Mitä luulette? Palaako Vator tekemään myös pienempiä veneitä nyt kun uusi 27 on julkaistu? Olisi kiva jos esim. päivitetty 17R tai miksei joku 19R tulisi tuotantoon. Luulisi että syvällä v-pohjalla olevalla veneelle olisi kysyntää. Ehkä joskus näemme sen vielä... odotellessa
Vatorit takaisin tuotantoon joskus?
Tomp
142728
0Äänestä
Vastaukset 14
Vanhimmat
ne ajat ovat ohi
Kyllähän suuntaus on pitkään ollut isompiin veneisiin. Isojen veneiden tekeminen on houkuttelevampaa valmistajien näkövinkkelistä katsoen, harmi vaan että tämä osaltaan estää uusien harrastajien tulon veneilyn pariin. Olisi kyllä mukavaa nähdä uuden ja laadukkaan vähän pienemmän veneen tulo markkinoille.
Ne jotka nykyään ostavat noita isompia veneitä ovat aloittaneet harrastuksen joskus yli neljännes vuosisata sitten huomattavasti pienemmillä veneillä.
perusteetkin ovat muuttuneet noista ajoista. Nykyiset 4-tahtikoneet vaativat veneen perältä aivan erilaista kantavuutta kuin 2-tahtikoneet. Vaikka runkoa muuttamalla sataisiinkin perän kantavuusongelmat ratkottua, pitäisi kansirakenteet ja sisäjärjestykset miettiä uudestaan, sadevesityhjennyksestä puhumattakaan.
Taitaisi tulla aivan samanhintaiseksi suunnitella sitten aivan uusi vene, kukaan tuskin olisi valmis maksamaan pelkästä nostalgiasta lisähintaa, mikä tulisi vanhan mallin lämmittelystä...
Jos vaikka hiukan modernisoitu vator 17 R (yhtä paksulaminaattisena ja tukevana)tulisi uudelleen valmistukseen niin kyllä menisi itselläni ainakin ostoslistalle seuraavaa mökkiavovenettä ostettaessa.
Minne muuten vatorin muotit jäivät? Muitan että veneitä valmistettiin vielä 90-luvun taitteeseen nimellä Ecovan mutta senjälkeen on ollut hiljaista. Olisipa aika hauska nähdä vaikka vatorin 20 Wingin runkomittoihin tehty uusi kotimainen retkivene.
Isommat veneet vaativat rukasti enemmän tehoa ja painavammat moottorit. Vaikka nelitahtisten painosta paljon puhutaankin, en tiedä onko nykyiset 50hv luokassa olevat nelarit sen painavampia kuin -70 luvun vastaavat kasitahtikoneet. Tuon tehoisiahan perämoottoreita nopeissa veneissä Vatorin aikoihin käytettiin. Ja kestihän se Vatorin perä muuten nelitahtisen Volvo-Pentankin painon.
Se taitaa olla se huono kannattavuus ei kantavuus syynä pienveneiden tarjonnan vähyydelle.
Ostin Finmar 530 vm. -80 veneen tälle kesälle, moottorina V-P 120 hv. Yhdistelmällä painoa lopulle 1000 kg. Viikko sitten oli reipasta tuulta (Inarilla), mutta tämän vähäisen kokemuksen perustella veneellä ajelee aallokossa yli 21 solmun vauhdilla. Kulki oikeastaan pehmeämmin kovemmalla kaasulla.
Mulla oli pari vuotta sitten vm '82 60 hp Johnson, jaksoi juuri ja juuri raahata talon ympäri.
Painoi 87 kg.
Honda BF 50 painaa nyt 97 kg (jotenkuten raahattava)
Suzuki DF 60 160 kg
Yamaha F60 C 110 kg
Selva Dorado 60 ELPT 113 kg
Painoa on siis tullut noin 25 kg lisää. Ei ole paljon, mutta kun se on aivan veneen perässä, niin kyllä se hiukan vaikuttaa veneen asentoon.
vetolaitteineen n. 250 kg. Laiturissa paino näkyy veneen asennossa, ajossa ei. Massa tuo vakautta menoon, vähä niinkuin sumopainissa.
>vähäisen kokemuksen perustella
>veneellä ajelee aallokossa
Oman vähäisen kokemukseni perusteella ei suomessa juurikaan aallokkoa ole, jotan ne kokemuksetkin kannataa pitää omana tietonaan.
Olet varmaan kiertänyt Hjalliksen kanssa Swanilla maapallon. Tässä puhutaan nyt kuitenkin pienemmistä paateista: 17...19 jalkaa, 21...solmua; onhan yksiköt sinulle tuttuja? Kerroppa vielä mistä se aalto alkaa, 0,5 m, 2 m, 4m vai enemmän korkeutta, vai miten asian ymmärrät? (on sea since 1948)
Perävetolaitteella se paino on huomattavasti järkevämmällä paikalla: puoli metriä matalemmalla ja metrin lähempänä keulaa.
mitenkäs sen estonian kävi suomenlahdella....
Estonian ongelmat tulivat muistaakseni Itämerellä ja vielä Suomen aluevesien ulkopuolella.
totta on, mutta olen kyllä nähnyt 17 R jossa Mercuryn nelitahti ysikymppinen, ja kyllä siinäkin on painoa jonkun verran.