Kuulimpa tuossa mielenkiintoisen jutun yhdeltä tyypiltä ravintolassa, oli näitä turhaan koulutettuja medianomeja, niin seuraavaa:
Aikoinaan kun tätä e-Tampere proggista oltiin aloittelemassa, hän oli koulunsa puolesta siellä jonkinlaisessa työharjoittelussa.
Päivää ennen suurta avajaistilaisuutta, johon oli siis satsattu shamppanjat ja lohirullat, liituraidat ja hotellit, oli joku kysäissyt e-tampereen nettisivuista. Että siis mikä sen osoite on.
Oli ollut kuulema pitkä hiljaisuus.
No, tämä työtön medianomi oli sitten yötä myöten vääntänyt e-Tampereen nettisivut ja saanut siitä viiskymppiä vaivan palkkaa.
e-Tampereen myöhemmät ajat ovatkin sitten surullisen kuuluisaa keskitason pikkujohtajien paperin pyörittelyä ja kaljujen silittelyä.
Mutta huiman määrän veronmaksajien rahoja ne onnistu hukkaamaan taivaan tuuliin.
Joidenkin mukaan jopa 770 miljoonaa markkaa eli vajaa 130 miljoonaa euroa!
http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0270.html
Kaupungin virallisissa luvuissa puhutaan 130 000 eurosta, johon ei kai kukaan tosissaan usko!?
Valehteleeko kaupunki?
Olisiko 130 miljoonalla eurolla satsannut vähän vaikkapa vanhusten huoltoon?
Jälkipyykin paikka?
Aikoinaan kun tätä e-Tampere proggista oltiin aloittelemassa, hän oli koulunsa puolesta siellä jonkinlaisessa työharjoittelussa.
Päivää ennen suurta avajaistilaisuutta, johon oli siis satsattu shamppanjat ja lohirullat, liituraidat ja hotellit, oli joku kysäissyt e-tampereen nettisivuista. Että siis mikä sen osoite on.
Oli ollut kuulema pitkä hiljaisuus.
No, tämä työtön medianomi oli sitten yötä myöten vääntänyt e-Tampereen nettisivut ja saanut siitä viiskymppiä vaivan palkkaa.
e-Tampereen myöhemmät ajat ovatkin sitten surullisen kuuluisaa keskitason pikkujohtajien paperin pyörittelyä ja kaljujen silittelyä.
Mutta huiman määrän veronmaksajien rahoja ne onnistu hukkaamaan taivaan tuuliin.
Joidenkin mukaan jopa 770 miljoonaa markkaa eli vajaa 130 miljoonaa euroa!
http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0270.html
Kaupungin virallisissa luvuissa puhutaan 130 000 eurosta, johon ei kai kukaan tosissaan usko!?
Valehteleeko kaupunki?
Olisiko 130 miljoonalla eurolla satsannut vähän vaikkapa vanhusten huoltoon?
Jälkipyykin paikka?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ensinnäkin, e-tamperen websivut olivat valmiina jo hyvissä ajoin ennenkuin ohjelma lanseerattiin. Niitä ei väsännyt yhtenä viikonloppuna kukaan työtön medianomi 50 eurolla, vaan ne teki Netland. Ohjelman julkistuspäivänä web-sivut olivat kyllä kunnossa.
Toiseksi, kaupunki ei pannut hankkeeseen 130 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kaupunki laittoi koko viiden vuoden aikana korkeintaan 4 miljoonaa siihen. Kaikki tuo 130 milj. euroa oli hankkeen arvioitu kokonaisbudjetti, johon oli laskettu kaikki mahdolliset saatavat projektirahat yhteistyöyrityksiltä ja valtakunnallisilta rahoittajatahoilta (Tekes, Suomen akatemia, EU-tutkimushankkeet, Sitra ja mitä näitä nyt on).
Aivan toinen asia on se, että koko hanke oli ideoitu juuri teknobuumin ollessa kuumimmillaan, jolloin sokaistuttiin teknologiabisneksen autuaaksitekevyydestä. Olihan täällä jo tuolloin maailman kymmenenneksi suurin yritys, suomalaisten ylpeys, Nokia. Tampereen merkittävin ei-julkinen työnantaja. Sonera oli aloittamassa maailmanvalloitusta ja teknofirmoja syntyi kuin sieniä sateella. Siihä huumassa kaupungin, yliopiston ja silloisen teknillisen korkeakoulun päättävät tahot yrittivät päästä osille valtaisasta teknobuumista.
Kun ohjelma alkoi, oli teknobuumin aallonharja jo ohitse. Parissa vuodessa koko maailmanlaajuinen korttitalo hajosi. Luultavasti Tamperekin menetti jonkun verran rahaa satsatessaan tähän hankkeeseen, mutta ei 130 miljoonaa. Hanke kuitenkin työllisti kohtalaisen joukon ihmisiä viiden vuoden ajaksi, ja syntyihän siitä jotain. Jos ei muuta niin verkostoja.
Se missä mentiin pahasti metsään, oli se, että julistauduttiin jo etukäteen maailman johtavaksi tietoyhteiskuntakaupungiksi. Ei sellaiselle väitteelle ollut mitään perusteita.
Nyt kannattaisi satsata vaikka biopolttoaineiden tuottamisen tutkimukseen Viinikanlahden reaktorissa tamperelaisten kakoista. Öljyn hinta laskee 40 taalaan barrelilta, joten tuolla hintatasolla kilpailukykyinen biopolttoaine tulee olemaan kannattava bisness.
Eikös e-Tampereen ongelmana ollut, että sitä oli vetämässä hemmot, jotka eivät tienneet ITeestä mitään.
Nokia lähtee siitä Viinikanlahden vierestä kuin leppäkeihäs ja muut isot alan firmat seuraavat tekstiiliteollisuuden jälkiä, joten kukaan ei ole kohta valittamassa Viinikanlahden hajuista. En tiedä mitä käyttöä niille jälkeen jääville isoille toimistohelveteille löytyy, kun niistä ei asuntojakaan voi tehdä.
Hervannan Nokialla menee paremmin mutta senkin parhaat ajat ovat selkeästi takana päin. Katsotaan miten paljon saa turpaan patenttirikkomusriidoista Qualcommilta (400 miljoonaa?). Shorttiin kuitenkin vasta vuodenvaihteessa.
Kirpparinpitäjille. Lisätiloja siis tiedossa alasta kiinnostuneille.