Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Oonko mä ihan seko, mutta

    tuossa äsken työvessassa itkiessäni tuli mieleeni, että ihan kuin mä hakeutuisin mieheni kanssa noihin riitatilanteisiin (nautinko mä niistä tilanteista itse sitä kuitenkaan älyämättä). Olenko se minä joka haastaa miehen noihin riitoihin jotka melkein käsirysyyn päättyvät.
    Ex-miehestäni erosin hänen väkivaltaisuutensa takia ja en jäänyt odottamaan pahinta.
    Lapsuudessani minua on myös lyöty ja olen jopa remmiä saanut. Olenko jotenkin kieroutunut vai vääristänkö nyt väsyneenä/masentuneena kaikki asiat päässäni.
    Tuntuu kuin kaikki olisi minun vikani! Minä aiheutan kaikille mielipahaa huutamalla ja ärtyneenä jne.
    5539
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 5

    Vanhimmat

    ajan työlääkääkäriltäsi ja menet sinne. HETI!

    Äänestä

    • mutta ymmärsitkin kirjoitusvirheestä riippumatta varmaankin. Tsemppiä.

      Äänestä

    • TYÖLÄÄKÄRIIN! kirjoitti:

      mutta ymmärsitkin kirjoitusvirheestä riippumatta varmaankin. Tsemppiä.

      uniasia/masennus on saatava nyt kuntoon - muista, että me kaikki äidit taistelemme näiden samojen asioiden kanssa, joten asiassa ei ole mitään hävettävää. Samat terveiset myös miehellesi - EI ole mitään HÄVETTÄVÄÄ - perheiden yleinen ongelma nykyään.

      Äänestä

    Nyt soitat heti sinne työterveyteen ja haet itsellesi apua ennenkuin romahdat täysin!!!Siinä ei ole mitään hävettävää. Tämän käskyn antoi ystävä (tiedät kyllä mistä)

    Äänestä

    • Laitan tämän myös tähän, vaikka laitoinkin jo toiseen:

      NYT ON ...
      aika avata asiat ammatti-ihmisille ----> LÄÄKÄRIIN, saada unirytmi-/masennusasiat kuntoon. Kun OMAkuntoutus on alkanut, niin sitten alkaa ihmissuhteiden/työasioiden selvittely rauhassa.

      LÄÄKÄRI ohjaa kuntoutusta. Omaiset tukevat (usein omaiset ilmaiset itsensä väärin, kun ovat itse huolissaan/avuttomia. Se ei tarkoita, etteivät välittäisi/rakastaisi - päinvastoin).

      t. "Saman elänyt"

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Väsynyt punasilmä kirjoitti:

    tuossa äsken työvessassa itkiessäni tuli mieleeni, että ihan kuin mä hakeutuisin mieheni kanssa noihin riitatilanteisiin (nautinko mä niistä tilanteista itse sitä kuitenkaan älyämättä). Olenko se minä joka haastaa miehen noihin riitoihin jotka melkein käsirysyyn päättyvät.
    Ex-miehestäni erosin hänen väkivaltaisuutensa takia ja en jäänyt odottamaan pahinta.
    Lapsuudessani minua on myös lyöty ja olen jopa remmiä saanut. Olenko jotenkin kieroutunut vai vääristänkö nyt väsyneenä/masentuneena kaikki asiat päässäni.
    Tuntuu kuin kaikki olisi minun vikani! Minä aiheutan kaikille mielipahaa huutamalla ja ärtyneenä jne.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu