Meidän tarina

h-nanna

Esikoispoika on nyt 6 vee, iloinen eskarilainen. Joka aamu lähti iloisesti reppu selässä, heipat ovelta huikaten. Ajattelin kaiken olevan ok.
Viime viikolla tuli sitten soitto opelta, halus pitää kahden keskeisen keskustelun, en ihmetelly sitä sen enempää, kesällä tutustumiskäynnillä ope jo sano, et hän tykkää jutella vanhempien kans pari kertaa lukuvuoden aikana. Meidänkin poika kulkee taksilla, niin ei sen open kans tuu päivittäin vaihdettua kuulumisia, niinkuin pojan päiväkotiaikana hoitajien kanssa.
Ope sitten kertoi, että poika on päivisin koulussa levoton. Kun pitäisi istua paikallaan, niin se tuottaa vaikeuksia. Ei oikein osaa vastata kysymykseen, yleensä tulee jotain ihan puuta heinää. Ope sanoi sitten, että jos soittaisin perheneuvolaan. Kerroin, että olen soittanut sinne jo neljä kuukautta sitten, kun hoidossa ilmeni samanlaisia ongelmia ja oli niit kotonakin. Soitin uudestaan ja sitten loppupeleis sovittiin tapaaminen perheneuvolan psykologin, eskarin opejen ja minun kanssa.

Kaikki ongelmat alkoivat tossa noin 1,5 vuotta sitten, kun erosin pojan isästä, aika värikkään ja kuuluvan ajanjakson jälkeen. Hoitotädit sanoivat ettei poika pysty keskittymään mihinkään,hakee pelin, pelaa 5 minuuttia ja sitten vaihtaa...
Ruokailut eivät onnistuneet, se ruoka ei vaan mennyt alas. Se ongelma oli kotonakin, paras saavutus taitaa olla 2 tuntia, kun samaa ruoka-annosta syötiin.
Aikanaan neuvottiin jättämään välipalat pois, että pojalla olisi oikeasti nälkä, kun ruoka-aika tuli. Ajan myötä ruokailu kyllä alkoi sujumaan.
Noin puolen vuoden päästä muutimme nyk, miehen kanssa yhteen, miehen, johon poika luottaa enemmän kuin isäänsä.
Se levottomuus ei oikeastaan ainakaan kotona muuttanut muotoaan, eikä se kuulo mennyt päälle yhtään sen paremmin tai huonommin. Karjasta sai välillä todella kovaa, että pojan huomion sai. Kaupassa käynnit mahdottomia, kun poika juoksi ympäriinsä.
Otimme sitten käyttöön palkintosysteemin, jossa tarra tuli, kun joku näistä normaalisti ongelmakohdista oli mennyt hyvin. Yritettiin saada negatiiviset asiat positiivisiksi ja käytettiin mahd. vähän EI:tä
Poika on ikänsä ollut todella sosiaalinen, pikkasen on ollut tota päälle puhumisen vikaa ja (ainakin äidin mielestä), turhaa suulautta. Mutta siinäkin oon vaan yrittänyt selittää, ettei aikuisetkin puhuu vuorollaan jne.
Nyt sitten selvisi, ettei pojalla ole siellä eskarissa kavereita, kun poika ei kauaa jaksa keskittyä. Ja jotain muiden muksimista on ollut.
Mutta ihmettelen, että miksi näistä eskarissa tapahtuneista asioista ei ole voinut minulle soittaa aikasemmin vaan ne täyty lyödä pöytään siinä psykologin edessä.
Ope kyllä sano, että poika on kohtelian koko porukasta ja iloinen. Mutta välillä todella herkkä itkemään. Minä oon sitä vieläkin.
Perjantaina sitten mennään testattavaks perheneuvolaan. Mutta voisko joku kertoa, että mitä siellä testataan. Olin niin pihalla siinä palaverissa, etten oikein osannut kysyä.

Itkuhan siinä sitten tuli, kun kotiin pääsin...
...olen huono äiti...

8

1396

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ole yksin.
      • äläl itseäsi syytä

        Välttämättä erolla ei ole tememistä asian kanssa.
        Mikäli lapsella on keskittymisen vaikeus niin se olisi tullut esiin vaikkette olisi eronneetkaan.

        Omien lasteni vaikeudet siis ne, jotka mietityttivät, alkoivat tulla esille 4-5 vuotiaana. Emme ole eronneet. Emme myöskään riitele kuin pari kertaa vuodessa mieheni kanssa.

        Lasten kanssa kärsivällisyys kyllä on ollut hakusessa välillä.

        Päiväkodissakaan ei varmasti oteta tällaista asiaa tarkemmin esiin ennenkuin ovat todenneet, että oikeasti nyt taitaa olla jotain vaikeuksia.

        Asianne on siinä mielessä hyvällä mallilla, että pääsette toivottavasti kunnon tutkimuksiin.
        Kun lapsen erityisvaikeudet ja erityisosaamiset tai vahvuudet on kartoitettu, niin on paljon helpompi elää eteenpäin.
        Saat ikäänkuin välineet, joiden avulla ymmärrät lapsesi vaikeuksia paremmin. Osaat sitten myös kehua ja johtaa lapsesi niihin hyviin asioihin.

        Aikuisten ADHD ihmisten elämää.
        http://adhd-aikuiset.org/bbs/

        Nuorin keskittymisestä kärsivä lapseni on ekalla ja hän on oppinut lukemaan 5-vuotiaana. Pieniä laskutehtäviä myös teki 4-5 vuotiaana. Hän pohdiskelee asioita, joita minäkään en aina osaa selittää. Tuossa eräänä iltana mietin, että hän saattaa olla tympääntynyt liian helppoon kouluun. Tosin hän tekee lisätehtäviä tunnilla.
        Mutta hänen on vaikea olla aloillaan ja vaikea olla tunnilla hiljaa. On siis välillä vaikea iloita hänen osaamisistaan ja vahvuuksistaan.

        Etsi positiivisia puolia lapsestasi. Ehkä hän on parhaimmillaan metsässä polun ulkopuolella kasveja ja ötököitä etsimässä.
        Jaksamista ja opettele selittämään yksinkertaisesti ja rauhallisesti, että miksi nyt oli riitaa tai miksi sinusta tuntuu pahalta joku asia jne.
        Nalkutus ja kimeä-äänisyys on pahinta näille lapsille.

        Keskimmäisen lapsen kanssa "taisteltiin" kun hän oli viiden vanha ja sitä vääntämistä ja opettamista (mikä on oikein tai väärin) on sitkeästi opetettu ja nyt 12- vuotiaana hän on itseasiassa jo aika helppo ja osaa paljon paremmin hillitä itsensä eli suunsoiton. Minäkin olen opetellut hillitsemään itseäni. Ylilyöntejä tulee kummallekin.

        Koko elämä on opettelua.


    • kokemusta vaikka mistä

      Hei!
      Lapsellasi lienee tarkkaavaisuushäiriö/ADHD tms. Se, onko se osaltaan lauennut elämäntilannemuutoksien avustama on ikuinen arvoitus, johon on turha edes vastausta liikaa miettiä.
      Perheneuvola (ainakin meillä päin) on kummallinen sosiaalialan yksikkö, jossa tuntuu työskentelevän hämmästyttävän narsistista ja kaikkivoipana itseään pitävää porukkaa, joten heidän mahdollisiin syyllistyksiinsä älä lankea!
      ADHD ainakin on osittain perinnöllinen, vaikka sen voi "laukaista" monet eri tekijät, esim. odotusaikainen alkoholin käyttö, kova isku päähän, trauma....
      Mutta jos se on tullakseen, se tulee vaikka pumpulissa lasta kasvatettaisiinkin, eli ylivilkkaus tms. ei tarkoita että vanhemmissa olisi vikaa!
      Ihmetyttää, miten perheneuvola tuohon sotketaan, ainakaan tässä vaiheessa, kun oireet viittaavat lähinnä elimelliseen vikaan, eivät niinkään psykologiseen puoleen. (Toki levoton käytös voisi olla oirehtimista myös trauman tms. johdosta)
      Toki monet ADHD-lapsetkin kaipaavat keskustelutukea, mutta kyllä kai ensin pitäisi selvittää, mikä lasta vaivaa, eikä tällaisia diagnooseja voi perheneuvola missään tapauksessa tehdä!!!!

      • siiri___

        Perheneuvolassa voidaan myös tehdä tarkkaavaisuushäiriötesti, missä tulee ilmi tarkkaavaisuusongelmat. Meillä lapsi testattiin siellä psykologin toimesta. Tutkimustulokset käytiin läpi lääkärin kanssa ja adhd-diagnoosi tuli siten. Jatkohoito on vielä auki. Muista syistä olimme alun perin perheneuvolan asiakkaita.

        Meidän perheessä trauma näyttäisi olevan osasyyllinen tarkkaavaisuushäiriön syntyyn. Koskaan minua ei ole äitinä syyllistetty vaan tuettu kasvatuksen pulmisssa ja ratkaisuissa, jos olisi niin olisin etsinyt apua jostain muualta.

        Itse testeistä, testit olivat yksinkertaistettuna mm. ohjeitten kuuntelemista, "palikoilla leikkimistä", kynätehtäviä, yleistiedon testaamista, tunneälyn kehitystä tutkittiin... eli lapsen kanssa keskustelua ja tehtävien tekemistä asiaan kuuluvien kaavakkeiden pohjalta. Kuulemma samat testit neurologian polilla myös osana diagnoosin tekoa, koska tämä testihän on vain yksi osa diagnoosia.

        Ja ketjun aloittajalle, vaikka lapseltasi löytyisi esim. adhd, se vain helpottaa lapsesi alkavaa koulunkäyntiä ja nyt tietenkin eskaria. Koska, silloin opettajatkin saavat uusia "työkaluja" lastasi opettaessa. Ja tietenkin se helpottaa ajan myötä omaa oloasi, koska silloin tiedät ettei vika ole sinussa eikä kasvatustavassasi, vaan neurologisesta "viasta". Toivottavasti saat tarvittavaa ymmärrystä ja ennen kaikkea tietoa.
        Hyvää syksyn jatkoa!


    • cheetah.grrr

      Perheneuvolassa todennäköisesti testataan poikanne kehityksen tasoa eri osa-alueilla. Eli onko ikäryhmän keskitasoa vai alle tai yli sen. Testaustilanteessa voi tulla esille myös keskittymisvaikeuksia tms. Jos profiili on hyvin epätasainen (eli jossain osa-alueessa on ikätason huippua ja toisessa alueessa aivan jäljessä), on syytä epäillä jotain oireyhtymää. Eli ADHD, Asperger, Tourette jne.

      Minäkin sanon pienen varoituksen sanan perheneuvolasta. Siellä voi asiat mennä ihan hyvin. Mutta sitten voi käydä niin, ettei siellä huomata lapsen oikeita ongelmia, vaan todetaan, että kaikki on hyvin (testien perusteella). Jos hyvin käy, saatte sitä kautta lähetteen oikeaan paikkaan, mistä saa parhaimman avun ja tuen. Usein vain testaustilanteessa lapsi saattaa toimia erittäin hyvin ja on hurmaava lapsi. Vain erittäin taitava psykologi tunnistaa erityispiirteet.

      Kieltämättä näin netin välityksellä lapsellanne vaikuttaa olevan tarkkaavaisuusongelmia. Mistä se sitten kertoo, on eri asia. Todennäköisesti kuitenkin kyse on jostain neurologisesta asiasta. Olet käyttänyt taitavasti palkintojärjestelmää ja varmasti yrittänyt parhaasi.

      Me saimme ekan lapsen kanssa lähetteen perheneuvolasta lasten psykiatriselle, jossa toimii neuropsykiatrinen työryhmä. Eri keskussairaaloissa hoidetaan hieman eri tavoin näitä lapsia, mutta näin Pirkanmaalla. Ja tietty kuntien kesken vaihtelee, miten hyvin saa lähetteitä. Jossain kunnissa paikallistasolla tehdään kuntoutussuunnitelmat. Aina ei vain ole riittävää asiantuntijuutta siihen.

    • Kuulehan

      Sinä selvästikin välität lapsestasi, et olsi täällä muuten. Minullakin oli vaikea suhde lapsen isään, levoton avioliitto. Isälläkin tod näk ADHD, menossa juuri tutkimuksiin. Tartu reippaasti asiaan, älä häpeä, se estää auttamasta. On helpottavaa, kun tuollaiseen tilanteeseen saa apua. Tärkeää se on myös siksi, että mitä aikaisemmin puututaan, sitä paremmat tulevaisuuden näkymät.

    • kissa emo

      tutultapa kuulosti juttusi olemme kokeneet vastaavaa,kunnes selvisi että pojallamme on adhd! ei ne valitukset pojasta siihenkään loppuneet mutta tiedämme nyt ainakin itse mistä on kyse. älä anna latistaa itseäsi äitinä, sillä sinä tunnet ja tiedät lapsesi kaikista parhaiten!! voimia sinulle!!!

    • Asiantuntija

      Lue keskustelujuoste: Ei testeille!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      243
      4629
    2. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      76
      3065
    3. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      47
      2473
    4. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      45
      1777
    5. Laitetaas nyt kirjaimet tänne

      kuka kaipaa ja ketä ?
      Ikävä
      28
      1753
    6. Koska näit kaivattusi viimeksi

      Milloin tapasit rakkaasi? Ja etenikö suhde yhtään?
      Ikävä
      80
      1456
    7. Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle

      Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘
      Ikävä
      85
      1285
    8. PS uusimman gallupin rakettimainen nousija

      https://yle.fi/a/74-20170641 Aivan ylivoimaisesti suurin kannatuksen nousu PS:lle. Nousu on alkanut ja jatkuu 2 vuoden
      Maailman menoa
      143
      965
    9. Tekiskö nainen mieli tavata...

      Viikonloppuna ja...?
      Ikävä
      69
      948
    10. Sellainen tunne sydämessä

      Että nainen olet kaivannut minua. Tai sanonko että oikeastaan koet sitä samaa nostalgiaa, kaipuuta ja mukavia muistoja,
      Ikävä
      86
      894
    Aihe