Oikeoppinen kulkuneuvu
Oikein hyvää ja aina parempaa uutta vuotta kullekin Jaguaristille ja menköön toivotukseni myös vaikka Mesusteillekin, mikäli sattuvat poikkeamaan sivulla! No tasapuolisuuden vuoksi kaikille lukijoille!
Kiitokseni myös kirjoittajille! Juttuja on ollut kiva lueskella. Vahinko vain, että kovin vähän niitä tulee muihin palstoihin verrattuna.
Ajattelin kirjoittaa siksi, että olen tässä 3000 km nautiskellut Jaguarin ajamisesta. Päädyin merkin valintaan pitkän harkinnan ja koeajon jälkeen. Toki haave on elänyt ihan lapsesta asti. Äitini ajeli Jaguaarilla jo -27 vuonna. Hänen isänsä oli sen hankkinut lahjaksi. Sillä samalla minäkin lapsena opin ajamaan. Toki se oli jo kulunut ja vanha, mutta hyvin toimi siinä vaiheessa, kun minut päästettiin sarviin. Kototalon ulkorakennuksessa sen runko oli vielä 80 luvulla. Vahinko, että ylisiisteydestä kärsivä sisareni sen rungon on mennyt johonkin hävittämään. Siitä olisi saanut vielä oivan kulkupelin. Pikkupoikana rakensin siihen itse moottorin. Äänet olivat mahtavat! Tuohiturbomoottorin sai tuohen käivärästä ja kalastajalangasta. Lanka kiertyi sarvitapin päälle, joka samalla oli kaasukahvana. Puoli kylää kuuli, missä Jaguaari ajeli. Sellaisia pyöriä ei taida saada enää mistään?
Tämä nykyinen vaikuttaa todella miellyttävältä. Tulee ajeltua ainakin vielä ihan hupiakin. Vaimokin sitä ihmetteli, että kannattaako turhaan ajella. No, selitin, että on tyhmää seisottaa noin kallista investointia tallissa käyttämättömänä. Eikö nykyään lasketa laiteinvestointien suhteen hyvinkin tarkasti käyttöastetta. Joka tapauksessa auto sisältää niin paljon uusia asioita, että niiden selvittely pelkästä harrastuksesta ottaa aikaa. Niinpä sitten on varautunut takuuajalla ilmeneviin mahdollisiin häiriöihin. Tämä ainakin vakuutti vaimoni (tai luulen niin).
Erittäin miellyttävät ovat käsikahvat ovien päällä. Ne kun kääntyvät kattoa vasten. Ei nyt tietenkään sillä tavalla läpsähtämällä. Hitaasti ja samalla tavalla kaikki ja arvokkaan tuntuisesti. Vaimon sisko kuitenkin innostui jo luulemaan, että siinä hänen kohdallaan olleessa on sellainen vika. Ehti jo ihan aidosti ääneen asiasta riemuitakin. Pettymyksen karvas hiljaisuus lankesi muutenkin hiljaiseen autoon hänelle näytettäessä, että kaikki neljä toimivat samalla tavalla ja ovat myös suunniteltu sellaisiksi. Annoin ymmärtää, että käsikahvat olivat yksi suurimmista kriteereistäni valinnassa ja että olen paneutunut asiaan perusteellisesti. Siinähän paljon rahaa maksava investointi (itse asiassa ei ole kallis) olisi menettänyt sitä merkitystä merkittävästi, miksi se on luotu.
Nämä imago asiat on jo moneen kertaan näillä sivuilla todettu, joten en niitä toista. Myös se ”katseen vangitsija” jutut. On hän kuitenkin niin puoleensa vetävä, että kaupungilla parkkeeratessani suorastaa hyppäsi jalkakäytävällä olevasta lumikokkarekasasta iso (n. 0,5m halkaisija) jäätynyt lohkare kylkeen. Etuovi meni lyttyyn. Että siinä sitä bonuksia taas säästellään. Piti oikein mennä siltä lohkareelta kysymään, että minkä hel…. takia sen piti loikata siihen ovea päin. Ei se lohkare kyllä vastannut mitään, mutta siitä selvästi näki, mitä se ajatteli. Ei ollut nähnyt Jaguaaria niin läheltä koskaan. Onneksi ohikulkijat lupasivat tulla todistamaan sen vian ja syyn olevan siinä jäälohkareessa. He olivat selvästi Jaguaarin puolella. Mitä mieltä olette, olisiko jokin muu auto saanut samanlaista myötätuntoa ohikulkijoilta?
Näillä kovilla pakkasilla olimme toisella paikkakunnalla kyläilemässä. Aamupakkasen ollessa -27 astetta, lähti kissa käyntiin, kuin palmupuun alta käyttääkseni tätä kulunutta sanontaa. Se nyt vaan on niin asian kulkua hyvin kuvaava sanonta. Annoin koneen lämmitä tyhjäkäynnillä. Hetken kuului nokalta jotain (vähäistä) kilinää. Soittelin myyjälle arkena ja hän mainitsi, ettei kylmä öljy heti kunnolla kierrä venttiilikoneistossa (ei ole kai koneelle merkittävässä määrin vaarallinen. Vai onko?). En sitä oikein kunnolla heti ymmärtänyt. Oivasin kuitenkin omakohtaisen kokemukseni kautta. Onhan se niin, onhan, kun yrittää sunnuntaiaamuna kovassa kankkusessa nukkua ja lapset hyppäävät sängynpäästä vatsan päälle, niin hetkeksi veri turskahtaa puruelimien yläpuolelle. Siitä muuten kuuluu samanlainen kilinä päässä, mutta paljon pitrempään. Totta kai se kuuluu paljon kovempana, koska se tuleen pään sisäpuolelta! Omakohtaiset kokemukset auttavat suunnattomasti ymmärtämään tekniikkaa. Näiden kahden asian välillä on selvä analogia.
Tietenkin saatuani uuden auton, äänitin pakoputkien päästä digitaalikameralla koneen saundit. Lähetin heti sähköpostilla kaverilleni, joka on V8 harrastaja. Tietenkin kuva oli mukana. Hän lupasi vastauksessaan tulla koeajolle, kunhan sillä suunnalla kuljen. V6 koneelliseen autooni ei ole koskaan tullut. Niin on tarkka kaveri. Johtuukohan se korvista? Nimittäin, ettei kärsi kuulla V6:ta?
Meneekö nuottikorvakin pilalle kuunneltaessa musiikkia, mistä ei pidä?
Joka tapauksessa olen todella tyytyväinen hankintaani. Ihastuin tuohon S-typeen. Tyttäreni sanoo sen sopivankin minulle. Auto on kai ihan sellaisen ”pappa-auton”. Tyttärestä parasta autossa on aktiivijousitus ja luiston esto. Löytyy kuulemma enemmän joustoa ja ei luistele lupauksista.
Eihän tässä muuta kerrottavaa. Kaikki muu on hänessä taivallista. Jaguaristit tietävät.
Uolevi
Oikein hyvää ja aina parempaa uutta vuotta kullekin Jaguaristille ja menköön toivotukseni myös vaikka Mesusteillekin, mikäli sattuvat poikkeamaan sivulla! No tasapuolisuuden vuoksi kaikille lukijoille!
Kiitokseni myös kirjoittajille! Juttuja on ollut kiva lueskella. Vahinko vain, että kovin vähän niitä tulee muihin palstoihin verrattuna.
Ajattelin kirjoittaa siksi, että olen tässä 3000 km nautiskellut Jaguarin ajamisesta. Päädyin merkin valintaan pitkän harkinnan ja koeajon jälkeen. Toki haave on elänyt ihan lapsesta asti. Äitini ajeli Jaguaarilla jo -27 vuonna. Hänen isänsä oli sen hankkinut lahjaksi. Sillä samalla minäkin lapsena opin ajamaan. Toki se oli jo kulunut ja vanha, mutta hyvin toimi siinä vaiheessa, kun minut päästettiin sarviin. Kototalon ulkorakennuksessa sen runko oli vielä 80 luvulla. Vahinko, että ylisiisteydestä kärsivä sisareni sen rungon on mennyt johonkin hävittämään. Siitä olisi saanut vielä oivan kulkupelin. Pikkupoikana rakensin siihen itse moottorin. Äänet olivat mahtavat! Tuohiturbomoottorin sai tuohen käivärästä ja kalastajalangasta. Lanka kiertyi sarvitapin päälle, joka samalla oli kaasukahvana. Puoli kylää kuuli, missä Jaguaari ajeli. Sellaisia pyöriä ei taida saada enää mistään?
Tämä nykyinen vaikuttaa todella miellyttävältä. Tulee ajeltua ainakin vielä ihan hupiakin. Vaimokin sitä ihmetteli, että kannattaako turhaan ajella. No, selitin, että on tyhmää seisottaa noin kallista investointia tallissa käyttämättömänä. Eikö nykyään lasketa laiteinvestointien suhteen hyvinkin tarkasti käyttöastetta. Joka tapauksessa auto sisältää niin paljon uusia asioita, että niiden selvittely pelkästä harrastuksesta ottaa aikaa. Niinpä sitten on varautunut takuuajalla ilmeneviin mahdollisiin häiriöihin. Tämä ainakin vakuutti vaimoni (tai luulen niin).
Erittäin miellyttävät ovat käsikahvat ovien päällä. Ne kun kääntyvät kattoa vasten. Ei nyt tietenkään sillä tavalla läpsähtämällä. Hitaasti ja samalla tavalla kaikki ja arvokkaan tuntuisesti. Vaimon sisko kuitenkin innostui jo luulemaan, että siinä hänen kohdallaan olleessa on sellainen vika. Ehti jo ihan aidosti ääneen asiasta riemuitakin. Pettymyksen karvas hiljaisuus lankesi muutenkin hiljaiseen autoon hänelle näytettäessä, että kaikki neljä toimivat samalla tavalla ja ovat myös suunniteltu sellaisiksi. Annoin ymmärtää, että käsikahvat olivat yksi suurimmista kriteereistäni valinnassa ja että olen paneutunut asiaan perusteellisesti. Siinähän paljon rahaa maksava investointi (itse asiassa ei ole kallis) olisi menettänyt sitä merkitystä merkittävästi, miksi se on luotu.
Nämä imago asiat on jo moneen kertaan näillä sivuilla todettu, joten en niitä toista. Myös se ”katseen vangitsija” jutut. On hän kuitenkin niin puoleensa vetävä, että kaupungilla parkkeeratessani suorastaa hyppäsi jalkakäytävällä olevasta lumikokkarekasasta iso (n. 0,5m halkaisija) jäätynyt lohkare kylkeen. Etuovi meni lyttyyn. Että siinä sitä bonuksia taas säästellään. Piti oikein mennä siltä lohkareelta kysymään, että minkä hel…. takia sen piti loikata siihen ovea päin. Ei se lohkare kyllä vastannut mitään, mutta siitä selvästi näki, mitä se ajatteli. Ei ollut nähnyt Jaguaaria niin läheltä koskaan. Onneksi ohikulkijat lupasivat tulla todistamaan sen vian ja syyn olevan siinä jäälohkareessa. He olivat selvästi Jaguaarin puolella. Mitä mieltä olette, olisiko jokin muu auto saanut samanlaista myötätuntoa ohikulkijoilta?
Näillä kovilla pakkasilla olimme toisella paikkakunnalla kyläilemässä. Aamupakkasen ollessa -27 astetta, lähti kissa käyntiin, kuin palmupuun alta käyttääkseni tätä kulunutta sanontaa. Se nyt vaan on niin asian kulkua hyvin kuvaava sanonta. Annoin koneen lämmitä tyhjäkäynnillä. Hetken kuului nokalta jotain (vähäistä) kilinää. Soittelin myyjälle arkena ja hän mainitsi, ettei kylmä öljy heti kunnolla kierrä venttiilikoneistossa (ei ole kai koneelle merkittävässä määrin vaarallinen. Vai onko?). En sitä oikein kunnolla heti ymmärtänyt. Oivasin kuitenkin omakohtaisen kokemukseni kautta. Onhan se niin, onhan, kun yrittää sunnuntaiaamuna kovassa kankkusessa nukkua ja lapset hyppäävät sängynpäästä vatsan päälle, niin hetkeksi veri turskahtaa puruelimien yläpuolelle. Siitä muuten kuuluu samanlainen kilinä päässä, mutta paljon pitrempään. Totta kai se kuuluu paljon kovempana, koska se tuleen pään sisäpuolelta! Omakohtaiset kokemukset auttavat suunnattomasti ymmärtämään tekniikkaa. Näiden kahden asian välillä on selvä analogia.
Tietenkin saatuani uuden auton, äänitin pakoputkien päästä digitaalikameralla koneen saundit. Lähetin heti sähköpostilla kaverilleni, joka on V8 harrastaja. Tietenkin kuva oli mukana. Hän lupasi vastauksessaan tulla koeajolle, kunhan sillä suunnalla kuljen. V6 koneelliseen autooni ei ole koskaan tullut. Niin on tarkka kaveri. Johtuukohan se korvista? Nimittäin, ettei kärsi kuulla V6:ta?
Meneekö nuottikorvakin pilalle kuunneltaessa musiikkia, mistä ei pidä?
Joka tapauksessa olen todella tyytyväinen hankintaani. Ihastuin tuohon S-typeen. Tyttäreni sanoo sen sopivankin minulle. Auto on kai ihan sellaisen ”pappa-auton”. Tyttärestä parasta autossa on aktiivijousitus ja luiston esto. Löytyy kuulemma enemmän joustoa ja ei luistele lupauksista.
Eihän tässä muuta kerrottavaa. Kaikki muu on hänessä taivallista. Jaguaristit tietävät.
Uolevi
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kivat sullekin oikean merkin vallinnan johdosta.
Itsellä ollut samanlainen jo vuoden päivät enkä ole ostostani katunut, vaikka opiskelijan budjettiin teki ison kolon. Onneksi Osuuspankki lainasi valtion takausta vastaan tarpeeksi rahaa.
Hyviä ajelu kilometrejä...