Itsepuolustus koiraa vastaan?

Koirilla on kirsun päällä aukile (samanlainen "aukko kallossa" kuin vauvoilla), johon napauttamalla koiralta lähtee taju tai jopa henki. Sen paikka riippuu rodusta, mutta tunnustelepa jonkun tutun koiran kuonoa suunnilleen kuononpään ja silmienvälin puolivälistä, siinä tuntuu selvä kuoppa. Jos koira roikkuu kädessä ja itse pystyy säilyttämään malttinsa, vapaalla kädellä pystyy lyömään siltä hengen pois.

Jos koira pääsee hyppäämään kurkkuun kiinni tai kaatamaan maahan, se on menoa joten tärkeintä on saada potkimalla pidettyä se tarpeeksi kaukana.
Terveellä koiralla pelaa kuitenkin vaistot ja jos sille alistuu eli paljastaa kaulansa maassa maaten, se antaa periksi. Harvalla tosin kestää kantti moiseen.

Koirat on kyllä pirun nopeita, siitä ei pääse mihinkään ja niillä on vielä "neliveto" apuna.

Eli koiran päähän on suunilleen ihmisen reiden korkeudella mihin harjoitellaan alapotkuja.

Koira ei pysty blokkaamaan potkua, joten kiertäen ja voimalla vastapalloon.. Ei kyllä mitään kokemusta, mutta itse kyllä hädän hetekellä reakoisin, kuin olisi viimeinen hetki kyseessä.

"Mitä yrittäisitte tehdä, kun koira tulee päälle?"

Varmaan lyödä ja potkia niin perkeleesti, mihin vain sattumaan saa.

Joskus aikoinaan mietin kovinkin analyyttisesti, miten koiraa vastaan tulisi puolustautua. Ajattelin mm. nojata eteen välttääkseni kaatumista, jos koira hyppää päälle ja suojata kädellä kurkkua. No, päivänä muutamana seisoin sitten vastakkain irrallaan olleen vihaisen schäferin kanssa. Ei ihan tullut mieleen, mitkään hienosäätöjipot, vaan normaali otteluasento ja suojaus, mitä oli vuosikaudet hiottu. Koira ei onneksi tullut päälle, vaan juoksi metrin päästä sivulta ohi ja jäi toiselle puolelle murisemaan.

Yrittäisin purra koiraa korvasta. Tämän jälkeen pitäisi koiran lopettaa hyökkäys ja totella minua. Näin olen kuullut ja pitäisihän sitä testata =)

Periaatteessa kaikista kammpailulajeista on hyötyä hyökkäävää koiraa vastaa. Tärkeintä on nimittäin etäisyyden oikea arviointi ja hyvä tasapaino. Molempia oppii kaikissa lajeissa.

Hyökkäävää koiraa vastaan ei ole yhtä oikeaa tapaa puolustautua. Lähtökohta on se, että koira on nelijalkaisena huomattavasti ihmistä nopeampi ja ketterämpi. Pari asiaa on tilanteessa mahdollista tehdä.

1. Koiran päähän on turha yrittää osua. Se liikkuu liian nopeasti sivusuunnassa etujalkojensa avulla. sen vuoksi mahdollinen potku kannattaa suunnata takajalkojen etupuolelle. Tämä tosin soveltuu pääasiassa isojen koirien torjuntaan.

2. Pienempien koirien osalta voi tietenkin myös kokeilla kohdan yksi tapaa, mutta lopputulos saattaa olla se, että koira väistää ja puree kiinni juuri silloin kun tasapaino on potkun jälkeen heikoimmillaan. Näinolleen kannattaakin kokeilla seuraavaa. Koiran hyökkäys ei välttämättä useinkaan ala salamannopeasti, vaan tilanteen ehtii huomata vähän aikaisemmin. Koira tarttuu ensimmäiseen sille tarjottuun ulokkeeseen, joka useimmiten koirakoulutuksessakin on käsivarsi. Näinollen uhraa kätesi ja anna koiran purra siihen vapaasti. Samalla saat aikaa omaan vastahyökkäykseesi (esim. lyönti koiran vatsanseutuun tai silmien sokaisu). Jos olet ulkotiloissa niin usein sinulla on myös jokin takki tai pusero päällä, jolloin jos ehdit niin kietaise pusero vasemman käsivartesi ympärille ja tarjoa sitä koiran purtavaksi.

Ala-asteikäisenä irrallaan ja sekaisin ollut lapin pystykorva hyökkäsi poikaporukan kimppuun. Juostiin leikkikentältä puuhun. Koira ehti purra yhtä poikaa jalkaan, mutta ei saanut poikaa kaatumaan. Onneksi vain sentin mittainen haava ja reikä farkuissa.

Odotettiin aikamme puussa ja koira lähti lätkimään. Myöhemmin poliisi oli saanut koiran kiinni ja lopettunut sen.

Näin tekisin: Havaitessani koiran epäluuloisen luihusta ilmeestä ja nonverbaalisesta viestinnästä (korvat, karvat, kynnet ja ärinä) todennäköisen hyökkäysaikeen, reagoisin salamannopealla vastamurinalla ja hampaiden näyttämisellä - taltuttaa useimmat karvaturrit helposti. Auttaa jos samalla vasemmalla tukijalalla rapsuttaa korvaa - toki notkeuden niin salliessa.

Mikäli kuitenkin mm. kyyristymisestä voi päätellä rakin aikovan aloittaa offensiivin, varaudun yleensä ripeään torjunta/hyökkäys/hautaus -operaatioon.

Kaiken alfa ja omega on ajoitus. Potentiaalisen rukkasparin hyökätessä koukistan tavallisesti etummaisen takajalkani, ponnistan puolivolttiin taaksepäin 1/4 kierteellä varautuen perhospotkuun sivuttain suoraan 65 asteesta kohti turvelon kuonon sivustassa sijaitsevaa "Taivaallisen rauhan aukea" -nimistä hermopistettä. Alastulovaiheessa harhautan koiraa toimittaen samalla kaksoisiskun munuaisten kohdalle ripeällä lyhytiskulla. Siinä lepää.

Toimii lähes aina, kaikkien muiden rotujen kohdalla paitsi Pekingeesien, noiden sinikielisten perseennuolijapirulaisten.

KungFuton

Ajattelin kantaa korteni kekoon, minulla kun on kamppailulajien lisäksi kohtuullisesti kokemusta myös koirista ja niiden kouluttamisesta...

ENSINNÄKIN:

Kannattaa ottaa huomioon, että päälletulevat koiratkin ovat tavallaan yksilöitä, 100% yleispäteviä toimintamalleja ei ole.

Kuitenkin karkean jaon koirien "tyypeistä" voi tehdä seuraavasti:

1) "Bad Dog"
- Tässä on kyseessä huonosti koulutettu yksilö, oli koira sitten surkealla kasvatuksella pilattu otus, jollaiset usein ovat aggressiivisia vieraita kohtaan, tai sitten kulkukoira, jollaiset voivat aiheuttaa ongelmia ulkomailla.
- Todennäköisesti kaikkein tyypillisimmin hyökkäävä koira on juuri tällainen

2) "Guard Dog"
- Vartio / Suojelukoira, koulutettu eläin jonka hyökkäys on seurausta joko omistajan käskystä, tai sitten siitä, että olette tunkeutuneet yksityisalueelle

3) "Killer"
- Suomessa lienee harvinainen, mutta kuten joku täällä jo mainitsikin, jotkin omistajat voivat kouluttaa eläimistään "tappajia". Vastaa toiminnaltaan huomattavasti tyyppiä 1, mutta huomattavasti vaarallisempi.


Koirista tyypin 2 vartiokoirat on koulutettu kaatamaan vastustaja maahan, ja pitelemään tätä aloillaan. Koira hyökkää yleisesti joko käsivarteen, tai sitten jalkoihin, tavoitteenaan kaataa vastustaja maahan...
Jonkinlainen suojus jommassa kummassa kädessä voi antaa mahdollisuuden vahtikoiraa vastaan, mutta tilanteen huomioiden (koira hoitaa vain duuniaan) suosittelen, että vedätte maihin, ja nostatte käsivarret pään ja niskan suojaksi... Kyllä se omistaja / kouluttaja noutaa koiransa pois ;-)


Edellämainitun sijaan tyypin 1 ja 3 koirat ovat selvästi vaarallisempia tapauksia. Toisin kuin yleisesti luullaan, ei koira luonnostaan suuntaa hyökkäystään uhrinsa raajoihin (vartio / suojeluskoirat on koulutettu tähän erikseen) vaan yrittää iskeä ihmistä kiinni ensisijaisesti joko kurkkuun, tai perhekalleuksiin...
Tältä osin koiraa vastaan puolustautuminen ei eroa ihmisen kanssa kahinoinnista: Vartalon keskilinja kannattaa ensisijaisesti suojata, sieltä ne arat paikat löytyvät.

Sitten voitaisiinkin käsitellä koiran vahvuudet ja heikkoudet ihmiseen nähden:

+ Koira pystyy päihittämään ihmisen fyysisesti mennen tullen. Useimmat koirarodut ovat juoksevat ihmisen kiinni hetkessä, ja liikkuvat ja reagoivat muutenkin ihmistä nopeammin.
Koiran suhteellinen voimakkuus ihmiseen nähden riippuu paljolti koiran koosta ja rodusta... Pikkupuudelit tai hontelot vinttikoirat häviävät kyllä ihmisille lihasvoimassa, jykevämmät about kevyemmän aikuisen painoiset koirat ovat varmasti kokoistaan ihmistä voimakkaampia

- Koiralla on olemassa YKSI AINOA pääasiallinen ase: purema.
Puremalla on huomattavasti huonompi ulottuvuus kuin ihmisen raajoilla. Lisäksi purtaessa koiran pää on tarjolla... Ihmisellä taas on neljä raajaa, ja useimmiten yhteen raajaan tullut vaurio (valtimot poislukien) ei ole yhtä haitallista suorituskyvylle, kuin päävammat.

Allekirjoittaneen suositus koiraa vastaan:

* Suojaa vartalon keskilinja

* Kuten edellä mainittiin, voi yksittäisen raajan "uhraamisesta" olla apua, erityisesti jos päälläsi on esim. paksu nahkarotsi

* Älä MISSÄÄN TAPAUKSESSA anna koiran kaataa itseäsi maahan. Tällöin ottelu tapahtuu puhtaasti koiran ehdoilla, ja lisäksi menetät paremman ulottuvuuden tarjoaman edun

* Koiran pää / kurkku ovat ensisijaiset kohteesi... Nuista olisi hyvä saada pitävä ote. (Helpottaa kummasti, jos saat otteen kaulapannasta

* Käytä ulottuvuuttasi eduksi: Koira voi vaikuttaa uhkaavalta, mutta jos saat kunnon otteen esim. kaulasta, niin suhteellisen avuton: koira ei yllä puremaan kroppaasi ja kasvojasi, ja mikäli ote on hyvä, ei myöskään käsiäsi...

* ÄLÄ YRITÄ KURISTAA KOIRAA, tämä aiheuttaa nopeasti paniikkireaktion, ja koira alkaa tapella vastaan kuin hullu (joo joo, sinä kuvittelit sitä tässä vaiheessa vaaralliseksi). Koiran niskat eivät myöskään napsahda poikki yhtä helposti kuin ihmisellä...

* Jos vain voimaa riittää (50 -kiloisille naisille minulla ei ole jakaa vinkkejä), otteen saatuasi yritä pitää koiran yläruumis ilmassa... (pidä koira parhaasi mukaan seisomassa takajaloillaan) Kun sinulla on ote kurkusta, ja pidäät kädet suht. lukittuna koira on melkoisen avuton.
Tässä vaiheessa koira ei myöskään pysty väistämään, mikäli haluat tarjoilla sille sääriluuta tai polvea ;-)

* Koiran voimakas ravisteleminen (ihan muutama voimakas nykäsiy) antaa kivan psykologisen yliotteen: koiran silmissä olet juuri muuttunut "saaliista" "saalistajaksi".
Samoin, jos koira alkaa vaikuttaa huomattavasti aremmalta ja haluttomammalta jatkamaan hyökkäystä, koiran tuuppaaminen (paiskaaminen) nurin riittänee ajamaan useimman "Bad Dog"it pois.

* Jos kyseessä on about keskikokoinen koira (n. 30 - 50 kiloa) ja itsellä on ruista ranteessa, koiran voi myös tempaista kokonaan irti maasta. Tämä saa koiran tuntemaan itsensä todella avuttomaksi teihin verrattuna.

* Ja tärkeää to toiminnassa koko ajan määrätietoinen hyökkäys koiraa vastaan... Jos osoittaudutte liian sitkeäksi palaksi koiralle, hurtta voi päättää ottaa hatkat. Väsytystaistelu koiraa vastaan sen sijaan ei kannata, hurtta jaksaa vielä kauan sen jälkeen kun itse olet piipussa.

en nyt muista mikä oli se alkuperäinen englanninkielinen teos ja millä sivulla se oli missä kauan poliisien yms. koirakouluttajana toiminut mies kirjoitteli mutta tuolta ainakin suomennosta aiheesta. niinkuin tuossa Raven on samasta opuksesta näköjään jo lainaillut.
http://www.geocities.com/anders_holm74/koira.html

Jos koira käy kimppuun (isohko ja vahva), silloin ei enää ole paljonkaan tehtävissä ellei sitten satu kantamaan puukkoa tai järeämpää ip-välinettä. Lopputulos on rumaa jälkeä jos koira hyökkää kaulaan tai pääsee muuten ruhjomaan raajoja hajalle. Kuoleman vaara on hyvin varteen otettava asia koiran kanssa tapellessa. Karkuun on turha yrittää, koira on selässä kiinni nopeammin kuin ihminen pääsee siltä karkuun. Jos koira jää jälkeen, se juoksee kiinni varmasti.

Yleensä kannattaa yrittää lyödä kuonon kalloon liittyvään kohtaan ja lujaa, koira kuolee siihen suurella todennäköisyydellä jos isku osuu hyvin. Ja varmuuden vuoksi sitten vielä potku tippuneen rakin kupoliin ja todella lujaa. Ei varmasti käy kimppuun uudelleen jos jäi henkiinkään. Tämä ei vain käytännössä onnistu, koira taistelee rajusti vastaan ja tunnetusti koirat ovat petoja sanan varsinaisessa merkityksessä.