Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen näyttävät edelleen olevan täsmälleen samalla linjalla, mitä tulee ensi vaalikauden hallitusvaihtoehtoihin. Katainen nimittäin vahvisti tänään TV1:n lauantaiseurassa sen, että puolueet menevät vaaleihin kukin omilla ohjelmillaan, ja vaalituloksen selvittyä hallitus muodostetaan niiden puolueiden kesken, joiden ohjelmat saivat eniten kannatusta ja ovat myös asiasisällöltään ja tavoitteiltaan lähimpänä toisiaan.
Erittäin merkillepantavaa minun mielestäni oli, että Katainen piti sinivihreää vaihtoehto täysin saman arvoisena sinipunan kanssa.
Keskustalle on taas tänään ojennettu reilu käsi, johon Vanhanen voi vaalien jälkeen tarttua.
Keskustalaisten on myös hyvä panna merkille, ettei Katainen sanonut yhtään pahaa sanaa keskustasta. Ainut kritiikki nousi esiin toimittajan kysymyksestä, joka koski Timo Kallin esiin nstamaa elintarvikkeiden al-veron alennusta. Siinäkin Katainen sanoi vain asian niin kuin se on: keskusta puhuu ruoan alv:n alentamisesta aina vaalien edellä, muttei koskaan vaalien välillä.
Niinpä on helppo yhtyä Kataisen kantaan, että työllisyyden paranemisen kannalta ei kannata lahjoittaa ruoan alv:n alennusta kaupan keskusliikkeiden pohjattomiin kassoihin, koska ei ruoan alv:n alentaminen köyhää auta, kun ruisleipä ei juuri halpene, mutta sisäfile halpenee todella paljon. Jos halpenee sekään, kun hintakilpailu on olematonta.
Keskustan on hyvä panna merkille myös se, että Kataisen kritiikki kohdistui selkeästi demareiden likasanko-osastoa kohtaan, jonka toimesta on junailtu kaikki se mediahäly, jossa Kataisen kyvyt yritetään kyseenalaistaa vihjailemalla jatkuvasti Niinistöön ja Kataisen kokemattomuuteen.
Olen samaa mieltä Kataisen kanssa siitä, että jos SDP jatkaa tällaista henkilöön kohdistuvaa nälvimistä, niin se ylimielisyys kostautuu liikkuvien äänestäjien hylätessä SDP:n. Trendihän on jo pitkään ollut se, että SDP valuu alas Lipposen kauden suosioluvuistaan, kun koleerinen Heinäluoma ei ihmisiä jaksa kiinnostaa.
Kataisen vakuuttava esiintyminen merkitsee minun mielestäni hyvää tulevaisuutta keskustalle, kun se voi kokoomuksen kannatuksen kasvun myötä katsoa muuallekin kuin "Hagiksen punakoneen" suuntaan. ;-)
Erittäin merkillepantavaa minun mielestäni oli, että Katainen piti sinivihreää vaihtoehto täysin saman arvoisena sinipunan kanssa.
Keskustalle on taas tänään ojennettu reilu käsi, johon Vanhanen voi vaalien jälkeen tarttua.
Keskustalaisten on myös hyvä panna merkille, ettei Katainen sanonut yhtään pahaa sanaa keskustasta. Ainut kritiikki nousi esiin toimittajan kysymyksestä, joka koski Timo Kallin esiin nstamaa elintarvikkeiden al-veron alennusta. Siinäkin Katainen sanoi vain asian niin kuin se on: keskusta puhuu ruoan alv:n alentamisesta aina vaalien edellä, muttei koskaan vaalien välillä.
Niinpä on helppo yhtyä Kataisen kantaan, että työllisyyden paranemisen kannalta ei kannata lahjoittaa ruoan alv:n alennusta kaupan keskusliikkeiden pohjattomiin kassoihin, koska ei ruoan alv:n alentaminen köyhää auta, kun ruisleipä ei juuri halpene, mutta sisäfile halpenee todella paljon. Jos halpenee sekään, kun hintakilpailu on olematonta.
Keskustan on hyvä panna merkille myös se, että Kataisen kritiikki kohdistui selkeästi demareiden likasanko-osastoa kohtaan, jonka toimesta on junailtu kaikki se mediahäly, jossa Kataisen kyvyt yritetään kyseenalaistaa vihjailemalla jatkuvasti Niinistöön ja Kataisen kokemattomuuteen.
Olen samaa mieltä Kataisen kanssa siitä, että jos SDP jatkaa tällaista henkilöön kohdistuvaa nälvimistä, niin se ylimielisyys kostautuu liikkuvien äänestäjien hylätessä SDP:n. Trendihän on jo pitkään ollut se, että SDP valuu alas Lipposen kauden suosioluvuistaan, kun koleerinen Heinäluoma ei ihmisiä jaksa kiinnostaa.
Kataisen vakuuttava esiintyminen merkitsee minun mielestäni hyvää tulevaisuutta keskustalle, kun se voi kokoomuksen kannatuksen kasvun myötä katsoa muuallekin kuin "Hagiksen punakoneen" suuntaan. ;-)
Vastaukset 69
Vanhimmat
Kepua odotta oppositio, niin rankasti se on töpeksinyt
Oppositioon taitaa joutua se, jonka tavoiteohjelma vuosille 2007-2010 ei istu kahden muun puolueen vastaaviin ohjelmiin.
Sen taas onko töpeksitty vai ei, pitäisi näkyä jo äänestysluvuissa.
Sinänsä olisi hyvä jos SDP saisi vaaleissa luunapin otsaansa, niin itsetyytyväisiä niistä on tullut. Mutta kyllä minua silti sinivihreä vaihtoehto arvelluttaa. Se olisi itseasiassa oikeistohallitus ja sellaisista ei ole hyviä kokemuksia, ei meiltä eikä muualta.
Kokoomus puhuu innokkaasti työllisyyskysymyksistä mutta jättää aina sanomatta millaista olisi se Kokoomuksen työvoimapolitiikka. Ja sehän on, kuten tiedämme, työantajan/osakkeenomistajan etua ajavaa ja työntekijän etua murentavaa.
Keskustan työvoimapolitiikan suuntaviivat eivät ole minulle selvinneet, mutta pahoin pelkään, muistaen MTKn ja isännät, ettei se olennaisesti poikkea Kokoomuksen linjasta.
Niinpä siis pidän, kaikesta huolimatta, punamultaa parhaana vaihtoehtona vaalien jälkeen.
Suomessa ei ole koskaan sotien jälkeen ollut oikeistohallitusta, joten ei sellaisesta ole kokemuksiakaan.
Kokoomus on minun mielestäni hyvin selvästi linjannut työvoimapolitiikkansa ja tekee sen aivan varmasti myös vaaliohjemassaan. tavoitteenahan on pysyvien työpaikkojen synnyttäminen kulutuskysynnän kasvun kautta yksityiselle sektorille eikä verovaroilla tuettu tempputyöllistäminen, jossa julkisen sektorin palkkakustannuksia alennetaan työllistämistuilla tai työttömiä siirretän tilastoissa koulutettavien sarakkeeseen, jotta työttömyysluvut kaunistuisivat.
Väite, että kokoomuksen työvoimapolitiikka olisi "työantajan/osakkeenomistajan etua ajavaa ja työntekijän etua murentavaa", ei ole tästä maailmasta, vaan mielikuvituksesta.
On sinulla kaunis käsitys Kokoomuksesta, ei muuta voi sanoa. Paljastamatta nyt liikaa itsestäni kerron kuitenkin, että olen ollut aikoinaan (ryyppäämässä) Kansakoulukadulla, siis jotain rakennusprojektia koskevan neuvottelun jälkeen. Ja kyllä siellä Kokoomuksen tavoitteet kävivät selvästi ilmi.
Siispä toistan; Kokoomuksen työvoimapolitiikka on työnantajan / osakkeenomistajan etua ajavaa ja työntekijän etua murentavaa.
Ihan eri asia on miten SDPläinen virkamieskunta rakentelee työttömyystilastoja.
Olin minäkin aikanani jopa kokoomuksen jäsen ja johdin yhtä paikallisyhdistystä usean vuoden ajan. Olin myös Helsingin kokoomuksen piirivaltuustossa ja parinkin ehdokkaan vaalityöryhmissä. Lisäksi olen ollut mukana mainostoimistopäässä tekemässä kolmet eri vaalikampanjat Holkerin ja Suomisen puheenjohtajakausilla ja mukana Salolaisen taustaryhmissä.
Noina vuosina olin henkilökohtaisesti tekemisissä useimpien kokoomuksen kansanedustaja- ja kunnallisvaaliehdokkaiden kanssa puhumattakaan puheenjohtajista (Holkeri, Suominen, Salolainen, Niinstö). Puolue- ja piiritoimiston kaikki työntekijät olivat minulle myös tuttuja.
Tämän kokemuksen perusteella kyseenalaistin mielipiteesi kokoomuksen työvoimapolitiikasta ja kyseenalaistan sen siis edelleen, ellet pane pahaksesi. ;-)
Kun muistetaan Jäbän ennustusten 'osumis'tarkkuus, taitaa Kepu niin muodoin olla mennyttä.
Sanoi kuka tahansa ja mitä hyvänsä, kepu ei ole koskaan mennyttä.
onnistuu toimissaan ja saa suosiota. Se saattaa kääntää katseet porvariyhteistyön suuntaan Suomessakin.
kumman Kokoomuksen vai Kepun Sos Demit ottavat hallituskumppanikseen, se on päivänselvä tosiasia, että tätä maata ei hallita ilman, Suomen Sosialidemokraattista puoleetta, se tulkoon nyt kaikille tämän Kepusaitin lukijoille tietoon, jo semmoinen yrityskin on tuhoon tuomittu.
...on päivänselvä tosiasia, että tätä maata ei hallita ilman, Suomen Sosialidemokraattista puoleetta...
-------------------------
Olen 50-luvulta alkaen ihmetellen kuunnellut myyttisiä puheita siitä, että demareiden pitää olla hallituksessa, jotta työmarkkinat pysyvät rauhallisina.
Minä en usko tuohon. Ne ajat, jolloin ay-liikettä käytettiin korpilakkojen kautta poliittiseen painostukseen ovat takana päin; jäivät sinne sitä mukaa, kun kommunistien valta ay-liikkeessä hiipui.
Jos ajatellaan asioita parlamentaarisesti, niin meillä on kolme hyvin tasavahvaa puoluetta, joiden kannatukset ovat nyt hieman yli 22%:n ja hieman alle 25%:n haarukassa. Yhdelläkään puolueella ei ole ylivaltaa toisten yli, elleivät nämä sitä ylivaltaa anna.
Tässä tilanteessa on siis erittäin demokraattista ja parlamentaarisesti oikein, että meillä on myös kolme tasavahvaa hallituspohjaa, jonka muodostavat ne kaksi, joiden ohjelmat ovat lähimpänä toisiaan, kun kolmas jää oppositioon.
Mitään syytä siihen, että SDP:n olisi aina oltava hallituksessa ei todellakaan ole olemassa, koska kansan enemmistö, lähes 70% äänestäjistä, kannattaa aivan muita puolueita kuin SDP:tä ja vasemmistoliittoa.
Mitä turmiollisuuteen tulee, niin Suomen kokoomus on oikeisto-vasemmistoakselilla vähintään yhtä keskellä, mihin Ruotsin kokoomus on nyt tullut, eikä meikäläinen keskusta ole koskaan ollut oikeistopuolue muuta kuin kommunisteja vastustaessaan.
Tätä taustaa vasten on vasemmiston kauhukuvat politiikan "oikeistolaistumisesta" syytä panna pelkän pelottelupropagandan tiliin, jolle ei ole käytännössä yhtään mitään katetta.
SDP huusi mainoskampanjallaan elintarvikkeiden hintoja alas.
Kuinka ollakaan, SDP:n väki valtuustoissa estää LIDL tai muiden hintakilpailijoiden tulon paikkakunnalle, jotta S-ryhmän markkinaosuus ei tipahtaisi.
Oikeuskansleri sanoo, että asiassa ei ole ihmettelemistä.
En voi millään ymmärtää mielestäsi hyvältä näyttävästä kepun tulevaisuudesta. Olet antanut ymmärtää, että kannattamasi puolue olisi lähinnä kokoomus, mutta kepulainenhan taidat ollakin.
Ja sitä en voi millään ymmärtää, sillä et ole sentään Keriksen tavoin nyrjähtänyt. Käsittääkseni olet ihan täysjärkinen stadilainen, merkittävän uran tehnyt mainosmies, e.c.t., joten on perin omituista, jos Sinä diggaat kepua, agraarisosialistista, taantumuksellis-konservatiivista maatalouspuoluetta!
Kokoomuksessa kuitenkin ollaan toden tullen sinua järkevämpiä, eikä varmasti haluta kompukseen kepun kanssa. Jos kokoomuksesta tulisi seuraavissa vaaleissa vaikka suurin puolue, olen vakuuttunut siitä, että nimenomaan demarit he haluavat hallituskumppanikseen. Siellä kyllä kokemuksesta tiedetään, millaisia hankaluuksia alkaa tulla heti, jos työväestöä ja muitakin palaknsaajia (ammattiyhdistyksiä) selkeimmin edustava puolue jätetään oppositioon. Ja tiedetään, että sillä pelillä sille varmistetaan murskavoitto seuraavissa vaaleissa, ja varmistetaan se, että kokoomusta se ei puolestaan sitten hyväksy hallituskumppanikseen, vaan punamulta palaa.
Samoin ajatellaan myös kepussa. Kyllä demarien kelpaa, sillä kosijoita on kuin entisellä tytöllä! Jos jonkin puolueen tulevaisuus näyttää hyvältä, niin kyllä se on sdp. Sehän pääsee aina halutessaan hallitukseen. V. 1991 se ei siihen suostunut, vaikka houkuteltiin oikealta ja vasemmalta - siis kepusta. Mutta nyt demareille ei tulle mitään syytä jäädä pois hallituksesta, vaikka se putoaisi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, jota en kyllä usko; eiköhän se ykköstilansa säilyttäne ja päässe itse valitsemaan kumppaniaan.
En minä ole nähnyt demareiden suunnalla mitään sellaista kokoomuksen nälvimistä, johon viittaat, mutta en kyllä kovin tarkkaan puoluepolitiikkaa seuraakaan, kun on niin paljon muuta ja mielenkiintoisempaa seurattavaa. Enkä nähnyt tuota Kataisen esiintymistä, mutta hieman arvelen sinun puhuvan nyt jotain sellaista, mitä toivot Kataisen sanoneen. Minäkin arvostan kohtuullisesti Kataista, enkä oikein usko hänen ihan tyhmiä puhuneen.
Jäbä on aivan selvästi saanut vamman sieluunsa Sak:n olemassaolosta. Jäbähän sinänsä ymmärtää ay-toiminnan tärkeyden, mutta vain kokoomusjohtoinen ay-toiminta on hyväksyttävää. Hoitsut ovat palkankorotuksensa ansainneet, paperimiehet eivät. Kepulaisjohtoista ay-toimintaa ei olekaan, koko ajatuskin on luonnoton.
Minustakin Jäbässä on aika paljon kepulaisuutta, joten hänen kannattaisi tulla kaapista ulos.
Keskusta ei ole mikään suuri saatana. Ei se mikään konservatiivinen agraaripuolue ole vaan edistysmielinen liike, jolla on eniten palkansaajajäseniä tässä maassa. Sinun arviosi myös naapurimaamme keskustoista ja niiden poliitikoista ovat jotenkin vääristyneitä, vaikka itse kuvittelet niitä tosiksi. Edgar Savisaarin ja Maud Olofssonin tavanneina ja heidän puheitaan kuunnelleina en voi yhtyä sinun arvioihisi. Mutta teithän tuossa äskettäin varsinaisen pohjanoteerauksen arvioimalla kahden historiantutkijan töiden arvon täydellisellä huuhaa-metodilla. Sinä aina väität, että keskustalaiset eivät hyväksy itseensä kohdistuvaa arvostelua. minä hyväksyn ja vastaan siihen asiallisesti. Mutta en hyväksy täysin käsittämättömien väärien mielikuviesi pitämistä totuutena. Esimerkki typerästä jääräpäisyydestäsi on sekin, että et milloinkaan ota selville keskustan kannanottojen sisältöjä, vaikka ne ovat avoimessa tietopankissa saatavilla. Sen sijaan keskit ne itse ja sitten arvostelet niitä. Eikö vanhaa miestä hävetä!
"Siellä kyllä kokemuksesta tiedetään, millaisia hankaluuksia alkaa tulla heti, jos työväestöä ja muitakin palaknsaajia (ammattiyhdistyksiä) selkeimmin edustava puolue jätetään oppositioon."
Joku voi jopa ajatella tuollaisesta lauseesta että se sisältää uhkauksen ;>
Mutta se siitä ainakin selviää että äänestystuloksella ei ole merkitystä kun hallitusta muodostetaan.
Uhkailuun perustuvaa hallituspaikkaa (viittaan tekstiisi) pidät yllättävää kyllä hyvänä asiana, voidaan samalla miettiä tarvitseeko sellaisen puoleen edes yrittää uudistua jos sen asema on jo ennalta varma, eipä taida tarvita.
On oikeastaan hyvä miettiä tekstisi perusteella missä löytyvät ne taantumukselliset voimat, kun uhataan yhteiskuntaa epädemokraattisilla toimilla.
Kannattamani puolue on kokoomus, näillä näkymin myös aika pitkälle tulevaisuuteen. Keskustaan suhtaudun aina sen perusteella, mitä keskusta kullonkin tekee; eli en kanna mukanani kovin vanhoja mielikuvia siitä, miten surkea kepu on joskus ollut, vaan katson eteenpäin. Matti Vanhanen tuntuu minusta edelleen asialliselta puoluejohtajalta, joka ottaa politiikkaan kantaa useimmiten asiapohjalta.
Hallituspohjakysymys on minulle lähinnä käytännön parlamentaarinen asetelma, jossa on kansanvallalle hyväksi se, ettei mitään vaihtoehtoja suljeta ennata pois. Tästä syystä olen erittäin hyvilläni, kun Jyrki Katainen tänään lauantaiseurassa toisti miltei sanasta sanaan saman asian, jonka Vanhanen toi tammikuussa esiin Heinäluoman suomiessa häntä "porvarisopimuksesta": eduskuntavaaleihin keskusta ja kokoomus menevät kumpikin omilla ohjelmillaan, toisiaan vastaan kilpaillen. Vaalin jälkeen katsotaan vaalitulos ja ohjelmien sisältö, ja hallitus muodostetaan sitten niiden perusteella pitäen kaikki vaihtoehdot avoimina.
Eli ohjelmat ja tavoitteet ratkaisevat, eivät puolueiden muut sympatiat tai antipatiat.
SDP:n suhteen edustan selkeästi sitä kantaa, että se on puolue muiden joukossa eikä omaa mitään sellaista asemaa, jonka vuksi sen olisi oltava mukana joka hallituksessa. tosiasiahan on, että 70% kansasta kannattaa jotain muuta puoluetta kuin SDP:tä tai vasemmistoliittoa. Maassa siis on erittäin suuri ei-vasemmistolainen enemmistö.
Demarit ovat saaneet nykyisen valtansa yksinomaan keskustan ansiosta, koska keskusta ei ole koskaan halunnut yhteistyötä kokoomuksen kanssa. Tämä on sulkenut kokoomuksenkin hallitusvaihtoehdot vain yhteen: sinipunaan.
Minusta on erittäin epätervettä, jos hallitusvaihtoehtoina tulevaisuudessaqkin olisivat vain sinipunan tai unamullan runkojen ympärille rakennetut vaihtoehdot. Tämän suurempaa kepulaista et minusta saa, vaikka kuinka yrittäisit.
mediaan syötetty vähättelevä kirjoittelu Kataisesta ja Niinistön jatkuva esillenosto erilaisissa spekulaatioissa ja mielipide"tutkimuksissa" on täysin suunnitelmallista loanheittäa, jonka tarkoitus on vetää mattoa Kataisen alta ja luoda hänestä mielikuvaa kokemattomana pikkupoikana, johon omatkaan eivät muka luota.
Tämä julkisuuteen syötetty "nälviminen" on suunnitelmallista toimintaa, jonka alkulähde on Heinäluoman luoma ja edelleen jotama SAK/SDP:n viestintäyksikkö erinomaisine suhteineen demarimyönteisiin poliittisiin toimttajiin.
Kun tämä loanheitto ilmeisesti SDP:n suunnasta jatkuu, se tulee syömään SDP:n kannatusta, koska liikkuvat äänestäjät - vaalivoiton ratkaisijat - ajattelevat omilla aivoillaan ja tekevät johtopäätöksensä Kataisesta ja kokoomuksesta ilman sitoutumista mihinkään poliittiseen aatesuuntaan.
Kataisen haastattelu tulee uusintana tänä iltana Yle24-digikanavalta klo 21.15. Kannattaa katsoa.
Minusta on ihan sama minkä puolueen edustajat ay-toimintaa johtavat, kunhan ay-liike pysyy omalla pelikentällään sopimassa työehdoista eikä tunge nokkaansa sille tontille, joka kuuluu eduskunnalle ja hallitukselle.
Työmarkkinajärjestöjen keskusliittojen valta on minusta suuri jäykkyyden aikaansaaja, eli sopimuskäytäntöä tulisi purkaa toimialakohtaisille työnantajajärjestöille ja ammattiliitoille. EK:han on syntynyt juuri siksi, että erilaiset työnantajien keskusjärjestöt koettiin tarpeettomiksi, kun asiat joka tapauksessa on käsiteltävä toimialakohtaisesti liittotasolla. Työntekijäpuolella on ilmeisesti sama trendi menossa, vaikka jälkijunassa, kun SAK, STTK ja AKAVA haluavat vielä pitää kiinni omista keskinäisistä reviireistään.
Hoitsut ovat todella palkankorotuksensa ansainneet, mutta paperiliitto ampui omaan jalkaansa kieltäytymällä neuvottelemasta asioista, joista oli pakko neuvotella
Korhonen on suunnilleen samaa ikäluokkaa minun kanssani, joten myytti siitä, että SDP:n olisi oltava hallituksessa, jotta työmarkkinat pysyisivät rauhallisina, on hänelle tuttu jo vuosikymmenten takaa.
Tuo ajatus on kuitenkin vanhentunut, sillä poliittinen painostus korpilakkoilemalla lakkasi jo silloin, kun kommunistit saatiin ulos keskeisimmistä ammattiliitoista.
Jos vaalitulos osoittaa ja poliittista rohkeutta löytyy, niin hallituksen voi aivan ilman mitään riskiä rakentaa myös keskustan ja kokoomuksen varaan. Mikäli SDP ryhtyy siinä tilanteessa ryppyilemään, niin se kaivaa itse omaa hautaansa.
Väität "edistysmielinen liike, jolla on eniten palkansaajajäseniä tässä maassa". Tuohon tarvitaan aika paljon paremmat perustelut kuin pelkkiä korusanoja.
"Älä taas valehtele" on samaa tasoa, kuin hyvälle aviomiehelle kysymys "koska aiot lakata hakkaamasta vaimoasi".
En minä valehtele koskaan. Tai en ainakaan tietoisesti. Enkä ainakaan enemmän kuin sinä. Tuskin sinäkään aina tietoisesti. Joten tasoissa ollaan; ottakoot lukijat huomioon meidän molempien mielipiteet, niin puolueeton totuus löytynee siitä keskeltä. Kuitenkin lähempää minun laitaani.
Me luemme ja seuraamme ehkä eri lähteitä, ja ainakin annamme painoa eri asioille näkemästämme ja kuulemastamme. Myös ajattelemme eri lähtökohdista. Varmaan myös toivomme eri asioita, ja toiveet kyllä aina vaikuttavat myös näkemyksissä todella tapahtuvasta.
Totta on, että vastaat varsin asiallisesti arvosteluun, ja arvostan sitä. Olet perin toista maata siinä kuin Keris, joka reagoi aina vain raivolla ja herjoilla. Tai Oiva Härkönenkään, joka vaikenee, jos asia on hänelle kiusallinen; sinä rohkenet puhua sellaisistakin asioista. Niin minäkin. Harvoin kyllä mitään kiusallisia asioita minulle tuleekaan, kun yleensä olen mielipiteissäni aina varsin vahvoilla, politiikassakin, vaikka se ei kaikkein tärkeintä ja kiinnostavinta minulle olekaan.
Kylliksi kuitenkin olen seurannut politiikkaa ja tunnen myös poliittista kuten muutakin historiaa, jotta voin puhua siitä muullakin kuin mutu-pohjalla. Niin näkemyksistäni Kekkosesta, kepun historiasta ja sen nykyisestäkin olemuksesta ja varsinkin noista mainitsemistasi historiantutkijoista.
Seppisestä ja hänen tutkimuksistaan ovat niin monet sanoneet mielipiteensä sekä mediassa että täälläkin, jotta minun ei tarvitse niitä enää toistella. Lyhyesti vain: täysin tarkoitushakuinen ja epäuskottava henkilö, joka yrittää epätoivoisesti saada nimeä, arvostusta ja kenties vaikutusvaltaakin. On yrittänyt sitä mm. kolemn suurimman puolueemme kautta siirtyen sosialidemokraatista kepulaiseksi ja kepulaisesta kokoomuslaiseksi. Siinä sinänsä ei mitään pahaa, itsekin olen kannattanut ja äänestänyt ainakin kolmea puoluetta, mutta Seppisen ja minun syyt siihen ovat arvatenkin olleet eriperusteiset.
Juhani Suomen tutkijanlaadun viimeksi arvioi Esko Aho, ja varsin selkeästi sen teki. Minulla ei ole yhtä syvällisiä perusteita näkemykselleni hänestä, mutta ihan intuitiivisesti - vain Suomen tekstejä lukemalla ja näkemääni toisenlaista todellisuutta ajattelemalla - olen tullut jo aikoja sitten näkemykseen, joka ei paljon poikkea Ahon näkemyksestä.
Sanoohan tuo Jukka Seppinenkin teoksensa "Urho Kekkonen, Suomen johtaja" esipuheessa kollegastaan näin:
"Juhani Suomen toimittamia Kekkosen päiväkirjoja vaivaa merkittävä trendinomaisuus. Niiden, kuten Paasikivenkin päiväkirjojen kanssa on oltava erittäin kriittinen". Kohteliaasti Seppinen jättää Suomen kirjoittamat Kekkos-elämäkerrat arvioimatta, mutta sivuaahan Esko Aho niitäkin todetessaan, että Suomi listaa ensin sankaritöitä, ja sitten nimeää ne Kekkosen ansioiksi. Sitten Suomi listaa konnantöitä, ja nimeää ne Koiviston syyksi. No, ei hän ihan noilla sanoilla sano, mutta ajatus on kuitenkin tämä.
Kyllä minä olen ottanut huomioon keskustan kannanottoja ja esittämiä ohjelmia ja tavoitteita, esitellytkin niitä, ja sitten olen rinnalla esitellyt sen, mitä todella on tapahtunut, mitä keskusta onkaan tehnyt. Aika suuren eron olen havainnut sanotun ja tehdyn välillä!
Laitankin tähän vielä aiheesta pienen pätkän, jossa omien kirjoitusteni lisäksi on eräiden muiden merkittävien saittipersoonien näkemystä; luepa se ja mieti, niin huomaat että kepuun ja kepulaisuuteen kuuluu hyvin monenlaista, paljon myös sellaista, jonka sinä ilmeisesti haluaisit kiistää, mutta faktat puhuvat puolestaan:
(En kommentoi mahdollista kommenttiasi ennen huomista, sillä minulle tulee vieras ihan kohta):
- - - - - - - - - - - -
Osio 1: Perusasioita
Kirjoittanut: KapiKorhonen 5.7.2005 klo 11.57
Maalaisliitto/Keskustapuolue/Keskustasta
Täällä näkemistäni keskustalaisten enemmistön puheenvuoroista minun on helppo päätellä, että tiedän Maalaisliitto/Keskustapuolue/Keskustan historiasta enemmän kuin he. Itse asiasta monellakaan saittikepulaisella ei taida olla siitä tietoa juuri enempää kuin Keskustan nykyisestäkään politiikasta, josta he eivät esitä muita mielipiteitä kuin että ”keskusta on paras”!
Voin lähes varauksitta yhtyä netissäkin olevan Keskustan periaateohjelman seuraavaan historialliseen osuuteen:
”Keskusta on omaleimainen ja ainutlaatuinen poliittinen liike. Sen aate ja historia on juontavat juurensa talonpoikaisuudesta ja Santeri Alkion edustamasta nuorsuomalaisuudesta. Alusta alkaen Keskusta oli kansanliike kansan vähäosaisen enemmistön etujen puolesta.
Maalaisliitolla oli ratkaiseva rooli yhdessä muiden keskustalaisten voimien kanssa, että Suomi sai itsenäisyyden ja tasavaltalaisen hallitusmuodon.
Tavallisen rahvaan puolueena Maalaisliitto näki tärkeäksi kansansivistyksen nostamisen sekä kansakunnan eheyttämisen radikaalilla uudistusohjelmalla - maareformilla. 1930-luvulla keskustavoimat johtivat taistelua demokratiaa uhannutta oikeistoradikalismia vastaan.”
Keskusta on ollut Suomen itsenäisyyden aikana useimmin hallituksessa edustettuna ollut puolue. Keskustan riveistä on noussut kolme tasavallan presidenttiä: Lauri Kristian Relander (1925-31), Kyösti Kallio (1937-40) ja Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen (1956-81). Sotien jälkeen Keskusta oli etulinjassa rakentamassa uutta ulkopolitiikkaa, sosiaalista perusturvaa sekä tasa-arvoa luovia peruspalveluita; terveyskeskus- ja peruskoulujärjestelmää sekä alueellisesti kattavaa korkeakouluverkostoa.
Keskustan edeltäjä Maalaisliitto syntyi osana Keski- ja Pohjois-Euroopan talonpoikaispuolueiden perustamisaaltoa 1900-luvun vaihteessa. Puolueet edustivat aluksi maalaisväestöä syntyvien demokraattisten kansallisvaltioiden päätöksenteossa. Yhteinen piirre oli kansallisuuden korostus; maalaisliitto oli suomalaisuusliikkeen perillinen.
Kansallisuus, kansanvaltaisuus, kansan eheys ja maan etu olivat tärkeitä aatteellisia näkökohtia. Päämääränä oli laillisesti ja parlamentaarisesti toimiva itsenäinen Suomen tasavalta. Yhteistä perintöä on myös viljelevä ja varjeleva suhde luontoon ja maahan.”
Edellä olevasta jättäisin pois ainoastaan maininnat ”uudesta ulkopolitiikasta”, jolla kaiken siihen liittyvän muistaen ei oikein kannattaisi ylpeillä, enkä liioin kovin korostaisi sosiaalisen perusturvan ja peruspalveluiden luomista, joissa puolue on parhaimmillaan ollut vain apuna SDP:lle ja usein myös vastustanut SDP:n hyviä pyrkimyksiä noilla alueilla.
Kyösti Kallion merkitystä jopa korostaisin, sillä vaikka häntä pidettiin heikkona presidenttinä ja talvisotaa edeltävinä kriittisinä aikoina hänet käytännöllisesti katsoen syrjäytettiin ylimmästä päätöksenteosta, on otettava huomioon, että hän jo tuolloin oli hyvin sairas ja väsynyt mies.
Olen aina pitänyt talonpoikaispresidenttiämme Kyösti Kalliota suurten valtiomiestemme sarjaan kuuluvana, hänen vähäisestä opillisesta sivistyksestään ja kielitaidottomuudestaan huolimatta, sillä hän oli aidosti ihanteellinen alkiolainen ja tahtoi myös koko maan ja kansan parasta. Häntä sosialidemokraattien Väinö Tannerin ohella saamme eniten kiittää vapaussodassa kahtia revenneen kansamme yhdistämisestä niin, että se kaksi vuosikymmentä noiden traagisten tapahtumien jälkeen torjui yksimielisenä maahamme hyökännyttä vihollista.
Jatkan periaateohjelman lainaamista:
”Keskusta on syntymästä lähtien myös sivistysliike. Santeri Alkion (1862-1930) mukaan ihmisyyden kehitystarve ja sen edellytykset on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen toiminnan pohjaksi.”
Tuohonkin voin yhtyä. mutta heti perään kysyn: entäpä nyt? Onnistuiko Kekkonen romuttamaan puolueesta kaiken alkiolaisuuden niin, että sen ainoa ”sivistyspyrkimys” on Alkio-opiston (miksi nimeä ei ole muutettu Kekkos-opistoksi?) antama puoluetta tehokkaasti palveleva koulutus puolueistamme ylivoimaisesti suurimmalle kenttäorganisaatiolle? Minun mielestäni tämänkin saitin kirjoituksista on helppo nähdä, että sivistys-ystävällisyyttä on ilmeisesti ollut enemmän ja se on tuottanut myös parempaa tulosta muiden puolueiden kuin Keskustan kannattajien keskuudessa. Toki on muutamia poikkeuksia kummassakin ryhmässä.
Palaan periaateohjelmaan:
”Talouspolitiikan peruslinjana on puitetalous. Sen perustana on yksityinen omistusoikeus, omavastuisuus ja yrittäminen. Kapitalismiin ja kokonaan vapaisiin markkinoihin on suhtauduttu torjuvasti. Puolue on kannattanut keskinäisiä taloudellisia liittoutumia, osuustoimintaa ja valtion oikeutta määrätä puitteet.
Sosiaalipolitiikka korosti yhteisvastuullisuutta ja "köyhän asiaa". Pelkät avustukset eivät kuitenkaan riittäneet. Yhteiskunnalliset olot oli niin järjestettävä, että jokaisella on tosiasiallinen mahdollisuus pitää huolta itsestään ja läheisistään. Jälkimmäinen vaatimus johti radikaaliin maareformiin ja torpparivapautukseen. Perheellä ja lähiyhteisöillä, mukaan lukien kunta, oli hyvän elämän kannalta korostunut merkitys.”
Tuohan voisi yhtä hyvin olla SDP:n ohjelmista. ”Valtion oikeus määrätä puitteet” on hyvinkin sosialistinen näkökanta, melkeinpä vasemmalle sosialidemokraateista. Tuossa toisessa kappaleessa maareformi ja torpparivapautus luetaan vain omaksi ansioksi, vaikka sen ensimmäiset vaatijat ja pontevimmat ajajat olivat sosialidemokraatit. Jo yksikamarisen eduskunnan ensimmäisten vaalien (1907) alla se oli sosialidemokraattien ohjelmassa ja tällä he saivatkin suuren voiton, kun lähes kaikki torpparit äänestivät puoluetta. Se, että lain vahvistamisessa ei enää demareilla ollut suurta osuutta, johtui siitä, että esityksen torpparien itsenäistämisestä antoi Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti 1918 tynkäeduskunnalle, jossa vuoden 1917 tunnettujen tapahtumien johdosta ei ollut sosialidemokraatteja.
Vielä jatkan Keskustan periaateohjelmalla:
”Vuosisadan alussa syntynyt aatteellinen pohja uusiutui merkittävästi 1900-luvun loppupuoliskolla niin, että se vastasi kypsän teollisen ajan vaatimuksiin. Johannes Virolaisen puheenjohtajakauden aikana nimi muuttui keskustapuolueeksi vuonna 1965 ja viimeistään Paavo Väyrysen puheenjohtajakaudella sisältö aidosti yleispuolueeksi. ”
Ja nytkö siis puolue hylkäsi entiset kannattajansa ja ryhtyivät etsimään uusia ja parempia muista joukoista? Ei kai asiaa voi juuri muutenkaan mieltää. Mutta mitä satoa se on tuottanut? No, onhan Keskusta pystynyt pitämään näin kannatuksensa varsin suurena, mutta miksi se on ollut tarpeen? Mitä hyötyä on ollut Suomelle ja suomalaisille siitä, että Keskusta on ryhtynyt muka ajamaan niiden asioita, joilla jo oli ennestään hyvät ja koetellut asianajajat, muut puolueet? Onko Keskustalla hallussaan jokin viisasten kivi, josta neuvoja katsomalla se tietää muita paremmat keinot asioiden hoitamiseksi? Ei ole, vaan Keskusta roikkuu kuilun päällä pitäen kiinni sen molemmista reunoista, sekä siitä vanhasta entisestä ja uudesta, johon se on tarttunut. Voiko tuossa asennossa oleva toimia hyvin ja tehokkaasti minkään asian hyväksi? Ei voi.
Edelleen periaateohjelmasta:
”Maan etua tulkitseva ulkopolitiikka oli tärkeäksi koettu osaamisen alue. Suomi säilytti itsenäisyytensä ainoana Neuvostoliiton läntisenä rajamaana myös läpi vaaran vuosien, keskeisenä vaikuttajana Urho Kekkonen (1900-1986). Esko Ahon hallitus ohjasi maan onnistuneesti läpi Euroopan suuren murroksen 1990-luvun alussa.”
Tuohon ensimmäiseen kohtaan olen mielipiteeni sanonut monta kertaa, mutta toistan sen tässäkin: Suomi säilytti itsenäisyytensä ennemmin Kekkosesta huolimatta kuin hänen ansiostaan. Ei kai kenelläkään voi olla epäilystä siitä, etteikö Suomi olisi pysynyt itsenäisenä yhtä hyvin ja luultavasti paljon paremmin, jos Paasikiven seuraajaksi olisi Kekkosen asemesta valittu Fagerholm ja jos Kekkosesta ei olisi koskaan tullut presidenttiä. Ja Esko Aho todella ohjasi maan Euroopan Unioniin, mutta varmasti enemmän Keskustan vastustuksesta huolimatta kuin puolueen myötävaikutuksella.
Ja jos Kekkonen pitää kerran periaateohjelmassa mainita, niin silloin olisi syytä rehellisyyden nimessä myös kertoa se, kuinka presidentiksi Kekkonen presidentiksi pyrkiessään kaappasi maalaisliiton ja syrjäytti sen alkiolaisen johdon (Kalliokoski, Koivisto, Tarkkanen, Sukselainen ym) ja alkiolaiset periaatteet ja muutti puolueen oman politiikkansa käsikassaraksi tärkeimpänä tehtävänään tukea hänen yksinvaltaansa. Olisi myös kerrottava, että palkkioksi alistumisestaan maalaisliitto/keskustapuolue sai Kekkosen tuen politiikalleen ja kannatustaan suuremmalle vallalleen.
Vielä yhden kohdan periaateohjelmasta poimin:
”Uuden vuosituhannen alun jälkiteollisena, heikkenevän kansallisvaltion aikakautena keskusta-aatteella on vähintään yhtä suuri uudistumishaaste kuin teollisessa yhteiskunnassa. Miten keskusta-aatetta - maan etua, ihmisyyden edellytyksiä, hajautettua yhteiskuntaa, yrittämisen mahdollisuutta, viljelevää luontosuhdetta ja ihmisten tasa-arvoisuutta - sovelletaan aikana, jona talous globaalistuu, politiikka eurooppalaistuu ja kansallisesta kulttuurista, erityisesti laaja-alaisesta osaamisesta on tullut kansakuntien keskeinen menestystekijä? Tähän aatteelliseen luomistyöhön Keskusta kutsuu kaikkia suomalaisia.”
Tuohon voisi sanoa ”pohojalaasittaan”: Nyt tuloo runua! Toivottavasti tuo joskus pohjalaisilta kuulemani meni oikein. Varmuuden vuoksi sanon yleiskielellä: Ja höpö-höpö! No, onhan sallittua puhua puolueohjelmissa propagandaakin, mutta ei sitä kenenkään tarvitse ihan tosissaan ottaa!
Mitähän tuo periaateohjelman viimeksi lainaamani kohta olisi selkokielelle käännettynä lähestyviä kunnallisvaaleja ajatellen täällä pääkaupunkiseudulla? En ole nähnyt keskustalaisten täkäläisten kunnallisvaaliehdokkaiden esittelevän näkemyksiään Helsingin Sanomissa enempää kuin monissa lähes päivittäisissä ilmaisjakelulehdissä (Helsingin Uutiset, Alueuutiset, Metro ym.). Kokoomuksen, demarien, vihreiden ja ruotsalaisten ehdokkaat ovat kyllä jo olleet ahkerina. Monet ovat ottaneet kantaa mm. Vuosaaren satamahankkeen edistymiseen, metro- tai muun raideliikenteen lisärakentamiseen, pääkaupunkiseudun kuntien yhteistoiminnan parantamistarpeisiin mm. liikenne- ja maankäyttöpolitiikan tarpeiden vuoksi, keinoihin työpaikkojen pitämiseksi seudulla, kunnallisverokertymän muualle rahtaamisen lopettaminen tai ainakin vähentäminen ja moniin muihin meille todella tärkeisiin asioihin. Eilisissä Helsingin Uutisissa ruotsalaisten Ingvar S. Melin kirjoittaa oikein hyvin ja perustellusti otsikolla ”Helsinkiläisten kunnallisvero pääkaupungin omiin tarpeisiin”.
Kepulaiset ehdokkaat ovat olleet hiljaa. Miksiköhän? No, tietysti siksi, että heillä on sentään sen verran häpyä ja itsesuojeluvaistoakin, etteivät viitsi ihan härskisti ruveta valehtelemaan sellaista, minkä joku pian osoittaisi puolueen ohjelmien vastaiseksi. Ja puolueen ohjelmien mukaisesti puhuessaan he vääjäämättä puhuisivat seudun äänestäjien etuja vastaan.
Lopuksi valtakunnalliseen politiikkaan palatakseni poimin muutaman kohdan täällä aikaisemmin esittämästäni Maalaisliitto/Keskustapuolue/Keskustaa koskeneista mielipiteistäni (hieman ”pyöristettyinä”):
”Ahon jälkeen keskustassa voimistui kaipuu palata menneeseen, ja ”pohjalainen mafia” nosti puheenjohtajaksi vasemmistolaisen Anneli Jäätteenmäen, jonka toiminta viime vaalien yhteydessä oli osoitus keskustan perinteisistä menettelytavoista. Jäätteenmäen juonittelut tuottivat tulosta ja keskusta saavutti vaalivoiton (6000 ääntä = 0,02 % äänestäjistä). Mutta voitto kääntyi pian surkuhupaisan farssin myötä Keskustan arvovaltatappioksi ja johti Jäätteenmäen eroon. Jäätteenmäen kohtalo on ollut osalle keskustan kannattajia niin traumaattinen kokemus, että se on frustroinut heitä mitä mielikuvituksellisimpiin salaliittoteorioihin ja kostonjanoisiin vaatimuksiin.”
Tätän toteaisin nyt, että Jäätteenmäen pääsy sääliäänten vyöryllä EU-parlamenttiin näkyy heidän tuskaansa hieman lientäneen, mutta ei tarpeeksi, kun täällä jo on näkynyt kepulaisten vaatimuksia, että Anneli pitää saada takaisin puolueen johtoon.
Minä olen sitä mieltä, että parasta, mitä Keskustalle on hyvin pitkiin aikoihin tapahtunut on se, että se älysi heittää Jäätteenmäen pellolle ja sai tilalle Matti Vanhasen, josta minäkin esitin jo puoli vuotta sitten näin myönteisiä näkemyksiä:
”Vanhasen alku pääministerinä oli kovin haparoivaa ja saamatonta, mutta
melko pian Vanhanen kuitenkin vakiinnutti valtansa puolueessa ja on nyt kääntänyt johtamansa hallituksen EU- ja ulkopolitiikan edeltäjänsä linjoille, ja myös turvallisuuspolitiikassa hallitus on Vanhasen johdolla siirtymässä edellisen hallituksen linjoille; sisäpolitiikassa se vielä hapuilee pahasti ja asetetut tavoitteet mm. työllisyyden suhteen karkaavat käsistä. Vanhasen johtama keskusta ei tavoitelle vakavasti puolueen vaaliohjelmassaan julistamia yhteiskunnallisesti taantumuksellisia ja kaikkea kehitystä jarruttavia tavoitteita.”
Vielä toistan yhden asian, jonka sanoin jo puoli vuotta sitten tällä saitilla:
”Aatteellisesti Keskusta on suurista puolueistamme ristiriitaisin. Sen paikka perinteisellä oikeisto-vaemmisto-akselilla on vaikeasti määritettävissä, sillä sen ohjelmassa ja varsinkin kannattajien mielipiteissä on hyvin vanhoillisia ja konservatiivisia mutta toisaalta lähes äärivasemmistolaisia näkemyksiä. Puolue haluaan esittäytyä myös liberaalina, mikä sanakin monille puolueen kannattajalle on kauhistus.
Meidän keskustaamme vastaavia puolueita ei ole samassa asemassa muissa kehittyneissä länsimaissa. Meidänkään keskustalla ei tule pitemmällä tähtäimellä olemaan nykyisen kaltaista sijaa puoluekentässämme, vaan todennäköisesti se joskus kauemmassa tulevaisuudessa sulautuu kokoomukseen muodostaen sen kanssa yhdessä merkittävän konservatiivipuolueen, jolloin kylläkin suuri osa puolueen kannattajista siirtyy muihin, vasemmistolaisempiin puolueisiin.”
Mitään tuossa sanottua ei ole tarvetta muuttaa. Tämä on rehellinen mielipiteeni. Kaikki muukin edellä sanottu perustuu vakavaan, totuuteen pyrkivään näkemykseeni.
Osio 2: Mielipiteitä Keskustasta ja sen politiikasta
Kirjoittanut: KapiKorhonen 5.7.2005 klo 11.59
Keskusta on ristiriitainen puolue
Kirjoittanut: Wiljami 2.11.2004 klo 19.18
Keskusta sanoo olevasta porvaripuolue, mutta sen käyttämä retoriikka on vasemmistoliittolaista.
Keskusta sanoo olevansa yrittäjyyttä tukeva puolue, mutta se näkee valtion tehtävänä tukea (maatalous) yrittäjiä.
Suomen pitkäaikaisin porvari(?)presidentti hankki vaalirahoituksensa neuvostoliiton kommunisteilta.
Keskusta sanoo olevansa liberaali puolue, mutta silti sen kannattajien arvomaailma on ahdasmielisen konservatiivinen.
Keskusta väittää tuoneensa hyvinvointia maakuntiin, mutta silti sen keskeisimmillä kannatusalueilla asukkaiden elämisten ja ansioiden taso on suomen keskiarvojen alapuolella.
Keskusta väittää huolehtivansa maan tasapuolisesta kehittämisestä, mutta silti kepulaiskuntien kunnallisverot ovat muuta maata korkeammat.
Kuten sanoin: keskusta on varsin ristiriitainen puolue. Sanoo yhtä mutta tekee toista. Nyt muuten maakunnissakin on kapinahenkeä ilmassa. Lukekaapa vaikka oheinen juttu:
http://www.kaleva.fi/cf/osasto.cfm?depa=175&ts=041102
Keskustan musta ydin
Kirjoittanut: Mielipidepankki 13.10.2004 klo 08.39
Keskustan nimi on hämäävä. Se viestittää nimellään sitä, että kyse olisi poliittiseen keskustaan kuluvasta puolueesta. Puolueen käytännön politiikka kertoo ihan jostain muusta. Keskustan politiikan peruspilarit ovat mielestäni edunvalvonta ja konservatiivinen arvopohja. Käsittelen tässä vain edunvalvontaa ja palaan toisella kerralla konservatiivisuuteen.
1) Edunvalvontapolitiikka
Ennen sotia Keskustan politiikan sisältöä määräsivät alkiolaisuus ja Kyösti Kallion tulkinta siitä. Tälle oli ominaista yhteisöllisyys ja siihen liittyvä yhteisvastuuajattelu. Maaseutua pyrittiin kehittämään niin, että kaikilla maaseudulla asuvilla olisi tasavertaisemmat mahdollisuudet elämiseen. Kallion ja Maalaisliiton myötävaikutuksella saatiin torpparien asemaa parannettetuksi. Maalaisliiton johtama maltillinen oikeisto toimi myös hyvänä tulppana äärioikeistolaisuuden leviämistä vastaan.
Sotien jälkeen osa Maalaisliiton poliitikoista kunnostautui siirtoväen asuttamisessa. Ylivoimaisesti suurin kunnia lankea tästä Veikko Vennamolle. Siirtoväki otettiin hyvin vastaan kaupungeissa, mutta maaseudulla ja erityisesti Pohjanmaalla karjalaisiin paikka paikoin suhtauduttiin hyvinkin nyreästi. Ilmeisesti tämä vaikutti myös Maalaisliiton myöhempään suunnanmuutokseen.
Tähän saakka Maalaisliiton mielestä maaseutu oli hyvä asuinpaikka mahdollisimman monelle ihmiselle. Tähän politiikkaan tuli kuitenkin äkkikäännös melko piankin sotien jälkeen. Tämän äkkikäännöksen arkkitehtuuria kutsutaan K-linjaksi sen ideanikkareiden Urho Kekkosen ja Arvo Korsimon mukaan.
K-linjan poliitikot näkivät tulevaisuuden vision sellaisena, että Suomikin teollistuu ja maaseutu tarjoaa yhä vähemmän työtä. Tämän vision olivat myös maaseudun ökyisännät, suurtilalliset oivaltaneet. Maaseudulla oli siis paljon viljeliväestöä taloudellisesti kannattamattomassa puhastelussa. Maataloustuista riittäisi tällöin vain pikkurahoja kaikille. Ja enempiin maataloustukiin ei olisi varaa, kun maksajat loppuisivat. Maaseudulle syntyi K-linjan silmissä liikaväestön ongelma.
Liikaväestö on purkautunut Suomessa ennenkin muuttoliikkeenä. Pohjanmaalta on muutettu Amerikkaan sankoin joukoin ja Pohjanmaalta muutettiin myös myöhemmin Ruotsiin sankoin joukoin. Sisällissotaa 1918 voidaan myös pitää osittain liikaväestöongelmasta johtuvana. Ennen Pohjanmaan muuttoliikettä Amerikkaan, ongelmat purkautuivat Suomen historiassa ennen näkemättönä rikollisväkivaltana, ns. puukkojunkkarikautena.
K-linja pani yhdessä ökyisäntien kanssa joukot liikkeelle suunnitelmalla, jonka mukaan maataloustukia tullaan jakamaan vain sen ajan suurtilallisille. Näin maaseudulle syntyi lähes puolen miljoonan asukkaan liikaväestöongelma. Tämän ongelman synnyttämistä Veikko Vennamo kutsui talonpojan tappolinjaksi. Syytettynä tästä oli nimenomaan Maalaisliitto. Myöhemmin asiaa tuntemattomat keskustalaiset on saatu luulemaan, että demareilla olisi ollut tässä jotain tekemistä. Syyt ja ikävät asiat on totuttu vaan panemaan muiden viaksi.
Muutos Maalaisliiton politiikassa oli mullistava. Luovuttiin alkiolaisesta yhteisöllisyydestä ja ryhdyttiin ajamaan ponnekkaasti yhden ryhmän, suurtilallisten etuja. Myöhemmin tämä suurtilallisten etujen ajaminen laajentui koko maaseudun etujen ajamiseen. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Keskustavastainen liikaväestö oli saatu maaseudulta ulos, Ruotsiin ja etelän kaupunkeihin.
Edunvalvontapuolueeksi ryhtyminen on merkinnyt sitä, että Maalaisliitto vasemmistolaistui voimakkaasti. Merkitsihän edunvalvonta sitä, että muulta väestöltä piti saada sosialisoitua varallisuutta maatalouden harjoittajien tarpeisiin. Maataloustukipolitiikka ja siihen liittyvä maatalousprotektionismi ovatkin olleet Keskustan politiikan keskeinen sisältö vuosien noin 1945 - 1995 välisenä aikana. Sen jälkeen EU-sopimus asetti raamit maatalouspolitiikalle.
Edunvalvontapolitiikan harjoittaminen on merkinnyt yhden kansanosan suosimista toisten kustannuksella. Tämän politiikan välittömiä kärsijöitä olivat pienviljelijät, siis tuo mainittu maaseudun liikaväestö. Torpparikysymys sai siis jälleen kerran uuden ratkaisunsa ja Kyösti Kallio kääntyi haudassaan. Pitkäaikaisemmin uudesta poliittisesta kurssista on kärsinyt koko Suomen kansa ja kärsii edelleen.
Maalaisliiton on täytynyt muuttaa nimensäkin Keskustapuolueeksi (myöhemmin Keskustaksi) hämätäkseen äänestäjiä puolueen perimmäisten tavoitteiden suhteen. Mitään muutosta politiikkaan nimenmuutokset eivät tuoneet. Osuvampi nimenmuutos olisi ollut Maalaisliitosta Maatasloustukia nauttivien puolueeksi. Sen vastapainoksihan syntyi maataloustukia vaille jäävien puolue eli Veikko Vennamon johtama Pientalonpoikien puolue (myöhemmin SMP).
Edunvalvontapolitiikka on siis tulonjakopolitiikkaa, joka oli meillä vallalla erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Tämä johti katastrofaalisiin seurauksiin. Maahan syntyi valtavat voi- ja munavuoret, jotka piti sitten veronmaksajien tuella lahjoittaa eri puolelle maailmaa. Erityisesti "kehitysmaa" Englanti voi olla kiitollinen tästä suomalaisille. Talouspolitiikka oli mutoinkin hyvin inflatorista devalvaatiotempuilla keplottelua. Kannattamattoman toiminnan suosiminen johti lopulta rakenteellisiin värristymiin, jotka näkyvät edelleen ns. rakennetyöttömyytenä.
Pientä maatalosuseliittiä suosiva politiikka on autioittanut maaseudun ja nyt sitten itketään sen perään. Maksumiehiksi tälle vaaditaan jälleen hyvin menestyvien kaupunkien veronmaksajia, jotka jo useampaan kertaan aiekaisemmin ovat maksaneet kalliiksi käyneen maatalouspolitiikan. Kun on kyse edunvalvonnasta, ei nyt enää suostuta näkemään, että edelleen on liikaväestöongelma Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kyse on siitä, että näillä alueilla ei kyetä elättämään omin voimin niin suurta väestöä. Siksi näitä pitäisi koulutuksen avulla kannustaa muuttamaan työn perässä omaehtoisesti menestyviin kuntiin. Mutta Keskusta toimii juuri päinvastoin. Se pyrkii tuomaan vain lisää väkeä alueille, joilla ei ole kannattavan taloudellisen toimeliaisuuden edellytyksiä.
Hyvä keskustaporvari
Kirjoittanut: Wiljami 30.1.2004 klo 08.28
Oletko koskaan miettinyt miksi nuoret muuttavat kepukunnista pois? Et varmaankaan. Minäpä kerron: kepukunnista muutetaan pois, koska ne ovat sisäänpäin lämpiäviä, ulkopuolisia suvaitsemattomia, täysin keskustapuoluelaisten arvojen kyllästämiä kuolevia seutuja. Siellä ei ole tulevaisuutta.
Mainitsin keskustapuoluelaiset arvot. Ne ovat todellisuudessa aivan jotakin muuta kuin kepulaisten Marx - eli herra Alkio tarkoitti.
Todelliset kepulaiset arvot ovat seuraavia:
Koulutus: Ihminen tarvitsee vain minimikoulutuksen. Käytännössä ala-asteen opinnot antavat riittävän koulutuksen. Muu opiskelu on turhaa laiskottelua, koska ihminen ei tarvitse enempää opetusta.
Ihmisen arvo: Mitataan omistetun maan tai eläinluvun perusteella. Jos et omista maata tai eläimiä, et ole mitään. Sinun tulee kuulua sellaiseen sukuhaaraan, millä on vuosisatainen tausta kunnan historiassa.
Työ: Vain (maatalous) yrittäjyys on arvokasta työtä. Muulla työllä ei ole arvoa. Toiselle työtätekevällä ei ole arvoa. Kunnan ulkopuolella työtätekevät ovat "matkailevia luopioita". Pidemmälle koulutetut (opisto ja akateeminen tutkinto) ovat "käytännön työtä ymmärtämättömiä typeryksiä".
Asuminen: Vain omakotiasuminen on suvaittu vaihtoehto. Oikea omakotivaihtoehto on tila. Rivi -ja kerrostaloissa asuvat ovat ulkopuolisia.
Politiikka: Vain keskustapuoluelaisuus on sallitua. Vasemmistoon kuuluminen tuo otsaasi merkin koko loppuiäksesi. Kokoomuslaiset ovat naurettavaa väkeä. Vihreitä kepukunnissa ei ole. Et voi tuoda muunlaisia poliittisia viestejä kuin keskustaa ylistäviä.
Yhteiskunta: Valtion tulee pääsääntöisesti rahoittaa kunnan toiminta. Valtion tulee perustaa kuntiin työpaikkoja joita jaetaan keskustapuolueen arvoihin perustuen (kts. Ihmisen arvo). Kuntien työpaikat jaetaan usein siis sukuhaarojen perusteella. Kunnan verotulot tulee kerätä ihmisen arvon perusteella - toisin sanoen verot tulisi kerätä muista tuloista kuin maataloustuloista. Kiinteistöverotus tulisi kohdistaa kaikkiin kiinteistöihin maatalouskiinteistöjä lukkunottamatta.
Yhteenveto: Keskustapuoluelaiset kunnat ovat luoneet yhteiskuntamallin, joka näivettää itse itsensä. Koulutusta hakevat nuoret eivät halua palata kuntiin, koska takaisin palatessaan he joutuvat paarialuokkaan. Teollisuusyritykset eivät hakeudu kuntiin, koska työvoiman saanti on epävarmaa. Kunnat eivät pysty / halua järjestää työntekijöitä, koska ne ovat keskustapuoluelaisten arvojen vastaisia. Lisäksi mahdollinen teollisten työpaikkojen lisääminen muuttaa kunnan poliittista (epä)tasapainoa. Teollisuusyritykset eivät saa helposti pidemmälle koulutettua työvoimaa (vrt. paarialuokka).
Lopulta tämä johtaa siihen, että kuntiin jää vain maatalousyrittäjät ja eläkeläiset. Jäljelle jää siis ryhmät, joista kumpikaan ei käytännössä maksa kunnallisveroja. Kuntien kassakriisit ovat väistämätön tosiasia. Käytännössä näivettyminen on jo alkanut. Pikkukunnissa toimivat liikkeet ovat lopettaneet yksi kerrallaan. Kauppa, posti ja pankki ovat ylellisyyksiä, joita sivukylillä ei enää ole. Onko siis ihme, että väki vähenee?
Hyvä keskustaporvari ja muut samanmieliset. Teillä on kaikki päätöksenteon valta kunnissa. Miksi olette tehneet huonoja päätöksiä? Kantakaa vastuunne. Jos naama on vino, ei pidä syyttää peiliä.
terveisin
Wiljami
Keskustan valta-asema - suomalainen painajaninen
Kirjoittanut: Jaba_43 15.10.2004 klo 20.56
Keskusta on päässyt suurimman puolueen asemaan ja valtuustopaikkojen enemmistöön useissa kunnissa. Syy tähän on yksinkertainen: maaseutu on tyhjentynyt, kun ihmiset ovat joutuneet muuttamaan muualle, sinne missä heille on töitä.
Keskustaenemmistöisiksi muuttuneista kunnista ovat siis lähteneet työpaikkojen katoamisen myötä duunarit (sdp, vas) yrittäjät ja toimihenkilöt (kok) sekä tämän pakolaisliikkeen myötä edelleen pankkien, kauppojen, postien, apteekkien, jne... suljetuiksi joutuneiden yritysten johto ja henkilökunta, jotka ovat pääosin olleet kokoomuksen, sdp:n ja vasemmistoliiton äänestäjiä.
Yllä kuvattu joukkopako on luonut keskustalle ihmeellisen harhakuvan, että Suomen kansan enemmistö muka kannattaisi koko Suomessa keskustaa, kun kepulaiset katsovat kuntakarttaa, jossa kunnat on värjätty vihreiksi sen perusteella, missä keskusta on suurin puolue.
Tuota suurempaa näköharhaa ei juuri voi syntyä, sillä tosiasiahan on, että suomalaisista yli 75% EI KANNATA keskustaa.
Muita kuin keskustalaisia on runsaasti myös niissä kunnissa, joissa keskusta on poismuuton seurauksena noussut suurimmaksi puolueeksi, mutta muiden puolueiden edustajat eivät saa ääntään kuuluville, koska keskustalaiset harrastavat sumeilematonta enemmistöterroria ja suvaitsematonta sananvapauden ja julkisen toiminnan rajoittamista.
Tämä johtuu siitä, että hyvin monet keskustalaiset suhtautuvat "yhteistyöhön" muiden puolueiden kanssa kuten Bush Irakin sotakoalitioonsa: "Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan".
Kepulaisille tämä ilmenee sanamuodossa: "Jos et ole keskustalainen, olet Lipposnuolija demariörvelö".
Kaikki tämä keputerrorismi on ikävä kyllä monessa kunnassa vaikuttanut siihen, ettei pätevin joukko muiden puolueiden edustajista uskalla lähteä oman puolueensa ehdokkaaksi, koska he sen jälkeen joutuisivat silmittömän keputerrorin kohteeksi. Tästä taas seuraa, ettei äänestäjillä ole muuta mahdollisuutta kuin valita niistä ehdokkaista, jotka on saatu ehdolle suostumaan. Moni todennäköisesti jää kotiin eikä äänestä, koska ei se mitään muuta saako kepu kunnan äänistä 55% tai 95%.
Ahdasmielinen, suvaitsematon, nurkkakuntaisen kyräilevä ja naapureita kyyläilevä tilanne siis leviää sitä useampiin kuntiin, mitä enemmän muiden puolueiden kannattajia on joutunut muuttamaan niistä pois, joko työpaikkojen katoamisen tai lisääntyvän keputerrorin vuoksi.
Jos yllä kuvattu tilanne tuntuu jonkun aidon keskustalaisen mielestä liioittelulta, tai jopa valehtelulta, niin olen ihan valmis myöntämään, että juuri noin asia on: pelkkää liioittelevaa valehteluahan tämä on.
Samalla kuitenkin haluan korostaa, että ylle kirjoitettu käsitys keskustalaisista minulle on syntynyt usean vuoden aikana juuri niistä keskustalaisista, jotka esiintyvät poliittisilla keskustelupalstoilla, nyt siis juuri tällä palstalla.
Ei tarvitse kuin seurata, millä tavalla tämä ahdasmielisten kepuleiden susilauma joka kerta hyökkää solvauksineen ja loukkauksineen liikkeelle, kun palstalle ilmestyy avaus, jonka kirjoittajana on esim. K.K.Korhonen. "Mielipidepankki" ja minä saamme aika ajoin vastaavia laumoja kimppuumme. Minä varmaan taas juuri tämän avauksen ansiosta.
On nimittäin pakko todeta, että minua hämmästyttää suunnattomasti yksi yhteinen piirre palstan keppulinreppanoissa, eli miten suureen sisäiseen raivoon he osaavatkaan itsensä kiihdyttää, vaikkei kirjoittajana Korhosen tapauksessa ole muuta kuin tavallinen eläkeläinen ja demari, joka on hieman paljastanut yksityiskohtia menneisyydestään ja jonka kirjoitukset ovat melko yleisiä ja tavanomaisia mielipiteitä keskustasta ja Kekkosesta, joskin yksityiskohtaisia ja detaljeissaankin tarkkoja, mutta mielenkiintoisesti kirjoitettuja.
Kuvitelkaapa palstan normaalit lukijat siis sellainen tilanne johonkin suomalaiseen keskustaenemmistöiseen kuntaan, jossa tämän saitin kepulikirjoittajien kaltaiset ihmiset olisivat 55% enemmistönä ja ja sinä lukijana olisit itse siellä jonkin muun puolueen edustajana avoimesti ja vaikkapa vaaliehdokkaaksi ilmoittautuneena.
Voi jumalauta, että minä lähtisin sellaisesta kunnasta lujaa ja kauas.
Onneksi voin lopuksi sanoa, että edellä maalailemani kauhukuva lienee onneksi vahvasti liioiteltu.
Eiväthän tämän saitin keppulinreppanat mitenkään voi olla tyypillisiä rehellisten keskustalaisten edustajia, vaan todellakin typeryydessään, ajhdasmielisyydessään ja suvaitsemattomuudessaan harvinaisia poikkeustapauksia, normaalien keskustalaisten, eli tavallisten ihmnisten joukossa.
Osio 3: Mielipiteitä keskustalaisuudesta
Kirjoittanut: KapiKorhonen 5.7.2005 klo 12.01
Mitä on ”oikea” keskustalaisuus?
Kirjoittanut: K.K.Korhonen 18.11.2004 klo 21.52
Tämän saitin aihe on Keskustan politiikka. Täällä pitäisi siis puhua siitä, sen tavoitteista, toimintaperiaatteista ja poliitikkojen tekemisistä, eikä tuon puolueen kannattajista. Mutta puolueen politiikka ei oikein avaudu puolueen tekemisiä seuraamalla. Pitää kai pyrkiä ensin selvittämään, mitä on keskustalaisuus, tuttavallisemmin kepulaisuus. Sen pitäisi onnistua täällä esiintyvien kepulaisten mielipiteiden kautta. Kannattajien mielipiteethän ohjaavat puolueen politiikkaa, joskin myös päinvastoin.
Tärkeydessään kysymys kepulaisuuden olemuksesta täysin syrjäyttää mielestäni jonkin meneillään olevan lakon, YLE:n pääjohtajanimityksen tai Matti Vanhasen uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen näkemyksen, jopa Paavo Lipposen sanomiset ja muut tuollaiset tulevat ja menevät pikkujutut. Nyt on kyse suuremmasta asiasta. On tärkeää tietää, millaista on kepulaisuus, nyt valtaa pitävä aatesuunta, jotta osaamme ennakoida sen johdolla tapahtuvaa tulevaa kehitystä.
Miten kepulaiset itse siis mieltävät aatteensa, sen tarkoituksen, tavoitteet ja ilmentymät? Onko heillä selkeä ja yhdenmukainen käsitys asiasta? Sitä yritän nyt selvittää.
Onko Oiva Härkönen ajatuksineen oikea kepulainen vai onko Timo Ristimäki vielä oikeampi? Onko nimimerkki Jo vain todella hyvä kepulainen? Onko vielä parempi kepulainen se, jonka alter ego lienee hänen esittelemänsä ultraurbaani ja kansainvälinen tyyppi, jolle Stadi on aivan liian pieni ja nurkkakuntainen kylä. Vai onko Stadin kundi Seppo ”Kerimäki” Hietanen paras kaikista, primus inter pares?
Millainen on se aate, kepulaisuus, joka noita mainittuja yhdistää? Onko sellaista? Onko kepulaisuutta oikeasti olemassakaan? Jos sitä ei ole, niin mikä funktio on puolueella nimeltä Keskusta? Tarvitaanko sitä ollenkaan?
Oiva Härköselle kepulaisuus on uskonto ja kepulaiset johtajat aatteen kanonisoimia pyhimyksiä. Hän suhtautuu uskontoonsa ja pyhimyksiinsä tosiuskovaisen tavoin: hartaasti, kunnioittavasti ja kritiikittä. Kepulaiset johtajat ovat vahvoja johtajia, aina oikeassa ja tekevät oikein. Jos he tänään ajattelevat ja tekevät näin, se on oikein, mutta jos he huomenna ajattelevat ja tekevät toisin, sekin on yhtä oikein.
Oivalle Anneli Jäätteenmäki oli jo herooisuudessaan ylitse muiden, mutta hänen seuraajakseen tuli vielä suurempi ja virheettömämpi sankari. Urho Kekkonen on tietenkin enemmän kuin pyhimys, hän on messias, jonka uutta tulemista Oiva odottaa ja ehkä näkeekin hänen jo inkarnoituvan Matti Vanhasessa. Mikään ei voi horjuttaa Oivan uskoa.
Edellä sanotusta huolimatta Oiva pyrkii monia muita paremmin pitämään jalkansa maassa ja pitäytyy varsin hyvin tuntemiinsa ja monelle muulle läheisiin asioihin. Hän esittää mielipiteensä niistä vakavahenkisesti. Hän ei käytä rumaa kieltä eikä herjaa toisinajattelevaa. Oikeaa uskovaisen käytöstä! Oivalle asia on tärkeämpi kuin siitä kirjoittava henkilö. Keskusteluunkin Oiva voi ryhtyä, mutta pysyy änkyränä kannassaan antamatta toisen järkipuheenkaan siihen vaikuttaa. Kun Oivalta alkaa usko tai taito loppua, hän vaikenee.
Hänen vastaparikseen tässä ottamani Timo Ristimäki on toista maata, niin myös hänen kepulaisuutensa. Timolle ei sovi ollenkaan se kepulaisuuden pakkopaita, minkä Oiva on mielisuosiolla pukenut päällensä. Timolle mikä tahansa puolue ja mikä tahansa maa ja moni asia on aivan liian pieni. Hänen ajatuksensa liitelee sfääreissä ja syleilee sieltä koko maailmaa ja hänen syyttävä sormensa osoittaa huonoja johtajia, jotka saavat kuulla tuomionsa vääristä tekemisistään. Huonoja johtajia ovat tietenkin Bush, Blair ja Lipponen ja heihin taitaa kuulua Timon mielestä yhä enemmän myös Matti Vanhanen.
Timon sanantaito on erinomainen, sillä onhan hän entisenä ylioppilaspoliitikkona (näin olen ymmärtänyt) tottunut käyttämään sanaa jos jonkinlaiseen agitaatioon. Paljon kirjoittaneena Timolta syntyy tekstiä helposti, monen mielestä ihan liikaakin. Hän tuntee kirjallisuutta ja koristelee esityksiään sieltä poimimillaan sattuvilla sitaateilla ja harrastaa verbaalivirtuoosille ominaista sanaleikittelyä. Hänen ajatuksensa taitaa kyllä juosta usein vieläkin nopeammin kuin sormensa näppäimillä, tai sitten päinvastoin, sillä tämmöinen tavallinen lukija ei aina pysy kärryillä hänen matkassaan.
Timolla on siis kanttia arvostella myös oman puolueensa tekemisiä ja esittää suorasukaisia näkemyksiä sen johtajista. Timo itse on kertonut olevansa demokratian dissidentti emeritus, mutta tuo emeritus-määre on tarpeeton, sillä kyllä Timo edelleen palveluksessa tuolla saralla on!
Timon heikkoutena on todettava, että vaikka hänen ajatuksensa on nopea ja liikkuva ja hänen mielenkiintonsa suuntautuu suuriin asioihin, silti se usein juuttuu johonkin täällä kirjoittavan henkilöön, ja häntä askarruttaa suuresti, onko tämä joskus kirjoittanut myös jollakin toisella nimellä.
Anneli Jäätteenmäki taitaa olla ainoa Oivaa ja Timoa yhdistävä tekijä. Anneli oli Timonkin mielestä hyvä johtaja, enemmänkin, hän oli kepun pelastaja, vapahtaja, joka kantoi muiden synnit ja sai siitä kestävän kunnian ja kirkkauden kruunun.
Nimimerkki Jo vainin otin tuohon oikeiden kepulaisten ehdokaslistalle vain kurillani. Hänelle Keskusta on vain paras, ja sillä siisti, ilman yhtäkään perustetta väitteelleen tai vähäisintäkään tietoa puolueen politiikasta. Hän lienee edellä käsiteltyjen Oivan ja Timonkin mielestä lähinnä hyväntahtoinen ja hyväuskoinen hölmö, minun mielestäni hän on idiootti tai sitten niin hyvä näyttelijä, että osaa näytellä uskottavasti sellaista, mikäpä hänen tarkoituksensa siinä sitten lieneekään.
Tuo kaunosielu, joka esittelee oikeana kepulaisena sitä Lontoossa käsintehdyissä kengissään ja Rolex ranteessaan Stadin gartsoja dallailevaa juppihurmuria, on kai kepulaiseksi poikkeuksellinen humoristi. Tosin hänen huumorinsa on yliampuvaa. Tai jos hän oikeasti uskoo tuollaiseen, mistä hän puhuu, hän on lukenut liikaa naisten lehtien romanttisia kertomuksia ja katsonut huonoja saippuaoopperoita ja hänellä on ruvennut fakta ja fiktio menemään pahasti sekaisin.
Seppo "Kerimäki" Hietanen ei ole lukenut liikaa romanttisia tarinoita vaan huonoja dekkareita ja katsellut neljännen luokan toimintaleffoja ja hänelle on käynyt kuten ritaritarinoita liikaa lukeneelle Don Quijotelle: on alkanut elää niistä omaksumassaan maailmassa. Ei siinä maailmassa ole varsinaista politiikkaa, kepulaista enempää kuin muutakaan, eikä politiikka sopisikaan ”Keriksen” luonteelle ja käytökseen. Hänen maailmansa on kaikkien sodassa kaikkia vastaan, ja siinä sodassa lyödään jokaista aina kun vain pystytään, ja vaikka ei pystyttäisikään, niin ainakin yritetään!
"Keris" liikkuu tuossa sodassaan myös lukuisten salaliittojen syövereissä. Hänellä on uskon paloa ja siitä johtuvaa sanomisen pakkoa. Hänen uskonsa on, että hän on se napa, jonka ympärillä Suomi pyörii, ja että kaikki asian toisin näkevät ovat punikkeja, joita johdetaan jostakin salaperäisestä Hakaniemen bunkkerista ”Keriksen” viime kunnallisvaaleissa hyvin alkaneen ja ”punikkien” itselleen vaaralliseksi näkemän poliitikon uran tuhoamiseksi. ”Toimittaja” Hietasen sanomisen ”tyylin” on… no, sen me kaikki tunnemme!
Onko Seppo ”Kerimäki” Hietanen se paras ja aidoin kepulainen? Minun rehellinen mielipiteeni on, no, jääköön sanomatta, ettei ainakaan siitä tulisi syytä poistaa tätä kirjoitustani saitilta!
On toki muitakin täällä usein näyttäytyviä kepulaisia kuten Emeritus, Keskustaporvari ja Keskustaliberaali. Tässä yhteydessä en voi heidän ajatuksiaan syvemmin selvittää. Emerituksesta sitä paitsi olen saanut eri vaiheissa niin erilaisia käsityksiä, että on parasta olla sanomatta yhtään mitään. Keskustaporvari korostaa porvarisuuttaan nimessään, mutta hänen konservatismissaan ihannoidaan myös paljon muuta kuin varsinaista porvarismia. Minusta tuntuu, että hän on enemmän pragmaatikko kuin dogmaatikko, mikä tietysti on terve asenne politiikassakin. Keskustaliberaalista voisin sanoa, että silloin kun hän esittää liberaalia, hän sitä myös on, mutta silloin hän ei ole lainkaan keskustalainen – ja päinvastoin.
On monia muitakin huomion arvoisia kepulaisia ajattelijoita, jotka joudun nyt tietoisesti unohtamaan. Pyydän anteeksi, tarkoitukseni ei ole vähätellä teitä, mutta kirjoitukseni pituus on jo nyt ylittänyt ainakin Oiva Härkösen sietorajan.
Tuliko nyt, arvoisa lukijani, Sinulle selväksi, millaista on kepulaisuus? Minä itse en tullut tämän vaivannäköni tuloksena yhtään viisaammaksi siinä suhteessa, tuskin muutenkaan. Yritinpä kuitenkin.
Tuskinpa olisi kovin helppoa selvittää sitäkään, millaista on oikea demarius tai kokoomuslaisuus. Minä ainakaan en sitä tiedä, kun olen tällainen outsider niissäkin. Varmaan sitäkin voitaisiin käsitellä myös noiden aatteiden kannattajien esittämien mielipiteiden kautta. Sen saavat tehdä muut. Ja se on tehtävä noiden puolueiden saiteilla, sillä tällä saitilla saa käsitellä vain Keskustan politiikkaa ja keskustalaisuutta.
Piirteitä
Kirjoittanut: Mielipidepankki 19.11.2004 klo 10.49
Kepulaisuudelle on tunnusomaista jotkut selvät ominaispiirteet, jotka yhdistävät keppuleita. Toki toisinajattelua, tai sanoisinko omilla aivoilla ajattelua myös esiintyy, mitä todistaa palstalaisista nimenomaan Ristimäki. Poliitikoista Keskustan perinteisistä linjoista poikkeavia ovat lähinnä Olli Rehn ja Matti Vanhanen. Toinen on aika liberaali, toinen taas sovittelevan yhteistyöhaluinen.
1) Edunvalvonta politiikan perimmäisenä tavoitteena
Tästä aluepoliittisesta ja maatalouspoliittisesta puolesta olen kirjoittanut niin usein, että jätän sen nyt vain maininnan varaan. Se on silti keskeisin asia.
2)Arvokonservatiivisuus
Samat sanat kuin edellisestä.
3)Nurkkakuntaisuus
Keskustalaisuus on hyvin impivaaralaista ja maakuntahenkistä luonteeltaan. Kaukana paha maailma on kepulin näkemys muista.
4)Päämäärä pyhittää keinot -ajattelu
Tällä rakkaalla lapsella on monta nimeä: väyrystely, pekkarointi, siltarumpupolitiikka, iltalypsy, kepu pettää aina jne.
5)Demariviha
Kaunaisuus demareita kohtaan johtunee eräistä historiallisista seikoista. Ennen sotia tällaista kaunaa ei esiintynyt, vaan maltillinen oikeisto ja maltillinen vasemmisto nimenomaan löysivät toisensa juuri ennen sotavuosia sopuisan yhteistyön merkeissä. Vihanpito alkoi sodan jälkeen ja siinä Urho Kekkosella oli keskeinen rooli.
Kekkonen koki suurimmaksi uhakseen tannerilaisen asevelisosialismin, joka oli taas demarien ja sen kannattajien omassa keskuudessa suosittua. Kekkosen valtapoliittisiin pyrkimyksiin istui paremmin vasemmistolaisempi sosialidemokratia, jonka puolesta hän taisteli kynsin ja hampain. Lopulta Kekkonen onnistikin pyrkimyksiin hajottaa SDP kahtia. Myös SDP:n nuiva suhtautuminen maataloustukiaisiin kiristi näiden kahden puolueen välejä.
Keskusta on pelotellut maaseudun ihmisiä mielin määrin juuri demareilla ja konfliktit ovat aina syntyneet demareiden oikean siiven kanssa. Koivisto ja Lipponen (aiemmin Tanner ja Leskinen), nämä oikeistodemarit ovat kepeleilla pahimpia piruja. Sen sijaan Sorsan ja Tuomiojan tapaiset vasemmistodemarit ovat keskustalaisille paremmin kelvanneet. Siis maltillisin vasemmisto on kepulien mielestä niitä punikkeja ja vasemmistolaisin vasemmisto ihan jotain muuta. Kommunistit ovat olleet välillä hyvinkin rakkaita kepuleille. Oikeistodemarit ja kommunistit taas eivät ole tulleet koskaan juttuun keskenään. Keskustalainen demariviha on varsin valikoitunutta. Kepun rivikannattaja ehkä kuitenkin niputtaa kaikki demarit yhtä pahoiksi.
Liberaali keskusta?
Kirjoittanut: Demari 19.11.2004 klo 12.51
Tuossahan noita tuli keskustalaisuuden piirteteitä. Ne kaikki ovat aika jyrkässä ristiriidassa sen kuvan kanssa, minkä me aina vaalien alla Keskustasta saamme. Perusteltua onkin esittämäsi pohjalta muotoilla muutamia kysymyksiä:
1) Edunvalvonta politiikan perimmäisenä tavoitteena
Keskusta on mainoskampanjoissaan luonut itsestään uutta julkisuuskuvaa. Tuohon kuvaan kuuluu avomielinen, suvaitsevainen asenne politiikkaan ja ihmisiin. Siis jonkinlainen liberaalinraikas maaseudulta, vihreiden, valkoreunaisten koivujen katveesta kaupunkeihin tuleva henkäys, joka virvoittaa kaupunkilaistenkin ajatukset. Tuolla pyritään tietysti peittämään se, että keskusta on maaseudun ja maanviljelijöiden edunvalvoja. Jos sillä ei sitä yritetä peittää, niin eikö Keskusta siis olekaan maaseudun ja maanviljelijöiden edunvalvoja? Kenen edunvalvoja se siinä tapauksessa on?
2)Arvokonservatiivisuus
Keskusta on mainoskampanjoissaan luonut itsestään uutta julkisuuskuvaa. Tuohon kuvaan kuuluu avomielinen, suvaitsevainen asenne politiikkaan ja ihmisiin. Siis jonkinlainen liberaalinraikas maaseudulta, vihreiden, valkoreunaisten koivujen katveesta kapunkeihin tuleva henkäys. Samalla Keskusta puolustaa voimakkaasti perhearvoja ja perinteistä ydinperhettä, samoin Keskustassa ja sen pohjoisilla kannatuslaueilla vaikuttaa voimakkaasti vanhoillislestadiolainen siipi, jota voi hyvin verrata amerikkalaisiin fundamentalistilahkoihin. Miten raikas ja liberaali Keskusta suhtautuu yksinhuoltajaperheisiin, homoihin ja vaikkapa islamilaisuuteen? Euroopan parlamenttihan pisti komission uusiksi liberaaliryhmän, johon Suomen Keskustakin kuuluu, aloitteesta kun komissiosta vaadittiin erotettavaksi italialainen komissaariehdokas hänen vanhoillisten kristillisten näkemysten vuoksi. Oliko tämä sellaista liberaalia politiikkaa, jota keskusta Suomessakin on valmis tukemaan?
3)Nurkkakuntaisuus
Keskustalaisuus myös on hyvin maakuntahenkistä luonteeltaan. Sen pääkannatus on maaseudulla ja toisinaan se todellakin on jopa ”impivaaralaista”. Aiheellista on kysyä, tavoitteleeko Keskusta maaseutumaisen ja staattisen yhteiskunnan säilyttämistä vai hyväksyykö se liberaalin ja moniarvoisen eurooppalaisuuden ja miten se tuota liberaalisuutta edistää? Vai onko keskustalainen moniarvoisuus vain omien etujen puolustamista? Miten suomalainen raikas ja liberaali keskusta suhtautuu eurooppalaisiin virtauksiin?
5)Demariviha
Kaupungeissa ihmiset äänestävät enimmin demareita tai kokoomusta. Maaseudulla keskustalaisille erityisesti demarit ovat päävihollinen, itseasiassa kaiken pahan alku ja juuri. Ainakin vielä 1990 –luvulla keskustalaisten suusta pääsi lausahduksia, että demareiden linja on Tannerin ”tapa talonpoika päivässä”. Tuollaisilla raikkailla ja liberaaleilla puheilla pääsi eduskuntaan ja nyt europarlamenttiin Hannu Takkula. Ei auttanut allekirjoittaneenkaan selitys, että tuo slogan taisi kuulua Arvo Salon fiktiiviseen tuotantoon. Tuo liberaali demariviha näkyy kyllä olevan vieläkin voimissaan Keskustassa. Aika usein se näkyy tälläkin saitilla.
Näyttää siltä, että raikkaan, avoimen ja liberaalin keskustalaisuuden on murrettava aika monia ennakoluuloja omiensa keskuudessa ennekuin se voi kuvitellakaan saavansa lisää kannatusta. Eihän se mahdotonta ole, totesihan Einsteinkin että helpompi on murtaa atomi kuin ennakkoluulo. Toisaalta jos tuo ennakoluulojen murtaminen ei todistettavasti onnistu, niin kato käy kannatuksessa.
Keskustalaisuus on ihmeellistä!
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 6.6.2005 klo 11.48
Se on ihmeellistä mm. siksi, että se on niin valikoivaa totuuden suhteen. Kekkonen teki vain suuria tekoja vain jaloista ja puhtaista, vain Suomen parhaaksi näkemistään vaikuttimista. Toisenlaiset näkemykset, jopa aikalaisten arvostettujen, rehellisyydestään tunnettujen, uskovaistenkin puoluetoveriensa esittämät ovat vain pelkkää parjausta. Historialähteiden kertomat todistettavat tapahtumat ovat valhetta.
Jäätteenmäki ei valehdellut, vaikka yli miljoona silmäparia näki tv:sta kuinka hän vaalikeskustelussa vakuutti, että hänellä ei ole mitään papereita, on ”vain kaksi korvaa”. Sitten kun nuo paperit olivat paljastuneet, jälleen suorassa tv-lähetyksessä nähtiin, kuinka hän eduskunnan puhujapöntössä vakuutti, että ne olivat tulleet hänelle ”pyytämättä ja yllätyksenä”. Ja hyväuskoisimmallekin lienee viimeistään oikeudenkäynnissä tullut selväksi, että pyynnöistään hän paperit oli saanut.
Erkon media vain valehtelee ja juonii keskustaa vastaan ja on aina demarien ja SAK:n puolella. Viikonvaihteessa HS kuitenkin antoi paljon palstatilaa ja myönteisessä hengessä mm. pääministerille ja komissaari Rehnille. Tämän päivän lehden ensimmäinen pääkirjoitus on ”Paperiliiton päätös suistaa Suomen vaaralliselle tielle”, ja kirjoituksessa puhutaan juuri niin kuin tässä tilanteessa maan edun puolesta puolueettomasti ajattelevan pitääkin puhua.
Suomen kuvalehti on muuttunut roskalehdeksi, kun siellä Irak-gate-kirjan tekijä Pekka Ervasti kirjoittelee teräviä ja hauskojakin kolumnejaan, joista viimeisestä tein avaukseni ”Keskustan Rambosta”. Lehden päätoimittaja, palkittu journalisti, pappismies Tapani Ruokanen on lurjus, vaikka oli yhdessä Olli Rehnin kanssa Alpo Rusin näkyvin puolustaja. Viimeisessä SK:ssa on melko pitkä myönteishenkinen artikkeli myös Tanja Karpelasta.
Täällä alatasolla jatkuu sama epäjohdonmukaisuudessaan johdonmukainen linja. Törkeily on hyväksyttävää käytöstä, suorastaan ansio, kun se ei vain kohdistu omaan itseen ja omiin ikoneihin, ja kiitos on huonoa käytöstä, suorastaan kataluutta, jos se kohdistuu muihin kuin heihin. Kun eilen kiitin seriffiä mielestäni kiitokset ansaitsevasta toiminnastaan, pieni, mutta sitäkin tuotteliaampi joukko kepulaisia kävi kimppuuni syyttäen minua jos mistäkin – no, eivät he minua voineet sentään syyttää sellaisista törkeyksistä, joita he itse noissa syytöksissäänkin esittivät.
Mutta suurinta törkeyttä heidän mielestään onkin kai se, että arvostelee Kekkosta ja keskustan politiikkaa. Se antaa valtuuden lyödä arvostelijaa kaikilla niillä keinoilla, jotka pahin tahto ja likaisin mielikuvitus keksivät. Se mielstäni ilmentää hyvin sitä täällä nähtävää kepulaista - nyt en puhu keskustalaisesta - ajatustapaa ja siihen kuuluvaa totuuskäsitystä, joka varmasti on vielä joustavampi kuin oikeasti keskustalainen vastaava.
Varmaankin tämäkin esitykseni on niin törkeä, että tätä huudetaan heti pois saitilta, ja arvatenkin seriffi jossakin vaiheessa antaa huutajille periksi. Tai sitten ei, sillä seriffillä on aivot, ”ei sitä muutoin seriffiksi pääsisikään”, ”Reinikaisessa” esiintynyttä komisario Rautapäätä? lainatakseni.
Tarkennus
Kirjoittanut: JormaKKorhonen 6.6.2005 klo 11.56
En kai lukentut tuota avaustani ennen sen lähettämistä, kun nyt luettuani huomaan, että oleellinen pointti siitä jää hämäräksi: se on se keskustalaisten - kepulaisten - valikoivuus kaikissa asioissa. Otetaan vain se asia ja se puoli siitä, joka sopii heille, tukee heitä. Esim. noiden puolueettomien lehtien kirjoituksista myönteisiä pidetään itsestään selvinä, kriittisiä valheellisina ja vääristelevinä.
Samoin se näkyy olevan tässä saittikirjoittelussa. Mutta olettekohan ajatelleet loppuun saakka? Ovatko nuo törkeimmät, muihin kirjoittajiin kohdistuvat törkykirjoitukset todellakin eduksi keskustalle ja sen kannattajille? Vahvasti kyseenalaistan asian.
Kepulaisten reittaus
Kirjoittanut: Otsikossa melkein kaikki, 11.6.2004 klo 15.52
"Kepulaiset tulisi reitata, jotta yhteistyö olisi helpompaa.
Kepu AAA: Maaseudulla asuva porvari, joka itsekin ihmettelee, miksi äänestää kepua. EU:n Kepu AAA näkee normaaliksi historialliseksi kehitykseksi ja mahdollisuudeksi. Harrastaa aktiivista sijoittamista.
Kepu AA: Kepulainen, joka isien perintönä äänestää kepua, mutta omaa aika porvarillisen maailmankuvan. Vihaa SAK:ta ja demareita, mutta ei oikein uskalla kokoomustakaan äänestää. Monet hänen kavereistaan ovat kuitenkin porvareita ja Kepu AA:kin on joskus humalassa demareita haukkuessaan miettinyt tulisiko hänenkin alkaa porvariksi.
Kepu A: Kepulainen, joka mieltää itsensä ennemminkin ei-sosialistiseksi kuin porvariksi, mutta porvarihallituksen muodostaminen on aina paras vaihtoehto. EU ei ole Kepu A:lle mikään toiveuni.
Kepu BBB: Kepulainen, joka aina marmattaa, kun maaseutua soretaan, eikä hyväksy missään nimessä kuntien määrän vähentämistä. Arvoitaan kuitenkin muuten ihan vakavasti otettava: syö lihaa ja erottaa selvästi miesten ja naisten työt.
Kepu BB: Kepulainen, jonka mielestä siltarumpupolitiikka on Kekkosen-ajan suursaavutuksia ja hänen mielestään on aivan normaalia, että Varpaisjärvellä on valtiontuella rakennettu kulttuurikeskus, uimahalli, jäähalli, oma ala-aste, yläaste, lukio, ja AMK hakusessa sekä tietenkin kunta suurimpana työllistäjänä 75 prosentin osuudellaan. EU on painajainen, vaikka Kepu BB ei oikein ymmärräkään, mikä se on. Sijoittaminen on hänen mielestään kieroa pörssipeliä, sillä ainoa sijoittaminen, jonka Kepu BB tuntee on aluepoliittinen hajasijoittaminen - ja lotto.
Kepu B: Kepulainen, joka hajasijoittaisi kaikki valtion laitokset ja siinä samassa yksityisiä yrityksiäkin vain Jyväskylän pohjoispuolelle.Hänen mielestään kaupunkilaisille tulisi määrätä lisäveroja, kun kerran asuvat kaupungissa ja paljasjalkaisille kaupunkilaisille vielä kovemman asteikon mukaan. EU on Kepu B:lle ilmestyskirjanpeto ja sitten joskus, kun ensimmäiset eurosetelit saapuvat, yksi kutakin lajia poltetaan tupaillassa hurmoksellisen ilmapiirin vallitessa.
Kepu C on käynyt kerran Helsingissä - osoittamassa mieltään EU:ta vastaan.
Kepu CCC(P)
Kepu CC
Kepu C:
Kolme viimeistä luokka ovat vasemmistolaisia tai muita kommunisteja, ja äänen meneminen kepulle on monen kohdalla huonosta näöstä johtuva virhe tai muu moka. Samoin täältä löytyy pohjalaisia, jotka ovat viime aikoina kumarreleet kovasti SAK:hon päin.
Luottoluokituksessa yhteistyötä harkittaessa ainoastaan AAA-A -luokan keput käyvät. Muiden kohdalla luottotappioriski on liian
suuri."
Jos ajatellaan jäseniä, niin kepun järjestäytymisaste suhteessa äänestystuloksiin on ilmeisesti aika korkea, joten en pidä ilman parempaa tietoa mahdottomana, jos kepua sanotaan suurimmaksi palkansaajapuolueeksi jäsenmäärien perusteella arvioiden.
Äänestäjätaustojen perusteella keskusta on kuitenkin vasta kolmas, sillä SDP:n äänestäjistä miltei kaikki ovat palkansaajia. Seuraavaksi suurin palkansaajapuolue onkin jo kokoomus. Ilmeisesti kepu neljäs ja vasemmistoliitto jossain hännän huippuna.
Hieman vähentää ihmettelyäni. Eikä Heinäluoma ole ollenkaan ihanteeni, mutta en minä häntä erityisen koleerisena pidä, pikemmin melko sopuisana ja hyväntahtoisena veikkona sellaiseksi ammattiyhdistysjyräksi; häntähän kepukin käytti sovittelijanaan sisäisessä kiistassaan tässä taannoin.
Täytyy laittaa digiboksi tallettamaan tuo Kataisen haastattelu, sillä katsoa en sitä voi, kun juuri kohta tulee vieras, jonka kanssa varmaan on muutakin puhuttavaa.
Mielelläni selvennän juttujani aina, jos ne ovat antaneet aihetta erilaiseen tulkintaan kuin itse kirjoittaessani tarkoitin.
Ehkä Sinun kannattaa muistaa myös se, että useimmiten kirjoitan lievää vahvemmin kärjistetysti, että pointti tulisi selväksi. Tästä seutaa, että kuvailen vanhasen hieman posotiivisemmin ja Heinäluoman hieman negatiivisemmin, kuin tosiasiassa ajattelen, jotta jutuista ei tulisi ihan "hengettömiä". ;-))
... Jäbän suusta putosi pilaantunut ja haiseva"märepala" muun pulpatuksen sekaan.
-"Demarit ovat saaneet nykyisen valtansa yksinomaan keskustan ansiosta, koska keskusta ei ole koskaan halunnut yhteistyötä kokoomuksen kanssa. Tämä on sulkenut kokoomuksenkin hallitusvaihtoehdot vain yhteen: sinipunaan."
-Muistin virkistämiseksi:Sossujen liehakoima Holkeri käveli puolueen puheenjohtaja Suomisen- ja muiden porvarijohtajien yli ja pääsi sinipunahallituksen johtoon.Kaikkihan sen tieävät, että sen hallituksen politiikka johti Suomen talouden, sen historian syvimpään syöveriin.
...varmaan vongannu itselleen jonkin mummelin, että semmoiset puuhat menossa.
esimerkissäsi palkansaajiksi? Ainakin heidän oman halunsa mukaan he ovat yrittäjiä.
Toiseksi, jos demarit on suurin puolue ja heistä suurin osa on palkansaajia, niin millä ihmeen matematiikalla saat kepusta isomman palkansaajapuolueen.
Sodanjälkeisen historian ensimmäisestä sinipunahallituksesta saamme kyllä kiittää mieluummin Paavo Väyrystä kuin Harri Holkeria.
Ja mitä laman syövereihin tulee, niin ei Holkerin hallitus Neuvostoliittoa kaatanut eikä ajanut alas kansainvälisiä suhdanteitakaan.
Sinipunahallituksen johtoon Holkeri pääsi, koska Suominen oli pelannut itsensä ulos menemällä mukaan Väyrysen juoniin. Siihen Suomisen poliittinen ura sitten hyytyikin, ja jäljellä oli enää suojatyöpaikka Alko-Yhtiöt Oy:n johdossa, jonka senkin Suominen ryssi alkamalla ajaa vähittäiskauppamonopolin purkua, kun sosiaali- ja terveysministerinä oli vasemmistoliiton edustaja.
Niinpä valtio-omistaja näytti Suomiselle, mistä kana kusee ja irroitti vähittäiskauppaa harjoittavan Alko Oy:n kokonaan irti Suomisen jotamasta Alko-Yhtiöt Oy:n konsernista.
Siinä meni Suomiselta suojatyöpaikkakin alta ja piti lähteä mepiksi Brysseliin, kiitos Paavo Väyrysen.
En laske maatalousyrittäijä palkansaajiksi.
Jos lasketaan kuinka monta palkansaajaJÄSENTÄ eri puolueilla on, niin keskustalla saattaa olla niitä eniten, koska keskustan järjestäytymisaste on iso ja jäsenten kokonaismäärä siten suuri.
Demareilla on suhteessa kannatukseensa vähemmän jäseniä ja kokoomuksella suhteessa vielä vähemmän.
Ja jos katsotaan kannattajia ja äänestäjiä, niin silloin suuruusjärjestys palkansaajapuolueina on: 1. SDP, 2. kokoomus, 3. keskusta, ja näin juuri siksi, että keskustan kannattajissa on paljon maanviljelijöitä.
!!!
Tavallaan annat vastauksen moneen kysymykseen. Hoitajat ansaitsisivat palkankorotuksen, mutta eivät pysty sitä hankkimaan. Paperimiehet "ampuvat omaan jalkaansa", koska eivät suoralta kädeltä suostu heikennyksiin. Työnantajan työsulku taas lisäsi alan kannattavuuden laskua merkittävästi. Järjetön homma suhdanteet huomioon ottaen?
SAK:n "hankkima valta" taas perustuu suomalaisen demokratian epäkohtiin. Koska kukaan ei viimeisenä vaalipäivänä tiedä, millainen hallitus Kansaa alkaa kurittamaan, SAK on eräs vastaus tähän epäkohtaan. Jotain ennalta tiedettyä ja tukevaa arvausvaaleissa. Normaali kaksipuolue-parlamentarismi poistaisi ulkoparlamentaarisen toiminnan, korporatiivien vaikutusvallan.
Suomi ei enää välttämättä elä puusta, vaan ehkäpä puupäiset insinöörit ja ekonomistit elävät suomalaisten unelialaisuudesta?
Noin raikkaasti sanailit vielä pari vuotta sitten (ote Korhosen vastineesta Ökyisännälle):
Keskustan valta-asema - suomalainen painajaninen
Kirjoittanut: Jaba_43 15.10.2004 klo 20.56
Keskusta on päässyt suurimman puolueen asemaan ja valtuustopaikkojen enemmistöön useissa kunnissa. Syy tähän on yksinkertainen: maaseutu on tyhjentynyt, kun ihmiset ovat joutuneet muuttamaan muualle, sinne missä heille on töitä.
Keskustaenemmistöisiksi muuttuneista kunnista ovat siis lähteneet työpaikkojen katoamisen myötä duunarit (sdp, vas) yrittäjät ja toimihenkilöt (kok) sekä tämän pakolaisliikkeen myötä edelleen pankkien, kauppojen, postien, apteekkien, jne... suljetuiksi joutuneiden yritysten johto ja henkilökunta, jotka ovat pääosin olleet kokoomuksen, sdp:n ja vasemmistoliiton äänestäjiä.
Yllä kuvattu joukkopako on luonut keskustalle ihmeellisen harhakuvan, että Suomen kansan enemmistö muka kannattaisi koko Suomessa keskustaa, kun kepulaiset katsovat kuntakarttaa, jossa kunnat on värjätty vihreiksi sen perusteella, missä keskusta on suurin puolue.
Tuota suurempaa näköharhaa ei juuri voi syntyä, sillä tosiasiahan on, että suomalaisista yli 75% EI KANNATA keskustaa.
Muita kuin keskustalaisia on runsaasti myös niissä kunnissa, joissa keskusta on poismuuton seurauksena noussut suurimmaksi puolueeksi, mutta muiden puolueiden edustajat eivät saa ääntään kuuluville, koska keskustalaiset harrastavat sumeilematonta enemmistöterroria ja suvaitsematonta sananvapauden ja julkisen toiminnan rajoittamista.
Tämä johtuu siitä, että hyvin monet keskustalaiset suhtautuvat "yhteistyöhön" muiden puolueiden kanssa kuten Bush Irakin sotakoalitioonsa: "Jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan".
Kepulaisille tämä ilmenee sanamuodossa: "Jos et ole keskustalainen, olet Lipposnuolija demariörvelö".
Kaikki tämä keputerrorismi on ikävä kyllä monessa kunnassa vaikuttanut siihen, ettei pätevin joukko muiden puolueiden edustajista uskalla lähteä oman puolueensa ehdokkaaksi, koska he sen jälkeen joutuisivat silmittömän keputerrorin kohteeksi. Tästä taas seuraa, ettei äänestäjillä ole muuta mahdollisuutta kuin valita niistä ehdokkaista, jotka on saatu ehdolle suostumaan. Moni todennäköisesti jää kotiin eikä äänestä, koska ei se mitään muuta saako kepu kunnan äänistä 55% tai 95%.
Ahdasmielinen, suvaitsematon, nurkkakuntaisen kyräilevä ja naapureita kyyläilevä tilanne siis leviää sitä useampiin kuntiin, mitä enemmän muiden puolueiden kannattajia on joutunut muuttamaan niistä pois, joko työpaikkojen katoamisen tai lisääntyvän keputerrorin vuoksi.
Jos yllä kuvattu tilanne tuntuu jonkun aidon keskustalaisen mielestä liioittelulta, tai jopa valehtelulta, niin olen ihan valmis myöntämään, että juuri noin asia on: pelkkää liioittelevaa valehteluahan tämä on.
Samalla kuitenkin haluan korostaa, että ylle kirjoitettu käsitys keskustalaisista minulle on syntynyt usean vuoden aikana juuri niistä keskustalaisista, jotka esiintyvät poliittisilla keskustelupalstoilla, nyt siis juuri tällä palstalla.
Ei tarvitse kuin seurata, millä tavalla tämä ahdasmielisten kepuleiden susilauma joka kerta hyökkää solvauksineen ja loukkauksineen liikkeelle, kun palstalle ilmestyy avaus, jonka kirjoittajana on esim. K.K.Korhonen. "Mielipidepankki" ja minä saamme aika ajoin vastaavia laumoja kimppuumme. Minä varmaan taas juuri tämän avauksen ansiosta.
On nimittäin pakko todeta, että minua hämmästyttää suunnattomasti yksi yhteinen piirre palstan keppulinreppanoissa, eli miten suureen sisäiseen raivoon he osaavatkaan itsensä kiihdyttää, vaikkei kirjoittajana Korhosen tapauksessa ole muuta kuin tavallinen eläkeläinen ja demari, joka on hieman paljastanut yksityiskohtia menneisyydestään ja jonka kirjoitukset ovat melko yleisiä ja tavanomaisia mielipiteitä keskustasta ja Kekkosesta, joskin yksityiskohtaisia ja detaljeissaankin tarkkoja, mutta mielenkiintoisesti kirjoitettuja.
Kuvitelkaapa palstan normaalit lukijat siis sellainen tilanne johonkin suomalaiseen keskustaenemmistöiseen kuntaan, jossa tämän saitin kepulikirjoittajien kaltaiset ihmiset olisivat 55% enemmistönä ja ja sinä lukijana olisit itse siellä jonkin muun puolueen edustajana avoimesti ja vaikkapa vaaliehdokkaaksi ilmoittautuneena.
Voi jumalauta, että minä lähtisin sellaisesta kunnasta lujaa ja kauas.
Onneksi voin lopuksi sanoa, että edellä maalailemani kauhukuva lienee onneksi vahvasti liioiteltu.
Eiväthän tämän saitin keppulinreppanat mitenkään voi olla tyypillisiä rehellisten keskustalaisten edustajia, vaan todellakin typeryydessään, ajhdasmielisyydessään ja suvaitsemattomuudessaan harvinaisia poikkeustapauksia, normaalien keskustalaisten, eli tavallisten ihmnisten joukossa.
Jäbällä on aina tulevaisuus mielessä, kuten mainosmaailmassa olla pitääkin. Historia on vanhojen kaivelua.
Mitä haluat sitaatillasi sanoa?
Tulevaisuuteen on helpompi katsoa, kun tietää, miksi ja miten tähän on tultu.
Ei tulevaisuuteen katsominen sulje historiaa pois kuvioista, mutta pelkän historian avulla, vanhoja kaunoja hampaankoloista kaivellen, ei rakenneta koskaan hyvää tulevaisuutta.
Minäkään en jaksa kaivella sellaisia historiallisia tapahtumia, joiden tiimoilla "totuuskomissiot" ovat kokoontuneet.
Suomen lähihistoriaan on todennäköisesti palattava vielä erittäin monta kertaa. Tulevaisuus on tavoitteiden asettamista ja niihin pyrkimistä, minkä olen oppinut ymmärtämään.
Sitä vaan haluun sanoa, että silloin sinä olet ollut rehellinen, nyt et. Siksi olet taantunut.
Ei kepu ole mikskään muuttunut siitä ajasta, ja tuskin sinäkään paljon tyhmistynyt. Varmaan edelleen ajattelet samoin, mutta puhut noin kepua mielistelläksesi, kun luulet, että kokoomuksen ainut mahdollisuus päästä hallitukseen on kepun vaalivoitto. Kokoomuksen voittoon et varmaan usko.
Mutta eikö se ole vähän alhaista tuommoinen? Eikö se tuota paineita omalle tunnollesi? Omapahan on asiasi.
...että tuo vanha juttu oli kirjoitettu aika lailla eri asiasta, kun siinä arvioin keskustaa puolueena, mutta tässä avauksessani tarkastelen tulevia hallitusvaihtoehtoja.
Siitä en muuten pidä, että kyseenalaistat rehellisyyteni, vaikka taantumisistani saat tehdä kyllä vapaasti mitä johtopäätöksiä haluat.
Mitä vaalivoittoihin tulee, niin uskon kokoomuksen pääsevän huimasti parempaan tulokseen kuin 2003, mutta keskusta jää alle vuoden 2003 tuloksensa.
Jompi kumpi on myös toistaan suurempi, mitä en ryhdy vielä näin aikaisin ennustelemaan.
Jutuissani ei ole sanaakaan kepun mielistelyä, sellaiset asiat ovat omien korvien välisi tuotoksia.
...yksisilmäinen ja totinen torvensoittaja se vaan suoltaa omia päähänpinttymiään. Simpsala pim ja Holkerin pyrky sinipunaan onkin Väyrysen vika. Hokkuspokkus ja vika onkin aina keskustassa.
Kepu-viha juontuu jaban toisessa yhteydessä antamien tietojen mukaan 80-luvulta. Silloin hänen vanha äitinsä joi kepumeijerin? tuottamaa maitoa ja sai vatsataudin. Sekin on jaban mielestä (vai onko takki kääntynyt tässäkin asiassa?)keskustan syy, että kyllä sillä jaban kepu-kaunalla on aivan konkreettiset ja inhimilliset perusteet.
Tulkoon siis Jaba sillä uskollaan autuaaksi, että kun kuvitteellista propagandaa toistaa monotoonisesti kerta toisensa perään, niin kuluttaja, tai äänestäjä nielaisee koukussa olevan syötin..
Niin. Korulauseet eivät ole vahvin puoleni. Tilastot puhukoot puolestaan. Keskustan perustietoihin voit tutustua puolueen internet-sivuilla www.keskusta.fi -agraaripuolueen asemaan näyttää nyt pyrkivän kokoomus, joka vaatii vastoin budjetin kestoa lisää lomapäiviä maanviljelijöille. Oletko muuten huomannut, että keskustan jäsenistä maanviljelijöitä on alle 10%.
tilastojen kertomaa löytyy varmaan kaikkien puolueiden materiaalista jäsenten osalta. Jäseniä keskustassa on tietysti huomattavasti enemmän kuin muissa suurissa puolueissa. keskusta on myös huomattava yrittäjä- ja palkansaajapuolue. Mm. yrittäjäpatsaan ja monen muun yrittäjien arvonnousun puuhanainen Riitta Antinmäki toimi aikanaan puolueen hallituksessa ja työvaliokunnassa. Puolueen Kymen piirin puheenjohtaja Risto Heikkilä on Suomen Yrittäjien pitkäaikainen puheenjohtaja. Keskustan asema palkansaajapuolella on vahva etenkin julkisilla aloilla. SUPER ja TEHY ovat olleet järjestöjä, jossa keskusta on ollut johtava poliittinen vaikuttaja.
Mitä sinä nyt vaari provosoiduit tuolla tavalla rullaamaan. Pidempi vastaus olisi voinut olla mielenkiintoisempi, jos siinä olisi enemmän asiaa. Näin lyhyeen vastaukseen taidan todeta vähän niin kuin sinä Juhani Suomen ja Jukka Seppisen työstä: olen kommentaattoreilta lukenut, mitä Jorman kirjoitukset ovat, ja totean että aiheetta enempään niissä on aimo annos asenteellisuutta!
oikeasti saatan sinulle jotain vastata tähän myöhemmin, mutta ei nyt sentään lauantai-iltana!
Ammutaan sovussa, sanoi sonni lehmälle. Ei siis hamasilainen mossadin miehelle.
Mikset kommentoinut tekstiäni, vaan alat tehdä huomautuksia jopa äidistäni?
Väyrynen nimenomaan sai aikaan Holkerin hallituksen synty,isen, koska Väyrynen ryssi välinsä Sorsan kanssa niin hyuonoiksi, että Sorsa ja koivisto päättivät panna Väyrysen keskusteoineen oppositioon.
Kassakaappisopimus Suomisen ja Taxell'in kanssa oli siis vain Väyrysen oljenkorsi, mihin Suominen sortui ajattelemattomuuttaan ja samalla pani pisteen omalle poliitikon uralleen.
Mitä maitoon tulee, niin se asia kannattaisi tutkia aika tarkasti, koska laktoosi-intoleranssi aiheuttaa melkoiset kansantalouden kustannukset.
Aivokasvainko sinulla on, kun et ymmärrä demareiden vallan makaavan keskustan kannattamilla harteilla?
Holkerin ja laman aikana et tainnut ollenkaan katsoa ympärillesi, kun puhut niistä ajoista ihan pehmeitä.
taidat olla aika sika, kun vedät keskusteluun mukaan toisen äiditkin ja hänen sairauksiinsa.
jos sinun tavallasi kirjoottava limanuljaska tulisi metässä vastaan, niin sylykisin päin naamaasi, saattasin vähäsen tirvastakki.
opettele kuule nulukki ihmisten tavoolle, jos inihimillisyydestä kirjootat äläkä leimaa kaunaasiksi muita kuin oman ittesi.
...vähän maistissa,mikäli et ollut, otan osaa ja ymmärrän vajavaisuutesi.
Hämmästyttävää kyllä, Loka-Laitinen näyttää suhtautuvan Seppisen kirjaan arvostavasti.
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200609225153817_ko.shtml
Jukka Seppinen on kirjoittanut 800-sivuisen järkäleen "Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991" (Ajatus) lähinnä Suojelupoliisin ja sen edeltäjien arkistojen pohjalta. Vakoilusta kiinnostuneille se on mainio juorukirja, vakoilun Kuka Kukin On.
Kirja kertoo, kuinka syvästi rähmällään Suomi oli ja millaisia maanpettureita etenkin kommunistit ovat aina olleet.
... muutama päivä sitten näille saiteille kepukaunan sokaisemana. Olin hämmästynyt, mutta ajattelin, että ratsastihan kepulikorhonenkin vaimonsa elämän kohtaloilla itselleen sääliä kerjäten. Voi teitä houkkia, kun ymmärrys näin ajoittain sumenee.
-"Kassakaappisopimus Suomisen ja Taxell'in kanssa oli siis vain Väyrysen oljenkorsi, mihin Suominen sortui ajattelemattomuuttaan ja samalla pani pisteen omalle poliitikon uralleen."
Valhekampanjasi jatkuu kuten edellinen sitaatti osoittaa.
Olihan kolme puoluejohtajaa pyrkimässä porvarihallitukseen.Eivät Suominen ja Taxell mitään tahdottomia sätkynukkeja ollet.
Sossut "tappoivat" Suomisen poliittisesti , kokoomuksen vastaan panematta näistä porvarihallitus hankkeista ja se on kokoomuksen häpeä.Kokoomus nuoleskeli innolla sossujen reisiä.
-"Demarit saaneet valtansa yksinomaan keskustan ansiosta, koska keskusta ei ole koskaan halunnut yhteistyötä kokoomuksen kanssa."
Tähän valhe ulostukseen ketjussa tartuin ja edellä olevan perusteella voi jokainen todeta, että täyttä paskaahan se Jaban ulostus oli.
Lopuksi vielä totean, että keskusta ja kokoomus tekivät aitoa yhteistyötä presidentin vaaleissa. Keskusta johtajat pitivät sanansa, toisin kuin kokoomus kyylät kuusivuotta aiemmin.
Näytäpä tästä ketjusta kohta, jossa mainitsen äitini? Laktoosi-intoleranssista keskusteltaessa käytin häntä esimerkkinä tapauksesta, jossa vaiva ilmeni koko ikänsä maitoa juoneella ihmisellä samaan aikaan, kun sen yleistymisestä kirjoitettiin mediassa: eli asia kannattaa tutkia. Kepukauna on ihan omaa keksintöäsi.
Mitä porvarisopimukseen tulee, niin kummasti Väyrynen rupesi siihen nimiä hakemaan vasta sen jälken, kun punamulta oloi käynyt mahdottomaksi.
Se, että homma tehtiin salaa ja kiellettiin vielä vuosia vaalien jälkeen, kertoo sopijoista aika paljon. Kyllä Suominen pelasi itse itsensä ulos politiikasta, koska ei tuossa vaiheessa Väyryseen enää luottanut Koistisen kissakaan.
Pressan vaaleista sen verran, että kokoomuksen kannattajien suurin osa tuki Ahoa, paljon suurempi osa kuin keskustan kannattajista viimeksi tuki Niinistöä.
Minusta Laitinen leimaa kirjan juorukirjaksi, joka ei paljasta mitään, mitä ei jo aiemmin olisi tiedetty.
mielestäni melko tuoreesta kepumyönteisyydestä melko samaa mieltä, mutta paperiteollisuudesta, jonka palveluksessa toimin sentään 33 vuotta ja Paperiliitosta täysin eri mieltä. Tietysti vika oli myös niissä työnanatajapuolen neuvottelijoissa, jotka juuri siihen vedoten, että tehtaita ei kannata seisauttaa, antoivat kaikessa periksi. Karmein oli mielestäni sopimus, joka muistaakseni tehtiin Klaus Kurjessa, jonka mukaan palkoista neuvoteltiin, eli niitä nostettiin aina, kun joku muutos tapahtui. Oli muutos sitten työtä lisäävä tai vähentävä. Tämä vaikeutti mm. prosessitietokoneiden käyttöönottoa. Minulla on huvittava esimerkki Pietarsaaresta, joka ei kyllä liity tietokoneisiin. Siellä oli säiliö, jonka täyttöaste mitattiin joka päivä kiipeämällä tikapuita pitkin säiliön päälle ja mittaamalla kepillä. Joku huomasi, että liittämällä säiliön ulkopuolelle läpinäkyvä putki, voitiin siitä suoraan katsoa säiliön täyttöaste. No, muutos oli tapahtunut ja duunarit vaativat palkankorotusta. Ei auttanut muuta kuin teipata putki piiloon ja jatkaa vanhaa tapaa. Tässä tapauksessa duunarit tuliivat järkiinsä, mutta se ei ollut yleistä. Tämä on johtanut omituiseen ilmiöön. Irlantilainen teollisuusveteraani Dermot Smurfit ostelee Suomesta kannattamattomia pieniä tehtaita (Savon Sellu, Pankakoski jne.). Hän poistaa sieltä näitä järjettömyyksiä, koska vaihtoehtona on tehtaan lopettaminen ja saa ne kannattamaan. Suomalaisille omistajille Paperiliitto ei tätä mahdollisuutta anna, koska se leviäisi muille tehtaille. Tässä on taustaa viime vuotiselle työsululle, jonka taustalla oli lisäksi jatkuva lakkoilu tehtailla. Paperiliitolle oli näin järeällä keinolla näytettävä, että nyt on tosi kysymyksessä.
.....Juudaksen suudelmilla keskustaa liehittelevä, sellainen sekopäinen hölmöhän olet.
-"Demarit saaneet valtansa yksinomaan keskustan ansiosta..." jne...
Tööt, tööt..päässäsi on yksi silmä ja raiteella jolla resinaasi poljet ei ole ohitus- eikä kohtaamis kaistoja.
Odotin tosin, että olisit kommentoinut viestiäni etkä minua, mutta kukin tyylillään.
Ottaisit muuten sinäkin itsellesi rekisteröidyn nimimerkin, niin tunnistaisin sinut paremmin.
herrojen kanssa marjaan,,,
nyt on aika alkaa kohdata niitä vakavia ongelmia joita herrat ovat maalle aiheuttaneet
kohta on suomikin veden peitossa ja entinen maa...
Keskusta on kannattajiensa narussa, ja kannattajia pitäisi saada lisää.
Toivottavasti keskusta ja kokoomus löytävät toisensa, että saataisi työmarkkinat toimimaan ilman SAK/SDP:n kiviriippaa.
turhaan täällä värväät porukkaa sairaan ja tuhoon tuomitun ajatuksen taakse
vainajia tulee jo muutenkin tarpeeksi
http://www.kristillisdemokraatit.fi/kd/main.php?p=501&news=916
joitakokkareissa ja rappareissa löytyy runsain mitoin
luuletko että on viisasta lähteä yhteistyöhön heidän kanssaan ?
näköjään luulet...
tyhmähän sinä olet kaiken kukkuraksi
kaivat maata isänmaan jalkojen alta
Isänmaan parasta ajattelen sillä, että demokratiassa ja parlamentarismissa olisivat kaikki vaihtoehdot tasaveroisesti avoimina, ja äänestäjät saisivat päättää.
Kokkareita ja rappareita on toki joka paikassa, mutta yhteistyö pitäisi päättää vain sen perusteella, mihin kuin pyrkii, mitä puolueet haluavat saada aikaan, ei sen perusteella, mitä mieltä puolueista ollaan entisten tekemisten perusteella.
Keskusta tekee niin kuin keskusta haluaa, ja sillä painoarvolla, minkä keskusta äänestäjien kannatuksen perusteella saa.
Minun kirjoitteluillani ei ole mitään vaikutusta äänestäjien toimintaan, minkä vuoksi sinun päätelmäsi siitä, että harrastaisin jotain "värväystä", ovat ihan tuulesta temmattuja.
kuin omaa ja ryhmänsä etua
siksi heitä ei pidä päästää politiikkaan tuottamaan kärsimystä muille
heidät pitäisi seuloa jo kättelyssä pois ja sulkea korvat heidän valheellisilta lupauksiltaan
Näet taas märkiä päiväunia Kepun ja Kokoomuksen hallitusyhteistyöstä. Unien näkeminen ei tietysti ole kiellettyä, mutta jottei herääminen tuntuisi pahalta, pitää jälleen kertoa pari varoituksen sanaa.
Asioita pitää katsoa niin kauan Kepun näkövinkkelistä, kun Kepu on Kokoomusta suurempi tai samansuuruinen puolue.
Ensimmäinen asia on valtapolitiikka. Kepu ei halua missään nimessä Suomeen politiikan polarisaatiota Ruotsin mallin mukaan. Polarisaatio nostaisi Kokoomuksen selvästi Kepun edelle. Välttääkseen poliittisen polarisaatiokehityksen Kepu valitsee aina punamullan, kun se on mahdollista. Tälla tavoin Kepu on onnistunut tarjomaan vaihtoehdon oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden välimaastossa. Vaikka se on ollut melkoinen humpuukivaihtoehro, se on mennyt täydestä. Kepun pitää pystyä tarjoamaan kolmas tie. Jos se mielletään Ruotsin tapaan osaksi oikeistorintamaa, peli on hävitty ja Kokoomus nousee Ruotsin mallin mukaisesti ylivoimaiseksi oikeistovaihtoehdoksi. Ymmärrän kyllä, että sinä toivot asioiden näin kehittyvän, mutta eivät kepulaisetkaan täysiä tolloja ole.
Toinen tekijä on budjettipolitiikka. En ala tässä toistamaan itseäni pitkästi, vaan totean vain, että Kepu saavuttaa budjettipoliittiset tavoitteensa helpommin punamullassa kuin tiukemman budjettipolitiikan vaihtoehdossa.
Sulla kävi nyt "jump to conclusions" -tyyppinen oire, sillä otin kantaa vasta hallitusvaihtoehtojen tasaveroisiin mahdollisuuksiin.
Aika näyttää (ja vaalitulos) onko keskustalla ja kokoomuksella riitävästi yhteisiä tavoitteita.
Nyt totesin vain, että Vanhanen on pysynyt niillä linjoilla, jotka Vanhanen ja Katainen tammikuussa linjasivat vaaleista ja hallitusvaihtoehdoista.
Valta- ja budjettipolitiikasta en ryhdy kinaamaan, koska en osaa olla niistä riittävän paljoa eri mieltä kanssasi. ;-))
"Nyt totesin vain, että Vanhanen on pysynyt niillä linjoilla, jotka Vanhanen ja Katainen tammikuussa linjasivat vaaleista ja hallitusvaihtoehdoista."
- - -
Katainenhan se on pysynyt niillä linjoilla...
Valta- ja budjettipolitiikka koskeva lyhyt mutta naseba analyysini johtaa väkisinkin jump to conclusions -aatoksiin. Koska et osaa olla näistä riittävän paljon eri mieltä kanssasi, osannet taas tehdä omat valvetilan conclusionit.
Tunnustan, että mullakin oli nuorempana vähän epärealistisia toiveunia. Haaveilin kolmesta nuoresta hehkeästä tyttösestä samanaikaisina kumppaneina. Lopulta vain yksi näistä hehkeistä tarttui koukkuun eli kaksi kolmasosaa meni kankkulan kaivoon. Tämän vuoksi olen aina tuntenut kyllä sympatiaa haaremiyhteisöjä kohtaan. Ehkä seuraavassa elämässä. Sama se on Kepun kanssa.
Kolme mullakin oli kiikarissa, mutta kaverini veivät kaksi ja mulle jäi se mikä jäi. No, 47 vuotta on oltu yhdessä, joten se tytöistä. ,-)
Hallitusvaihtoehtojen suhteen olen mielelläni niin avoin, mitä puoluejohtajien kommentit antavat aihetta olla, ja tänään saimme Kataisen kommentin.
Katsotaan taas seuraavia toiveajatuksia seuraavien puheenvuorojen jälkeen ja jumpataan konkluusioihin sitten uudemman kerran uudemmilla eväillä.
"Keskustan Helena Tonberg Limingasta painotti, että kaikki maankolkat pitää ottaa huomioon, kun kyse on maan kaksikielisyydestä. Hän esitti jopa avointa foorumia niille suomenkielisille, jotka haluavat vaalia kaksikielisyyttä."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000108&posting=22000000019559348
Suomalaisilla on kaksi äidinkieltä, joten molempia opetetaan kouluissa kaikille.
Se on aitoa tasa-arvoa.
häpeän niitä ruotsinkilisiä jotka kehtaavat vaatia suomalaisia opiskelemaan kieltään
TODELLA itsekästä !
sulavat hirmuvauhtia...turbovauhtia kuten 'F-1 kulttuurissa' kuuluukin
Näyttääkö keskustan tulevaisuus sittenkään valoisalta ?
Asiat tärkeysjärjestykseen !