sanokaas nyt viisaammat että tekikö sähkäri oikein?
Vaihtoi meille muutamia pistorasioita ja veti pesuhuoneeseen uuden kaapelin lämminvesivaraajalle , mies mutisi sulaketaululla ollessaan että laittaa samantien nämätkin lailliseksi eli yhdisti maakapelin ja nollakaapelin siis voiko se olla noin? ei ne tähän asti ole olleet yhdessä. Taloomme laitettiin uudet sähköt -85 jolloin kaikki johdot laitettiin uusiksi joten niissä on vaihe, nolla ja maa johtimet kuten kuuluukin ja silloin tehtiin erillinen maadoitus sulaketaululta mutta ei noita nolla ja maajohtoja silloin yhdistetty. Kumpi meistä on nyt väärässä minä vai sähkäri.
Vaihtoi meille muutamia pistorasioita ja veti pesuhuoneeseen uuden kaapelin lämminvesivaraajalle , mies mutisi sulaketaululla ollessaan että laittaa samantien nämätkin lailliseksi eli yhdisti maakapelin ja nollakaapelin siis voiko se olla noin? ei ne tähän asti ole olleet yhdessä. Taloomme laitettiin uudet sähköt -85 jolloin kaikki johdot laitettiin uusiksi joten niissä on vaihe, nolla ja maa johtimet kuten kuuluukin ja silloin tehtiin erillinen maadoitus sulaketaululta mutta ei noita nolla ja maajohtoja silloin yhdistetty. Kumpi meistä on nyt väärässä minä vai sähkäri.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Siis noin sen piti mennä.
Boilerisi sähköistys kuulostaa olevan ihan kunnossa, jos kerran maajohto on nyt nollattu.
muutamasta seikasta
1.
Jos se keskus on pääkeskus, niin siihen tulee 4-johtiminen syöttö maata pitkin sähkölaitoksen jakokaapilta.
Keskuksessa laitetaan nollakisko ja suojamaadoituskisko yhdestä kohdasta yhteen. Nimenomaan näin täytyy tehdä tässä tapauksessa.
2.
Jos sinulla on ulkona erillinen mittaritaulu ja tähän kyseiseen keskukseen tulee syöttökaapeli maata pitkin sieltä mittaritaululta 5-johtimisena, niin silloin nollakisko ja suojamaadoituskisko ei saa olla yhdessä tässä keskuksessa. Se yhdistys saa olla vain mittaritaululla silloin.
Eli kumpi tapaus sinulla on?
Kiitos vastauksista. Tässä tarkennusta, Ulkona on "päävirtataulu" josta tulee talon sulaketaululle kaapeli jossa on 3-vaihetta ja nolla siis neljä johtoa ja tästä talon sulaketaulusta on erillinen maadoitusjohto, ja tästä on nyt kyse. En tiedä onko ulkon olevassa päätaulussa omaa maadoitusta.
uusissa taloissakaan, suunnittelijat piirtää kiskot yhteen päätaulussa eli ei mittauskeskuksessa.
moisesta. Kyllä jokainen sähkömies tietää nykyään, mikä on viisijohdinjärjestelmä.
Se saa olla yhdessä vain siellä mittaritaululla. Eli yhdessä pisteessä. Ei muualla.
Ei kai kukaan sähkömies ole niin tyhmä, että kytkee ryhmätaulussa nollakiskon ja PE-kiskon yhteen, koska ruotokaaviossa on niin piirretty!!
Ne ruotokaaviot on aivan yleiskaavioita ja tulee vakiokeskusten mukana. Tottakai niissä voi olla piirrettynä se yhdistys, koska sama keskusmalli voi olla jossain pääkeskuksena. Jos se on kiinni tuossa tapauksessa 2., niin kyllä sen jokainen sähkömies osaa avata ja poistaa. Ja se täytyy nimenomaan poistaa.
Ei se muuten ole mikään 5-johdinjärjestelmä.
Mitä tulee tuohon kysyjän tapaukseen, niin ryhmäkeskusten syöttö on tuotu näköjään 4-johtimisena mittaritaululta ja siinä täytyy tehdä tapauksen 1. mukaan. Eli se sähkömies on ollut ihan ammattilainen, kun on yhdistänyt ne kiskot.
Eli ulkona on mittari ja pääsulakkeet ja sitä ei ymmärtääkseni (kävin katsomassa) ole maadoitettu mitenkään, tästä mittarista tulee taloon johto jossa on nuo mainitut 3 vaihetta ja nolla. v -85 kun taloomme tehtiin tuo johtojen uusinta eli vaihdettiin vanhat johdot noiksi uusiksi niin silloin laitettiin tuo maadoitus tähän sisällä olevaan sulaketauluun koska maadoitusta ei muuten olisi saanut tehtyä, en tiedä miksi se tehtiin näin. Tuolloin nollaa ja maata ei laitettu yhteen.
ei ole merkitystä, vaikka se mittaritaulu ei ole suoraan maadoituselektrodissa, koska se on sen ryhmätaulun maadoituselektrodin ja PEN-johdon kautta maadoitettu.
Se yhdistys on nyt hyvä olla, kuten se sähkäri on sen tehnyt. Sillä saa sen talon nollan käyttömaadoitetuksi eli maapotentiaaliin. Muuten se nolla on vain sen sähkölaitoksen PEN-johdonkautta maissa ja se saattaa olla kaukana maadoitettu.
Katsoppas uudestaan ne kirjat...
Jos ja kun ryhmäkeskukselta lähtee PEN-ryhmiä, tulee ryhmäkeskuksen PE ja N kiskot yhdistää, PEN-johtimet kytkeä siinä PE - puolelle ja yhdistys merkitä PEN lisämerkinnällä. Lisäksi RKssa tuleeolla tarra esim. "KESKUKSEEN LIITETTY PEN JOHTIMIA PE ja N YHDYSKISKOA EI SAA POISTAA".
RK:n nousun PE ja N johtimet tulee myös varustaa PEN merkinnällä.
Itse en ole ihan tästä täysin selvillä sikäli että tuo maadoituselektrodi ja PEN johtimien vahvuudetkin kai liittyvät tuohon jotenkin. Standardissakin mielestäni menee tekstissä suojajohtimet ja suojamaadoitusjohtimet tekstissä sekaisin, mutta ehkä sen joskus snaijaan.
Oli tuo mullekin kieltämättä aika yllätys, kun olin pitänyt itsestäänselvyytenä ettei enää yhdistytä kun on kerran eriteille lähdetty...
http://www.sahkomies.net
ryhmätaululle, samoin kaikki maadoituskaapelit lähtee sieltä.
Mittauskeskuksella ei ole maakuparia, ei kuulunut sähköyhtiön toimitukseen eikä vaatimuksiin.
Toiminnan kannalta sama kai se missä ne yhdistetään.
Ihan näin ulkopuolisena tätä keskustelua seuranneena että, pitääkö tuon nollan ja maan olla yhdistettynä jossain kohtaa vai ei?
kuuluu olla vain pääkeskuksessa tai keskuksissa joiden suöttökaapeli on 4-johtiminen.
Ryhmäkeskuksien syötöt on nykyään 5-johtimisia.
Niissä ei saa olla yhdistystä.
Jos lisäät tuollaiseen ryhmäkeskukseen ryhmän, missä on PEN-johto. Vaikkapa saneerattava talo, missä liitetään vanhoja ryhmäjohtoja uuteen ryhmäkeskukseen. Se ryhmäjohdon PEN-johto pitää kytkeä PE-kiskoon. Ei N-kiskoon tai molempiin.
Katsoppas SFS6000-8-802. Siellä on kytkennät oikein piirretty. Lisäksi O.802.546.4 on selitystä tapauksesta,jos ryhmäkeskuksen syöttökaapeli 5-kiskoisessa keskuksessa on neli-johtiminen, niin silloin se yhdistys täytyy tehdä.
No mutta, eikös siellä juuri sanota että Jos uutena jakokeskuksena halutaan käyttää viisikiskoista keskusta ja jos keskusta syöttävässä johdossa tai keskusesta lähtevässä johdossa on käytetty PEN- johdinta, keskuksen suoja- ja nollapiirit (-kiskot) liitetään yhteen. (0.802.546.4 SFS144 s. 368)
Niin, hämmästelen tuotakin kun kohdassa 0.802.546.1 "PEN-johtimen käyttö korjaustöissä" sanotaan "Jos johdon syöttämässä järjestelmässä on käytetty PEN-johdinta, voidaan uudessa johdossa suojamaadoitusjohdin ja nollajohdin kytkeä rinnan"
Toisinsanoen standardin mukaan nolla ja suojamaajohtimet saa kytkeä yhteen vielä kun ne on kerran erotettu - toisin kuin mullekin koulun penkillä opetettiin.
Kyllä musta tuntuis että tukesin herrat insinöörit tms. sais vähän selventää tota ja ehkä painottaa koulutusta.
Firmassa jossa olin töissä ihmettelin tuossa taannoin samaa ja oikein insinöörit ja tukesukot oli olleet sillä kannalla että kun uusittiin 5 kiskosiksi keskukset ja syötöt pk:lta alkaen, tuli joka paikkaan niin jakorasioihin, ryhmiksiin, monimittaritauluun ja pääkeskukseen tehdä tuo pennaus. Eikä mulle meinannu mennä jakeluun...
Olis vaan kiva ymmärtää tuokin. Mitähän vaaraa noissa eroissa on käytännössä...
Toni Aaltonen
www.sahkomies.net
ks. Alin kappale:
------------------------
TN-järjestelmässä voidaan käyttää johdoissa yhteistä johdinta suojamaadoitus (PE)- ja nollajohtimimena (N), kun:
- johdon poikkipinta on vähintään 10 mm2 Cu tai 16 mm2 Al
- asennuksen osaa ei ole suojattu vikavirtasuojakytkimellä
PEN-johdinta ei suositella teollisuusverkoissa eikä rakennusten sisäisissä verkoissa.
PEN-johtimen mitoituksen on täytettävä sekä nolla- että suojamaadoitusjohtimen vaatimukset.
PEN-johdin on eristettävä samalla tavalla kuin vaihejohtimet. Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien käytetään erillista PE- ja N-johdinta, ei näitä johtimia saa kytkeä yhteen tämän kohdan jälkeen. Paiikassa, jossa johtimet eriävät, on oltava erilliset liittimet tai kiskot PE- ja N-johtimia varten. PEN-johdin kytketään suojajohtimelle tarkoitettuun liittimeen.
Kiitos kaikille vastauksista. Ymmärtääkseni tuo kytkentä on siis oikein, jos näinollen välttyi sähkäri tulikivenkatkuiselta reklamaatiolta :) toki ehdin jo hieman rauhottua kun näitä juttuja täällä kyselin. Kiitos vielä kaikille.
Olisi turvallisuuden kannalta parempi,että N ja PE (nolla ja suojamaa) johtimet olisi yhdistetty joka paikassa missä se vaan on mahdollista. Sanokoot älyköt mitä tahansa. Pääkeskuksella, tämän kiskoja yhdistävän palikan auki unohtuminen tai irtoaminen nykysysteemillä on todella huono homma.
ihan täysin kutiinsa.
5-johdinjärjestelmässä ne saa olla vain yhdessä paikassa yhdessä. Muutoin se on vanha 4-johdinjärjestelmä.
Teollisuuslaitoksissa on usein mm. erilliset summavirtamittarit nolla- ja PE-kiskojen välillä, jotta ne pysyvät varmasti erillään.
PE-johtimissa ei saa kiertää mitään hajavirtoja, kuten nollajohdossa kiertää. Ex-tiloissa ko. mittaus on muistaakseni vieläpä pakollinen.
Jos näin tehdään eli jokapaikassa N ja PE yhdistetään samalla tehdään ylimääräisiä häiriösilmukoita johon jännitettä indusoituu ja siitä seurauksena hajavirtoja jne. Oikea tapa yhdistää vain yhdessä paikassa eli pääkeskuksella
vaikeita nämä asiat!
Jos asennuksessa on yksikin PEN-johdin, JAKELUJÄRJESTELMÄ EI OLE TN-S-JÄRJESTELMÄ, VAIKKA SE OLISI 5-JOHTIMINEN. Se on pääkeskukselta asti kyseiselle ryhmäkeskukselle TN-C -järjestelmää ja aikaisintaan siinä keskuksessa TN-C-S -järjestelmää. TN-S -järjestelmää se EI VOI OLLA.
Ei siinä sen kummempaa. Tuon kun hiffaa, ymmärtää, miksi ei ole ristiriitaa asennusstandardiin yhdistysjohtimien lisäämisessä.
Se, miksi ne lisätään, vaatiikin toki jo syvempää asioiden ja erityisesti historian tuntemusta. Yhdyskiskoilla varmistetaan PE-johtimen riittävyys myös siinä tapauksessa, että sitä käytetään kuormitusvirran reittinä (PE->PEN-käyttö). Joskus kun sallittiin puolta pienempi PE nollaan (PEN) nähden keskuksen sisäisessäkin mitoituksessa. Eipä noista tosin nytkään valmistajat mitään kerro....