Olipa taas tänään 5 eri tilannetta jossa keveemmän-kaluston ohjastaja aiheutti vaaraa muille ja itselleen.
Miksi ei ohiteta kun se olisi mahdollista? Miksi pitää odottaa vastaantulijaa sekä ohituskiellon alkamista? Miksi pitää lähteä kokeilemaan "alitehoisella" autolla ohitusta,sellaiseen väliin ettei tehokkaallakaan meinaisi ehtiä? Ja sitten sen "räpellyksen" jälkeen,jäädä hidastelemaan ohitettujen eteen?
Vammalassa punainen paketti-auto olisi törmänny vastaantulleeseen henkilö-autoon..
Liedossa leveäkaista-tiellä valkoinen Mersu(123)-korinen meinasi törmätä vastaantulleeseen paketti-autoon joka myös oli ohittamassa.. Kumpikin ajoi vastaantulioiden kaistalla,vaikka olisivat sopineen omallekin puolelle. No ohitettavat taas jarruttivat ja näin antoivat tilaa..
Se V70 Volvo joka ohitti täysperää henkilö-autojen vastaantullessa,jotka molemmat jarruttivat estääkseen joutumasta onnettomuuteen.. Tämä oli 10-tiellä.
Ja pari muuta tapausta jotka kuului jokapäiväisiin "nähtävyyksiin". Yrittävät lähteä ohitukseen,mutteivat uskalla. Ajetaan puoli-autoa vastaantulioiden kaistalla,vastaantulioista välittämättä.
Olisi meille jokaiselle turvallisempaa liikkua jos sellaiset henkilöt jotka PELKÄÄVÄT ohittamista,jättäisivät sen tekemättä kokonaan. Ohittaminen on aina riski. Ihmiset jotka sitä pelkäävät,tekevät sen useasti väärään aikaan tai väärässä paikassa. Ja syntyy vaaratilanteita. Josta selviää kun vastapuoli on taidokkaampi kuin tämä "pelkuri". Mitä jos vastapuoli on yhtä huono kuljettaja kuin "pelkuri"??
Sen me luemme uutisista.
Onnekkaita ohituksia niille jotka sen TAIDON taitavat!
Miksi ei ohiteta kun se olisi mahdollista? Miksi pitää odottaa vastaantulijaa sekä ohituskiellon alkamista? Miksi pitää lähteä kokeilemaan "alitehoisella" autolla ohitusta,sellaiseen väliin ettei tehokkaallakaan meinaisi ehtiä? Ja sitten sen "räpellyksen" jälkeen,jäädä hidastelemaan ohitettujen eteen?
Vammalassa punainen paketti-auto olisi törmänny vastaantulleeseen henkilö-autoon..
Liedossa leveäkaista-tiellä valkoinen Mersu(123)-korinen meinasi törmätä vastaantulleeseen paketti-autoon joka myös oli ohittamassa.. Kumpikin ajoi vastaantulioiden kaistalla,vaikka olisivat sopineen omallekin puolelle. No ohitettavat taas jarruttivat ja näin antoivat tilaa..
Se V70 Volvo joka ohitti täysperää henkilö-autojen vastaantullessa,jotka molemmat jarruttivat estääkseen joutumasta onnettomuuteen.. Tämä oli 10-tiellä.
Ja pari muuta tapausta jotka kuului jokapäiväisiin "nähtävyyksiin". Yrittävät lähteä ohitukseen,mutteivat uskalla. Ajetaan puoli-autoa vastaantulioiden kaistalla,vastaantulioista välittämättä.
Olisi meille jokaiselle turvallisempaa liikkua jos sellaiset henkilöt jotka PELKÄÄVÄT ohittamista,jättäisivät sen tekemättä kokonaan. Ohittaminen on aina riski. Ihmiset jotka sitä pelkäävät,tekevät sen useasti väärään aikaan tai väärässä paikassa. Ja syntyy vaaratilanteita. Josta selviää kun vastapuoli on taidokkaampi kuin tämä "pelkuri". Mitä jos vastapuoli on yhtä huono kuljettaja kuin "pelkuri"??
Sen me luemme uutisista.
Onnekkaita ohituksia niille jotka sen TAIDON taitavat!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ohitusta voi myös helpottaa. Minua harvoin ohitetaan maanteillä tai motareilla reippaan ajotyylini takia, mutta tällaisiakin henkilöitä löytyy. Annan aina tilaa ohittajalle! Pieni ohjausliike tien oikeaan reunaan, ja ehkä tilanteeseen sopiva, hetkellinen vauhdin alennus. Siinä voi arvoisa ohittaja ajaa vaikkapa samalla kaistalla kuin minä ilman mitään riskiä.
Saankin usein käsienheilautuksia ripeästä tilannetajustani liikenteessä, ohitustilaa antaessani. Tämä on merkki ainoastaan siitä, että kaltaisiani ei ole tarpeeksi, ja tilan antaminen tuntuu erityiskohteliaisuudelta. Käykääpä Ruotsissa taasen..
Suomessa kun tuo ohitus tahtoo olla niin punainen vaate jästipäisille autoilijoille, eritoten nysväreille. Hinkutetaan milloin keskiviivaa maantiellä tai ohituskaistaa motarilla. Totta kai ohittaminen vaatii enemmän, kun edelläsi oleva yrittää sitä estellä!
Auttaa liikenteessä. Nopeimmalle tilaa pitää aina suoda. Koska itsekin on useasti nopeempi toisia. Konginkankaan onnettomuuden "jälkipeleissä" saatiin lukea kaikenlaista "paskaa" jonka jälkeen lopeti ohitus-merkin antamisen. Ei minullekaan kukaan -merkkiä anna. Enkä tarvitsekkaan. Ammatti-kunnan kesken se vielä toimii jotenkin.
Ruotsissakin ajaneena voin sanoa että,liikenne on parempaa ja miellyttävämpää kuin meillä täällä. On paremmat tiet,ihmiset ovat ystävällisempiä liikenteessä. Parempia-autoja enemmän jne jne.
Kateus on suuri syy Suomalaisten huononevaan liikenteeseen. Itse ei uskalleta,jota ei sitten suoda toisellekkaan. Varsinkaan jos sillä on "parempi" auto. Tai isompi. Suuriosa Suomalaisista on "juntteja" omaan napaantuijottelijoita. Tosin tää yhteiskunta opettaa sellaiseksi koulusta lähtien. Joten pelkästään yksilöä ei voi syyttää. Sellaiset yksilöt jotkaa omaa itsenäisen ajattelun eivätkä tarvitse "asiantuntijoita" joka-asiaan arkielämän askareissa. He erottavat oikanmukaisuuden väärästä. Ja kyseenalaistavat "massa-opetuksen" tieto-tulvan joukosta.
Ohittaminen on "tekniikka-laji" jossa voima on hyvänä apuna. Ja sitä ei opita kouluissa,suomi24ssa,lehdistä,televisiosta,eikä linja-auto pysäkeillä...
Nykyään on vallaan ohitella risteyksissä,ohituskiellon alkaessa,ja vastaantulioiden lähestyessä. Ja vielä heikkotehoisilla"Taunuksilla".. Eivät ohita kun se olisi hyvä tehdä. Vaan heti silloin kun se ei ole suotavaa. Luottavat varmaan siihen että,muut kyllä väistää?? Kuten kerroin eilisessä kirjoituksessani.
Ohittamisiin...
Ohitukseen tarvitsevat tehokasta autoa vain ne jotka eivät osaa ohittaa. Osaava kyllä pystyy ohittamaan turvallisesti sillä vanhalla Taunuksellakin.
Sillä, että roikutaan kilometritolkulla kymmenen metrin päässä takapuskurista aiheutetaan vaan turhaa stressiä edessä olevalle, vaikeutetaan omaa ohitusta, ja luodaan tarve tehokkaalle autolle. Rekan ohituskin on paljon helpompaa kun pitää siihen vähän väliä. Tulevat ohituspaikat näkee paremmin, ei tarvitse käydä vastaantulijoiden kaistalla kurkkimassa ja kun näkee että kohta on tilaisuus, voi hyvissä ajoin painaa pedaalin lattiaan ja nopeus on pitkästi toisella sadalla jo silloin kun siirtyy vastaantulijoiden kaistalle.
Perseessä roikkuva tehokkaalla autolla ajava yleensä siirtyy keskiviivalle kurkkimaan, vasta kun vastaantulijoita ei ole hetkeen näkynyt, ja vaihtaa kaistaa sekä polkaisee kaasua jos näkee ettei vatsaantulijoita ole. Siinä tulee helposti virhearvioita kun päätös pitää tehdä nopeasti. Samaaan aikaan kun se tehokkaalla autolla ajava perseennuuhkija vasta aloittaa rekan ohitusta, olisi heikkotehoisella Taunuksella ajava ennakoiva kuski jo vetoauton rinnalla.
Teoriassa se olisi näin kun kerroit. Mutta totuus on aivan muuta. Tehokkailla loisto-autoilla kulkevat ajavat esittämälläsi tavalla. Ainoastaan kyvyttömät ja heikkotehoisilla-ajavat roikkuvat "persiissä". Ja ohittelevat siellä missä se ei olisi suotavaa.
Tästä olenkin jo kertonut ja en toista aiemmin kirjottamaani.
Itselläni on kaksi eri tehoista autoa jolla heikommalla ohitus kestää pitemmän aikaa kun etäältä hakee vauhtia. Ja jos tällä on moduuli-mittaisen yhdistelmän ohitettua nopeutta 110-120km/h,on sillä tehokkaammalla 140-150km/h kun palaa kaistalleen takas. Ohitukseen lähettäessä nopeus osapuilleen sama. Ja välimatka ohitettavaan. Ja sillä tehokkaamalla ei tarvii tunkea jonoihin väkisin. Vaan ne hoidetaan kerralla koko jono. Ei tule jarrutuksia kellekään. Tuntiessa maamme teitä tiedän missä ohittaa ja millä tavalla,riippuen montako on ohitettavana. Ja lähestyessä jo hitaampia,alkaa suunittelu. Mikään ohitus ei tule yllättäen,kuten esitit.. Ohittaminen on tekniikka-laji,kuten olen kertonut.. Jossa voima on hyvänä apuna.
Kun ajaa suurimmanosan elämästään niillä Taunuksilla,oppii tämän ohitus-tekniikan. "sen minkä tehoissa häviää,se hanskalla paikataan"!
Kun on ikänsä ajanut takavetoisella,ei ole ongelmia talvella. Samoin kun se miten on joutunut ajamaan Taunuksilla ja nyt paremmilla.
Menneellä viikolla oli muutama joilla ei sitä tehoa ollut ohituksiin ja vaaransivat ohitettavat. Tosin tekivät sen väärissä paikoissa. Eivät ohittaneet silloin kun sitä tehoa ei olisi tarvittu.
Ohittaminen on aina riski.
"Ruotsissakin ajaneena voin sanoa että,liikenne on parempaa ja miellyttävämpää kuin meillä täällä. On paremmat tiet,ihmiset ovat ystävällisempiä liikenteessä. Parempia-autoja enemmän jne jne."
Ruotsissa ollaan sitten piakkoin ilmeisesti havahtumassa myös autoteillä (ja autojenkin kohdalla) samaan ongelmaan kuin suojateidenkin kohdalla, liiallinen turvallisuudentunne. Olisiko tämä syynä Ruotsin huimaan kolari- ja loukkaantuneiden määrään? Suomeen verrattuna Ruotsihan on miltei kehitysmaa tässä kohtaa.
Tämä: "Olisiko tämä syynä Ruotsin huimaan kolari- ja loukkaantuneiden määrään? Suomeen verrattuna Ruotsihan on miltei kehitysmaa tässä kohtaa."
Ei ne nyt niin huimia ole, eikä oikein kehitysmaakaan.
Täällä kerrotaan liikenneonnettomuuksien määristä: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3300004-v-04liikenneonnettomuudet2003.pdf#search=%22liikenneonnettomuudet%20ruotsissa%22
"Suomessa tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärä eri tilastojen mukaan vuosina 1993–2003.
Suomi Ruotsi Norja Tanska"
Tuolta sivu 26 ja kuva 1.
Talviliikenteen vertailua täällä: http://www.lintu.info/lintu_SUORUO_FIN.pdf#search=%22liikenneonnettomuudet%20ruotsissa%22
"Tutkimuksen perusteella voidaan lisäksi todeta, että eri talvikelien
onnettomuusriskien ero maiden välillä on pienempi kuin aiempien
tutkimusten perusteella on luultu. Talvikelien suhteellinen riski on
Suomessa sama tai hieman korkeampi kuin Ruotsissa."
Jossain oli vielä lisäksi tilasto liikenneonnettomuuksien määristä (ei pelkkien kuolleiden laskemista) maittain asukaslukuun suhteutettuna ja kyllä Ruotsi oli Suomea parempi, mutta en nyt sitä tähän ehtinyt löytämään.
Tilastoinnit on sitten vielä oma lukunsa, Suomessa esimerkiksi:
"Tilastojen peittävyys
Poliisi
• Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta peittävyys on 100 %.
• Henkilövahinkoon johtaneista liikenneonnettomuuksista poliisin
tietoon tulee18 %. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja.
• Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista
polkupyöräilijöistä.
• Puutteellisuudet johtuvat lähinnä siitä, että onnettomuudet eivät tule
poliisin tietoon.
• Puuttuvista loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista valtaosa
on lieviä loukkaantumisia, sillä tieliikennelaki velvoittaa
ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku on
loukkaantunut vakavasti.
• Syy siihen, ettei onnettomuuksia ilmoiteta poliisille, on valtaosassa
onnettomuuksia vahinkojen pienuus ja korvauksesta sopiminen."
Tuo ensimmäinen linkkisi vei Suomen tilastoon vuodelta 2003, enkä pikaisella lukemisella löytänyt siitä mitään tietoa Ruotsista. Sivulla 26 on kuvat 5 ja 6. Mutta...
Vuonna 2003 kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli Ruotsissa 18635, joissa loukkaantuneita oli 27103.
Samana vuonna Suomessa tapahtui 6907 kuolemaan tai loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta, ja niissä loukkaantui 9088 henkilöä.
Eli loukkaantuneita oli liki kolminkertainen määrä, vaikka asukaslukujen suhde on alle kaksi. Onnettomuuksien määrissäkin suhdeluku on yli 2,5.
2003 oli huono vuosi ainakin Ruotsissa, mutta tässä linkkejä, joista jokainen voi poimia tietoa pidemmältä aikaväliltä. Ja sieltä löytyy myös tilastointiperusteet.
http://www.vv.se/templates/page3wide____2068.aspx
http://www.liikenneturva.fi/fi/tilastot/liitetiedostot/Tieliikenneonnettomuudet_2005.pdf
Sivulla 26 ja kuva 1. Selaa taaksepäin, jos olet kuvissa 5, tai 6. Ei kannata tuijottaa niitä "vääriä" sivunumerointeja.
Eli dokumentin sivunumero on 24. (Siellä sivujen yläreunassa on "väärä" sivunumerointi, kun kaikki selaimet eivät näytä noita "oikeita" sivunumeroita.) Toivottavsti nyt olen oikealla sivulla...
Tosin kuvassa 1 (kaksi kaaviota) on edelleen vain Suomen tilastoa. Kuvassa 2 puolestaan on piirrettynä kuolleet/100000asukasta pohjoismaissa, kun minä kyselin loukkaantumisonnettomuuksista. Ja sehän onkin ollut selvää, että Ruotsissa kuolee suhteellisesti vähemmän liikenteessä kuin Suomessa. Mistä tämä epäsuhta kuolleet/loukkaantuneet sitten syntyy, on vieläkin epäselvää.
Siis kuva 2, no löytyi kuitenkin. Niissä onnettomuuksissa on tietty prosenttiluku kuolemaan johtaviin tapauksiin kaikista onnettomuuksista. Jos se poikkeaa vaikkapa Ruotsissa huomattavasti Suomen vastaavasta, niin yksi syy voi olla vaikka sekin, että vahinko on tekaistu. Pohjolan riskiraportista löytyi seuraavaa:
"Ruotsissa ja Norjassa henkilövahinkope-
tokset ovat jo muutaman vuoden ajan ol-
leet vakuutusyhtiöiden tutkintaorgani-
saatioiden erityistarkkailussa ja erityisesti
liikennevahinkojen - todellisten tai kek-
sittyjen - yhteydessä aiheutuneet vammat
ovat tekotapana työllistäneet vakuutuset-
siviä."
Sitten: http://www.pohjolansanomat.fi/teema/paakirjoitus/2319324.shtml
"Suomen teillä sattuu suhteellisesti ottaen huomattavasti enemmän liikenneonnettomuuksia ja erityisesti vakavia sellaisia vaikkapa Ruotsiin verrattuna."
Joitain tilastoja tuonkin kirjoittaja lienee tutkinut?
Tilastoinneissaakin voinee olla eroja, kuten ministeri puheessaan toteaa: "...määrä todellisuudessa on vieläkin suurempi, sillä välttämättä esimerkiksi kevyenliikenteen onnettomuudet eivät tule yhtä hyvin poliisin tilastoimiksi kuin auto-onnettomuudet"
Lisäksi mainitaan tavoitteeksi saavuttaa liikenneturvallisuudessa Ruotsin ja Norjan taso.
Ja onhan sekin mahdollista, että onnettomuudet ovatkin ihan oikeita, mutta ne ovat suomalaisten aiheuttamia. Ja jopa ihan tarkoituksella ajettuja Ruotsin onnettomuustilastojen tärvelemiseksi. Tai että suomalaiset ilmoittelevat Ruotsissa noita tekaistuja onnettomuuksia.
Kannattaa lukea vielä uudelleen noiden molempien tilastointiperiaatteet. Uskotko aidosti, että n. kolmasosa loukkaantuneista ei olisikaan ollenkaan loukkaantuneita? Voikohan samaa suhdelukua noudattaa myös Suomen tilastoja lukiessa?
"Joitain tilastoja tuonkin kirjoittaja lienee tutkinut?"
Aivan varmasti. Kysehän on juuri tuosta linkittämästäni tilastosta, jossa vakavat onnettomuudet takoittavat samaa kuin kuolonkolarit. Vai onko sinulla tiedossa jokin suomalaisten onnettomuuksien tilasto, jossa loukkaantuneita olisi jaoteltu ruotsalaisten tilastojen tapaan?
"Lisäksi mainitaan tavoitteeksi saavuttaa liikenneturvallisuudessa Ruotsin ja Norjan taso."
Tässäkin tuo liikenteen asiantuntija viittaa juuri kuolonuhrimääriin.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-731w.htm
"Loukkaantumisiin tai kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet eräissä Euroopan maissa 1000 asukasta kohti vuonna 1990 sekä kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet EU-maissa 1000 asukasta kohti vuonna 1996 :"
1990 1996
Ruotsi 2,0 0,67
Suomi 2,1 0,94
Norja 2,0
Tilasto on jo jonkin verran vanha, mutta suuntia antaa ja Ruotsihan on keskikaiteellistanut teitä ja rakentanut hirviaitoja paljon noista ajoista. Jalankulkijoiden turvallisuuteen on myös kiinnitetty huomiota.
"Kysehän on juuri tuosta linkittämästäni tilastosta, jossa vakavat onnettomuudet takoittavat samaa kuin kuolonkolarit."
Eipä tuolla sanottu mihin tilastoon viitataan.
"Suomen teillä sattuu suhteellisesti ottaen huomattavasti enemmän liikenneonnettomuuksia ja erityisesti vakavia sellaisia vaikkapa Ruotsiin verrattuna."
Tuossa puhutaan sekä liikenneonnettomuuksista, että myös vakavista sellaisista.
"Tässäkin tuo liikenteen asiantuntija viittaa juuri kuolonuhrimääriin."
Ruotsin ja Norjan tason saavuttaminen mainitaan muuallakin kuin tuossa "liikenteen asiantuntijan" puheessa, eikä niissä mainita mitään kuolonuhrimääristä, vaan turvallisuustasosta yleensä.
"1990 1996
Ruotsi 2,0 0,67"
Jotain hämärää tuossa on (pilkkuvirheen lisäksi, 1996:n lukeman voisi olettaa olevan esim 0,067). Jos noita lukemia vertaa noihin Vägverket:n taulukoihin, niin sen mukaan Ruotsin väkimäärä on vähentynyt kuudessa vuodessa 1,3miljoonalla?? Jos väkimäärä oletetaan samaksi kuin 1990, niin silloin tuo lukema olisikin n. 0,057. Missä vika?
"Tilasto on jo jonkin verran vanha..."
Tämä pitää paikkansa. Kun Suomessa henkilövahinko-onnettomuudet ovat vähentyneet tuosta 15 vuodessa n 30%, niin Ruotsissa ne ovat vielä lisääntyneet samana aikana yli 5%. Suomessa tosin tuo 1990 edustaa yhtä huippua, kun onnettomuusmäärät olivat kasvaneet ennen laskusuuntaa samalle tasolle kuin 1970-luvun puolivälissä. Siten tuo prosenttilukema näyttää Suomen kohdalla ehkä tavallista paremmalta, "mutta suuntia antaa"...
http://www.stat.fi/til/ton/ton_2005-05-24_laa_001.html
"Huomattava muutos tilastoinnissa tapahtui 1978, jolloin loukkaantumisiksi ei katsottu enää mustelmia, naarmuja ym., joista ei aiheudu hoitoa. Määrittelymuutos vähensi loukkaantuneitten määrää lähes 30 prosenttia."
"Tilasto kattaa kuolemaan johtaneet onnettomuudet sataprosenttisesti. Peittävyys kontrolloidaan kuolinsyytodistusten avulla.
Peittävyys on henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien osalta noin 20 prosenttia. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneissa polkupyöräilijöissä. Puutteellisuudet johtuvat siitä, etteivät onnettomuudet tule poliisin tietoon. Puuttuvista loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista valtaosassa on vain lieviä loukkaantumisia, sillä tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku on loukkaantunut vakavasti."
"Poliisi siirtyi käyttämään uutta tietojärjestelmää vuonna 1995. Siihen siirtyminen on aiheuttanut ongelmia onnettomuus- ja loukkaantumislukujen vertailussa. Tiedonkeruussa tapahtunut muutos ei vaikuta vertailukelpoisuuteen kuolemantapausten osalta..."
Eli jos se peittävyys on henkilövahinkoihin johtaneissa onnettomuustilastoissa Ruotsissa suurempi, niin sehän voi muuttaa asiaa huomattavasti ja vertailussa peittävyyserot pitäisi tietysti huomioida.
Ja lainaamaasi tekstiä seuraa heti perässä vielä tämä (jonne asti et malttanut lukea tai tarkoituksella jätit sen pois):
Vuodesta 2003 lähtien tilastoon on lisätty vielä tietoa mm Tiehallinnon aineistosta, erilaisten rikosnimikkeiden sekä eri hakutoimintojen avulla. Tämä on lisännyt loukkaantuneiden määrää n. 8%, ja henkilövahinko-onnettomuuksia n. 9%. (Onpa vaarallista muutella noita tilastointiperusteita...)
Eipä ollut tarvetta liittää tuohon enää muuta. Tuli jo tarpeeksi selväksi, että ei voi väittää, että Ruotsissa sattuisi suhteutettuna enemmän liikenneonnettomuuksia kuin Suomessa. Todellisuudessa niitä voikin sattua vähemmän ja todennäköisesti sattuukin.