Ehkä tyhmä kysymys...?

Ei koskaan voi olla liian vanha opiskelemaan...

Minä aloitin yliopisto-opintoni 21-vuotiaana ja samaan aikaan aloitti ihan kaiken ikäisiä ihmisiä aina juuri lukiosta päässeistä viisikymppisiin täteihin...taisi olla joku vielä vanhempikin setä. Sinne vaan!!! Opiskelu kannattaa :)

Minä aloitin 20-, 26- ja 28-vuotiaana ja nyt on kaksi tutkintoa taskussa ja tältä osin opiskelut ovat päätöksessä. Mun mielestä ei 28 vuotta ole liikaa opiskelujen aloittamiseen. Monilla aloilla pieni elämänkokemus voi olla jopa hyväksi opinnoissa (esim opetustyö). Oppiminen ei ainakaan minulla ollut hankalampaa kuin nuorempana. Jos pääset opiskelemaan ja saat opintososiaaliset asiat (asunto, rahoitus) järjestymään niin antaa mennä vaan. Hieman vanhempana varmasti ymmärrät että kannattaa valita sellainen ala jolta löytyy töitä.

Itse aloitin syksyllä ja olin silloin 22, nyt jo 23v. Ja kyllä olen nuoremmasta päästä, jos vertailee muihin.

Olen iältäni 28 vuotias. Aloitin tänä syksynä opinnot teknillisessä korkeakoulussa. Opintojeni arvelisin jatkuvan muutaman vuoden. Vuosi sitten valmistuin ammattikorkeakoulusta insinööriksi, mutta surkean työtilanteen johdosta päädyin takaisin koulun penkille. Ja hyvältä tuntuu, toistaiseksi.

Olen löytänyt monia etuja siitä, että aloitin opintoni myöhäisemmällä iällä. Tässäpä muutama:

1: Maailmankuvani on ehtinyt tähän ikään mennessä jo selkeytyä. Tiedän, mitä tahdon tulevaisuudeltani, ja osaan opiskella sellaisia aineita, joiden parissa tahdon luoda urani. Lukio ja osittain myös AMK olivat "aikalisää", joilla vielä hain itseäni.

2: Edellisestä kohdasta johtuen opiskelumotivaatio on hyvä. Opinnot etenevät livakasti, kun tietää mitä tahtoo ja miksi.

3: Keskivertofuksia iäkkäämpänä en ole moraalisesti velvoitettu juoksemaan ylioppilasyhdistyksen ja eri kiltojen ja konklaavien pakollisissa kiekkumarallaa-ryyppyjuhlissa. Pikkujoulut kävin katsastamassa ja vieläkin kaduttaa... Mieluummin vedän vaikka "kalsarikännit" kotona, kuin lähden yökerhoon oksentamaan, tappelemaan ja itkemään itseäni 8 vuotta nuorempien kollien kanssa.

4: Koulun henkilökunta sihteeristä professoriin suhtautuu vakavammin hieman ikääntyneemmän opiskelijan pyyntöihin ja toiveisiin. Vuorovaikutustilanteessa hänet nähdään aikuisena ihmisenä, eikä opiskelijanassikkana.

Siinä nyt pari kohtaa, jotka äkkiseltään tulivat mieleen aiheesta "28v ja opiskelemaan".

Opiskeluiästä puheen ollen mainittakoon myös, että samaan aikaan samalla linjalla kanssani opiskelut aloitti henkilö, joka saavuttaa eläkeiän 8 vuoden päästä. Uran luominen ei siis TODELLAKAAN ole jokaisen ainoa motivaatio opiskelujen aloittamiseksi.

Kannatan siis vahvasti aikomustasi korkeakouluopintoihin. Mitä sukulaistesi ja tuttaviesi asenteisiin tulee, aavistaisin taustalta ehkä pientä omistushalua heidän taholtaan sinua kohtaan. Lyö koko poppoolle jauhot suuhun ja pistä paperit vetämään mieleiseesi yliopistoon. Opintojen aloittamisen esteenä voi olla montakin asiaa, muttei missään tapauksessa ikä.

Tsemppiä!!!

itse olen 29 ja pyrin tänä keväänä lukemaan yhteiskuntatieteitä.