Jessus on se Gore pistänyt hulinaksi.
Mutta tässäpä on eräs epämielyttävä totuus. Me emme muuta tässä maailmassa yhtään mitään ilmaston lämpenemisen myötä.
Ensinäkin, mistä ilmaston lämpeneminen johtuu?
Fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Mitä ovat fossiiliset polttoaineet?
Miljoonia vuosia sitten maankuoreen vajonneita kasveja ja leviä.
Miten fossiiliset polttoaineet syntyivät?
Väkivaltainen luonnontapahtuma hautasi osan, osa taas hautautui luultavasti samaan tapaan, kuin turve, hitaasti painumalla.
Miten fossiilisten polttoaineiden synty vaikutti maapallon keskilämpötilaan?
Se laski sitä.
Miksi?
Poistettuna luonnollisesta kiertokulusta kasvit veivät hiilen mukanaan maapallon syvyyksiin. Normaalissa kiertokulussa kasvi olisi kuollut ja vapauttanut hiilen sekä hiilidioksidina, että hajoamistuotteena syntyvänä metaanina, joka on monta kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Eli kasvihuoneilmiö oli aikoinaan niin tehokas, että Etelämanner oli sula ja kaikki mantereet olivat sademetsien peitossa.
Onko se normaali tila tälle planeetalle?
Ei.
Miksi ei?
Ei ole olemassa 'normaali tilaa'. Planeetta muuttuu eliöstön, myös ihmisen, käytöksen mukaan. Ne sademetsät, jotka täyttivät tuon muinaisen maailman navalta navalle olivat itse luoneet omat edellytyksensä. Ne luovuttivat suunnattomia määriä metaania ilmakehään ja siten muokkasivat koko planeettaa, tuhoten varmasti miljoonia lajeja edetessään.
Siis planeettalla on ennekin ollut tuhoaja lajeja?
Jokainen laji on tuhoaja, jos sillä on siihen edellytykset. Tasapainoa ei varsinaiseti ole edes olemassa, vaan kaikki lajit taistelevat itselleen. Mikään tasapaino, edes näennäisen lopulline, ei kestä kovin kauaa vaan romahtaa taisteluun resursseista. Ensimmäiset happea vapauttavat eliöt tappoivat melkein koko planeetan, koska ne olivat ainoita, jotka kestivät vapaata happea ympäristössä.
Onko ilmastonmuutos siis luonnollinen?
Kyllä. Ihminen on luonnollinen ja on koko olemassa olonsa muokannut ympäristöään. Mitään kuvitteellista tasapainoa ei koskaan ollut olemassakaan. Kivikirves on entropian kannalta tuhoisa, aivan kuten avolouhos, kyse on vain aste-erosta ja koska kivikirves mahdollisti avolouhoksen, on kyse vain kehityslinjasta ei mistään erosta ihmisen ja luonnon välillä. Ihminen ei ole koskaan erossa luonnosta niin kauan, kun hän voi syntyä ja kuolla.
Onko ilmaston muutos hyvästä?
Se on fakta. Se onko se hyvästä tai pahasta on sitten jo mielipidekysymys. Jos ajattelemme pitkällä tähtäimellä koko planeettaa, niin se on vain muutos, ei muuta. Sellaisia on ollut ennenkin, osa ulkoisista osa sisäisistä tekijöistä lähtöisin. Ja sisäisillä tekijöillä tarkoitan nimenomaan elävää luontoa. Eräs mielenkiintoisimmista argumenteista on ollut aavikoituminen. Maailman eniten energiaa saavat alueet, eli ne joille aurinko paistaa suoraan, eivät suinkaan ole aavikkoa. Ne ovat sademetsää. Aavikot ovat toki kuumempia, mutta tämä johtuu siitä, että päiväntasaajalla lämmennyt ilma kohoaa ylös, luovuttaa veden sisästään ja laskeutuu edelleen kuumana alas, kahta puolta päiväntasaajaa.
Jos planeetta lämpenee, niin näiden virtausten pitäisi kestää kauemmas päiväntasaajalta eli esimerkiksi Afrikassa päiväntasaajalta suurinpiirtein välimeren pohjoispuolelle ja eteläiseen Afrikkaan. Tämä tietenkin tarkoittaa, että sademetsät jotka elävät vain alueilla, joilla on runsaasti energiaa, tulisivat leviämään pohjoiseen ja etelään, eritoten, kun ilmassa on suuret määrät vapaata hiilidioksidia, jota käyttää.
Eli ilmaston muutoksesta ei ole haittaa?
Ihmiselle lajina? Ei. Nykyihmisen kulttuurille? Se menee romukoppaan.
Voiko sen pysäyttää?
En näe kuinka. Sitä voidaan tietenkin hidastaa. Eräs tehokkaimmista keinoista on puun hyödyntäminen, joskin tämäkin on ollut luonnonsuojelijoiden hampaissa. Heille on merkitystä sillä, että se puu on kasvanut 60 vuotta, eikä yhden vuoden, kuten se kuituhamppu, josta heidän paitansa on kudottu. Tämä on tietenkin täysin keinotekoinen raja.
Tosiasia kuitenkin on, että jos jokaisen kaadetun puun tilalle kasvatetaan uusi, ei hiilidioksidi tasapaino muutu yhtään, tehtiin puulle mitä tahansa. Tämä johtuu siitä, että kasvaakseen uusi puu tarvitsee tietenkin täsmälleen saman määrän hiiltä, kuin edellinen sen tieltä kaadettu puu. Vielä, jos puusta tehdään esimerkiksi tukkeja tai paperia, tilanne on itseasiassa positiivinen, koska puun kasvaessaan varastoima hiili on nyt muodossa, josta se ei pääse takaisin kiertoon ja sillä välin toinen puu kerää lisää hiiltä ilmakehästä.
Paras keino olisi sekin välittömästi luonnonsuojelijoiden hampaissa ja se on sademetsien puut. Sademetsien puut ovat nimittäin jo olosuhteiden pakosta erittäin nopeakasvuisia. Siinä missä pohjoismainen mänty tai kuusi vaatii 40 vuotta täyteen mittaan kasvaessaan, sademetsän puut tekevät sen alle kymmeneen vuoteen. Oikeilla tekniikoilla olisi varmasti mahdollista tehdä harvennushakkuuta sademetsässä. Yhden puun poistaminen ei aiheuta juurikaan tuhoa, jos onnistutaan jättämään ympärille riittävästi metsää.
Kaikkien maailman huonekalujen valmistaminen tiikistä olisi jo aika tehokas ilmaston lämpenemistä vastustava tekijä, sillä hiilen sitomisen lisäksi, estettäisiin puuaineksen mätäneminen sademetsän pohjalla, joka taas on metaanin tuottaja. Mutta ideologia estää tälläisten keinojen käytön.
Mutta tässäpä on eräs epämielyttävä totuus. Me emme muuta tässä maailmassa yhtään mitään ilmaston lämpenemisen myötä.
Ensinäkin, mistä ilmaston lämpeneminen johtuu?
Fossiilisten polttoaineiden käytöstä.
Mitä ovat fossiiliset polttoaineet?
Miljoonia vuosia sitten maankuoreen vajonneita kasveja ja leviä.
Miten fossiiliset polttoaineet syntyivät?
Väkivaltainen luonnontapahtuma hautasi osan, osa taas hautautui luultavasti samaan tapaan, kuin turve, hitaasti painumalla.
Miten fossiilisten polttoaineiden synty vaikutti maapallon keskilämpötilaan?
Se laski sitä.
Miksi?
Poistettuna luonnollisesta kiertokulusta kasvit veivät hiilen mukanaan maapallon syvyyksiin. Normaalissa kiertokulussa kasvi olisi kuollut ja vapauttanut hiilen sekä hiilidioksidina, että hajoamistuotteena syntyvänä metaanina, joka on monta kertaa hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Eli kasvihuoneilmiö oli aikoinaan niin tehokas, että Etelämanner oli sula ja kaikki mantereet olivat sademetsien peitossa.
Onko se normaali tila tälle planeetalle?
Ei.
Miksi ei?
Ei ole olemassa 'normaali tilaa'. Planeetta muuttuu eliöstön, myös ihmisen, käytöksen mukaan. Ne sademetsät, jotka täyttivät tuon muinaisen maailman navalta navalle olivat itse luoneet omat edellytyksensä. Ne luovuttivat suunnattomia määriä metaania ilmakehään ja siten muokkasivat koko planeettaa, tuhoten varmasti miljoonia lajeja edetessään.
Siis planeettalla on ennekin ollut tuhoaja lajeja?
Jokainen laji on tuhoaja, jos sillä on siihen edellytykset. Tasapainoa ei varsinaiseti ole edes olemassa, vaan kaikki lajit taistelevat itselleen. Mikään tasapaino, edes näennäisen lopulline, ei kestä kovin kauaa vaan romahtaa taisteluun resursseista. Ensimmäiset happea vapauttavat eliöt tappoivat melkein koko planeetan, koska ne olivat ainoita, jotka kestivät vapaata happea ympäristössä.
Onko ilmastonmuutos siis luonnollinen?
Kyllä. Ihminen on luonnollinen ja on koko olemassa olonsa muokannut ympäristöään. Mitään kuvitteellista tasapainoa ei koskaan ollut olemassakaan. Kivikirves on entropian kannalta tuhoisa, aivan kuten avolouhos, kyse on vain aste-erosta ja koska kivikirves mahdollisti avolouhoksen, on kyse vain kehityslinjasta ei mistään erosta ihmisen ja luonnon välillä. Ihminen ei ole koskaan erossa luonnosta niin kauan, kun hän voi syntyä ja kuolla.
Onko ilmaston muutos hyvästä?
Se on fakta. Se onko se hyvästä tai pahasta on sitten jo mielipidekysymys. Jos ajattelemme pitkällä tähtäimellä koko planeettaa, niin se on vain muutos, ei muuta. Sellaisia on ollut ennenkin, osa ulkoisista osa sisäisistä tekijöistä lähtöisin. Ja sisäisillä tekijöillä tarkoitan nimenomaan elävää luontoa. Eräs mielenkiintoisimmista argumenteista on ollut aavikoituminen. Maailman eniten energiaa saavat alueet, eli ne joille aurinko paistaa suoraan, eivät suinkaan ole aavikkoa. Ne ovat sademetsää. Aavikot ovat toki kuumempia, mutta tämä johtuu siitä, että päiväntasaajalla lämmennyt ilma kohoaa ylös, luovuttaa veden sisästään ja laskeutuu edelleen kuumana alas, kahta puolta päiväntasaajaa.
Jos planeetta lämpenee, niin näiden virtausten pitäisi kestää kauemmas päiväntasaajalta eli esimerkiksi Afrikassa päiväntasaajalta suurinpiirtein välimeren pohjoispuolelle ja eteläiseen Afrikkaan. Tämä tietenkin tarkoittaa, että sademetsät jotka elävät vain alueilla, joilla on runsaasti energiaa, tulisivat leviämään pohjoiseen ja etelään, eritoten, kun ilmassa on suuret määrät vapaata hiilidioksidia, jota käyttää.
Eli ilmaston muutoksesta ei ole haittaa?
Ihmiselle lajina? Ei. Nykyihmisen kulttuurille? Se menee romukoppaan.
Voiko sen pysäyttää?
En näe kuinka. Sitä voidaan tietenkin hidastaa. Eräs tehokkaimmista keinoista on puun hyödyntäminen, joskin tämäkin on ollut luonnonsuojelijoiden hampaissa. Heille on merkitystä sillä, että se puu on kasvanut 60 vuotta, eikä yhden vuoden, kuten se kuituhamppu, josta heidän paitansa on kudottu. Tämä on tietenkin täysin keinotekoinen raja.
Tosiasia kuitenkin on, että jos jokaisen kaadetun puun tilalle kasvatetaan uusi, ei hiilidioksidi tasapaino muutu yhtään, tehtiin puulle mitä tahansa. Tämä johtuu siitä, että kasvaakseen uusi puu tarvitsee tietenkin täsmälleen saman määrän hiiltä, kuin edellinen sen tieltä kaadettu puu. Vielä, jos puusta tehdään esimerkiksi tukkeja tai paperia, tilanne on itseasiassa positiivinen, koska puun kasvaessaan varastoima hiili on nyt muodossa, josta se ei pääse takaisin kiertoon ja sillä välin toinen puu kerää lisää hiiltä ilmakehästä.
Paras keino olisi sekin välittömästi luonnonsuojelijoiden hampaissa ja se on sademetsien puut. Sademetsien puut ovat nimittäin jo olosuhteiden pakosta erittäin nopeakasvuisia. Siinä missä pohjoismainen mänty tai kuusi vaatii 40 vuotta täyteen mittaan kasvaessaan, sademetsän puut tekevät sen alle kymmeneen vuoteen. Oikeilla tekniikoilla olisi varmasti mahdollista tehdä harvennushakkuuta sademetsässä. Yhden puun poistaminen ei aiheuta juurikaan tuhoa, jos onnistutaan jättämään ympärille riittävästi metsää.
Kaikkien maailman huonekalujen valmistaminen tiikistä olisi jo aika tehokas ilmaston lämpenemistä vastustava tekijä, sillä hiilen sitomisen lisäksi, estettäisiin puuaineksen mätäneminen sademetsän pohjalla, joka taas on metaanin tuottaja. Mutta ideologia estää tälläisten keinojen käytön.
Vastaukset 10
Vanhimmat
taas vauhdissa.
Ihan kivaa.
Eipä kaipaa muita kommentteja.
Jos vaan sademetsien tilalle ei tule aavikkoa.
luitko äskeisen tekstin kokonaan?
Kyllä siitä voi olla haittaa ihmiselle lajinakin, ihmislaji voi nimittäin tuhoutua.
Olennaistahan tässä ilmastonmuutoksessa on muutoksen nopeus, johon ekosysteemi ei ehdi sopeutua. Kun lajeja häviää, ovat monet riippuvaisia toisista lajeista ja lisää lajeja häviää. Ihminenkin on yksi niistä häviämisvaarassa olevista.
Vaikka kirjoituksesi olikin paljon faktatietoa sisältävä, on siinä muun muassa alussa olennainen virhe.
>Me emme muuta tässä maailmassa yhtään mitään ilmaston lämpenemisen myötä.<
Kyllä me muutamme. Ja olennaisesti vielä ME IHMISET olemme meneillään olevan kiihtyneen muutoksen takana. Muutamme tasapainotilaa suuntaan, jossa seurauksena on mm. jäätiköiden sulaminen. Kirjoitit itsekin jatkuvasta muutoksesta eri tasapainotilojen välillä. Muutoksella on aina alkuunpaneva tapahtuma(ketju) taustalla. Meneillään olevan kollektiivisen muutoksen taustalta löytyy suurimmilta osin ihminen.
Olet oikeassa sen suhteen, että mikään tasapainotila ei ole sen 'oikeampi', luonnollisempi tai tarkoituksenmukaisempi kuin muutkaan. Ne mielikuvat oikeasta syntyvät vain omissa aivotuotoksissamme.
Otan kuitenkin kantaa joihinkin yksittäisiin tekstistäsi löydettäviin kohtiin, joissa näen ainakin osittain puutteellista ajattelua.
>Ne (sademetsät) luovuttivat suunnattomia määriä metaania ilmakehään ja siten muokkasivat koko planeettaa, tuhoten varmasti miljoonia lajeja edetessään.<
Ilmeisesti käytät aiemmin eläneiden, lukuisten ja lukuisten lajien tuhoutumista perusteluna nykyiselle. Ota kuitenkin huomioon, että tuolloin tapahtuneet muutokset biosfäärimme tasapainotilassa tapahtuivat huomattavasti pitempien ajanjaksojen kuluessa kuin nykyinen meneillään oleva muutos. Puhutaan sadoista tuhansista ellei jopa miljoonista vuosista. Lajeja noilla pitkillä aikaväleillä tosiaan lienee kuollut sukupuuttoon runsain määrin, mutta niin oli myös jäljelle jäävillä lajeilla aikaa sopeutua evoluution myötä uusiin olosuhteisiin niiden muuttuessa hiljalleen.
Tosin on ilmeisesti tapahtunut radikaalejakin muutoksia esimerkiksi maahan törmänneen meteoriitin muodossa, jonka johdosta nopeasti muuttuneiden olosuhteiden seurauksena lajeja katosi roppakaupalla. Vertauskuvallisesti voisi todeta ihmisen nyt jäljittelevän tuota meteoriitin aikoinaan aiheuttamaa nopeaa muutosta, TIETOISENA tekemisistään.
Jälkimmäistä siis VOI ihminen käyttää oikeutuksena nykyisellekin suhteellisen nopealle muutokselle, millä tapaa sinä ilmeisesti ajattelet. Mutta TIEDOSTAVA ihminen VOI myös yrittää hillitä/estää tapahtuvaa muutosta lajien häviämisineen (mm. jääkarhu ja pingviini vaarassa kadota). Asia loppujen lopuksi palautuu siihen, minkä toimin-/elintavan VALITSEMME, mitä me HALUAMME, kuinka päättäväisesti toimimme jne.
>Jokainen laji on tuhoaja, jos sillä on siihen edellytykset. Tasapainoa ei varsinaiseti ole edes olemassa, vaan kaikki lajit taistelevat itselleen.<
Ihminenkin on historiassa ollut varsin pahanlainenkin tuhoaja, mutta toisaalta sillä on ilmeisestikin lajeista ensimmäisenä, toimiaan tiedostavana sellaisena mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja ja päätöksiä omien tavoitteidensa mukaisesti.
>Onko ilmastonmuutos siis luonnollinen?
Kyllä. Ihminen on luonnollinen ja on koko olemassa olonsa muokannut ympäristöään. Mitään kuvitteellista tasapainoa ei koskaan ollut olemassakaan. Kivikirves on entropian kannalta tuhoisa, aivan kuten avolouhos, kyse on vain aste-erosta ja koska kivikirves mahdollisti avolouhoksen, on kyse vain kehityslinjasta ei mistään erosta ihmisen ja luonnon välillä. Ihminen ei ole koskaan erossa luonnosta niin kauan, kun hän voi syntyä ja kuolla.<
Olet oikeassa. Samaan hengen vetoon voimme todeta, että kaikki ihmisten elintavat ovat yhtä 'luonnonmukaisia' keskenään. Niin överiäästi Las Vegasissa elävän miljonäärin kuin myös Kuhmon sivukylällä omavaraistaloudessa, suoraan luonnon antimista elävän 'elämäntapaintiaanin' elintavat. Niilla elintavoilla on vain erilainen vaikutus ympärillä oleviin ekosysteemeihin ja niiden tasapainotiloihin.
Ihmiselle on, kuten jo aiemmin totesin, luonnollista tiedostaa ympärillään tapahtuvia asioita kuten oman toimintansa vaikutusta ympäristöön. Ihmiselle on myös luonnollista tehdä valintoja, joilla se kuuluisa 'ekologinen jalanjälki' on pienempi. Luonnollista on myös se, että ei välitetä toimien vaikutuksesta ympäristöön.
Kyse on siis siitä, mikä tiedostavan ihmisen mieltämistä ja mahdolliseksi näkemistä toiminta- ja elintavoista VALITAAN. Sen suhteen maailmalla käydään taistelua. Tällä hetkellä on ja jo pitkään on ollut voitolla taloudellisen hyödyn priorisoimista korostava toimintapa, joka sekin on vain yksi ihmisen valittavissa oleva toimintatapa.
>Eli ilmaston muutoksesta ei ole haittaa?
Ihmiselle lajina? Ei.<
Onko jostain haittaa, on sekin loppuviimein subjektiivinen mieltämiskysymys. Ilmastonmuutoksen myötä jotkin alueet muuttunevat pitkälti elinkelvottomiksi. Noilta alueilta siten suuntautuisi ihmisvirtaa elinkelpoisille alueille, kuten mahdollisesti myös tänne Suomeen. Ilmastonmuutoksen seurauksena jotkin lajit tulevat näillä näkymin häviämään kartalta.
Edellisetkin ovat mieltämiskysymyksiä sen suhteen, onko niistä haittaa meille. Ja niitä haittoja eivät kaikki ihmiset etsi pelkästään taloudellisista seikoista.
>Voiko sen pysäyttää?
En näe kuinka. Sitä voidaan tietenkin hidastaa.<
Hidastaa kyllä voidaan, jolloin meille jää enemmän pelivaraa ja mahdollisuuksia miettiä uusia toimintatapoja sekä kenties keksiä uusia menetelmiä uhkaavien ongelmien ratkaisemiseen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää yksinkertaisimmillaan jokaiselta ihmiseltä päättäväisyyttä asian suhteen eli omien toiminta- ja elintapojen muuttamisen suhteen. Sen suhteen avoin informoiminen asiasta maailman ihmisille on tärkeää. Sitä en tiedä, millä tavalla Al Gore filmissään asiaa tuo esille, mutta täytyypä käydä katsomassa.
'Puun tuotantoa sademetsissä' osuudesta:
Yksi keino hillitä hiilidioksidipäästöjä on tosiaan viherkasvien ja puiden kasvattaminen tavalla, jossa niihin sitoutuu mahdollisimman paljon hiiltä ja taas mahdollisimman vähän vapautuu kasvihuonekaasuja toiminnan seurauksena.
Edellinen, kaupallisten toimijoiden kannalta varsin oivallinen toimintapa ei kuitenkaan ole ainut tapa hillitä kasvihuonekaasupäästöjä. Sillä todennäköisesti olisi myös luonnon monimuotoisuutta vähentäviä vaikutuksia, jos ko. toimintapa laajamittaiseksi muodostuisi.
Muita ihmiselle ihan yhtä mahdollisia tapoja on energian kulutuksen vähentäminen kulutusta vähentämällä, siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin sekä viherpinta-alan lisääminen maapallolla kohti vaikkapa 50 vuotta sitten olleita määriä.
Erikseen:
>... Mutta ideologia estää tälläisten keinojen käytön.<
Niin, ilmeisesti tarkoitat ko. ideologialla sitä, ettei haluta muuttaa sademetsiä luonnon monimuotoisuutta vähentäviksi "tiikintuotantopelloiksi".
Vastapuolella on ideologia, joka painottaa taloudellisten hyötynäkökohtien tärkeyttä ja priorisoimista. Se on ainakin tällä hetkellä hyvinkin kollektiivisesti voitolla maailmalla.
Asiallista tekstiä, mutta pitää puolustaa muutamaa näkökohtaa.
Totta, mutta vaikka tapahtumaketjun voi tehdä, niin sillä ei ole alkupistettä. Minkä tahansa muutoksen syyn antaa, aina löytyy aiakisempi syy muutoksen syylle. Tästä voi vetää vain johtopäätöksen, että muutos on itseasiassa pysyvä ilmiö.
Otetaan nyt vaikka teollisuus. Teollisuus on seurausta ihmisen erikoistumisesta eri työosiin. Erikoistumisen syyt ovat töiden monimutkaistumisessa. Ensimmäiset erikoistuneet ammatit olivat olemassa jo ennen maanviljelystä ja johtuivat työkalujen monimutkaisuudesta. Ensimmäisiä työkaluja puolestaan ei keksinyt edes ihminen, vaan Australopithecus, jonka ajoilta on löydetty ensimmäiset työkalut.
Onko siis ison etelänapinan syytä, että ilmasto lämpenee? Alkuperäistä syytä ei ole olemassa, on vain muutos.
Mielestäni olet väärässä. Sademetsät olisivat aiheuttaneet tietyn saturaatio pisteen, joka olisi ollut ihan yhtä tuhoisa, kuin ihmisen toiminta ja aivan yhtä äkillinen. Ilmavirtaukset ja merivirrat olisivat muuttaneet suuntaansa aivan yhtä äkkiä, kuin ihmisen toiminnan seurauksena.
On mielestäni pelkkää idealistista kuvitelmaa, että kaikki lajit olisivat 'sopuetuneet'. Paljon luultavampi skenaario on, että lämpötilan saturaatio pisteen saavutettuaan, maailmassa tuli joukkotuho ja vasta sademetsien vallattua uudet alueet, niiden mukana tulleet lajit sopeutuivat hitaasti uusiin alueisiin.
Yksinkertaisesti, jos katkaiset Golf-virran, on aivan sama kestääkö sen katkeamiseen johtava lämpötilannousu 100 vai 100 miljoonaa vuotta. Kun se katkeaa, mursut kuolevat sukupuuttoon, samoin kuin melkein koko arktinen ekosysteemi ja Eurooppan eliöstö.
Ehei. Jos se on aavikkoa, se on Tueregien aluetta, jos se on jäätikköä, siellä asuvat innuitit ja jos se on sademetsää, se on jivero-intiaanien temmellyskenttää. Kansainvaellukset sikeen, tuli mitä tuli, ihmiset onnistuvat aina sopeutumaan olosuhteisiin. Tälläinen sopeutuminen tapahtuu ihmisellä hämmästyttävän nopeasti, koska ns. luontaista elinaluetta ei ole olemassa vaan sopeutuma siirretään kommunikaation välityksellä seuraavalle sukupolvelle. Siis ihmislaji on lähes tuhoutumaton, tapahtui mitä tahansa.
Tätä tarkoitin alkuperäisellä kommentilla. Lajille yksilöllä ei ole mitään merkitystä.
Kyseessä ei ole se. Kyseessä on ns. vihreä ideologia, joka ei koskaan tee mitään eroa todellisuuden ja ideologian välillä. Ajatellaan, että kerätään umpimetsästä tiikkiä vaikkapa helikopterilla. Tietäen sademetsän tavan uusiutua tuollaisen yhden puun reiän ympärillä, tuosta ei olisi mitään haittaa. Valitettavasti olemassa oleva ideologia ei ajattele rationaalisesti. Se räjäyttäisi yrityksen helikopterin ja boikotoisi kaikkia sen tuotteita myyviä liikkeitä. Ja ostaa öljystä tehdyn muovi tuolin, sinänsä egologisen, paitsi että kun se päätyy kaatopaikalle, siitä tulee ongelma.
Tiikinen huonekalu kestää, eikä oikein hoidettuna aiheuta mitään epätasapainoa vaikka sen polttaisi takassa 20 vuoden käytön jälkeen.
"Earth may be at warmest point in 1 million years".
http://today.reuters.com/news/articlenews.aspx?type=newsOne&storyID=2006-09-25T210043Z_01_N25285843_RTRUKOC_0_US-ENVIRONMENT-WARMING.xml&WTmodLoc=Home-C1-TopStories-newsOne-2
>Minkä tahansa muutoksen syyn antaa, aina löytyy aiakisempi syy muutoksen syylle.< ... >Onko siis ison etelänapinan syytä, että ilmasto lämpenee? Alkuperäistä syytä ei ole olemassa, on vain muutos.<
En näe mielekkäänä mennä noin kaus syy-seuraus -suhteiden pohtimisessa sen suhteen, missä piilevät meneillään olevan ilmastonmuutoksen syyt. Emme me syytä - ainakaan kovin usein - henkilön isovanhempiakaan, jos hän on tehnyt murhan. Sen sijaan murhaajan vanhempiin saattaa joku jo arvioivan keilansa kulloinkin kohdistaa.
Mutta totta on, että muutos on yksi 'olevan' perusominaisuus. Se, että onko syytä olemassa vaiko pelkkä muutos, on loppuviimein terminologinen mieltämiskysymys. Kuitenkin fysiikan perusteista ymmärrämme, että muutokseen tarvitaan aina jokin tapahtumaketju, jotka saavat alkunsa voimavuorovaikutuksista. Se puhutaanko siitä sitten muutoksen syynä vaiko muutoksien jatkumona, on terminologinen seikka.
Muutosta tapahtuu siis jatkuvasti. Me ihmiset havaitsemme muutosta ympärillämme ja kykenemme havaintomateriaalin turvin tekemään johtopäätöksiä myös ammoisina aikoina tapahtuneista muutoksista. Pohdimme syy-seuraus -suhteita ja lisäksi meillä on pohdintojemme avittamana kyvykkyys tehdä päätöksiä tulevan varalle.
Ihmisen ja ihmisen varhaismuotojen aikojen saatossa käyttämät työkalut muodostavat nekin tietynlaisen kehitysjatkumon, missä homo sapiensin työkalut ovat kehittyneisyydessä kirkkaasti edistyksellisimpiä. Niiden valmistaminen on vaatinut selvästi eniten älyllisiä kyvykkyyksiä.
Voi siis todeta, että älyllinen kyvykkyyskin muodostaa historian pitkällä kehityskaarella oman kehityskaarensa. Mitä pidemmälle ollaan tultu, sitä enemmän on siirrytty vaistonvaraisesta toiminnasta asioiden tiedostamiseen ja sen pohjalta tehtäviin valintoihin. Nykyihmisellä on siis ilmeisesti kaikkia edeltäjiään suurempi potentiaali oman toimintansa ja sen seurausten tiedostamiseen.
Ihmisen ja edeltäjiensä käyttämien apuvälineiden jatkumoa voi käyttää perusteluna nykyisenkaltaisen ja vallalla olevan kehityksen oikeutukselle. Samalla kuitenkin tiedostamme, minkälaisia seurauksia nykyisellä toiminnallamme on maapallon ekosysteemeihin ja muihin lajeihin. Se, että annammeko näiden tiedostamiemme seurausketjujen vaikuttaa päätöksiimme, onkin keskustelunaiheena ihmisten keskuudessa ja siitä soisin keskusteltavan nykyistäkin enemmän. Olemme taas valinnan paikalla monen asian osalta.
Enpä ole paljon sademetsien muinoisista ja ennustettavissa olevista kehityskaarista kaarista lukenut. Saisinko kuitenkin viittaukset seuraavan tiedon lähteisiin:
"Sademetsät olisivat aiheuttaneet tietyn saturaatio pisteen, joka olisi ollut ihan yhtä tuhoisa, kuin ihmisen toiminta ja aivan yhtä äkillinen. Ilmavirtaukset ja merivirrat olisivat muuttaneet suuntaansa aivan yhtä äkkiä, kuin ihmisen toiminnan seurauksena."
Edellinen kuulostaa varsin erikoiselta. Mistä lähteestä voisin lukea enemmän tuosta?
Ok, oletetaan sitten, että nykyisin telluksella esiintyvät, eri kasvillisuusvyöhykkeiden kasvit ja eläimet ovat kehittyneet omille alueilleen sopiviksi alunperin sademetsien eliöstöstä, mitä ilmeisesti tarkoitit. Kehityskulku ja eliöstön sopeutuminen sademetsistä tundraan on ilmeisesti vienyt geologisissa ajanjaksoissakin pitkän tovin. En ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitit kaikkien lajien sopeutumisen olemisella pelkkää idealistista kuvitelmaa, kun kuitenkin jäljempänä samassa kappaleessa toteat lajien sopeutuneen hitaasti uusiin alueisiin. Evoluutiota on tässä ketjussa tapahtunut aina makrotasolla asti (vaikkapa sademetsän papukaijasta tunturien kiirunaan).
Pitkä on ollut kehityskulku ja lajien sopeutuminen viimein makroevoluution kautta on vienyt todennäköisesti enemmän kuin sata vuotta. Siksipä ei sekään ole aivan sama makroevoluution kannalta, kestääkö Golf-virran vaimenemisen aiheuttava lämpötilannousu 100 vaiko miljoonaa vuotta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kun lajeilla olisi evoluution kautta paremmat mahdollisuudet sopeutua tuleviin olosuhteisiin.
Sekään kun ei ole varmaa, miten arktiselle pallon pohjoisosalle kävisi, jos Golf-virta katkeaisi. Voisi olla, että arktisuus syvenisi entisestään pohjoisilla pallon osilla, kun Golf-virran lämmittävä vaikutus lakkaisi. Kokonaisvaikutuksesta ei siis kovinkaan varmasti voida sanoa. Kaikki teoriat sademetsien kehityskulusta, Golf-virran hiipumisen seurauksista ja muista biosfäärimme prosessien muutoksista ovat nekin loppuviimein luonteeltaan enemmän spekulaatiota kuin totuus. Mitään täysin varmaa voidaan siis harvemmin sanoa. Tämä seikka myönnetään tiedemaailmassa laajalti. Media sen sijaan tekee asioista huomattavasti yksinkertaisempia.
Edelliseen liittyen, epävarmuustekijöiden suuren määrän vuoksi itse en lähtisi tekemään radikaaleja muutoksia biosfäärimme olosuhteisiin. Kyse on siinäkin loppuviimein havaitsevan ja tiedostavan ihmisen omasta valinnasta. Jotkut näkevät toimiemme seurauksissa suuriakin uhkakuvia, toiset taas eivät paljon mitään. JOTAIN vaikutusta toimillamme kuitenkin aina on.
>Tälläinen sopeutuminen tapahtuu ihmisellä hämmästyttävän nopeasti, koska ns. luontaista elinaluetta ei ole olemassa vaan sopeutuma siirretään kommunikaation välityksellä seuraavalle sukupolvelle. Siis ihmislaji on lähes tuhoutumaton, tapahtui mitä tahansa.<
Melkoisen luottavainen ja positiivinen kuva ihmislajin kyvykkyyksistä etenkin kun ottaa huomioon, miten parhaillaan maailmalla toimitaan. Voihan toki noinkin ajatella.
>Kyseessä ei ole se. Kyseessä on ns. vihreä ideologia, joka ei koskaan tee mitään eroa todellisuuden ja ideologian välillä. Ajatellaan, että kerätään umpimetsästä tiikkiä vaikkapa helikopterilla. Tietäen sademetsän tavan uusiutua tuollaisen yhden puun reiän ympärillä, tuosta ei olisi mitään haittaa. Valitettavasti olemassa oleva ideologia ei ajattele rationaalisesti. Se räjäyttäisi yrityksen helikopterin ja boikotoisi kaikkia sen tuotteita myyviä liikkeitä. Ja ostaa öljystä tehdyn muovi tuolin, sinänsä egologisen, paitsi että kun se päätyy kaatopaikalle, siitä tulee ongelma.<
Raakaa asian yksinkertaistamista. Vandalismi kun on varsin pienen porukan toimintatapana. Puhuessasi 'vihreästä ideologiasta' annat ikään kuin ymmärtää, että kyseessä olisi laaja, kaikki ekosysteemien ja eliöstön tuhoamisen estämisen tärkeyttä hiukankin keskimääräistä enemmän painottavat ihmiset yhteenniputtava ajattelumalli, joka siis on kaikille samanlaisena istutettu.
Ja mitä puhut todellisuuden ja ko. ideologian eroista, katsotko, että tuo 'vihreä ideologia' on asettunut vastustamaan kuvailemasi kaltaista yksittäisten puiden sieltä täältä ottamista? Maapallolla vielä 100 vuotta sitten olleista sademetsäalueista luokkaa puolet on hävinnyt. Ryöstöhakkuut eivät kovin suuressa määrin ota lannistuakseen ja melkoinen viipale vuosittainkin maapallon tärkeimmästä hapen lähteestä katoaa. Katsoisin, että 'vihreä ideologia', mitä ikinä se kulloinkin onkaan, on esimerkiksi sademetsien suhteen varsin hyvin tiedostanut realiteetit asettuessaan vastustamaan tällä ja viime vuosisadalla tapahtunutta sademetsien suoranaista hävittämistä.
Kaikkien "vihreästi ajattelevien" niputtaminen samaksi, esimerkiksi muovituoleja suosiviksi ihmisiksi on sekin varsin suurta yksinkertaistusta. Jos joku haluaa minua vihreästi ajattelevaksi kutsua, ok niin, mutta tuo ei päde minuunkaan. Ostan mahdollisimman vähän ja suosin nimenomaan lähellä tuotettuja puutuotteita uutta ostaessani. Jonkin verran olen myös itse tehnyt huonekaluja ja täällä kaupungissa asuessani mm. rakennustyömaiden ylijäämätavarasta. Yksinkertaistavan kuvailusi voi hyvin sanoa olevan kaukana todellisuudesta ja suuresti asioita vääristävä, kenties omien motiiviesi mukaisesti.
Vandalismiin sortumista olen kuullut harjoitettavan myös sademetsiä hakkaavien taholla. Eräs brasilialainen mies on ottanut elämäntehtäväkseen laittomien hakkuiden ilmoittamisen viranomaisille. Hänellä muuten on tähän tehokkaana apuvälineenä käytössään helikopteri. En edes tiedä, onko mies hengissä enää, sillä katsomassani dokumentissa eräs mies kertoi tietävänsä tuon laittomuuksien paljastajan murhaamista suunniteltavan. Vandalismia sekin.
Kirjoitit aloituksessa
"Kaikkien maailman huonekalujen valmistaminen tiikistä olisi jo aika tehokas ilmaston lämpenemistä vastustava tekijä, sillä hiilen sitomisen lisäksi, estettäisiin puuaineksen mätäneminen sademetsän pohjalla, joka taas on metaanin tuottaja"
eli puhuit keskustelussa tärkeäksi osaksi nousseesta tiikistä ja siitä valmistetuista tuotteista hiilen sitojana. Tässä kuitenkin kirjoitat
"Tiikinen huonekalu kestää, eikä oikein hoidettuna aiheuta mitään epätasapainoa vaikka sen polttaisi takassa 20 vuoden käytön jälkeen"
Ymmärrät varmaan, mistä ristiriidasta on kyse. Varsin väliaikainen on sinunkin ehdottamasi ratkaisu hiilen sitomiseen ilmakehän kiertokulusta.
>>Emme me syytä - ainakaan kovin usein - henkilön isovanhempiakaan, jos hän on tehnyt murhan>En ihan ymmärtänyt, mitä tarkoitit kaikkien lajien sopeutumisen olemisella pelkkää idealistista kuvitelmaa, kun kuitenkin jäljempänä samassa kappaleessa toteat lajien sopeutuneen hitaasti uusiin alueisiin.>Siksipä ei sekään ole aivan sama makroevoluution kannalta, kestääkö Golf-virran vaimenemisen aiheuttava lämpötilannousu 100 vaiko miljoonaa vuotta. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kun lajeilla olisi evoluution kautta paremmat mahdollisuudet sopeutua tuleviin olosuhteisiin.
Sekään kun ei ole varmaa, miten arktiselle pallon pohjoisosalle kävisi, jos Golf-virta katkeaisi. Voisi olla, että arktisuus syvenisi entisestään pohjoisilla pallon osilla, kun Golf-virran lämmittävä vaikutus lakkaisi. Kokonaisvaikutuksesta ei siis kovinkaan varmasti voida sanoa. Kaikki teoriat sademetsien kehityskulusta, Golf-virran hiipumisen seurauksista ja muista biosfäärimme prosessien muutoksista ovat nekin loppuviimein luonteeltaan enemmän spekulaatiota kuin totuus.>Raakaa asian yksinkertaistamista. Vandalismi kun on varsin pienen porukan toimintatapana.>"Tiikinen huonekalu kestää, eikä oikein hoidettuna aiheuta mitään epätasapainoa vaikka sen polttaisi takassa 20 vuoden käytön jälkeen"
Ymmärrät varmaan, mistä ristiriidasta on kyse. Varsin väliaikainen on sinunkin ehdottamasi ratkaisu hiilen sitomiseen ilmakehän kiertokulusta.
jep jep. niin, fossiiliset polttoaineet syntyivät miljoonien vuosien aikana, ei yhdellä rykäyksellä. nyt vapautamme niihin sitoutuneen hiilen vuosikymmenissä! joten muutos voipi olla liian raju. luonto kyllä sopeutuu muutokseen, jos se on tarvittavan hidas. toki on ollut rajuja muutoksiakin ja sukupuuttoaaltoja, mutta ihmisen aiheuttamat sukupuutot ovat ennätysvauhdikkaita luonnon vauhtiin nähden.
ihmisellä on suunnaton valta päättää koko maapallon tulevaisuudesta. me pystymme hyvin helposti tuhoamaan jokaikisen eliön - ihmiset myös - mitä maa päällään kantaa jos vain jatkamme samaan tahtiin kuin nyt.
juup, ei maapallo ole koskaan ollut täysin vakaassa tilassa pitkiä aikoja. muutos on luonnollista, sehän on ihan perusbiologiaa. ainoa kysymys on se, että onko planeettamme elinkelpoinen, jos se ei pysty vastaamaan aiheuttamiimme muutoksiin? vaikka ihminen on osa luontoa ja tällä perusteella kasvihuoneilmiön voimistuminen olisi luonnollinen ilmiö, niin pitäisi miettiä että onko järkevää ihmisen kannalta tehdä näitä muutoksia.
eihän ilmastonmuutoksella ole paskankaan väliä, jos mietitään vain sitä, että voiko luonto siitä selvitä. mutta nopea ilmastonmuutos aiheuttaisi sellaiset vahingot ihmisille, että elämästä tulisi aika vaikeaa, esim. maatalouden muutokset, äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen.
tuossa päiväntasaajasepustuksessa on yksi olennainen virhe. ei se auringonvalo mihinkään lisäänny päiväntasaajalla, vaikka kuinka paistaisi. ja päiväntasaajaa ympäröivien alueiden lämmön lisääntyminen ei kai ole ihan itsestäänselvää. lämmön jakautuminen maapallolla on vähän monimutkaisempi juttu. sitä ei tietääkseni yksikään tiedemies pysty ennustamaan edes kohtalaisella tarkkuudella, että mitkä alueet lämpenevät ja mitkä eivät. ja ne jotka väittävät tietävänsä, ovat aikamoisia huijareita.
käsittääkseni viherpiipertäjät vastustavat sademetsien ja muiden metsien hakkuita siksi, että ne ovat tiettyjen eliölajien elinympäristö ja jos ne hakattaisiin, biodiversiteetti vähenisi. ovathan metsät toki myös hiilivarasto. mutta eivät ne tuota kuin pienen osan maapallon hapesta. happea syntyy ihan kemiallisestikin. happea olisi nyt maapallolla, vaikka täällä ei olisi yhtäkään eliötä. toinen merkittävä hapen tuottaja on merten levät. sademetsien monimuotoisuus on hyvin vähän hyödynnetty taloudellinen resurssi. sieltä voitaisiin saada uusia lääkkeitä, raaka-aineita ja ravintokasveja. Sademetsät ovat olennainen geenipankki, sillä nykyajan viljelykasvien geneettinen monimuotoisuus on aikalailla rappiolla, ja uusia "hyviä" geenejä voitaisiin löytää sademetsistä. joten vaikka ei ajattelisi muuta kuin rahaa, voisi kannattaa sademetsien suojelua.
yksittäisten puiden hakkaaminen metsästä on aika vaikeaa ja taloudellisestikin kannattamatonta. mutta jos keksit toimivan systeemin, niin kerro se ihmeessä viimeistä yksityiskohtaa myöten!
ja jos niitä puita vaan otetaan metsästä, mutta ravinteita ei palauteta takaisin metsään, niin tällainen systeemi ei loppujen lopuksi toimi. puuta ei voida saada loputtomasti, vaan sen on biologisesti hajottava jolloin se hiilidioksidi palautuu takaisin kiertoon.
ja olis juu ihan kiva jos et leimaisi kaikkia ympäristöasioista kiinnostuneita hörhöiksi. Toki niitä hörhöjäkin on paljon, mutta monet ympäristöasioiden edistäjätkin inhoavat hörhöjä, jotka eivät aja asioita joista olisi oikeasti hyötyä ympäristölle. Mutta helposti ympäristönsuojelu menee "hörhöilyksi" kun monet niitä ajavat ovat muutenkin kiinnostuneita luonnosta jne. joten tunteet tulee peliin väkisinkin.
varmasti omissa tiedoissanikin on puutteita, joita en edes tajua, mutta mä yritän koko ajan oppia lisää.