VL-liike on hyvää vauhtia jakaantumassa kahteen suurin piirtein yhtä suureen osaan: liberaaleihin ja konservatiiveihin.
Liberaali vl myöntää hoitokokoukset virheiksi ja sallii television, kunhan ei siitä katsota ns. "huonoja ohjelmia".
Konservatiivi vl takertuu perinteisiin. SRK on ylin erehtymätön auktoriteetti. Televisiota ei edelleenkään hyväksytä koteihin. Konservatiivi vl on tavallisesti vanhempi kuin liberaali vl ja konservatiivi vl asustaa yleisemmin suurimpien asutuskeskusten ulkopuolella.
Liberaali vl myöntää hoitokokoukset virheiksi ja sallii television, kunhan ei siitä katsota ns. "huonoja ohjelmia".
Konservatiivi vl takertuu perinteisiin. SRK on ylin erehtymätön auktoriteetti. Televisiota ei edelleenkään hyväksytä koteihin. Konservatiivi vl on tavallisesti vanhempi kuin liberaali vl ja konservatiivi vl asustaa yleisemmin suurimpien asutuskeskusten ulkopuolella.
Vastaukset 75
Vanhimmat
SRK.lle on niin tärkeää hoitokokousten puolustaminen ja nöyryyttämiensä halveksiminen, ettei se siitä luovu. Joten jakolinja tullee olemaan SRK:n änkyröiden ja hoitokokousvirheiden myöntäjien välillä.
Yle on tallettanut katsottavaksi Hannu Karpon v. 1981 kuvaaman järkyttävän tv-ohjelman SRK:n 70-80-luvulla järjestämistä hoitokokouksista.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=68&a=17 08
tältä vuosituhannelta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000019563198
Tulivatko rauhanyhdistyksen ihmiset hulluiksi? Aivan vailla mieltä on ollut touhu.
Mutta ne ihmiset siinä ohjelmassa olivat jotenkin tosi ihania, he olivat aidosti juuri mitä olivat, teeskentelemättömiä. Varmasti juuri siksi ohjelma on arkistoihin säilytetty.
Kaikkea ne uskonlahkot saavatkin aikuiset ihmiset tekemään. Onko tämä SRK Suomen ääri-fundamentalistinen islam?
"Onko tämä SRK Suomen ääri-fundamentalistinen islam?"
heitä.
"ääri-fundamentalisti" tai muutoin vain yksinkertainen ihminen: etkö osaa erottaa metsää puilta?
Kommenttisi oli naivi.
Voip olla tai sitten ei... tai ehkä pikemminkin päinvastoin.
Olen kuullut myös vanhoillislestadiolaisesta ekumeenisesta siivestä. Olisiko sinulla tietoa tästä suunnasta?
lähimmäisiään ihan ihmisinä eikä pelkästään tulen ruokana? Jos sellaista on, on melko harvinaista vl-piireissä!
että perus vl on juuri, syvällä sydämmessään sellainen ihminen, kuka pitää lähimmäisiään ihan ihmisinä eikä pelkästään tulen ruokana.
Just. Käyvät kirkossakin "uskottoman" papin saarnatessa. Voi tätä riettautta lopunajalla.
Toista se oli isävainaan aikana. Silloin oli koko siioni "meidän pirtissä."
hoitokokousaikana. Muistan myös ajan ennen hoitokokouksia ja varsinkin sen jälkeen. Kaikista "epäuskoisista" sai ja pitikin puhua pahaa aina kun se oli mahdollista. "Epäuskoiset" olivat ikäänkuin epäihmisiä myös. Ihmetyttää sekin, että piispa Riekkinen (=saatanan lapsi) kutsuttiin suviseuroihin, ihan isoon telttaan puhujanpönttöön!
Kaikki ei-vl:t papit olivat automaattisesti leipäpappeja, koska heillä ei ollut ainoa oikeaa SRK/vl-uskoa. Heidän saarnansa sanottiin olevan sananhelinää. Miten on nykyään?
En oikein ymmärrä kuinka polttopuut ja energiatalous kuuluu vl-palstalle.
Synnin poispanijana olen kuitenkin yrittänyt kilvoitella... no moottorisahan kanssa oli hiukan vaikeuksia.. kas kun se ei meinannut lähteä käyntiin... meinas mennä siinä koko taivasosuus...
Parempi on sinapinsiemen kuin sata tyhjää kumisevaa kelloa.
Matkalla vielä hetki ja kunniaan käy vain meidän tiemme.
Minkäs me vl:t Jumalan totuudelle ja tahdolle voimme.
Jumala on antanut SRK:lle etsikonajan, mutta SRK pyristelee vastaan. Toivottavasti nöyrtyy ja antaa alamaisilleen vapauden! Rukoilemme sitä.
näkemään, mikä pahuus heissä itsessänsä asustaa. Se on varmasti ollut niin pelottavaa, että se on täytynyt heijastaa pois itsestä, noihin ulkopuolisiin "pahiksiin".
vapaat armolapset. He kantavat "kansan synnit" kuin Vanhan Liiton erämaahan ajettu syntipukki.
on SRK:lle ja vl-puhujille kuin punainen vaate härälle. SRK ja vl-puhujat haluavat ehdottomasti pitää kiinni omista Raamatun vastaisista harhaopeistaan. Nämä taas eivät sovellu kristittyjen yhteyteen, koska uskovaisilla on pienistä vivahde-eroista huolimatta yhteinen perussävel: Jumalan sana ja Raamatun opit.
feikki.
Vl-liikkeessä ei vallitse mikään yksimielisyys näiden kysymysten kanssa ja kärjistäen ja yksioikoistaen ilmiötä voisi luonnehtia avauksen tavallakin.
Siitä ei kuitenkaan oikeasti ole kysymys.
Oma analyysini on seuraava: 70-luvulla tapahtui jotain omituista, josta esim. minulla ei ole tarkkaa käsitystä. Silloin vl-liikkeen opetukseen omaksuttiin joukko elämäntapanormeja, niiden selkeyttämiseksi tehtiin pienehköillä kokoonpanoilla päätöksiä, jotka nimettiin "Jumalanvaltakunnan neuvoiksi". Samanaikaisesti seurakunnan merkitystä alettiin korostaa niin, että siitä tuli uskomme kohde. Siihen liittyi mm. Siionin laulujen uudelleensanoittaminen tai modifioiminen.
Monet, mm. paljon teologeja, kummeksuivat tapahtunutta kehitystä. Osa nousi vastarintaan. Syntyi hoitokokouksia, joiden (ainakin yksi) tavoite oli tämän vastarinnan laannuttaminen. Niiden seurauksena moni erosi tai erotettiin ja moni väänsi, vaikkakin sisimmässään hämmästellen, ajatuksensa uusille urille.
Yhtenä merkittävänä asiana vl-liikkeen sisälle jäi noiden aikojen seurauksena pelko, joka ei ole Jumalan pelkoa. Elämäntapanormeja alettiin säntillisesti noudattaa ja pelko piti suut kiinni epäilyksistä.
Noista ajoista on nyt kolmisenkymmentä vuotta. "Talosteluun", 70-luvulla lanseerattuun vl-elämänmenoon ollaan toisaalta totuttu, siitä on tullut luonnollinen osa meidän vl-uskovaisten arkea, toisaalta ollaan saatu jo melkoisesti toistoa niistä ongelmista, joita 70-luvun painotukset ovat aiheuttaneet. On huomattu, että mukaan tuli tuolloin paljon järkeilyä, hengellisyyteen puettua vallankäyttöä ja rakkaudetonta suhtautumista lähimmäiseen. Mukaan tuli ylipäätään runsaasti sellaista inhimillistä ainesta, joka ei kestä aikaa.
Näissä suhteissa ollaan tultu etapille: vl-uskovaiset ovat laajalti heränneet kysymään, mihin uskomme perustuu? Miksi uskomme näin ja toimimme uskomme perusteella näin? Mitä Raamattu ilmoittaa?
Tämä on minusta luonnollinen kehitys. Pidän sitä Jumalan johdatuksena ja merkkinä Pyhän Hengen vaikutuksesta. Emme ole keskenämme sorvailemassa asioita. Vaikka ihmisluonnolle onkin mieluista järkeistää uskoa ja pukea sitä konkreettisiin muotoihin, se ei ole Jumalalle mieluista.
"Jokainen istutus, jota minun Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois" (Matt. 15:13)
omasta siionistasi!
Eikö vl-kristillisyys ole sinulle "rakas"?
SRK pn Jumala maan päällä, sen arvosteleminen on kuolemansynti!
Miksi Maria ei voisi arvioida tämän hetkistä tilannetta siionissa, joka voi tästä huolimatta olla rakas, ja siksi on pyrkimys totuuteen ehkä yhteisen rakkauden kustannuksellakin. Tartuin lainausmerkkeihin kirjoituksessasi sanassa rakas. Mielestäni jos siioni on rakas se ei tarkoita sitä, että kaikille epäkohdille pitäisi ummistaa silmänsä, pikemminkin päinvastoin. Sanahelinä ja hymistely ei rakenna eikä ruoki ketään vaan jättää jälkeensä aina vain enemmän hämillään olevia ihmisiä, jotka tietävät että todellinen elämä on jotakin muuta mitä kaunistellen kerrotaan.
Olen aivan samaa mieltä tuosta Marian arviosta että tuo surullisen kuuluisa seitsemänkymmentä luku elämäntapasäädöksineen on johtanut tilanteen tähän pisteeseen. On totta että on paljon asioita joita uskossa säilyäkseen on syytä välttää, mutta loogisuutta noissa asioissa ei todellakaan ole. Pitäisi aina pystyä perustelemaan miksi toimitaan kuten toimitaan eikä vain tyytyä toteamaan, että näin on ennenkin tehty ja näin tehdään tästä eteenkin päin ja piste. Henkilökohtaisesti en ymmärrä miten tupakointi on niin yleistä ja tuntuu joskus että hyväksyttäkin uskovaisten keskuudessa. Nämä samat ihmiset jotka mielessään oudoksuvat jotakin kirkkomusiikkia esittävää tai kuulijan paikalla olevaa ihmistä, saattavat tyynen rauhallisesti sytyttää tupakan toisensa perään ajattelematta lainkaan mitä itse asiassa tekevät.
Huumaavat ja myrkyttävät itseään. Kumpi on pienempi paha, myrkyttää itseään ennenaikaiseen kuolemaan vain kuunnella rauhoittavaa ja ruokkivaa kirkkomusiikkia? Olen aivan varma, että jotkut ihmiset silmää räpäyttämättä valitsevat synnillisemmäksi jälkimmäisen vaihtoehdon. Millä ja kenen antamilla valtuuksilla?
Kyllä oman henkilökohtaisen uskonelämän hoitaminen
on jotakin aivan muuta kuin elämäntapasääntöjen noudattamista. Omatunnolla ei ole paljon käyttöä mikäli lakikirja povitaskussa suoritetaan elämää ja vältellään "syntielämään" joutumista. Jos syntielämän välttäminen edellyttää tynnyriin sulkeutumista ja normaalielämisen mahdollisuudet käyvät minimaalisiksi, silloin ollaan mielestäni väärillä jäljillä.
Hyvä kirjoitus taas Rebekka. Kiva, kun ehdit ja jaksat kirjoitella.
Jos siioni ei olisi minulle rakas, tietäisin kyllä ison perheen äitinä paljon mielekkäämpiäkin tapoja viettää vähäistä vapaa-aikaani, kuin täällä kirjoittelu! Mutta koska on rakas ja asia näin ollen tärkeä, ja tämä palsta mahdollistaa vapaan keskustelun, yritän löytää aikaa kirjoitamiselle vaikka kiven kolosta.
Minusta noita "rakkaus"-heittoja kannattaa aina miettiä lastensa kautta, koska heitä kohtaan ainakin tuntee melko sekoittumatonta rakkautta. Kun pakottaa ajattelemaan asiaa tuolta kannalta, siihen pystyy paremmin eläytymään eikä niin helposti hairahdu itsepetokseen.
(Käytän tätä metodia myös hankaloiden oppilaitteni "parasta" miettiessäni. Kun ajattelen, miten toimisin tai toivoisin opettajan toimivan, jos kysymyksessä olisi oma lapseni, huomaan, että aluksi tuumailemani "oppilaan paras" olikin lähinnä omaa mukavuudenhaluani; oman lapseni kanssa toimisin toisin, koska hän ja hänen tulevaisuutensa on minulle tärkeintä maailmassa. Siispä sama päteköön myös toisen lapseen.)
Näin rakkaus-käsite ikään kuin asettuu oikeampaan kehykseen. Eli jos jotenkin toimisi/ei toimisi oman lapsensa kanssa, siitä voi helposti päätellä onko kysymyksessä rakkaus vaiko jokin ihan muu, kuten esimerkiksi mukavuuden-, vallan- tai isannoimisen halu. Jos niin on, rakkaus-sanan käyttö on pelkkää hurskastelua.
Jos joku on rakas (vaikkapa lapsi) katseleeko sitä vain tyynenä, kun tämä liukuu vääryyden poluille? Ajatteleeko, että antaapa vaan mennä, säilyy ainakin sopu ja rauha. Ei. Kyllähän silloin juuri on asia otettava puheeksi, parasta mahdollista sanamuotoa vakavasti miettien, itsensä likoon pistäen ja sydämensä pohjasta asti toivoen, että asiat korjaantuisivat.
Näen asian siten, että vl-liikkeessä ollaan liuttu syvälle järkiuskoon, joka väistämättä väheksyy Raamatun ilosanomaa ehdottomasta evankeliumista, yksin Kristuksen ansion tähden. Tästä omien ansioidensa varassa järkeilemisestä Raamattu lukuisia kertoja vakavasti varoittaa. Sillekö pitäisi vain ummistaa silmänsä ja näin osoittaa, että "Siioni on rakas"?
Minusta ei.
Ma_ria on meikäläiseksi paitsi rohkea, myös rehellinen. Tämän voin tunnustaa, koska olen Ma_rian kanssa täysin samassa käsityksessä, vaikka olemme ilmeisesti eri ikäpolvea.
Ihmettelenkin usein, mistä meille on syntynyt taipumus epärehellisyyteen, niin selviä valheita sisaret ja veljet täällä usein kirjoittavat.
Maria ja Rebekka on ilo lukea.
Tuonkaltaiseen Siioniin minäkin voisin kuulua.
Vielä on siis toivoa, että jospa sittenkin asioita vielä korjataan, meihin poishoidettuihinkin päin.
Toivottavasti nyt ei tule Teille tästä hankaluuksia, varmaan ainakin pilkkaa saatte mielipiteeni vuoksi.
terv. evl
Ellei olisi mitään väliä miten tässä talostellaan eteenpäin, ei näitä keskustelujakaan varmasti jaksaisi seurata, puhumattakaan että omia kommenttejaan vaivautuisi kirjoittamaan. Miksi siionissa on ajauduttu tilanteeseen jossa vain ne tiukat ja lakihenkeä sen viimeistä piirtoa myöten noudattavat henkilöt rohkenevat tuoda mielipiteensä julki. Näin ne ikäänkuin yleisenä näkemyksenä nuijitaan pöytään ja suurin osa joukosta katselee ainakin kuvaannollisessa mielessä hämillään toisiaan, että onko tämä asia tosiaan näin. Miksi kukaan ei rohkene tuoda julki että ne tiukat ja lakihenkiset ovat väärillä jäljillä? Pienissä porukoissa näistä kyllä keskustellaan paljonkin, mutta rohkeus seurakuntapäivillä tai muissa keskustelutilanteissa valuu kuin vesi hanhen selästä ja kaikki tapahtuu näennäisessä yksimielisyydessä. Mikäli joku suunsa avaisi, voisin kuvitella että silloin herkästi kommentoitaisiin että tuli "kalinoita" eli puheenvuoroja, jotka eivät niinsanotusti vastanneet henkeen.
En ole peräämässä synnin luvallisuutta vaan sellaisten asioiden vapauttamista pannasta jotka eivät ole syntiä vaan elämäntapasääntöjä. Kirjoittamattomia sellaisia, mutta ajan myötä säännöiksi muotoutuneet. Tarkoitus on suojella ihmistä ja uskonelämää, mutta monien säännösten noudattaminen kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Ihmiset ahdistuvat kun annetaan ymmärtää, että toisin pitäisi toimia, mitä oma järkikulta sanoo ja yleinen käytäntö on. Oman elämän elämisen vapaus pitää olla ja jokainen pitää itse omasta tunnostaan huolen, sitä ei tarvitse naapurin tehdä. Pääsääntöisesti siionissa talostellaan aivan vapaasti mutta huolestuttavaa on että noiden elämäntapasääntöjä korostavien tiukkisten ääntä kuunnellaan niin voimakkaasti.
alkoi jo 60-luvun alkuvuosina, sillä v. 1963 Ylivieskassa tehtiin 1. tv-päätös. Sen jälkeen sitä asteittain tiukennettiin, kunnes huippu saavutettiin v. 1978 pidetyssä opetushenkilöstön TV-kokoontumisessa, joka järkytti SRK:n työvaliokunnan ja johtokunnan. Kokouksen lähes 1000 osanottajaa kun tiukkuudessaan jyräsivät SRK:n johtokunnassa valmistellun maltillisemman kannan.
Sen jälkeen alkoi tuuli kääntyä: HS pantiin "istumaan", hoitokokoukset lopetettiin, julkisuudelle avauduttiin vähitellen, elämäntapanormit jäivät julistuksessa enemmän taustalle. Kaikki tämä oli suureksi osaksi ER:n aikaansaannosta.
Nyt ER on sivussa, ja tuulet puhaltavat taas 70-luvun suunnasta.
Pyrin kyllä käsittelemään asioita juuri niin kuin ne ymmärrän. Mutta yksi näkökulma on aina kuitenkin myös subjektiivinen, olipa miten rehellisyyteen pyrkivä hyvänsä.
Siksi luen kiinnostuneena noita 70-luvun vaiheisiin liittyviä kirjoituksia. Yritän kovasti hahmottaa asiaa ja saada selvyyttä, mitä meille on tapahtunut ajanjaksona, joka käsittää suunnilleen minun koko elämäni. Omat varhaisimmat muistikuvani sijoittuvat 70-luvun loppupuolelle.
Edellä kirjoittamani lyhyt yhteenveto kuvaa tähän asti saamieni tietojen perusteella hahmottamaani käsitystä.
Saa vapaasti täydentää.
Suunnan kääntämiseeen 70-luvulle on ollut yrityksiä, mutta ne eivät tule onnistumaan. Ei vaikka PMS-lehden toimituksessa olisikin sitä halajavia.
"Nyt ER on sivussa, ja tuulet puhaltavat taas 70-luvun suunnasta."
Hmmmmm... hmmmmmm...
E.R:n toistaiseksi viimeiseksi jäänyt saarna Maaningan suviseuroissa oli mieleenpainuva. Niin suorasukaista omille kohdistettua puhetta harvoin kuulee. Olisi mielenkiintoista saada se kokonaisena jostain luettavaksi/kuunneltavaksi. Onkohan jollakin?
On selvä, että monet pelkäävät kritiikkiä mihinkään uskonelämän osioon liittyen. Mitä he sitten oikein pelkäävät? Miksi on helpompi kulkea laput silmillä ja siinä näennäisessä yksimielisyyden hengessä, kun todellisuus on kuitenkin toista, myöntää sitä sitten tai ei.
Miten erehtyväisistä ihmisistä koostuva joukko voisi olla vapaa virheistä ja ylilyönneistä, miksi näitä ei voi myöntää? Koska kristillisyydessä jostain syystä ihannoidaan näitä tiukimpia äänitorvia, silloin mielestäni on vaara että suurempi joukko lähtee viemään asioita väärässä "mielentilassa", koska eriäviä mielipiteitä ei voi olla olemassa. Näin lienevät syntyneet seitsemänkymmentäluvun hoitokokoukset vaikka tuntuu käsittämättömältä se ilmiö missä laajuudessa se silloin levisi kuin kulovalkea.
Jos ajattelee noita asioita mistä ihmisillä tuolloin parannusta teetettiin, tuntuu että samanlaisten asioiden ympärillä näperrellään tänäkin aikana. Kantaisin suurempaa huolta uskoa tunnustavan nuorison joutumisesta huumeiden koukkuun (näitä tapauksia on, tunnen itsekin henkilökohtaisesti), kuin näkisin täyspäiset aikuiset tosissaan pohtimassa onko Nalle Puh tai Muumivideo sopiva katsottava lapselle. En myöskään valittaisi, jos nuoreni haluaisi mennä kuuntelemaan viulukonserttia tai pääsiäisajan musiikkia kirkkoon, jos toinen vaihtoehto olisi että hänen askeleensa suuntaisivat rockfestivaaleille. Joskus tekisi mieli sanoa että hei haloo! Ihmisillä on todellisia ongelmia, hävettää jos joutuvat kuuntelemaan näitä muumivideokeskusteluja.
Näissä asioissa on myös vaara mennä kaksinaismoralismiin. Kuulin erään äidin käyttäneen lastenvideoita paheksuneen puheenvuoron, mutta kuinkas kävikään taas kun tulivat meille kylään. Oitis esitettiin toivumus että laittaisin lapsille jonkun videon, jotta nämä viihtyisivät niin aikuiset saavat kahvitella rauhassa. Niinpä niin. Arvatkaapa laitoinko?:)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000016715225#22000000016715225
Jos et jaksa koko ketjua lukea, niin tässä jatkoa on ko. saarnasta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000016715225#22000000016715225
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000016757934
yhtä asiaa siitä, mistä kirjoitit:
>>
"Sen jälkeen alkoi tuuli kääntyä: HS pantiin "istumaan", hoitokokoukset lopetettiin, julkisuudelle avauduttiin vähitellen, elämäntapanormit jäivät julistuksessa enemmän taustalle. Kaikki tämä oli suureksi osaksi ER:n aikaansaannosta."
"Jokainen istutus, jota minun Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois" (Matt. 15:13)
Katsopa nämä:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kritiikki/raamattu/raam1.html
Mitähän se isukki oikeastaan on istuttanutkaan?
olisko ollut viime talvena.
tältä palstalta olen saanut. Oulun vl (se aito ja alkuperäinen!) kirjoitti täällä useammankin kerran, että sellainen neuvonpito olisi ollut, mutta vasta v. 1987. Samana vuonna muuten jona ER "salatun" alustuksensa vl-papeille piti.
Pari vuotta sitten ER minulle puhelinkeskustelussa nimitti Mikko Juvaa "ystäväkseen". En kysellyt mitä ilmaisu tarkoitti. Ehkä he olivat ystävystyneet kirkolliskokouksessa, ehkä lestadiolaisongelmia setviessään. Ei tietoa.
HS:ää vastaan käytiin jo vuodesta 1975 lähtien kamppailua. Taistelun aloitus voidaan laskea lähteneen liikkeelle Reisjärven opistolla Reinikaisen alustuksesta, jonka aihe oli "kuiva henki". Kuivan hengen korjausyritykset kohdistuivat nimenomaan tähän HS:n johtamaan elämänvanhurskauden linjaan. Kova taistelu käytiin myös -78 suviseuroissa Kajaanissa ja sen jälkeen homma kriisiytyi lopullisesti. Tilanne oli skitsoferinen.
Jumalan valtakunnan yhtenäisyyden, ja yhden äänen vaatimus oli niin suuri, että monet johtomiehet toimivat vastoin tahtoaan kun kuuliaisuus seurakuntaäitiä(HS) kohtaan syrjäytti heidän omat ajatukset. -78 ja -79 olivat pahinta aikaa. Taistelu vallasta kulisseissa oli kovaa. Hajaantuminen elämänvanhurskauden ja uskonvanhurskauden linjaan odotti aikaansa. -79/-80 talvikautena voimasuhteet kääntyivät ja HS pois puhujan tehtävistä.
Kullissien takaisen pelin yksityiskohdat tietää vain Erkki Reinikainen. Varmaa on on että piispat ja ehkä maan hallituskin olivat tietoisia tapahtumista. Ihmisten käsittely ei vastannut enää yleistä oikeustajua.
-79 oli keksitty puhelimet ja tottakai ihmiset, piispasta lähtien käyttivät tekniikkaa hyväkseen yhteydenpidossa. Puhelinkeskustelut ym. epäviralliset tapaamiset eivät tallennu, mutta oikeat asiat käsitellään juuri näissä luottamuksellissa, vähän korvia sisältävissä neuvopidoissa.
"kuuliaisuus seurakuntaäitiä(HS) kohtaan"
Seurakuntaäiti HS... :-D Kaikenlaisia titteleitä niitä onkin!
Tällä palstalla pari viikkoa sitten joku siteerasi prof. Jouko Talosen esitelmää Oulun kirkkopäiviltä (v.2002?). Esitelmässään Talonen mainitsi näistä neuvotteluista Juvan ja SRK:n kesken. Hän muistaakseni kertoi H.S:n puhujakiellon olleen seurausta näistä neuvotteluista.
minkälainen oli usko "ennen 70 lukua"? Itse tuntuisi oudolta ettei uskoni vaikuttaisi elämäntapoihini. Vaikuttaahan se. Kun täällä kirjoitellaan, että vasta 70-luvulla tuli elämäntapa ohjeita. minä raukka kun olen niitä kaivannutkin;)
60-70-luvulla puhuttiin myös kahdenlaisesta hengestä, "hempeästä" ja "kuivasta" hengestä. Noita pidettiin ääripäinä, suurin osa ihmisistä vierasti kumpaakin. Onko tässä "kahtiajaossakin" kyse siitä, että "konservatiiveiksi" ja "liberaaleiksi" kutsutut taittavat peistä keskenään ja valtava enemmistö ahdistuu kummankin ryhmän näkemyksistä?
lakihenki
kova henki
kuiva henki =kuiva yskä:)
hempeä henki
maailmallisuuden henki
kilpailuhenki
isäntähenki
maailmanhenki
kososlainen henki
eriseuran henki
väärä henki (jos muuta ei keksitty)
jne jne
Joissakin ihmisissä havaittiin samalla kerralla olevan moniakin henkiä.. Erityiset hengen erottamisen lahjalla varustetut "meediot" erittelivät kussakin ihmisessä asuvat henget ja niistä sitten piti parannusta tehdä..
alkoivat harjoittaa eksorkismiaan: ajaa ulos henkiä eli riivaajia.
nimittäin 99 % SRK-lestadiolaisiin ja loput 1 % näihin tälläkin palstalla mellastaviin "hoitokokous-hörhöihin".
mennä nukkumaan. Hyvää yötä, ota nalle kainaloon! Aamu on sinullekin iltaa viisaampi:)
tällaista saarnaa kun vielä tänä päivänä joku uskaltaisi saarnata
"
Meillä on herkkyyttä laittaa kaikkeen mukaan omia ajatuksiamme, jopa sellaisia, jotka ovat täysin vastoin Raamatun sanaa. Saatamme alkaa rakentaa uskoamme teoille, jotka eivät liity Jumalan sanan ilmoitukseen; toisin sanoen rakennamme väittämiä, että kun kristitty tekee niin ja niin, sitten hän on uskovainen. Tämäkin on meille tuttua. Tätä vastaan uskonpuhdistus jatkuu tänäkin päivänä, eikä se pääty koskaan.
...Meillä on siis taistelu Jumalan ilmoittaman opin puolesta, jonka perusta ja keskeisin asia on vanhurskauttamisoppi. Sen puolesta Luther taisteli niin pitkälle, että hänelle annettiin paavin virkakirjelmä eli bulla - itse asiassa hänet tuomittiin jopa kuolemaan siksi, että hän taisteli paavin kirkkoa vastaan.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000016715225#22000000016715225
Lakihenkisyys on selvästi lisääntynyt. Milloin julistettaisiin ehdotta armollista Jumalaa? Puheet päätyvät hyvin usein TV:n, videoiden, internetin jne. suuntaan. Toki niissä on paljon huonoa sisältöä, mutta sisältö ratkaisee kaikissa asioissa. Opetus erehtymättömästä seurakunnasta ja ihmispykälistä peittävät armahtavan Kristuksen kasvot. Ainoa ohjenuora on Jumalan sana, jonka valossa opettajat ja opit tulee tutkia. Usko ei perustu organisaatioon vaan Jumalan sanaan.
Voiko kukaan nainen olla konservatiivinen vl? Meinaan kun nämä rajoitukset ja säännöt koskevat lähinnä naisia, niin jos on vaihtoehto, niin löytyykö naista, joka itsensä laittaa tuollaiseen sääntöviidakkoon? Korvakorukielto on pientä esim. sen rinnalla, että hankkiutuu raskaaksi vaikka henki voi mennä.. Eli alkaako naiset tähän?
Hyvät, jotka uskovat Jumalan sanaan ja Raamatun oppeihin, muodostavat piakkoin oman joukon. Pahat, jotka uskovat Raamatun vastaisiin harhaoppeihin ja haluavat Jumalan sijasta palvoa SRK:ta ja ihmistä, jäävät pyörittämään vanhaa tuttua kurakirnua rauhanyhdistykselle.
Jumalan lapset eriseuraisina rauhanyhdistyksistä, sillä "se joka lihasta syntynyt on, vihaa sitä joka Hengestä syntynyt on".
tuota kolmen kyynärän jumala- merkitystä. Onneksi L.Huovisella oli "kirjatietoa" asiasta. Noin siinä lopulta tulee käymään, kuten kirjoitit, jos...
sinun päässäsi. Todellisuudessa vl-herätysliike on tänä päivänä yhtenäisempi kuin kenties milloinkaan historiansa aikana.
vain sitä enempi mitä enempi täällä vanhoillislestadiolaisia halveksitaan.
Totta on, että lakihenkisyys on saanut yhä enemmän valtaa ER:n oltua tulppana tälle farisealaiselle perinnäissäännöille. Sääntöjen varjot peittävät Kristuksen, joka on sovittanut syntimme. Salakavala harhaoppi hiipii ja etenee...
katsoo jakutumista, niin VL-liike on jakautunut kymmeniin osiin, sillä:
-jotku ei hyväksy tietokonepelejä
-jotku ei hyväksy videoita
-jotku ei hyväksy kynsilakkaa(kirkasta)
-jotku ei hyväksy napapaitoja
-jotku ei hyväksy partaa
-jotku ei hyväksy kaljua
-jotku ei hyväksy pidempiä hiuksia miehillä
-jotku ei hyväksy urheilun seuraamista
-jotku ei hyväksy oopperamusiikkia
-jotku ei hyväksy tupakkaa
-jotku ei hyväksy konserttia
-Jotku ei hyväksy oikeastaan mitään
-jotku hyväksyy television
-jotku hyväksyy videot
-jotku hyväksyy kynsilakan(sävyisetkin)
-jotku hyväksyy hiusten sävyttämisen
-jotku hyväksyy teatterin
-jotku hyväksyy oopperan
-jotku hyväksyy konsertit
-jotku hyväksyy melkein mitä vain
että SRK haluaisi kieltää nämä kaikki? Toiset taas hyväksyisivät kaikki ne asiat, joita itse tarvitsee ja haluaisi harrastaa, mutta kieltää kaikki muut toisiltakin? Tämähän on tietenkin inhimillinen piirre ihmisissä.
Oletko koskaan yhdistänyt listaasi vallan ja vallan käytön. Kun huipulla ollaan jähmeitä eikä tavallisen yhdistystoiminnan kiertoa ole yhdistystä ylläpitävissä käytännön tehtävissä, alkaa tarkastelu minkä värisestä lautasesta soppaasi syöt. - Tarkoitan, ettei ihmisillä ole muuta tärkeämpää toimintaa kuin seurata sivuseikkoja, joista ei kukaan hedelmää kanna. Eikö meidän olisi hyvä muistaa katsoa sydämeen, sydämeltään uskovaiseen ihmiseen.Tuo lista on oikean uskon kannalta epäolennainen.
Tätäkö Raamatussa tarkoitetaan, että Jumalan valtakunnan raja kulkee sydämestä sydämeen? Päällisin puolin ei voida eroittaa onko joku ihminen, vl-liikkeen sisällä tahi ulkopuolella, oikein uskomassa?
Kukaan ei voi nähdä veljensä tai sisarensa sydämeen, vain Jumala itse näkee miten eritavoin vl-liikkeen sisällä voidaan ajatella. Tämä raja vl-liikkeessä ei ole selkeästi nähtävissä, koska "maan hiljaiset" eivät ry:illä nouse seisomaan ja lyö rintaansa osoittaen havaitsemiaan epäkohtia, vaan rohkenevat ne tuoda julki tämän kanavan kautta.
Tämän vuoksi raja kulkee sydämestä sydämeen, eikä kukaan ihminen voi täysin varmasti tietää miten veljensä tai sisarensa uskoo. Omakohtaisesti.
Ja saap männäkkin. Monet ovat kyllästyneet vanhojen kaalipäiden kotkotuksiin.
saisi jäseniä myös aikanaan erotetuista, jos se siirtyisi nykyisestä vl-harhaopetuksesta Raamatun linjoille ja heittäisi roskakoriin älyttömät säännöt (esim. urheilukilpailuja ei ole syytä seurata katsomosta käsin yms.).
Vanhat romut jatkavat entiseen malliin.
Kessu hampaissa notkuvat "vain me" harhaopin kannattajat jäävät tupakalle haisevalle rauhanyhdistykselle miettimään uusia sääntöjä herätysliikkeen jäsenille.
Raittiit ja Jumalan sanaa kunnioittavat veeällät siirtyvät uuteen kokoontumispaikkaan. Veikkaan, että tämä ryhmä on näistä kahdesta selvästi suurempi.
..Mellu sanailisi ?
veikkasit.
Mutta eikö katsella läpi sormien toi viesti?
saa Mellukin olla rauhassa.Ja onhan hänen sanailunsa tietyllä tavalla hauskaakin kun hieman pidempään seuraa.
..tulee yleensä häneltä. Tyyli on pettämätön !
Mellun veikkauksen mukaan vl-kansa on muutamassa kuukaudessa kovasti myös raitistunut, kun jo reilusti yli puolet on jättänyt tupakit pois.
Jakaminen eli virhe on tapahtunut jo silloin kun ihmisiä on ryhdytty luokittelemaan lestoiksi, jehoviksi, kristityiski, juutalaisiksi, muslimeiksi, mormooneiksi, sosialisteiksi, kapitalisteiksi, porvareiksi, kommareiksi jne. loputtomasti.
Mitä sillä on enää merkitystä kun jaettuja jaetaan edelleeen. Mielikuvituksen tuotetta kaikki jaot.
Herätkää !
menee puut ja männynkävyt sekaisin,
konservatiivisuus tarkoittaa pysyiväisyyttä ja ainoa joka pyysyy on Jumala. (ja Jumalan sana)
Joten ihminen joka myöntää suurimman osan hoitokouksista vääriksi on konservatiivi eikä liberaali. Sillä hoitokoukset olivat Jumalan Sanan vastaisia toimenpiteitä.
Jotenkin noista väitteistä tulisi kuva, että konservatiivit hyväksyisivät pääosin hoitokokoukset. Luulevatko väkivaltahoitajatkin kuuluvansa konservatiiveihin - se lienee vitsi.
Nostan tämän ajankohtaisen keskustelun muutaman vuoden takaa...Miten on käynyt? Onko kahtiajako vielä ilmeisempi kuin v. 2006? Onko keskustelukulttuuri mennyt yhtään avoimempaan suuntaan?
vielä että liberaalit on alkaneet hyväksyä myös perhesuunnittelua jota tiukka linja ei hyväksy.
on väistämättä edessä.