Yrittäkää päästä Helsinkiin opiskelemaan, jos löytyy älliä...
http://64.233.183.104/search?q=cache:GF0peTVKFmsJ:www.m tv3.fi/uutiset/nettivieras.shtml yliopistot vertailu &hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=7&lr=lang_fi
"Maailman huippuyliopistojen vertailu eli ns. Shanghain-lista laadittiin tänä vuonna neljättä kertaa. Vertailu oli surullista luettavaa suomalaisten yliopistojen osalta. Tämän kaltaiset vertailut ovat toki vain suuntaa antavia ja valittujen mittarien mukaisia, mutta erilaisista mittauksista näkyvä suuntaus on suomalaisten yliopistojen kannalta samansuuntainen.
Suomen paras sijoitus Shanghain maailman top-500 huippuyliopistojen listalla oli Helsingin yliopisto sijalla 74. Seuraava suomalainen yliopisto, Turun yliopisto, löytyi jaetuilta sijoilta 201.-300. Maamme paras teknillinen korkeakoulu TKK löytyi Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa häntäpään joukosta jaetuita sijoilta 401.-500. Loput maamme 15 yliopistosta eivät päässeet maailman 500. parhaimman yliopiston joukkoon. Aiemmin listalla ollut Kuopion yliopisto ei enää päässyt listalle. Paras ruotsalainen yliopisto Karolinska Institutet ylsi maailman listalla sijalle 48. eli 26 sijaa paremmin kuin yksikään suomalainen yliopisto."
http://64.233.183.104/search?q=cache:GF0peTVKFmsJ:www.m tv3.fi/uutiset/nettivieras.shtml yliopistot vertailu &hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=7&lr=lang_fi
"Maailman huippuyliopistojen vertailu eli ns. Shanghain-lista laadittiin tänä vuonna neljättä kertaa. Vertailu oli surullista luettavaa suomalaisten yliopistojen osalta. Tämän kaltaiset vertailut ovat toki vain suuntaa antavia ja valittujen mittarien mukaisia, mutta erilaisista mittauksista näkyvä suuntaus on suomalaisten yliopistojen kannalta samansuuntainen.
Suomen paras sijoitus Shanghain maailman top-500 huippuyliopistojen listalla oli Helsingin yliopisto sijalla 74. Seuraava suomalainen yliopisto, Turun yliopisto, löytyi jaetuilta sijoilta 201.-300. Maamme paras teknillinen korkeakoulu TKK löytyi Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa häntäpään joukosta jaetuita sijoilta 401.-500. Loput maamme 15 yliopistosta eivät päässeet maailman 500. parhaimman yliopiston joukkoon. Aiemmin listalla ollut Kuopion yliopisto ei enää päässyt listalle. Paras ruotsalainen yliopisto Karolinska Institutet ylsi maailman listalla sijalle 48. eli 26 sijaa paremmin kuin yksikään suomalainen yliopisto."
Vastaukset 16
Vanhimmat
ainakin tyhmempiä kuin ruotsalaiset.
mutta minäkin sain aftonbladetin älykkyystestissä huippupisteet ja olisin siis ruotsissa 7% älykkäimmän joukossa.Kuitenkaan en pärjännyt täällä Suomessa koulussa.Joko aftonbladetin testi oli huuhaata ja laitettu ilostuttamaan lehden lukijoita ajattelemaan positiivisesta aftonbladetista tai --- joo niin se olikin.
Se hesan yliopisto on alunperin Turkulainen Yliopisto :)
Niin turustahan se siirrettiin pois. YTietääkseni perustettiin kuitenkin uudestaan Keisarillisen Aleksanterin yliopistona.
Siis nuohan ovat hienoja uutisia. Maailmassa on kymmeniätuhansia yliopistoja, ja suomalaiset ylipistot sijoittuvat 2-3% eliittiin.
ei ne nyt niin huippuja ole. itse olin yliopistossa opiskelemassa, jonka sijoitus oli alle 30. Nykyään olen töissä yliopistossa jonka rankki on viiden parhaan joukossa.
enkä oo mikään nero.
Olet siis MITissä :-)
pistin luvun viisi kun se on sellanen tasaluku...
Uh, logiikka ei purrut!
Olisi kiva tietää, mitkä kriteerit noihin tuloksiin on vaikuttaneet. Itselleni on ihan sama, mille tasolle yliopisto sijoittuu. Pääasia, että viihdyn itse yliopistollani, laitteet ovat uusia, ja opettajat esittävät asiat ymmärrettävästi eivätkä ole liian tiukkia arvostelussa ja tee ylivaikeita tenttikysymyksiä. Näistä omista kriteereistäni ehkä vain laitteiston modernius on ainoa kriteeri, joka otetaan huomioon tuossa rankingissä. En varmaan edes viihtyisi TOP10 yliopistoissa. Ja vaikka oma Helsingin yliopistoni onkin menestynyt varsin hyvin tuolla listalla, koen silti, että monet asiat saisivat olla paremminkin. Eiköhän opetuksen taso jo itse yliopiston sisälläkin vaihtele suuresti. Maatalous-metsätieteellisen elintarvikepuoleen en ole ollut täysin tyytyväinen.
Oma lukioni oli Helsingin ja samalla myös Suomen parhaimmistoa, mutta opiskelijoiden kovan tason takia, tunsin itseni usein tyhmäksi, mikä ei tosiaan lisännyt viihtyvyyttäni. Opettajat myös vaativat paljon opiskelijoilta ja kohtelivat meitä kuin lapsineroja. Olisin varmasti sopeutunut paremmin lukioon, jossa olisi ollut keskivertoisia opiskelijoita.
Käsittääkseni ainakin yhtinä kriteereinä oli yliopistossa tehdyt tieteelliset julkaisut. voidaankin aatella ,että miten esim Helsingin yliopisto voi kisata PALJON isompien yliopistojen, koska esim. näissä huippu-yliopistoissa on moninkertainen määrä professoreita ja tutkijoita.Jos tasoa mitataan näillä kriteereillä, niin voidaan helposti todeta, että vaikka opetus olisikin saman tasoista, ei voi resurssit riittäisi tuottamaan enemmän näitä tieteellisiä julkaisuja yms.,jotka vaikuttavat sitten korkeampaan rankkaukseen...
On vielä otettava huomioon, että monissa USA:n huippuyliopistoissa pelkästään opiskelijat maksavat vuosittain yliopistolle enemmän kuin Suomessa koko laskennallinen opiskelijakohtainen varojenkäyttö. Lisäksi tulevat erilaiset yritysten, hallituksen virastojen ja eri säätiöiden kanssa solmitut tutkimussopimukset sekä suoranaiset lahjoitukset. Myös opiskelijoita opettajaa kohti on vain murto-osa Suomen vastaavasta määrästä. Lisäksi huippuyliopistojen opiskelijat voidaan todella rankasti kärsia muutoinkin valiosta pyrkijäjoukosta.
Näin rankkaustilanne on sama kuin järjestettäisiin autokilpailu Ferrarin uusimman F1-auton ja vuosimallin -79 Lada 1200:n välillä.
Kriteereinä oli muistaakseni ainakin julkaistujen väitöskirjojen (ja tutkimusten?) määrä. Kenties tuohon siis vaikuttaa mm. yliopiston koko ja siellä opetettavat aineet.
Siinä ovat ainakin eräänä mittarina tietyt oppiaineet. Painotus taitaa olla aika pitkälti luonnontieteissä, lääketieteessä ja tekniikassa - vaikka ottavat kyllä huomioon humanistiset ja yhteiskuntatieteetkin. Juu ja yksi mittari taisi olla Nobelit! Tuossa nyt eräs kommentti juuri tästä Nobel mittarista:
"En tiedä minkä verran 60 vuotta sitten saavutettu Nobelin palkinto tuo lisäarvoa opiskelijalle Helsingin yliopiston eri tiedekunnissa. Paljon siteeraamassamme Shanghai-rankingissa se nostaa sijalukua kuitenkin arviolta viitisenkymmentä pykälää." (http://www.syl.helsinki.fi/asiakirjat/puhelaasonen/document_view)
Yhtenä mittari on myös ns. viittausindikaattori. Ongelma tässä on se, että eri tieteenaloilla julkaistaan aika erityyppisiä tutkimuksia ja viittauskäytännötkin vaihtelevat. Viittausindikaattorin käyttö on ihan yleistä tutkimusten ja niiden "vaikuttavuuden" arvioinnissa etenkin lääketieteissä ja luonnontieteissä, mutta esim. humanistisissa tieteissä se ei ole mitenkään yleinen tapa mitata jonkin julkaisun tieteellistä arvoa (hum. tieteissä sitä paitsi julkaistaan usein monografioita, kun taas tieteellisten artikkelien julkaisu on juuri lääke- ja luonnontieteiden alalla keskeinen tapa tuottaa tietoa.) Yhteiskuntatieteistä on ole aivan varma, mutta uskoisin että ovat tässä lähellä hum.tieteitä.
Niin, on aika selvää, että eivät tuossa tutkimuksessa voi suomalaiset yliopistot pärjätä, tai voivat sellaiset joissa on noiden tutkimuksen mittareiden kannalta relevantteja aloja ja asioita. Helsingin yo menestys ei siksi olekaan yllätys, mutta siis ei sekään ole (mittareista johtuen) yllätys että siellä listalla ei moni muuta Suomen yliopisto löydy.
Se että tuota Shanghai -listaa on nyt jo muutaman vuotena vuosi toisensa jälkeen uutisissakin toitotettu, sen tarkemmin kuitenkaan käymättä keskustelua siitä mitä siinä oikeastaan tarkkaan ottaen mitataan, voi tietysti antaa politikoinnin aihetta ja listaa voidaan tarvittaessa varmasti käyttää jopa yhtenä "aseena" kun lähdetään perustelemaan miksi esim. yliopistoja pitäisi supistaa tai jopa pahimmassa tapaukssessa lakkauttaa.
valita. Itse teen tutkimusta pienemmässä yliopistossa ja ainakin meidän instituutin artikkeleiden taso on ollut hyvä. Joku on julkaissut jopa Naturessa. Ei pieni yliopisto pysty kilpailemaan määrässä ison kanssa se on vaan totuus, koska resurssit ovat paljon pienemmät. Meillä on tutkimusryhmiä jotka ovat omilla aloillaan todella hyviä maailman laajuisestikin. Yksi pienen syrjäisen yliopiston ongelma on pätevien työtekijöiden saaminen kuka haluaa lähteä periferiaan kun vaihtoehtona voi olla esim. Kalifornia. Suomessa yliopistojen tutkimus on ihan hyvätasoista verrattuna siihen millaisilla resursseilla tutkimusta pyöritetään ja miten pienestä valtiosta on kyse.
Meillä ainakin oli näistä tutkimuksista hieman sellaista juttua että huuhaata ovat.
"Suomessa yliopistojen tutkimus on ihan hyvätasoista verrattuna siihen millaisilla resursseilla tutkimusta pyöritetään ja miten pienestä valtiosta on kyse."
Juu, olen samaa mieltä kanssasi.
Ja ongelma on siinä, että esim. tuo shanghailaisten "tutkimus" on jo useana vuotena saanut aika paljon julkisuutta ja tuntuukin, että sitä pidetään jo jopa jonkinlaisen totuutena - siitä huolimatta, että tutkimuksen käyttämistä mittareista ei ole tietääkseni käyty mitään laajempaa keskustelua tai että tutkimusta olisi sen tarkemmin missään oikeastaan purettu. Mutta kun tuo lista vuodesta toiseen suht suuren ääneen uutisoidaan, niin kyllähän se ihmisten tajuntaan hiljalleen painuu - tarkemmista taustoista viis.
Ja koulutuspolitiikassa siihen on varmasti jatkossa helppo viitata ja käyttää yhtenä perusteluna kun tehdään yliopistolaitosta koskevia päätöksia. Johan yliopistot ovat muutenkin siinä määrin ulkoa ohjailtuja, että sivistysyliopiston idean ja vapaan tutkimuksen ideaalin voi pitkälti heivata roskiin. Enää mitään autonomiaa yliopistoilla ole.
...tehdään niin kuin Yhdysvalloissa; muodostetaan kaikista maamme korkeakouluista yksi iso Suomen Valtionyliopisto jolloin pärjäämme kokovertailuissa. Teko ei toisi mitään ratkaisuja maamme korkeakoulujen ongelmiin mutta ainakin tilastoissa näyttäisimme hyvältä... :)
Ps. Harvardin budjetti on hieman suurempi kuin koko Suomen korkeakoulujen yhteenlaskettu budjetti. Harvardin määrällinen tutkintovelvoite on kooltaan noin puolet koko Suomen korkeakoulujen tutkintovelvoitteesta...