en tajua miks en voi vaan syödä normaalisti lihomatta...aina ku en tarkkaile painoo, lihon heti...en jaksa...oon tajunnu et en mä halua olla kovin laiha, riittäis et laihtuisin 6 kiloo...mutta oon painanu 6 kiloo vähemmän ja pidin itteäni sillonki läskinä...en tajua itteäni, ku mussa on kaks puolta, toinen on tyytyväinen ja pidän itteeni kauniina ja toinen puoli haluaa olla sairas ja vihaan itteäni...kuulostan varmaan idiootilta, mut niin se vaan on.
kuitenki haluan yli kaiken olla terve.
haluisin hakee apua, mutta en pysty puhuun, paitsi sillon ku juon :) ja sit on nii säälittävää selittää jotain oksentelusta, ku enhän mä tavallaan oo sairas, tai oon. mutta oon päättäny kuitenki et jos on viel terveystarkastus
nii puhun, mut toisaalta sille akalle en haluis puhuu mitään...se suunnilleen lässyttää...mut en jaksais enää päivääkään mun elämää...en enää halua oksentaa joka päivä...mä tiiän et mun on pakko lopettaa, pelottaa vaan et saako mikään tätä loppuun...
ennen ajattelin et sitte en enää oksenna ku saan miehen ja tiiän et joku pitää mua kauniina, mut nyt tiiän et oon ihan kaunis miesten silmissä ja et kelpaan ainaki fyysisellä tasolla...ja ei tää loppunu, nii mikä sit sais tän sairauden pois...ehkä se sit vaan on se laihutus, en mä muutakaan keksi...
onko muilla samoja ajatuksii? onko mitään juttuja mikä sais oksentelun loppuun?
kiva jos joku kommentois ja kertois jos on sama tilanne...ja sit viel oon ihan sekasin ajatuksesta et mitä jos mä oikeesti sekoon? siis en haluu tulla hulluks tai erakoks...
vielä ainaki oon ilonen ja sosiaalinen, mut jos sitä sit vaan yht´äkkii pimahtaa....pelottavaa...
kuitenki haluan yli kaiken olla terve.
haluisin hakee apua, mutta en pysty puhuun, paitsi sillon ku juon :) ja sit on nii säälittävää selittää jotain oksentelusta, ku enhän mä tavallaan oo sairas, tai oon. mutta oon päättäny kuitenki et jos on viel terveystarkastus
nii puhun, mut toisaalta sille akalle en haluis puhuu mitään...se suunnilleen lässyttää...mut en jaksais enää päivääkään mun elämää...en enää halua oksentaa joka päivä...mä tiiän et mun on pakko lopettaa, pelottaa vaan et saako mikään tätä loppuun...
ennen ajattelin et sitte en enää oksenna ku saan miehen ja tiiän et joku pitää mua kauniina, mut nyt tiiän et oon ihan kaunis miesten silmissä ja et kelpaan ainaki fyysisellä tasolla...ja ei tää loppunu, nii mikä sit sais tän sairauden pois...ehkä se sit vaan on se laihutus, en mä muutakaan keksi...
onko muilla samoja ajatuksii? onko mitään juttuja mikä sais oksentelun loppuun?
kiva jos joku kommentois ja kertois jos on sama tilanne...ja sit viel oon ihan sekasin ajatuksesta et mitä jos mä oikeesti sekoon? siis en haluu tulla hulluks tai erakoks...
vielä ainaki oon ilonen ja sosiaalinen, mut jos sitä sit vaan yht´äkkii pimahtaa....pelottavaa...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Viestistäsi välittyy, että olet ahdistunut mutta haluat parantua. Syöminen on juomisen ohella sinulle keino hallita ja säädellä ahdistuneisuutta, mutta pitemmän päälle molemmat aiheuttavat vain lisää ahdistuneisuutta.
Ahdistuneisuuteen auttaa psykoterapia ja myös hyviä lääkkeitä on saatavilla. Toisille voi riittää asioiden purkaminen hyvän ystävän kanssa ja myös kirjoittaminen, piirtäminen tai muu itsensä ilmaiseminen on hyväksi.
Syöminen normalisoituu, kun ahdistuneisuus vähenee. Kannattaa siis hakea apua ahdistuneisuuteen, eikä kiusata itseään painon kanssa suuntaan tai toiseen. Paino ei ratkaise vaan se, että on tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Jos riittävän alhainen paino tekisi onnelliseksi ja tasapainoiseksi, niin miksi sitten anorektikotkin vain jatkavat ja tulevat sitä sairaammiksi, mitä enemmän paino laskee?
Apua saat omasta terveyskeskuksesta ja mielenterveystoimistosta. Myös KELA tukee nuorten psykoterapioita, koska nuorten hoitaminen todella kannattaa ja tulokset ovat yleensä hyviä.