olemattomalla hankesuunnittelulla,,siitä kun pitäisi maksaa,,:-) Jos betoni olisi ykkösmateriaali ja prjektis rahotettaisiin kuten vaikka kuitupaateissa...Olisi lopputulos ihan jotain muuta kun tee itse Heepojen raiskaamat rovit peitteiden alla, unohdettuina..Muuten kun joku ihmetteli miksei niintä betoniveneitä näy missään, ootteko aatellu,,ei kunnolla tehtyä betonivenhoa ihan heti erota esim kuituveneestä,,,lähmpäätä pitää katsoa. Minusta betoni sopii hyvin raskasuppoomaisen veneen rakennusaineeksi,(tosin olen sillä lailla rajoittunut hemmo että pidän "luotsikutteri lookista") JHlle terveisiä oli se pikku Tröllö paljon parempi ku annoit ymmärtää ja kyllä Sinä osaat veneen suunitella....Monta ikimuistoista hetkeä Sandbankin kanssa on koettu..;-))
T: P Hirvonen....
Olipas valtavasti juttua! Varmasti paljon asiatuntevaakin. Betonipurkkareita on lukuisia maailman merillä ja pallonkierrossa. Melkeimpä jokaisesta suuresta marinasta sellaisen löytää. Olen kuullut betonipurkkarin ominaisuuksista mm seuraavaa: Tuttavan purkkari törmäsi Karibialla riuttaan. Kylki riikkoontui. Vene upposi kun miehistö ei saanut suljettua reikää. Siihen ei voinut tunkea mitään, kun rautaverkko oli tiellä. Niin he selittivät. Amerikkalaisen betonivenemiehen mielestä betonivene vaatii saman pintakäsittelyn kuin teräsvene, muuten se ruostuu aikaa myöten ja tuhoutuu. www.snoopy.fi
Ei ferrobetoniveneissä esiinny korroosiota. Se on teräsveneiden ongelma. Betoniveneet lujittuvat VTT:n laboratoriotutkimuksen ja käytännön kokeidenkin mukaan yli 400 vuotta, jolloin ne saavuttavat lopullisen lujuutensa. Edellytyksenä on tietysti oikein tehty betonivene ja oikeista materiaaleista(kvartsi, silikabetoni oikealla rakeisuuskäyrällä ja 0/4 vesisementtisuhteella.) Betonityön, kuten betoniveneiden rakentamisessa on kaksi tärkeää perussääntöä: Mitä vähemmän vettä valettaessa, sitä lujempaa betonia ja Mitä enemmän vettä jälkihoidossa, sitä lujempaa betonia. Nämä molemmat tahtovat unohtua.
Teräsverkkolaminoitu ferrobetonivene on elastinen sitkeä ja täysin halkeamaton. Ferrobetoniveneen vesipitoisuus on samaa luokkaa kuin alumiinin. Siksi sen sisältämät mustatkaan teräkset eivät ruostu. Ferrobetonivene on helppo myös korjata ja on edullisin venerakennusaine markkinoilla. Veneen voi ainoana myös korjata vedessä ja veden alla, mikä ei onnistu millään muulla materiaalilla. Ferrobetoniveneen materiaalin (teräsverkkolaminaatin) paino( 2,6 kg/l) on pienempi kuin alumiinin( 2,7 kg/l). Ferrobetonin suuri paino on harhakäsitys. Oiken tehty betonivene ei ole painava ja betoni suuri paino tulee tavallisten betonien alueelta, jossa tehdän ja käsitellään turhankin massiivisia ja painavia betonirakenteita. Ne sisältävät runsaasti kosteutta ja homehtuvat. Betonialalta on tullut mielikuva, joka ei käytännössä pidä paikkaansa ohutkuorisissa ferrobetonirakenteissa lainkaan. , Ei myöskään homehtumisen suhteen. Esimerkkina 30 tonnisen betoniveneen runko painaa vain n. 5 tonnia jne. (http://www.ferrocement.com) sieltä lisätietoa ja minulta /Jouko Heikola
"Ferrobetoniveneen materiaalin (teräsverkkolaminaatin) paino( 2,6 kg/l) on pienempi kuin alumiinin( 2,7 kg/l). Ferrobetonin suuri paino on harhakäsitys."
Muuten ihan hyvä kirjoitus, mutta tässä kohtaa vertailun metriikka on kyllä väärä. Tällä perusteella (tiheys) puu (0.5 kg/l) olisi paras materiaali. Oleellista on, millä painolla saadaan vastaavat lujuusominaisuudet omaavat rungot valmistettua ja siinä alumiini ja lasikuitu ovat täysin ylivoimaisia verrattuna teräsbetoniin.
Oikein rakennettu ferrobetonivene ei koskaan ruostu. Se ei sisällä vettä ja sen rakenteen perusosa on aina anodisinkit. Betoniveneen materiaalit ovat aivan muuta kuin parvekkeiden väärin tehdyt lattiat, laiturit tai siltojen rummut.
Betoni on hyvä materiaali siinä missä muutkin mutta ei ylivertainen. Hyvin tehty vene on hyvin tehty vene, oli se sitten puu, muovi, teräs tai betoni. Ja jos yksilö on hyvin pidetty, niin kaikki käy minulle. Ongelma on siinä, jos yritetään joku materiaali nostaa yli muiden. Me ihmiset ollaan sellasia, omia asioitamme kehutaan ja innostuneena pakotetaan muille. Ihmisiä me ollaan vain, mutta Jeesus on hyvä ja Hänen rakkauden ja armon ja laupeuden kun kokee kohdalleen omiin vikoihin ja kehnouksiin niin helpompi suvaita ja rakastaa ja kunnioittaa myös muita. Se kokemus ja uusi Elämä voi ihan arkeenkin tuoda lämpöä, jopa venevääntöihin :)
Mä voisin ostaa betoniveneen, jopa harmittaa eräs viimekesältä, joka nyt jo myyty ja johon en tarttunut.
Rakenteen perusosasta, anodisinkeistä, lukisin mielelläni lisää.
Minä ajattelin tehdä veneen lasista.
Revi siitä.
On betonista veneenrakennusmateriaalina mitä mieltä tahansa, niin tämä Hartley Fijian 47 Saksassa on kyllä aika pirun tyylikäs.
https://bootsmaklerei.de/en/boote/fijian-47/
Veneeseen on satsattu aika tavalla, joten omistaja lienee ainakin jossain vaiheessa uskonut betoniveneeseensä.
Vene on ollut myynnissä jo yli pari vuotta ja alun pyyntihinta 225.000€ on pudonnut melkein 100.000€ ollen nyt 129.000€. Jos betonivene on oikeasti toimiva juttu, niin tuossa on paljon venettä rahalle, jos tyylistä pitää.
On kyllä hieno vene ja upea kokonaisuus tuohon rahaan. Ja mieluummin betoninen kuin teräs paatti, kunhan vaan hyvin tehty.
Tämä jäi mua kaivelemaan, jos olisi vielä myynnissä ehkä ostaisin. Tosi hieno ja tasokas ja päivitetty oli tämäkin. https://m.nettivene.com/purjevene/endurance/787039
Samasta veneestä tietoa täällä
Kuunari on Suomen vesillä kaikkein huonoin ratkaisu. Nousee tuuleen huonosti, kun isoimmat purjeet saa likaista tuulta. Mutta noita oli vissiin rikattu myös eri tavalla?
Miksi helvetissä tehdä kuunaria betonista, kun sellainen puusta tehtynä on ihan oikeasti hieno?
Betoni on hyvää perustuksiin ja siltakansiin, veneen- ja laivanrakennusmateriaalina aivan perseestä.
Puusta voi tehdä veneitä, taloja ja laivoja, yhtään lasikuitutaloa en ole vielä nähnyt.
Teräs on hyvä materiaali isompiin vesikulkuneuvoihin, juniin, autoihin, pilvenpiirtäjiin ja siltojenkin runkoihin.
Betonista tai muovista junaa en ole vielä nähnyt, teräs/puurakenteisia paljonkin.
Jopa lentokoneiden lattiat ovat siellä maton alla muuten vanerista.
Miksi niitä ei tehdä betonista?
Tunkekaa nyt nuo sairaat betonifantasianne jonnekin, mihin päivä ei paista.
Apua! Ompa hieno paatti. Teslat myyntiin 800 €:lla ja nyt venekaupoille.
Voiko tässä olla jokin miina, kun niin edukas
Betonisia veneitä olen kyllä nähnyt, mutta en lasikuitutaloja niinkään.
ei ne ole tainneet vielä lähteä lentoon mutta onhan noita konsepteja olemassa. Espoossa voi WeeGeen takapihalla käydä katsomassa yhtä esimerkkiä jonka suunnittelu ja ekat rakentamiset alkoivat jo -60 luvulla
https://www.kulttuuriespoo.fi/fi/node/16569
Varsinainen betoninen sarkofagi.
Joskus miljardien vuosien päästä vieras äly löytää betoniveneilijän hautautuneena betoniarkkuunsa jonnekin muinaisen kaislikon sekaan....
Ja tekee johtopäätöksen, että tuo lienee ollut joku uskonnollisiin riitteihin liittyvä temppeli tai uhripaikka.
Kieltämättä kontrasti uusiin markkinointiosastojen hypettämiin nykyveneisiin on valtava. Tuotantotehokkaasti avaraksi ja kevyeksi valmistetuun ja kauniin valkoisilla lasikuitupinnoilla ja sileillä kalustelyillä sisustetun nykyveneen omistajasta tuollainen vanha ja oikeasti silmälle kaunis voi näyttää jopa siltä temppeliltä.
Vähän sama fiilis tulee, jos asioi peräjälkeen ruotsalaisessa mdf-kalusteketjun myymälässä ja oikeassa huonekaluliikkeessä.
Markkinamiehet ovat hypettäneet nopeuden purjehduksen muka relevanteimmaksi ominaisuudeksi yhdessä tyhjän sisätilan kanssa, koska ne ovat saavutettavissa edullisesti. Materiaalit, ammattitaitoinen käsityö ja yksityiskohdat maksavat. Ohutseinämäinen, kevyt ja nopea on halvempi valmistaa kuin paksu umpilaminaatti, painava ja hidas. Siksi nopeus ja tyhjä sisätila on nostettu muodiksi esim. viihtyisyyden tai rauhallisuuden edelle.
Sivulla on niinkin reipas väite että Roomassa 3000 vuotta sitten masuunikuonaa käytettiin akvedukteja tehtäessä. Roomaa ei ollut kaupunkimaisessa mitassa ja muodossa 3000 vuotta sitten olemassakaan ja masuunit taas ovat paljon, paljon uudempia keksintöjä.
Eiköhän kirjoittaja viittaa maasuunituhkalla, eli lagilla roomalaisten betonissa käyttämään laavatuhkaan.
Ja vaikka 3000 vuodessa on jo vähän lapinlisää, niin Rooman kaupungillistuminen alkoi 700eaa, joten kymmenestä prosentista, ei dekadivirheestä. Moni on käynyt antiikin Rooman aikaisissa betonirakennelmissa turistina, jotka nekin ovat jo reippaasti yli 2000 vuotta vanhoja. Ja ei kukaan tervejärkinen väitä, että roomalaiset aloittivat betonirakentamisen koloseumista.
Ihmiset pitää helposti muinaisia ihmisiä jotenkin tyhminä, mutta Rpoman ajan ihmiset oli aivan yhtä älykkäitä (tai tyhmiä) kun nykysukupolvetkin. Vain tietomäärä lisääntyy alati kehittyvän tutkimuksen avulla. Roomalaistenkin betoni on vaatinut kehitystyönsä ja jos varhaisimmat tunnetut betonirakenteet on 200eaa, niin mitä on ne ensimmäiset tuntemattomat?
Portlandin sementin myötä betonirakenteiden lujuus heikkeni ja vasta nyt 2000-luvulla on alettu uudelleen kehittää teollisessa mittakaavassa pumpattavaksi soveltuvia suurlujuusbetoneita jotka pystyvät kilpailemaan lujuudella ja omamassalla teräksen kanssa. Ja usko tai älä, Rooman ajan tähän päivään asti jopa merivedessä säilyneet betonit ovat olleet suuressa roolissa nykyisten suurlujuusbetonien kehitystyössä.
Betonimassojen runko- ja lisäaineistus on tutkimusala.
Onhan esimerkiksi Pantheon Roomassa sellainen rakenne, jota ei nykyaikana uskallettaisi lähteä tekemään noilla piirustuksilla. Siinä on korkealle sijoitettu 44 metriä halkaisijaltaan oleva kevytrakenteinen valettu betonikupoli, jota ei ole lainkaan raudoitettu tai tuettu alapuolelta muualta kuin reunoista. Ja se on kestänyt jo yli 2000 vuotta. Sellaisen rakentaminen vaatii erinomaista ymmärrystä betonin ominaisuuksista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pantheon_(Rooma)
Tuon kun kääntäisi nurinpäin ja tulppaisi aukon ja lähtisi seilaamaan niin johan voisi pitää pirskeitä ja jengi ympärillä olisi kateellinen.
Normaalin portlandinsementtiin perustuvan pumpattavan rekennusbetonin lujuus on luokkaa 30-50 Mpa ja vaativampiin valuihin 80 Mpa.
Uusilla erikoislujilla betoneilla päästään jo jopa yli 400 Mpa puristuslujuuksiin, mutta niiden käyttö on normibetoniin verrattuna on monimutkaisempaa. Mutta niinhän nimimerkki JH on betoniveneidenkin kohdalla johdonmukaisesti myöntänyt.
Erikoislujilla betoneilla pystytään valmistamaan jo kevyempiä ja elinkaarikustannukseltaan edullisempia pitkäjänteisiä kaarisiltoja, kuin teräksestä.
Erikoislujien betonien tutkimustyöstä löytyy netistäkin paljon luettevaa, ainakin englanniksi. Ja huomaatte pian artikkelien vilisevän samoja, nimimerkki JH viesteissäkin esiintyviä termejä, kuten silica, lagi, tuhka, runkoaineen pieni raekoko, kvartsi, jälkihoidot jne...
Betoniveneissä käytettävät massat ovat samaa sukua erikoislujien kanssa, mutta vasta nyt erikoislujat betonit alkavat kehittymään rakennusteollisuuteen soveltuvaksi pumpattavaksi betoniksi.
Epoksi-/hiilikomposiittien puristusvaurioraja on luokkaa 300 MPa.
Ei näillä puristuslujuuksilla ole juuri mitään tekemistä veneenrakennuksen kanssa jos vertaillaan betonia ja lujitemuovia. Pitäisi edelleenkin verrata rungon kokonaismassaa kun lujuus on sama.
Esimerkki: kuinka ohutta rakennetta on mahdollista tehdä betonista esim. veneen kylkiin? Ei taida ihan tyypilliset lasikuituveneen kyljissä käytetyt materiaalipaksuudet onnistua...
Tottakai materiaalin lujuus on merkitsevä! Lujuus ja kuutiopaino, siitähän kaikki lähtee.
Erikoislujilla betoneilla ja moderneilla, vanhat raudoitusteräkset korvaavilla vetoteräsratkaisuilla päästään todella ohuihin ja lujiin materiaalipaksuuksiin.
Erikoislujat massat tehdään lähes pölymäisistä jakeista, mutta ihmisillä on vaan juurtunut mieleen mielikuva karkeajakeisesta massiivisesta rakennusbetonista.
Lujuus, tiheys JA MATERIAALIVAHVUUS joka on valmistusteknisesti mahdollista tehdä.
Otetaanpa tyypillisen purjeveneen kyljen rakenne: 2 mm GRP 10 mm divinylcell 2 mm GRP. Massaa noin 7 kg/m2.
Kerrotko minkälaisella teräsbetorirakenteella (paksuus ja raudoitus) saadaan vastaavat lujuusominaisuudet veneeseen ja paljonko ko. betonirakenne painaa neliömetriä kohti?
Miksi kilpaveneet eivät sitten ole betonista?
Tässä on hyvä havainnoiva kuva, josta erikoislujan ja tavallisen teräbetonin ero selviää maallikollekin.
https://3.bp.blogspot.com/-899EDRSusX8/VRSkzFrxEzI/AAAAAAAABjA/5P-w1PdskqY/s1600/Untitled33.png
Kaikilla kuvan kappaleilla on sama myötölujuus, eli kansanomaisesti kuormituskestävyys.
Vasemmassa reunassa erikoislujasta valettu, oikeassa reunassa perinteisestä teräsbetonista valettu palkki.
Kukaan ei ole kiistänyt etteikö betonien välillä olisi eroa lujuuksissa.
Tämä keskustelu lähti liikkeelle kun veneen rakennukseen liittyen betonia verrattiin alumiiniin ja todettiin betonin olevan jopa kevyempää. Tyypillinen alumiinin materiaalivahvuus veneen kyljessä on luokkaa 5 mm. Paljonko on minimivahvuus jolla betonista saadaan yhtä vahva vene tehtyä ja paljonko on tuolloin lisäpainoa verrattuna alumiiniin?
Betoni on alumiinia kevyempää, joten jos lujuus on sama, tulee betonista kevyempää, kun sama paksuus riittää. Tavanomainen betoni on haurasta eli ei taivu vaan murtuu, en tiedä, miten noi erikoisteräkset.
nimim. sivustahuomauttelija
eikun piti olla erikoisbetonit
Tässähän se ydin juuri on mikä ilmeisesti on betoniveneilijöille vaikea myöntää: betonista ei voida valmistaa muutaman millin paksuista veneen runkoa järkevästi. Aivan turhaa luetella tiheyksiä tai puristuslujuuksia kun muut ominaisuudet ei mahdollista vastaavan painoisen ja lujuisen rungon tekemistä kuin alumiinista tai lasikuidusta.
P.S. Veneen runkoon kun kohdistuu muitakin kuin puristusvoimia.
Teräsveneet ja betoniveneet on hyvin tehtyinä mainioita veneitä, mutta ne on optimaalisia isoilla merillä ja pallonkierrossa. Hyvät keveän tuulen kryssipedot sopii saaristoon ja tähän lähivesille ja jollekkin urheilullisesti purjehtivalle toki isoillekkin merille jos muutoin kelpoisia. Hyvä betonirunko aivan mainio, jykevä kestävä runko vailla teräsveneen ruostumisharmeja. Turha näistä materiaaleista on vääntää, betoni ja teräs ei sovi kaikkiin purjeveneisiin. Piste. Lujitemuovi taasen sopii kaikkiin purjeveneisiin. piste. Kaikki suorituskykyiset äärimmäisen hyvin purjehtivat veneet on lujitemuovisia. Betoni sopii vaan tietyntyyppisiin veneisiin ja niihinkään se ei ole välttämättömyys.
Aivan turha spekuloida tällä. Yksikään täysijärkinen ei betonivenettä osta. Etkä sinäkään sellaista ikinä hanki.
Lähde vaikka hiihtämään, tulee muuta ajateltavaa.
Kyse on täysin kajahtaneiden ihmisten puuhastelusta.
Samaa osastoa kuin kuunatsit.
Jaaha. Kuusta on sittenkin löydetty vettä ja kuunatsit ovat ruvenneet järjestämään purjehduskilpailuja.
Seurassamekin useita betoniveneitä, ja hyvin näyttävät kestävän vuosikymmeniä mitä niitä olen tässä katsellut.
Seuran nimi?
Ainakin Helsingissä Sindbadissa on myös betoniveneitä.
Olisipa kiva tietää kuinka olisi betonivene käyttäytynyt tuommoisessa tilanteessa:
https://www.youtube.com/watch?v=vBUTJG3Hf_s&ab_channel=SailingUncovered
Entäs jos olisi ollut mastokin betonista? Ja purjeet?
Mitäs vehkeitä nuo on, kun siivessäkin lukee Airbus!
Kyllä täytyy usko olla kova jos ihan oikeasti ajattelee että betonin käyttöön runkomateriaalina on mitään muita syitä kuin hinta. Jos vaihtoehdot (lasikuitu/alumiini/teräs) olisi saman hintaisia niin ei kai kukaan NIIN hullu voi olla että ottaisi betonirungon?