huomenia! minäkin ajaduin tälle palstalle ja ajattelin sit lähteä liikkeelle tätä kautta. on nimittäin mittari tullut täyteen tuota kaljoittelua..meinas lähtee mopo kunnolla käsistä. Jollekkin ammatti-auttajalle pitäisi varmasti myös mennä,mutta tämä tähän hätään. tein kuitenkin itselleni selväksi,että MINUN on muututtava ja tehtävä itse omat ratkaisuni elämäni kanssa. Sanoin kyllä miesystävälle myös,että miettisi omia valintojaan. tosiasiassa kun se suhde ei tule toimimaan,jos hän kokoajan= jokapäivä juo. En syytä häntä yhtään enenpää kuin itseäni,mutta teinpä oman ratkaisuni.Vielä ei ole ollut yhtään vaikeaa,viikonloppu selvänä.Se on ollut vaikeaa,kun ei voi tavata toista eikä keskustella.Pitää vain mennä hetki ja päivä kerrallaan ja katsoa mitä mulle tulevaisuus tuo. tietty toivoisin mieheni myös astuvan uuteen kelkkaan ja jättävän alkoholin,mutta pakottaa en voi.Hoitoon ei häntä kuulema saa kirveelläkään. tiedä sitten,mikä on oikea totuus.Pelkoko vaiko häpeä? Itsetuhon määrä ainakin korkea.Rakkautta kuitenkin vielä jäljellä molemmilla.Voimia vain taitaa puuttua.. Pirteää syksyä kaikille.Tämäkin jo alku..
opetella lopettamaan
denker
2364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onnea yrityksellesi! On ISO alku myöntää oma ongelmansa, se on alku.
Siippa on saatava mukaan, muuten hommasta tulee aika toivotonta.
Jos toinen juo, sinä raitistelet, ei kuullosta perin hyvältä. Kannattaakin nyt miettiä, mikä on tärkeintä. Onko se oma raittiutesi vaiko juopotteleva puoliso?
Elämä on täynnä valintoja. Ja valintoja on tehtävä. Myös sinun.
Ette vielä asu yhdessä ja olet "nuori", jolla on elämä edessä. Olet miettinyt tulevaa elämää ja todennut, että jos mopo lähtee kädestä, niin voi unohtaa perheen perustamisen, kunnollisen työpaikan ja ehkä kymmenen vuoden kuluttua alkaa sillan alustat häämöttää. Tämä oli kauhukuva, mutta voisi olla myös tulevaisuutesi.
Lopulta häpeä ei ole mikään syy olla hakeutumatta hoitoon, kännissä voi örveltää kusemalla keskellä toria ja yhtään ei hävetä, mutta pelko voi olla syynä. Kun joutuu tunnustamaan, että on alkoholisti, niin silloinhan asialle pitäisi tehdä jotain ja sitähän ei kukaan halua, jos on juomatonta viinaa. Ja selityksiä riittää. Itsetuhokin on eräänlaista hyväksynnän hakua juomiselle, kuten silittämätön paita, siitäkin voi suuttua niin, että on pakko lähteä kapakkaan.
Tämä miehestäsi, joka ei kai haluakaan ajatella selvinpäin elämistä.
Sinä olet miettinyt elämäsi uusiksi ja raottanut sitä ovea, joka antaa paljon valinnanvaraa. Alkoholistilla ei sitä ole.
Sinulle itselle, jos tuntuu siltä, että apua tarvitaan raittiuteen ja elämän selvittämiseen, niin hae sitä. Alkoholihuuruinen elämä ei todella ole ilo.