Moi!
Olen kärsinyt paniikkihäiriöstä vajaat 10 vuotta. Olen päivät yksin kotona työttömänä kun mieheni on töissä ja voitte vaan kuvitella että aikaa miettiä kaikenlaisia asioita riittää! Nyt mua vaivaa ilmeisesti joku pakkoajatus joka liittyy mieheni entiseen elämään. Ja varsinkin siihen etten kestäisi jos miehelläni olis ollut edes tulossa lapsi jonkun kans tms. Mieheni on sanonut mulle ettei ole yrittänyt lasta eikä vahinkoja ole sattunut,ei ole harrastanut riskiseksiä koskaan. On sanonut minulle ettei ole halunnut lasta kenenkään kanssa ennen minua. Mut minun kans haluaa. Sanoi vielä vastíkään ettei ole saattanut ketään raskaaksi eikä abortteja eikä keskenmenoja ole ollut. Vaikka tuo asiahan on ihan selvä ettei lasta ole ollut koskaan edes tulossa niin tuntuu että aivot kieltäytyvät uskomasta vaikka tiedänkin mieheni puhuvan totta. Noihin lauseisiin liittyvät pakkoajatukset pyörivät päässäni kymmeniä kertoja päivässä heti herättyäni aamulla. En halua puhua noista miehelleni enkä kavereilleni kun tiedän itsekin ettei niissä ole järkeä. Onko kellään kokemusta miten päästä noista ajatuksista eroon vai pitäiskö hakea keskusteluapua?
Olen kärsinyt paniikkihäiriöstä vajaat 10 vuotta. Olen päivät yksin kotona työttömänä kun mieheni on töissä ja voitte vaan kuvitella että aikaa miettiä kaikenlaisia asioita riittää! Nyt mua vaivaa ilmeisesti joku pakkoajatus joka liittyy mieheni entiseen elämään. Ja varsinkin siihen etten kestäisi jos miehelläni olis ollut edes tulossa lapsi jonkun kans tms. Mieheni on sanonut mulle ettei ole yrittänyt lasta eikä vahinkoja ole sattunut,ei ole harrastanut riskiseksiä koskaan. On sanonut minulle ettei ole halunnut lasta kenenkään kanssa ennen minua. Mut minun kans haluaa. Sanoi vielä vastíkään ettei ole saattanut ketään raskaaksi eikä abortteja eikä keskenmenoja ole ollut. Vaikka tuo asiahan on ihan selvä ettei lasta ole ollut koskaan edes tulossa niin tuntuu että aivot kieltäytyvät uskomasta vaikka tiedänkin mieheni puhuvan totta. Noihin lauseisiin liittyvät pakkoajatukset pyörivät päässäni kymmeniä kertoja päivässä heti herättyäni aamulla. En halua puhua noista miehelleni enkä kavereilleni kun tiedän itsekin ettei niissä ole järkeä. Onko kellään kokemusta miten päästä noista ajatuksista eroon vai pitäiskö hakea keskusteluapua?
Vastaukset 4
Vanhimmat
terve,
tottakai sun pitää mennä nyt psykiatrin luo niin saat niihin lääkettä. nämä ajatukset ovat hyvin yleisiä ja sama vika kun mulla että olen yksin kotona päivät niin enemmän ottavat valtaa , et ole ainut. mulla on lisäksi vaivana pakkoteot eli neuroosit. näitä on melkein jokaisella mutta joillekin ne menee yli vaan ja väitän että elämäntilanne on yksi selitys .
raskaaksi sen tekeekin just se, että tietää että ne on omia ajatuksia mutta ei voi vastustaa niitä. ne vaan tulee. mä käytän energiaa päinvastoin ja sanon silloin itselleni , että ei kannata välittää ne on vain sun ajatuksia eikä kukaan muu tiedä niistä. tietty luottamuksella psykiatri myös kuten muillakin.yritä keksiä tekemistä paljon niin ei jää aikaa itseensä niin paljon. mutta ei mullakaan tekemistä paljon ole kun ei aina voi siivotakaan.
Aina vaan kaikki sanoo et nytte lääkitykselle, itellänikin on vastaavanlaisia ajatuksia ja se kyllä johtuu iha silkasta mustasukkasuudesta puolisooni kohtaan :P eli Turhaa on lääkitä itteensä mustasukkaisuuden vuoksi =D Tsemppiä !
myös itse pahasta mustasukkaisuudesta joten ihmekö että pakkoajatukset liittyy juuri niihin! Kyllä tästä on selvittävä ilman lääkkeitä. Nuorempanakin on ollut muita pakkoajatuksia mut ne on menneet ohi itsestään. Jospa tämäkin..=) Onkohan yleistä että paniikkihäiriöiset kärsivät pakkoajatuksista-tai teoista? Hyvää syksyä!
Itellä ainakin on jonkun asteisia pakkoajatuksia liittyen juurikin tuohon paniikkihäiriöön, mut enpä jaksa stressailla niistä =P Ku ei niistä mitään vaaraa kuitenkaan ole... Ja olen mustasukkainen persoona ni jotenki nuo pakkoajatukset liittyy aika usein puolisooni ja hänen "eksiinsä"