Miksi meidän suomenruotsalaisilla on paremmat mahdollisuudet päästä opiskelamaan kuin meillä suomensuomalaisilla. Tämä lisää katkeruutta valtaväestön keskuudessa. Pyydämme vain tasapuolisuutta!
Sumenruotsalaisten paremmat edut
ajattelija
6458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllähän suomenkielinen voi opiskella ruotsinkielisessä koulussa ja vice versa. Tentit saa kirjoittaa omalla äidinkielellä ja luennot menee sillä kielellä mitä luennoittsija puhuu. Eli jos et päässyt suomenkieliseen kouluun voit aina hakea ruotsinkieliseen. Olen hoitoalalla töissä ja huomasin sen että suomenkileiset koulut sai parhaammat harjoittelupaikat ja enemmän rahaa koulutusta varten. Heillä oli paremmat tilat jne. Me ruotsinkieliset jouduttiin joskus ihan "väärälle" osastolle sen takia. Lisäksi tällä alalla kun on joutuu opiskelemaan alaa kolmealla eri kielellä. Ruumiinosat pitää osata latinaksi, ruotsiksi, suomeksi sekä vähäsen englanniksikin. Eli töitä joutuu tekemään ihan helvetisti jotta saa vastaavan koulutuksen. Eli ei se helpompaa ole. Lisäksi voin sanoa että pitää osata vähän enemmän ruotsia kun: "har du ont i gurkan?" jotta voi hoitaa ihmistä omalla äidinkielellä.
Hienoa, että löytyy ainakin yksi ruotsinkielinen palvelualan ammattilainen. Uskon, että te ruotsinkieliset osaatte ja kykenette hoitamaan itse ruotsinkielisten potilaidenne tarpeet teidän äidinkielellänne. Siinähän suomenkielisestä ei apua ole.
Ainoa ratkaisu teidän kieliongelmiinne hoitoalalla on teidän käsissänne. Hakeutukaa sille alalle missä tarvitaan ruotsinkielistä palvelutyövoimaa.
On se kauhean kiva, kun suomenkielinen voi mennä ruotsinkieliseen kouluun ja ruotsinkielinen suomenkieliseen kouluun. Mutta täysin vaille vastausta jää se, miten helvetin kalliiksi tulee se, kun viiden miljoonan ihmisen maassa pitää olla sekä ruotsin- että suomenkielisiä kouluja.
Ruotsin kieli on rikkautta kulttuurisessa mielessä, mutta suuri tuholainen muuten. Ja pakollinen ruotsin kielen opiskelu, etenkään, kun se ei ole Ruotsissa puhuttua ruotsia, jolla vielä ehkä saattaisi jotakin tehdäkin, on järjetöntä haaskausta.
Ruotsinkielisiä on alle viisi prosenttia väestöstä. Jos he ovat niin sivistyneitä ja humaaneja kuin väittävät, heidän olisi aika itsekin tehdä tästä tietyt johtopäätökset, ja lopettaa yhteisten varojemme haaskaus kaksikielisyyteen, sekä hyväksyä se tosiasia, että ruotsin kieli kuuluu Suomen historian muistolaatikkoon.
Historioitsija on tietyllä tavalla oikeassa. Onko pakko ylläpitää koulutusta kahdella kielellä? Mielestäni suomenruotsalaisuus ja ennen kaikkea ruotsin kieli kuuluu suomalaisuuteen siinä kuin vaikka savolaisuuskin. Ruotsia äidinkielenään puhuvilla on oltava tasavertainen mahdollisuus opiskella äidinkielellään, ja päinvastoin suomalaisilla oltava tasavertainen mahdollisuus opiskeluun. Mutta ennen kaikkea on otettava huomioon, että mikäli puhuu äidinkielenään ruotsia tai muuten omistaa kohtuullisen ruotsinkielen taidon, opiskelemaan pääsy saattaa olla helpompaa, koska prosentuaalisesti opiskelemmaan pääsy on helpompaa (onko näin?)
Ja turha tulla sanomaan, että kyllä suomea äidinkielenään puhuvakin voi hakea opiskelemaan ruotsinkieliseen oppilaitokseen. Ei kai kukaan vakavissaan väitä, että keskiverto suomenkielinen nuori, joka asuu suomenkielisessä kulttuuriympäristössä omaksuu ruotsin kielen peruskoulussa ja lukiossa niin hyvin, että tulisi sillä toimeen kuten äidinkielellään.
Toisaalta koen, että kaikilla aloilla (ainakin korkeakouluissa, yliopistoissa ja AmK:ssa) olisi myös opiskeltava toista kotimaista kieltä. Nykyinen suomalaisilta vaadittavat kieliopinnot eivät kuitenkaan todellisuudessa takaa ruotsin kielen taitoa.
Ehdotukseni onkin seuraava: Koulutus yhdenmukaistettava: samat koulut, samat pääsykokeet (suomeksi ja ruotsiksi), samat pisterajat koulutukseen pääsylle kielestä riippumatta. Mutta, pelkän pakollisen ruotsin kielen opiskelun tilalla esim. 20 prosenttia opintoviikoista olisi suoritettava toisella kotimaisella kielellä.
Pähkähullu ajatus, mutta voisi toimia. Loppuisi ainainen naputus siitä, että ruotsinkieliset pääsee helpommalla opiskelemaan, suomenkieliset oppisivat paremmin ruotsia, ruotsinkieliset proffat ym. luennoitsijat ja lehtorit säilyttäisivät duuninsa, oppilaitosten hallintorakenteet ohenisivat, koska voitaisiin oppilaitoksia yhdistää ja ruotsin kielen asema virallisena kielenä vahvistuisi.
"Mielestäni suomenruotsalaisuus ja ennen kaikkea ruotsin kieli kuuluu suomalaisuuteen siinä kuin vaikka savolaisuuskin."
Ruotsalaisuuden ja ruotsin kielen päivää vietetään 6.11. Ei puhettakaan suomalaisuudesta. Ei suomalaisuuteen kuulu ns. suomenruotsalaisuus eikä ruotsin kieli.
... vielä vähän, kun aihe on niin kiinnostava. Tällä palstalla on ollut myös kauhean suvaitsevia kirjoituksia ruotsin kieltä kohtaan. En halua itsekään sanoa pahaa ihmisistä, jotka ruotsia Suomessa äidinkielenään puhuvat, sillä vaikka osa heistä onkin aika sisäänpäinlämpiävää porukkaa, joukossa on myös paljon tosi kivoja ihmisiä, myös ystäviäni.
Mutta hieman lisää faktaa ihmeteltäväksi: enemmistö, arviolta yli 92 prosenttia Suomen ruotsinkielisestä väestöstä ei ole millään tavalla geneettisesti ruotsalaista. Mikä tämän selittää?
Selitys on se, että erityisesti 1700-luvulla, Ruotsin vallan aikana, moni suomalainen suku alkoi ruotsalaistua. Valinta oli tietoinen ja opportunistinen - koska valtion hallinnon kieli oli ruotsi, ruotsinkieliseksi muuttuminen antoi väylän sosiaaliseen etenemiseen. Aika itsekästä, mutta hyvin ymmärrettävää. En nyt ilman lähdeteoksia muista, miten päin se tapahtui, mutta yhdessä aallossa otettiin yhdistelmäsukunimiä (Lindberg, Gröndahl j.n.e.), ja toisessa taas isän tai esi-isän nimeen pohjautuvia sukunimiä (Johansson, Gustafsson j.n.e.).
Suomenruotsin erot oikeaan Ruotsissa puhuttuun ruotsiin verrattuna selittyvät siis ennen muuta sillä, että se on suomalaisten puhumaa ruotsia. Lisäksi ero "emämaasta" on vaikuttanut sanastoon ja ilmaisuihin.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Minusta meillä ei ole vähemmistöä, joka historiallisista syistä ansaitsisi puhua ruotsia ja saisi sen vuoksi vaatia muitakin sitä opiskelemaan. Minusta meillä on joukko nenäänsä nypristeleviä ja hyvin itsekkäitä suomalaisia, jotka ovat historiallisen opportunismin vuoksi ajautuneet erikielisiksi kuin omat juurensa ja maamme valtaväestö.
Huomautan vielä, että vaikka täällä nimettömänä kirjoitan, olen itse sukua, joka on ihan oikeasti tullut Ruotsista (jonne se tuli Saksasta). Minulla olisi siis edes teoreettinen syy meuhkata ruotsin kielen puolesta, mutta silti ajattelen, että maassa maan tavalla, tai maasta pois. Tämä olisi suomenruotsalaistenkin tajuttava. Vaan missä onkaan se maa, josta he ovat lähtöisin...?!!