Maakrapu kyssäri siis.Olen katsellut purtsareita pituus luokassa 5.5m - 8m miten nuo veneet soveltuu rannikko/avomeri tai esim. Helsinki-tallinna väliseen ylitykseen voiko pituudesta päätellä jotain vai onko vene/käyttäjä kohtainen asia lähinnä?
Purjeveneiden soveltuvuus rannikko/avomeri
Jari12345
256504
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
vain aika on pitkä ja vauhti on toivottoman hidasta, perille löytää uppoamatta kelissä kuin kelissä. Merisairautta ilmenee varmasti herkemmin kuin 36 jalkaisella.
Nyt sitten alkaa keskustelu "mihin sulla on kiire"
Pituus ei yksinään kerro paljon mitään. Miehistön "merkikelpoisuus" on ensisijainen asia. Itse veneen merikelpoisuus on sitten monimutkaisempi asia, jossa koko on vain yksi eikä edes kovinkaan tärkeä muuttuja. Rakenteiden tukevuus, purjepinta suhteessa oikaisevaan momenttiin, varustelu, jne. jne.
Sanoisin että 8 metrinen on pienenpuoleinen suomenlahden ylitykseen, mutta kyllä se homma silläkin ihan turvallisesti onnistuu jos vene ja miehistö on hommaan nähden riittävässä kunnossa.
Onhan sitä vedetty yli soutuveneillä ja jollillakin, mutta se on sitten eri asia.
Juuri tuolla kyseisellä matkalla keli on ehdottomasti ratkaisevin tekijä. Seuraavana tulee miehistön kyvyt/sietokyvyt. Kolmantena vene ja sen varusteet sekä niiden kunto.
Kovassa kelissä tuo varusteiden, purjeiden ja takilan kunto sitten punnitaan.
Samoin vene joka "ei vuoda vettä" voi osoittautuakin yllättävän vuotavaksi kun aallot heittelevät venettä kunnolla.
Lähes kaikki uudet 8 m purjeveneet menevät CE/B eli avomeriluokkaan ja ne myös saa katsastettua 2-luokkaan, jonka purjehdusalueeseen koko Suomenlahti kuuluu.
Vanhankin 8 m veneen saa yleensä 2-luokkaan, mutta joitain varusteita saattaa joutua laittamaan.
Avomerelle suunnitellulla 8 m veneellä pärjää kyllä Itämrellä kelissä kuin kelissä, joten kyse on enemmän miehistöstä ja mukavuudesta.
Alle 7 m venettä ei yleensä ole mielekästä katsastaa 2-luokkaan. 3-luokan veneillä voi turvallisesti veneillä rannikolla ja hyvissä olosuhteissa käydä Tallinnassa.
Katsastusluokka ei tietysti sinänsä vielä mitään tarkoita, mutta luokkien vaatimukset ja purjehdusalueet on kyllä tarkkaan harkittuja.
Ei tule mieleen yhtään alle 6,5 m venettä, jolla olisin halukas Tallinnaan lähtemään missään kelissä (aina voi tulla yllätyksiä matkalla). 6,5-7,5 m välillä sellaisia olisi jo useita tai oikeastaan useimmat, kunhan varustus vastaa ko. olosuhteita.
Korkeapaineen aikana, kun säätyypin ei tiedetä ihan heti vaihtuvan, menisin vaikka Terhisaililla lahden yli. 6,5-metrisellähän mennään isonkin veden, Attilantin (lainaus E.Vaahteramäki) yli. Vähän evästä mukaan ja eikun menoksi. Olen nimittäin joskus mennyt Terhisaililla Turusta Ahvenanmaan ympäri ja takaisin, Kihdilläkin tuli käytyä. Lukioikäisenä, 80-luvun alkupuolella.
Olispa silloin ollut Ortliebin vedenkestäviä säkkejä...
Minulle tulee alle 6,5 metrisistä mieleen muinoinen purteni, Havsfidra. Pituutta 6 m mutta merikelpoinen vakiokunnossa valtamerillekin (airbägi eli parit paukkuliivit vaan mastonhuippuun estämään turtleksi jäämistä :-)
Hidas kuin perskale (lys 0,8) melkoinen saippuakotelo, mutta vankka, sympaattinen merien kuplavolkkari!
Kuusi ja puolimetristä maittakoon myös pikkuisen em. purtta nopeampi Pogo 650 :-) Yhden hengen valtamerijolla!
Ja eikös joku penteleen svedupetteri kiertänyt pallon Havsfidralla? Muistan nuoruusvuosilta veneseurasta erään vanhemman herran, jolla oli Havsfidra tai Storfidra. Hän vaimensi veneen sivuttaista keikkumista kahdella veteen upotetulla ämpärillä, jotka roikkuivat laidoilta.
Muistaakseni maailmanympäripurjehdusta ei ole tehty, atlantti ylitetty kylläkin useampaan kertaan ja muitakin pitkiä reissuja.
Heinäkuun lopulla purjehdimme non-stoppina Porvoosta Ahvenanmaalle, sää oli suurimman osan matkasta leppoisaa ja tuuli vaihteli nollan ja kohtuullisen välillä. Ahvenanmaalla saimme niskaamme matalapaineen ja ukkosmyräkän jonka jälkeen tuuli ja aallokko kasvoi muutamassa minuutissa melkoiseksi, tätä kesti kolmisen tuntia jonka jälkeen oli miltei yhtä nopeasti täyspläkä. Ainakin siinä kohtaa olisi kaivattu nopeaa tapaa reivata purjeita, mutta onneksi Havsfidrassa on valmiiksi reivatut purjeet...
Voisiko joku heittää lonkalta pari n.8 metristä 70-80 luvun vaihteen avomerikelpoisia venettä tai siihen helposti katsastettavia.
,jolla seilattu Itämerta ristiin rastiin yli 20 vuotta- Finn 26-
eikä ole ollut mainittavia ongelmia.
Finn26, Avance24(5), FE83, Bluebird25, Albinit Vega, 78, 79, Accent
Käytännössä kaikki vähintään 25 ft pitkät ja pari tonnia uppoumaltaan matkaveneiksi suunnitellut ja myös monet ns. 1/4-tonnarit
käytiin Tallinnassa muutamaan otteeseen Helmsman 20:llä. Hyvin pärjää, kun säätiedot on selvillä ja aikaa jäädä satamaan, jos keli kovenee.
Eli Marieholm IF. Pienessä veneessä kaikki mitä voi vaatia, tosin seisomakorkeutta yli 145 senttisille ainoastaan ulkona ;-)
Ei 2-luokkaan katsastettavissa (ei kaiteita), mutta avomerikelpoinen on H-vene.
8 m paatti voi olla joskus jo aika vakuuttavakin pakkaus:
http://www.sailguide.com/Bilder/Nordship_808bild.htm
http://www.sailguide.com/Bilder/Nord_80bild.htm
Joe 17 käytiin myös Tallinnassa 2005. Myös Tukkiholmassa käyty on.
Kehuuvat Folkkaria merikelpoiseksi vaikka siinä ei ole itsetyhjentyvää istuinkaukaloa.Kyllä kai silläkin voi Tallinnan reissun tehdä,vai voiko?
Kyllä Tallinnaan ja vaikka Atlantin yli pääsee purjelaudallakin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi suositeltavaa tai järkevää.
Tallinnaan kestää kuitenkin jo sen verran kauan, että keli ei välttämättä ole sitä miltä näyttää ja säätiedot lupaavat.
Tukholman matkalla ei ole yhtään läheskään yhtä pitkää ylitystä.
Albin expressillä, ei toi pieneltä tuntunut paitsi Visbyn laiturissa muiden rinnalla.
Kyllähän sillä Tallinnaan menee, ja takaisinkin. Kovemmalla kelillä sähköinen pilssipumppu on kiva kaukalon tyhjentämiseen.
Olen minäkin käynyt 29-jalkaisella Gotlannnissa ja 22-jalkaisella Ahvenanmaalla. Menisin uudestaankin, kunhan vene ja varusteet on kunnossa.
Jullella en lähtisi saariston suojasta enkä monella muullakaan alle 6,5 m veneellä. Kyllähän noilla hyvin purjehtii vaikka Ahvenanmaan ympäri ulosuhteiden mukaan satamissa odotellen, mutta Kihtiä isompiin ylityksiin en itse lähtisi.
Perusvenehän tuo näyttää olevan.
Siis folkkarissahan istuinkaukaloon tullut vesi valuu pilssiin, ei se sinne kaukaloon jää.
Jos keli on niin kova, että aallot kaatuvat istuinkaukaloon niin on ihan sama onko veneessä muutaman kymmenen litraa minuutissa pumppaava sähköinen pilssipumppu vai ei. Vene on jo uponnut ennen kuin pilssipumppu saa vettä pois
seurata tarkoin ja myös reivausmahdollisuus varmistaa. Kovaan tuuleen en lähtisi sille matkalle, mutta jos runko on ehjä eli täyttää katsastusvaatimukset ja miehistö osaa hommansa, en näkisi sinänsä ongelmaa, vaikka keli kovenisikin.
Isopurje on folkkarissa sen kokoinen, että jos keli kovenee, on syytä reivata, koska muuten se repeää.
ainakin on erittäin merikelpoinen ja helposti katsastettavissa 2. luokkaan