..., että tutkin hänen väitteensä siitä, että Kepun kansanedusstajista on 40 %maanviljelijöitä. Olen joskus aikaisemminkin joutunut häntä korjaamaan tässä samassa asiassa.
Keskustan 56:sta kansaedustajasta 15 ilmoittaa Eduskunnan nettisivuilla ainakin yhdeksi ammatikseen maanviljelijän, mikä tekee 27 %.
Mutta sellaisia on vain muutamia, joka ilmoittavat ainoaksi ammatikseen maanviljelijän. Valtaenemmistöllä noista 15:sta on useita ammatteja ja yliopiston loppututkintoja ja muita työpaikkoja, mutta myös maanviljely. Jokunen sanoo olevansa oliko se ekonoomi ja varatuomari sekä viljelevänsä sukutilaa.
Sen sijaan valtaosa Keskustan kansanedustajista on kotoisin maanviljelijäperheestä. Mutta ovat niitä, jotka ovat lähteneet opintielle ja muihin ammatteihin.
Nykyään Keskustan kannattajista on 7-8 % viljelijöitä. Tosin monilla meillä keskustan kannattajilla on myös maanviljelijävanhemmat tai ainakin maaseututausta. Enkä minä ainakaan häpeä sitä että isäni oli vapaa talonpoika ja äitini talon emäntä. Se on se perusta, jonka varaan tätä maata aikoinaan paljolti rakennettiin ja josta on muodostunut tämä upea kansakunta.
Tämä Keskustan rakennustyö on herättänyt luottamusta myös kokonaan muunlaisen taustan omaavien henkilöiden keskuudessa, joista on tullut yhä enemmän sen kannattajia.
Keskustan 56:sta kansaedustajasta 15 ilmoittaa Eduskunnan nettisivuilla ainakin yhdeksi ammatikseen maanviljelijän, mikä tekee 27 %.
Mutta sellaisia on vain muutamia, joka ilmoittavat ainoaksi ammatikseen maanviljelijän. Valtaenemmistöllä noista 15:sta on useita ammatteja ja yliopiston loppututkintoja ja muita työpaikkoja, mutta myös maanviljely. Jokunen sanoo olevansa oliko se ekonoomi ja varatuomari sekä viljelevänsä sukutilaa.
Sen sijaan valtaosa Keskustan kansanedustajista on kotoisin maanviljelijäperheestä. Mutta ovat niitä, jotka ovat lähteneet opintielle ja muihin ammatteihin.
Nykyään Keskustan kannattajista on 7-8 % viljelijöitä. Tosin monilla meillä keskustan kannattajilla on myös maanviljelijävanhemmat tai ainakin maaseututausta. Enkä minä ainakaan häpeä sitä että isäni oli vapaa talonpoika ja äitini talon emäntä. Se on se perusta, jonka varaan tätä maata aikoinaan paljolti rakennettiin ja josta on muodostunut tämä upea kansakunta.
Tämä Keskustan rakennustyö on herättänyt luottamusta myös kokonaan muunlaisen taustan omaavien henkilöiden keskuudessa, joista on tullut yhä enemmän sen kannattajia.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Olisi pitänyt pysyä sillä upealla tiellä, eikä ruveta rypemään.
Nyt kaikki puolueet ovat samanlaisia. Erona on siis vain se maanviljely.
Maanviljelijä itse tai puoliso (kansanedustajahan ei voi olla päätoiminen viljelijä):
Kalli, Anttila (puoliso), Haapoja, Hautala, Karjula, Kiviranta, Korkeoja, Koski, Lahtela, Leppä, Lämsä, Moilanen-Savolainen (puoliso), Oinonen, Pentti, Ranta-Muonio, Rantakangas, Tiilikainen, Vihriälä ja Vilkuna.
Minä sain siis yhteensä 19, joka on 56:sta 34 %. Mutta jatketaan listaa, sillä maatalousyrittäjätaustaisiksi voidaan laskea muitakin.
Ahonen (maatalousneuvoja), Hoskonen (metsänhoitaja), Hänninen (maatalousopettaja), Kettunen (maatalousopettaja, puoliso maaseutuyrittäjä), Komi (agronomi), Lankia (agrologi), Väistö (maataloustuottajien P-Karjalan liiton toimitusjohtaja). Lisäksi Rossilla ollut maatalousyritys. Jos nämä 8 maatalousyrittämiseen läheisesti lukeutuvaa lasketaan mukaan, ollaan luvussa 27 (48 %).
Lisäksi 11 edustajaa ilmoitti vanhempiensa ammatiksi maanviljelijän. Aivan kaikkien kohdalla ei vanhempien ammatti selvinnyt. Jos tämä porukkaa lasketaan edellisiin, joilla muuten kaikilla oli myös vanhempien ammatina maanviljelijä, päästään jos lukuun 38 (68 %).
Näin voi sanoa, että noin kahdella kolmesta Kepun kansanedustajasta on läheinen kosketus maanviljelyyn. Jos ei muuta, niin ainakin heidän lapsuudenkotinsa on ollut maanviljelijäperhe. Tuskin on ihan kaukaa haettu, jos väittää Kepun kansanedustajien pääosan olevan maatalousyrittäjätaustaisia. Miltään muulta puolueelta ei löydy tämänkaltaista yhteyttä, ei likimainkaan. Luulen, että parhaimmillaan voitaisiin muiden puolueiden kohdalla päästä jonnekin 10-15 %:iin, jos vanhempien ammattikin otetaan huomioon. Voi jäädä jopa alle 10 %:n.
... melkein kaikilla on vanhempien kautta maanviljelijätausta, mutta sinä väitit 40 % olevan isäntiä (viljelijöitä) Nyt olet laskenut puolisotkin, etkä vieläkään pääse niihin lukuihisi, puhumattakaan siitä, että tunnustaisit, että on vain muutama puhdas maanviljelijä. Sinun laskutavallasi Wahlrooskin on ainoastaan maanviljelijä.
Talonpoikainen tausta ainakin parin sukupolven takaa on vanhemmilla keskustalaisilla hyvin yleistä. Nykyään kannattajiksi on tullut muunkinlaisen taustan omaavia henkilöitä, jotka mm. osaavat antaa arvon suurelle suomalaiselle ja keskustalaiselle, Kekkoselle, ja sille tasapainoiselle politiikalle, jota puolue harjoittaa. Keskustan rasitteena ei ole kansainväliset ismit kuten sosialismi tai kapitalismi, vaan se kulkee omaa suomalaista tietään, jolle suuntaa antaa edelleen Alkion kolme tienviittaa valistus, yrittäjyys ja köyhää ei jätetä.
En ole väittänyt, että 40 % olisi maanviljelijöitä. Olen sanonut, että 40 % on maatalousyrittäjätaustaisia. Nyt kun kävin läpi tuon porukan, tarkka luku asettuu jopa tuon 40 %:n yläpuolelle, 48 %:iin. Ja siitä siis vielä edelleen uupuvat ne, jotka ovat viettänet lapsuutensa maanviljeliperheessä, mutta eivät itse ole maatalouden kanssa tekemisissä.
"Kepun kansanedustajista nuo 40 % eivät ole sillä tavalla maatalousyrittäjätaustaisia, että se olisi heidän vanhempiensa tai esi-isiensä ammatti. Ei, he ovat ihan oikeita maatilojen omistajia parhaimmillaankin, saavat maataloustukia, kun niitä itselleen eduskunnassa päätöksillään hamuavat, ja harjoittavat maataloutta.
Kysymys ei ole luottamuksesta talonpoikiin, vaan siitä, että Kepu on isäntien hallussa oleva puolue. Kun ei ole oikein paljon muita ehdokkaita kuin näitä isäntiä, heistä pitää sitten valita."
Silloin sinä laskit vain tilanomistajat tuohon 40 prosenttiin maatalouyrittäjätaustaisiin. Nyt olet tuota käsitettä laajentanut puolisoihin ja vanhempiin ja päässyt vieläkin suurempiin prosentteihin. Tämä onkin oikein valtaosa keskusta kansanedustajien ja heidän puolisoidensa esi-isät ovat maataloustaustaisia. Mutta niin on koko Suomen kansa.
Totuus on, että kepun kansanesustajista on vain maanviljelijöita muutama, mutta 15 (27%)ilmoittaa yhdeksi ammatikseen monien muiden usein akateemisten ammattien lisäksi maanviljelyn. Kyseessä on usein perintötila, jonka viljelyä jatkavat vaikka tosiasiassa toimivat muissa ammateissa.
Metsänhoitajana kommentoisin, että metsänhoitajan ammatilla ei ole edes historiallisesti mitään tekemistä maanviljelyn kanssa. Kysehän on valtion virkatutkinnosta, jonka tarkoituksena oli ja on suojella metsiä.
Myöskään maainviljelijöiden lapsia ei metsänhoitajakunnassa ole sen enemppää kuin esim. insinööreissäkään. Metsänhoitajien lapsia kylläkin.
Keväällä koettiin hyvin, kuinka tärkeä ja suorastaan ainoa ylitse muiden menevä asia maatalous on Kepulle. Kepu järjesti itkuvirsiiltamat ja hallituksen hajottamisinto oli kova muutaman kymmenen tuhannen euron tähden. Kysymys oli vain siitä, korvataanko Eu-tuen vähennys täysimääräisenä vai pikkusen vaille. Tällaisen asian vuoksi järjestetiin moinen näytelmä ja hallituskriisi.
Samoihin aikoihin UPM-Kymmene ilmoitti vähentävänsä esim. Voikkaalta satamäärin työntekijöitä. Näille ihmisille kyse oli todellisesta kriisistä ja hädästä, mutta heidän vuokseen Kepu ei meteliä pitänyt. Ei vaikka kokonainen kunta uhkasi mennä samantien konkurssiin.
Tämä vertaus kertoo, kenen asialla Kepu oikein liikkuu.
että, keskustapuolue on epäonnistunut maatalouspolitiikassaan aina 60 luvulta lähtien!
Tarkoitatko että, jokin toinen puolue olisi antanut maalaisille vielä paremmat olot?
...olen muistaakseni itsekin joskus käyttänyt noita "hyvinä" esimerkkeinä siitä, mikä kepulle on tärkeää, mikä ei.
Mutta lieneekö Sinulta jäänyt huomaamatta eräs toinen asia, josta emme ole ollenkaan samaa mieltä. Ei Sinun tarvitse tähän enää vastata, mutta minä haluaisin sinun sen kuitenkin lukevan ja ajattelevankin siinä sanomaani:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000553&posting=22000000019765613
Selvitetään tämä asia, kun sinulle on jäänyt siitä väärä kuva.
Kepu on epäonnistunut maatalouspolitiikassa. Se on selvää. Mutta Kepu on onnistunut vallan loistavasti maatalouden edunvalvonnassa aina EU-kaudelle asti. EU-aikana sekin on epäonnistunut Kepulta. Pahin epäonnistuminen tässä edusvalvonnassa tuli sitä kautta, että Kepu politiikallaan oli luvannut jo paljon aiemmin pitkää ja suhte levääkin tukileipää maatalousyrittäjille. Tähän luottaen yrittäjät panivat rahaa haisemaan kaikenlaisiin investointeihin. Totuus alkoi valjeta vasta vähitellen eli kun huomattiin, ettei Kepu voikaan heiluttaa mielensä mukaan EU:ta kuten se oli Kekkosen valtakaudella heilutellut Suomea ja huijannut veronmaksajilta tukimarkkoja omiin kohteisiinsa.
Joku toinen puolue olisi antanut maalaisille oikeudenmukaisemmat olot. Joku toinen ei olisi lähtenyt kutistamaan maaseutua niin, että ihmiset pakenevat sieltä laumoittain. Kepun tehomaatalouspolitiikka on tarkoittanut satojen hehtaarien yksinäisyyttä. Ökyisäntiähän ei voi olla mahdottomasti. Ei erotu ökyksi.
Minkähänlaisen riekkumisen kokoomus olisi pannut pystyyn, jos kepu ei olisi ollut puolustavinaan tuota tuen vähennyksen korvaamista?
Kokoomus kun voi riekkua maatalouden puolesta vaikka miten suureen ääneen tarvitsematta pelätä agraaripuolueeksi leimautumista. En tiedä miksi näin on, mutta näin vaan on.
toive toteutunut, kun ihmiset ovat joutuneet muuttamaan pääkaupunkiseudulle "työ perässä"?
Näkökulmani asiaan on toinen. Se ei tarkoita mitään väkivallan puoltamista. Ihmisten turvallisuus ja omaisuus ovat tietysti suojeltavia asioita eikä mielenosoituksin niihin oikeuksiin voi kajota. Mutta poliisi ei Suomessa voi lähteä siitä, että ennakkoon estetään mielenosoitukset. Itse asiassa sen estäminen aiheutti vaaratilanteen, kun turhautuneet mielenosoittajat alkoivat räyhäämään.
Katselin tässä eräänä iltana tv:stä ohjelmaa, missä kerrottiin Liettuan verisestä itsenäisyystaistelusta 90-luvun alussa. Liettualaiset osoittivat väkivaltaisesti mieltään NL:n järjestyksenpitäjiä vastaan, kun nämä halusivat myös torjua ennakolta ikäviä seurauksia. Neuvostokansasta varmaan suuri enemmistö piti järjestyskaartin toimintaa hyväksyttävänä. Luulen, että sinä näet asian aivan toisin kuten minäkin näen.
Minun milestäni ihmisten tulee kyllä muuttaa työn perässä, erityisesti nuorison, jolla ei syrjäkylillä ole mitään tulevaisuutta. Mutta ei muuttaminen pääkaupunkiseudulle tässä mikään autuaaksi tekevä asia. Muuttaa voi sinne, mistä työtä löytyy. 60-luvullahan Kepun talonpojan tappolinja johti siiten, että parisataa tuhatta ihmistä pakeni Ruotsiin. Silloin maaseutua olisi vielä voitu kehittää muunkin kuin ökymaatalouden varaan.
maataloudessa avautuisi uusia työpaikkoja?
Siis väkeä lisää maataloustuotantoon.
Onko sinulla joku kepuvapaa "mallimaa" missä maataloustyöpaikat säilyvät eikä kehitystä tapahdu?
öljyn loppumisen myötä, lisätä kotimaisten polttoaineiden käytöönottoa.
Se toisi työpaikkoja maasedulle.
Mutta olenko mitä tukinnut oikein sinun ajatuksiasi, kun minä luulen, että sinä arvostat ennemmin vähän työpaikkoja tuovaa ydinvoimaa ja tuontienergiaa?
Miksi sinä sitten väliin kirjoittelet, että ihmisten pitäisi asua mahdollisimman tiheässä, jotta infra voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti?
Kirjoituksesi yhtä aikaa maaseudulla asumisen puolesta ja sitä vastaan ovat pahasti ristiriidassa keskenään.
... pitää tiukasti kiinni tuon pienenvän viljelijäjoukon eduista tässä sosialistien rakentamassa tilnteessa, jossa tukiaiset näyttelevät merkittävää osaa näiden yrittäjien tuloista. Heidän tulotasonsa on huimasti laskenut EU-pyörityksessä verrattuna muuhun väestöön.
On osoittautunut, että Voikkaan tapaus ei ole enempää kunnalle kuin nille ihmisillekään niinkään suuresta hädästä. Silläkin seudulla alkaa olla puutetta työvoimasta ja suuri osa on jo saanut uuden työpaikan kotiseudultaan. Ja jos muuttaisivat, saisivat loputkin. Mutta sossut pitävät itsestään selvänä, että maataloudesta vaputuneen satojen tuhansien on tietenkin muutettava suuriin keskuksiin. Muutamien kymmenien voikkaalaisperheiden muutto tai maakuntakeskuksiin siittetävien virastojen vähäinen henkilökunnan muutto on sitten eri asia.
En ole vastustanut maaseudulla asumista. Tämä on näköjään asia, jota pitää vääntää rautalangasta tuon tuosta. Olen pitänyt yletöntä hajallaan asumista taloudellisesti epäsuotavana. Se on aivan eri kuin maalla asuminen. Hyvä esimerkki tiiviistä maaseutuasumisesta, jolla on mahdollista edelleen tiivistyä on Kuusamon seutu. Alueen valttina on matkailu eikä kepuvetoinen tunturimaatalous. Samoin suurten asutuskeskusten ympärillä olevat kehyskunnat kuten Oulun ympäristö voivat hyvin pitää maaseutunsa ja niillä on mahdollista kehittyä.
Siis vielä kerran. Maaseutuasumisen ei tarvitse tarkoittaa sitä erakkomaista korpiasumista. Että lähin naapuri on tukevan hajuraon päässä, mihin on poronkusema matkaa. Maaseutuasuminenkin voi olla tiivistä ja se on joskus sitä paikoin ollutkin.
Maaseutua olisi alunperin ryhtyä kehittämään pienviljelyn varaan. Maatalouden olisi pitänyt valtaosin pysyä sivutoimisena, harrastelijamaisena ja paikallista toimintaa tukevana. Näin meille ei olisi syntynyt jalostajien ja keskusliikkeiden monopoleja, jotka vievät suurimmat potit välistä. Pellolta pöytään -periaate olisi ollut mahdollista toyteuttaa. Ruoka olisi myös silloin parempaa.
Maalaisliitossa käytiin 50-luvulla ankara vääntö maatalouden suunnasta. Alkiolaiset Kyösti Kallion linjan jatkajat hävisivät silloin K-linjan jyräävälle voimalle, joka tuki pienten maatilojen hävittämistä ja ökyjen tukipolitiikkaa.
Nyt on taas nähty, että parhaiten kannattavta tilat ovat juuri monelle jalalle rakennettuja, missä viljely ei ole pääosassa. Tällaisia marja- ja matkailutiloja, joihin on yhdistetty muuta paikallista osaamista, ei tarvitse tukea niin paljon kuin tehomaataloutta. Pienet tilat työllistävät ihmisiä ja houkuttelevat paikkakunnalle muitakin esim. matkailun keinoin.
Maatalouden mallimaata ei tahdo Euroopasta oikein löytyä, kun tukipolitiikka rehottaa. Mutta löytyy joitakin hyviä suuntauksia. Ensimmäinen löytyy Ruotsista. Ruotsi on keskittänyt maataloutensa pääosin etelämmäksi kuin missä koko Suomi sijaitsee. Tämä o valtakunnan sisällä rationaalista ja taloudellisesti viisasta. Pohjoisen seudun viljelijöille on jäänyt siinä juuri paikallistarpeen tyydyttäminen.
Toinen järkevämmän politiikan maa on Englanti tässä suhteessa. Siellä maataloustuotannon tukemista pidetään kalliina ja järjettömänä, kun tuet johtavat vain vielä kalliimpaan ylituotantoon. Ylituotanto on ollut EU:n maatalouspolitiikan jatkuva kiusa ja tätä varten YMP:tä on pitänyt jatkuvasti rukata uuteen uskoon. Englannin ehdotuksena on ollut tukea maaseutumaisemaa maataloustuotannon sijaan. Ehdotus on erittäin järkevä ja voisi johtaa juuri pientilavaltaisuuteen ja työllisyyden kasvuun.
Maatalouden mallimaa löytyy ehkä Uudesta Seelannista. Se ei ilmeisesti tue lainkaan kannattavaa maatalouttaan. Uusi-Seelanti kykenee harjoittamaan myös maatalousvientiä. Muistaakseni myös Australia tukee hyvin vähän maatalouttaan ja pärjää tästä huolimatta hyvin.
Matkailu ei muuten saisi olla mikään eikä kenenkään elinkeino. Se on turhaa keinottelua ihmisten elämystenmetsästyksellä. Käytännössä se on sitä että perustetaan kahvila ja grillikioski aittaan.
Maisenmanhoidosta puhutaan paljon. Kaupunkilaisen unelma kai on että voisi ajella kauniina kesäpäivänä maaeudulla kuin valtavan esplanadinpuiston käytävillä. Idylliä riittäisi ja annaeeriksonni kiekuisi autoradiossa.
Mutta maisemia ei pitäisi puistoittaa, vaan ne pitäisi suojella. Luonnonsuojelualueet taas eivät kaupunkilaisen silmää miellytä eikä niissä pääse autolla sinne nakkikioskille.
Jos kerran haikailet niiden 60-luvun pikku tilojen perään ja haluat samaan aikaan tiivistä maaseutuasumista, näiden kahden toivomuksesi yhteensovittaminen merkisisi pitkiä työmatkoja asunnolta maatilalle.
Kuinka tuollaisilla työmatkoilla hoidettaisiin kustannustehokkaasti niitä parin lehmän karjoja? Kuinka ylipäätään hoidettaisiin karjan terveydentilan tarkkailut, poikimiset yms.
Jos vaikkapa isäntä kulkisi maatilanhoidon ohessa palkkatyössä - kuten olet visioinnut - hän tarvitsisi itselleen töihin päästäkseen auton. Mutta tämä ei riittäisi, vaan maatilalle töihin lähtevä emäntä tarvitsisi myös auton. Siinä sinulle sitä kaipaamasi ekologiaa, mutta miten pientilallisella olisi varaa kahteen autoon?
Miksi ryhdyt yhtäältä puhumaan esimerkinomaisesti matkailuelinkeinosta ja keskusten lähellä asumisesta sekä pilkkaamaan tunturimaataloutta, kun toisaalta juuri pääsit arvostelemasta kepua talonpojan tappolinjasta?
Yritä nyt hyvä mies päättää kumpaa haluat, edelleen pientiloja heinäseipäineen ja suuria lapsimääriä työvoimana vaiko cityjen lähelle keskittynyttä maaseutuasumista, jolla ei ole realistisia mahdollisuuksia hoitaa palkkatyön ohessa maataloutta.
Ruotsin imu 60-luvulla ei suinkaan ollut mikään suomalaiseen maatalouspolitiikkaan pelkästään kytkettävä asia. Aluepolittiinen aspekti on mukana mutta en menisi sanomaan että eedes tärkeimpänä tekijänä.
Ruotsi tarvitsi paskaduunin tekijöitä, mutta myös paremmin koulutettua väkeä. Suomesta tapahtui noina aikoina myös teknisesti koulutetun väen aivovuotoa Ruotsiin. Parhaat käytiin poimimassa täällä jo kouluista jo ennen valmistumista. Esimerkiksi akateemikko Erkki Laurila katsoi tätä huolestuneena.
Ei siis suinkaan määrä vaan laatu vuoti Ruotsiin. Riippuu sitten siitä mitä politiikkamme osa-aluetta halutaan pitää yhteiskunnan kannalta keskeisenä kummalla sävyllä työvoiman kansainvaellus Ruotsiin maalaillaan, paskaduunin tekijöiden eli määrän vai korkeammin koulutettujen eli laadun väreillä.
Taustalla vaikuttu myös se että yhteiskunnallisessa keskustelussa Suomea koko ajan oli verrattu Ruotsiin, ja esim. Kekkonen käytti tietoisesti Ruotsia esimerkkinä maasta jonka kaltaiseksi Suomen pitäisi kehittyä. Se oli pirullisen hyvä argumentti, koska se täydensi Kekkosen ruoskaniskuja vuorineuvosten suuntaan. Suomenhan omisti kaksikymmentä sukua, useimpien sukunimet ruotsalaisia. Ruotsi olikin oiva esimerkki, kansankodin ilmapiireineen, hyvin järjestettyine sosiaaliturvineen. Niile kajahtaneille kaheleille, jotka väenvängällä vääntävät Kekkosesta N-liiton agenttia, tämä Ruotsin käyttäminen esimerkkivaltiona kaikessa sisäpoliittisessa vertailussa, on vaikeammin selitettävä seikka.
on hyvin ristiriitaisia tietoja liikkeellä. Jos on niin, viljelykseen (rypsi, ohra, ruokohelpi) perustuva energiatuotanto syö jopa yhtä paljon fossiilisia polttoaineita kuin tuottaa ja tarvitsee sekä maataloustuet että energiatuet ennenkuin se kannattaa, kyllä ne työpaikat ovat suorastaan mielettömiä. Keskustelu tästä asiasta on hyvin vaikeaa, jos ei ole tosiasioita, joista ollaan yhtä mieltä.
...oli esillä Lipposen I hallituksen aikaan, kun Loka-Laitinen selvitti, mistä kansanedustajien palkkatulot olivat tulleet ennen heidän valintaansa kansanedustajiksi.
Kävi ilmi, että ainoastaan 10 kansanedustajaa - eli 5% eduskunnan jäsenistä - oli saanut palkkatulonsa yksityiseltä sektorilta tai toiminut yrittäjänä, joka ei saa valtiolta avustusta trai tukia.
190 kansanedustajaa, eli 95% puolkestaan oli ennen valintaansa ollut lääkäreitä, sairaanhoitajia, opettajia, luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, ay-toimitsijoita tai maanviljelijöitä, puoluetoimistovirkailijoita, kunnansihteereitä, yms. yhteiskunnan elättejä, eli tavalla tai toisella riippuvausia verovaroista jaettavista palkkioista.
Olisi kiinnostavaa tietää nykyeduskunnan vastaava jakauma, sillä ei se nyt oikein ole laitaa, että vain 5% kansanedustajista ymmärtää, mistä valtio hankii tulopuolensa, kun 95% edustajista on kiinnostunut lähinnä vain siitä paljonko "omille" saadaan budjetista jaettavaa.
.puhu mitään kun SDP.kin edustajat ovat lähes poikkeuksetta valtion ja kunnan elättejä.
"Olisi kiinnostavaa tietää nykyeduskunnan vastaava jakauma, sillä ei se nyt oikein ole laitaa, että vain 5% kansanedustajista ymmärtää, mistä valtio hankii tulopuolensa, kun 95% edustajista on kiinnostunut lähinnä vain siitä paljonko "omille" saadaan budjetista jaettavaa."
Valtio kuten kunnatkin saavat suurimman osansa tuloistaan tavallisten palkansaajien - siis noiden 95 %:n - maksamista veroista. Yritykset ja yrittäjät ovat varsin vähäisiä veronmaksajia.
Selvästi suurimmat saajat tuosta valtion budjetísta ovat tukisianna saavat maanilveilijät, joiden asia on kaikista tärkein agraarisosialistiselle pulueellemme kepulle.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000019814753
Tavallisia, ysityisen sektorin palkansaajia oli eduskunnasta tuolloin vain 5%, eli 10 kansanedustajaa.
loput 95%, e3li 190 kansanedustajaa sai palkkansa julkiselta sektorilta tai muuten verovaroin tuetusta toiminnasta, toisin sanoen muiden veronmaksajien ja yksityisen sekrorin ansaitsemista rahoista.
10/190 on melkoinen epäsuhta, joten yhdyn todella innokkaasti toivomaan samaa kuin sinä: "Olisi todella toivottavaa, että kansanedustajat olisivat minua viisaampia".
talousarvio, ja tarkista pitääkö tuo sinun paskan jauhamisesi yhtä totuuden kanssa...."Selvästi suurimmat saajat tuosta valtion budjetísta ovat tukisianna saavat maanilveilijät, joiden asia on kaikista tärkein agraarisosialistiselle pulueellemme kepulle." Koko maataloussektorin osuus budjetista on n. 7%. Jotain rajaa näille legendan heittelyille
..muuta kuin tavallinen duunari joka työllä ja aherruksella tulee toimeen enkä ole koskaan saanut valtiolta tai kunnalta mitään kunnanjauhoja.
Satun vain tietämään nuo valtion ja kuntien elätit.
Katsasti tuossa vasemmistoliiton kansanedustajien työuria ja näytti siltä, että selvästi suuremmalla osalla oli työkokemusta yksityisektorilta. Toki mukana oli myös sairaanhoitaja (Outi Ojala) ja pari lääkäriä, joista toinen kertoi pitäneensä yksityisvastaanottoa.
On tietysti niin, että tämä Kepun tukien saajaporukka vetää väkisinkin tuollaista tilasto omituiseen suuntaan.
Mutta täytyy myöntää, ettei eduskunnasta löydy vastaavuutta edustajamäärissä Suomen kansan enemmistölle eli tavallisille palkansaajille ja muille työtekiville, olivatpa he sitten yksityissektorilla tai julkissektorilla.
..kansanedustajien taustoja niin annatko tasapuolisuuden vuoksi myös SDP tilastot ja montako heistä on duunaria.
SDP on työväen ja palkansaajien puolue. Suurin osa SDP:n kansanedustajista on toiminut työntekijänä tai palkansaajana ennen kansanedustajatehtäväänsä. Tässä eräs kuvaava esimerkki (Risto Kuisma):
renkipoika, metsätyömies Säämingissä, juoksupoika, myyjä, sekatyömies Savonlinnassa 1960-1965, teollisuustyöntekijä Kouvolassa 1965-1969, teollisuusvartija Kuusankoskella 1969-1975, Merihaan ammattiliittojen osuuskunnan toimitusjohtaja (oto) 1975-1978, Auto- ja kuljetusalan työtekijäliitto AKT ry:n lakimies 1975-1978, Auto- ja kuljetusalan työtekijäliitto AKT ry:n puheenjohtaja 1978-1994, asiantuntijayrittäjä (lakimies) Pornaisissa 1994-
...kun ovat olleet aikoja sitten niin on päässyt täysin unohtumaan todelliset työläiset ja tehdään virkamiesmäistä ja rikkaita suosivaa politiikkaa ja ollaan niin pikkunilkkejä kuin olla voi.
Unohdat mainita juopuneena juhlasalin tuoliin nukahtamisen SDP:n puoluekokouksessa ja pääsyn valtakunnalliseen tv-uutislähetykseen edustamaan tyyppidemarin habitusta.
Missäs tämä puoluekokous taas pidettiinkään, jossa Kuisma sammui? Kai se kuvasi hyvin työväenpuolueen tilaa, kun sen puolueen johtajaksi valittiin Lipponen. Lipponenhan on varsinainen demari, ei päivääkään mitään rehellistä työtä tehnyt. Pelkkää politikointia koko elämä.
... siitä että eduskunnassa oli vain pari kansanedustajaa, joiden vuosiansio oli alle suomalaisen keskipalkan, ole paljon olennaisempi kuin se miten edustajien ammatit ovat olleet yhteiskunnan tukemia?
Sillä ihan se ja samahan on missä määrin jokin yhteiskuntaa hyödyttävä työ on yhteisillä rahoilla subventoitua - paskanko sillä on väliä. Raha on joka tapauksessa yhteiskunnan virallinen asiapaperi, ja ellei yhteiskunta pidä itseään yhteiskuntana vaan päästää eheyden hajoamaan yksityisyrittäjien keskinäiseksi taisteluksi, silloinhan raha menettää nykyiset ominaisuutensa.
Siitä että yhteiskunnalla on yhteisiä intressejä, infrasta tohtorinväitöksiin, huolehdittavana ei seuraa mitään mille pitäisi Loka-Laitisen tavoin jaella kunniaa tai häpeää. Sen sijaan topsiasia, että kansanedustajat eivät suinkaan edusta kanssa vaan yläluokkaa, on olennainen ja noteerattava juttu.
selvitys. Et tehnyt, mitä pyydettiin ja mitä teit Kepusta. Tuskinpa kepulaisista myöskään selvitit, onko joku ollut nuorena miehenä tai naisena ihan "oikeissa töissä", kuten metsätöissä. Tämä hieman koettelee uskottavuuttasi, vaikka olenkin tuosta kepuselsvityksestä samaa mieltä. Tee nyt SDP:stä vastaava selvitys samoilla periaatteilla kuin Kepusta.
Kaikki kunnia Risto Kuisman uralla, mutta ei se häntä tuonut eduskuntaan, vaan hänen maineensa AKT:n lakkokenraalina, joten kyllä hänet sinne kuuluu laskea eli jakopuolelle erityisesti, kun otetaan humioon jäsenmaksujen verovähennysoikeus.
Risto Kuisman tausta on aivan selvästi duunaritausta. Hän on tehnyt pitkän uran duunarina ja sen jälkeen kouluttautunut ja ryhtynyt ammattiyhdistysaktiiviksi. Jos haluat samanlaisen selvityksen kuin jussipuolueen kohdalla maataloustaustaisuudesta, Kuismalla on ehdottomasti duunaritausta. Laskin maataloustaustaisten toiseen ryhmään myös maataloustuottajien etujärjestötoiminnan ja maatalousopetukseen yms. liittyvän toiminnan. Kun sitä vertaa Kuisman ay-toimintaan, tilanne on sama. Siis edustajan taustaselvityksen näkökulmasta. Jos taas aletaan selvittää sitä, kuka on maksanut edustajan palkan työuralla, tilanne voi olla erilainen. Kuisma ei samaistu silloin jusseihin, koska hän toiminut yksityissektorilla saamatta mittavia valtion tukia. Jos aletaan kaikenlaisia pienehköjä verovähennysmahdollisuuksia laskemaan, kaikki suomalaiset ovat jakopuolella.
En ole ottanut myöskään kantaa siihen, mikä asia kunkin toi eduskuntaan. Esim. Kauko Juhantaloa ei tuonut eduskuntaan uudestaan varmaankaan hänen liikemistaustansa eli epäonnistuneet liiketoimet. Tuskin sekään, että hänet tuomittiin ministerinä tehdystä rikoksesta vankeuteen. Kepulaisilla tuntuu olevan huono luottamus oikeuslaitokseen ja näkevät tällaiset tapaukset poliittisena ajojahtina ja palkitsevat sitten edustajan äänestämällä hänet takaisin luottamustehtäviin. Samoin joillain Kepun lestadiolaiskansanedustajilla todennäköisesti väkevämpi voima edustajaksi pääsyyn on uskonveljien ja -sisarten tuki kuin maatalousyrittäjätausta.
Kumpaa siis haluat, samanlaisen selvityksen kuin Kepun kohdalla edustajan taustasta vai siitä, kuka on ollut palkanmaksaja, yksityinen vai julkinen? Jälkimmäinen voi olla hankalampi selvittää, sillä jos esim. ilmoittaa ammatikseen lääkäri tai sairaanhoitaja, ei voi tietää, onko ura yksityisellä vai julkisella puolella. Niin tarkkoja tietoja minulla ei ole, että voisin tämän selvittää. Voin kyllä tehdä identtisen selvityksen kuin Kepun osalta siis niin, että katsotaan demariedustajien taustat sen mukaan, kuuluvatko he työntekijöihin ja palkansaajiin, yrittäjiin, maatalousyrittäjiin, opiskelijoihin jne. Kunhan ehdin.
selvitys SDP:stä kuin selvityksesi kepulaisista on helposti tehtävissä. Minä en sitä tee, koska minulla on parempaa tekemistä. Kuismasta voidaan olla montaa mieltä, mutta jos muistan Kuisman muistelmia oikein, tuskin hän ansioillaan Kymin porttivahtina pääsi AKT:n puheenjohtajaksi vaan siinä työn ohella lukemallaan lakimiehen tutkinnolla. No, jätetään Kuisma ja hyväksytään hänet duunaritaustaiseksi, mutta entä muut?
Jako voisi olla esim. Julkinen sektori, poliittinen toiminta, ammattiykdistykset. yksityinen sektori (kapitalistin verokirjalla), ei tietoa.
...luokitella kansanedustajan ammatteja taisivat aikanaan olla aika pakinahakuisia, kun hän muistaakseni rinnasti yksityislääkärit kunnanlääkäreihin sillä perusteella, että potilasmaksuista osa korvataan verovaroista.
Vasureiden duunariedustajia varmaan toimii yksityisen sektorin firmoissa, mutta heistäkin Laitinen sai verovaroilla elätettäviä, jos taustasta löytyi luottamusmies-, työsuojeluvaltuutettu tai ay-toimitsijataustoja.
Tuo 10/190 -suhde oli siis tarkoituksella haettu mahdollisimman tiukan tulkinnan autta, mutta sinänsä aika mielenkiintoinen, ainakin minusta.
Pitää vain toivoa, että laitinen saisi pidettyä itsensä sen verran terveessä kunnossa, että jaksiaisi kirjoittaa teräviä kolumnejaan jatkossakin. Eihän hänestä kaikki iudä, mutta minä hailen kyllä skarppia älyä ja tervää kynää, vaikken aina olisi samaa mieltäkään.
Juttelin alkukesästä terassilla Jukka Kuikan kanssa (mielestäni toinen erinomaisen teräväkynäinen ja älykäs kolumnisti), joka valotti hieman Laitisen silloista terveydentilaa, mikä hiukan minua suretti.
Keskustan kannaltahan molemmat ovat olleet pikemminkin piikkejä lihassa, kun kumpikaan ei liene kirjoittanut keskustan tekemisistä mitään sellaista, joka olisi saanut keskustalaiset puhkeamaan aplodeihin.
Risto Kuisman henkisestä voimasta kertoo se, että mies jo toistakymmentä vuotta sitten rupesi täysraittiiksi, ja sellaisena on pysynyt. Aikoinaan pahoin alkoholisoitunut ja fyysisesltä kunnoltaan rapistunut mies on sittemmin juossut kymmeniä maratoonejakin, tänäkin vuonna useita.
Kun mies pystyy tuollaiseen, pystyy hän mihin vain, ja siksi ansaitsee kunnioituksen ja luottamuksen.
Sinun kannattaisi kansalaisena joka ei pahemmin yhteisöllisyydestä ymmärrä ja kokoomuslaisena joka uskoo siihen että yksityistalous olisi rajattavissa irti yhteisön muusta elämästä miettiä enemmän onko meistä kukaan ihan alusta loppuun vailla muodossa tai toisessa yhteisöön kuulumisesta seuraavaa etua ja onko olemassa jokin teoreettisesti perusteltavissa oleva tapa jakaa talous julkiseen ja yksityiseen sektoriin.
Ei nimittäin ole. Ilman yhteisöä ja sen kulttuuri-, tieto- yms. perinnettä yksikään meistä ei olisi pystynyt edes syntymään, ja ilman yhdessä hoidettavia yhteisiä intressejä jotka ulottuvat infrastruktuurista henkisten ylärakenteiden laadunvalvontaan meillä ei olisi mitään järjestynyttä vaihtokauppaa.
Kysymykset siitä millainen tausta jollakulla yksilöllä on ja mihin viiteryhmään yksilö milläkin perusteella pitäisi sijoittaa ovat pösilön ongelmia. Eivät yksilön.
Samoin kysymykset siitä milloin taloustoiminta pitäisi laskea "julkistalouden" milloin "yksityisen talouden" piikkiin ovat pösilömäisiä. Rajanvetoa harrastavat vain ne yhteiskuntamagian vallassa elävät kokoomuspösilöt, jotka omalla kohdallaan kaipaavat vapautta saattaa valtaan viidakon lait. Sehän on syy miksi kasvatetaan karismaa yksityisen intressin ympärille.
Alkoholistin raitistuminen ei ole yksiselitteisesti hyvä juttu.
Raitistuminen on psyykeä syvästi muovaava prosessi. Se voi tapahtua myös ehdoilla, joista ei hyvä seuraa.
Entiset juopot joskus kasvattavat itselleen itsekurin joka pystyssä pysyäkseen edellyttää myös kanssaihmisten kurittamista. Tavallinen tarina.
Olen Kuisman kohdalla ollut havaitsevani tällaista "kehitystä". Irtiotto solidaarisuuden suuntaan on ollut täydellinen.
Pidän siis paitsi alkoholismia myös raitistumista henkilökohtaisena ongelmana.
SDP:n kansanedustajien luvuksi sain 53. Heistä taustaltan oli:
- duunareita yksityissektorilla 9
- palkansaajia julkisektorilla (useita sairaanhoitajia, opettajia sekä sosiaalityöntekijöitä) 21
- toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä, joilla sekä yksityistä että julkisalan työkokemusta 6
- ylempiä toimihenkilöitä julkissektorilla (lääkäreitä, professoreja ym.) 9
- ay-aktiiveja (Kuisma ja Heinäluoma) 2
- opiskelijoita 5
- yrittäjiä (Klaus Hellberg) 1
Slevästi useammalla on kokemusta julkisen kuin yksityisen sektorin palkansaajana. Yksityissektorityökomeusta edustaa pelkästään 10 (19 %). Pelkästään tai pääasiallisesti julkissektorin työpaikka on ollut 30 (57 %) edustajalla. Loput ovat sitten niitä, joilla on kokemusta tasaisesti yksityiseltä ja julkiselta puolelta, opiskelijoita ja pari ay-aktiivia. Demarit näyttävät kuitenkin noin ylipäätään edustavan varsin kattavasti erilaisia työntekijä- ja palkansaajaryhmiä.
Kansanedustajien vanhempien tausta selvisi 43 edustajan osalta. Heistä oli puolestaan yksityisektorin duunareita 19 (44 %), toimihenkilötaustaisia (päosin julkissektori) 8 henklöä, ylempiä toimihenkilöitä eli korkeasti koulutettuja 7, yrittäjiä 4 ja maanviljelijöitä 3. Maanviljelijoiden osalta kaksi edustajaa kertoi vanhempiensa olleen pienviljelijöitä. Tätä mainintaa ei löytynyt yhdeltäkään Kepuedustajalta.
Myös demarikansanedustajien vanhempien tausta viittaa vahvaan duunaritaustaan. Se ei ole kuitenkaan yhtä vahva kuin Kepun maatalousyrittäjätaustaisuus. SDP on kertonutkin rehellisesti olevansa työntekijöiden ja palkansaajien puolue, mutta Kepu haluaa kovasti piilottaa sen, että se maatalousyrittäjien puolue.
>> Esim. Kauko Juhantaloa ei tuonut eduskuntaan uudestaan varmaankaan hänen liikemistaustansa eli epäonnistuneet liiketoimet. Tuskin sekään, että hänet tuomittiin ministerinä tehdystä rikoksesta vankeuteen.
Tähän voisi puuttua. Sekoitat sen miten asioiden pitäisi olla siihen miten ne ovat. Siitä ettei talousrikollisella pitäisi olla kannatusta eikä häntä tuomion saatuaan saisi valita edusmieheksi ei seuraa etteikö talousrikollinen käytännössä nauttisi kasvanutta suosiota kovaluonteisten liikemiesystäviensä piirissä ja etteikö hyvä veli -verkosto levittäisi ilosanomaa asiakasssuhteiden periferiaankin kannatuksen takaamiseksi.
Juhantalon korkein suojelija oli rahatalouteen hurahtanut presidenttimme Mauno Koivisto. Miksei hän Juhantalon suojelijana ole menettänyt karismaansa sinun silmissäsi? Minä vaan kysyn. Koivistohan muutenkin oli talousrikollisten suuri ystävä. Miksi hän nauttii sinun suosiostasi, miksi Koivisto ei yksiselitteisesti kuulu talousrikollisten lokeroon?
Kun arvioit henkilöitä tässä projektissasi, jonka tarkoituksena kai alunpitäen oli saada Keskustan kansaedustajat johonkin käsitteelliseen lokeroon, eksyt lopulta todistelemaan perusteilla joista jää käteen vain leimailua.
Kun minulla ei ole tarvetta opastaa sinua ajattelemaan ainoalla oikealla tavalla, niin sovittaisko, ettet sinäkään opasta minua, vaikka ajattelisin sinun mielestäsi kuinka pösilömäisesti.
Käykö näin?
... että vaikka lähdinkin kirjoituksestasi liikkeelle, olisit maailman ainoa pösilö.
Tartuin juttuusi koska se on niin tyypillinen. Ja koska pohdiskelut yleisen ja yksityisen suhteesta ovat niin perustavanlaatuisia.
Ehkä et sitten osaa ottaa sitäkään siltä kantilta.
En ole käsitellyt Mauno Kovistoa tällä palstalla kuin sivumennen, koska hän ei kai lukeudu palstan aihepiiriin. Olen kyllä joskus sanonut, että Koviston kannanotot oikeudellisiin kysymyksiin olivat lievästi sanottuna kummallisia. Lakimieskunta oudoksui niitä silloin aikanaan käsittääkseni aika laajalti. Ainakin omat lakimiestuttuni reagoivat niihin juuri kummastellen.
Koivistoa voi minun puolestani arvostella talousrikollisten suojelemisesta. Minullakin oli sellainen tuntuma, ettei hän oikein osannut erottaa taloudellisesta toiminnasta sen rikollista osaa. Tosin tähän on sanottava, että talousrikoksissa toiminnan laillisuus/laittomuus ei ole ollut ihan selkeää. Näitä juttuja nimittäin kaatui aika paljon ihan siihen, että syytetyn katsottiin toimineen laillisesti. Pankkimaailman rikoksissahan oli kyse usein pankinjohtajan luottamusaseman väärinkäytöksestä eli toimivalttuksien ylittämisestä. Oliko tuo ylittäminen sitten niin selkeä, että kyse oli rikollisesta toiminnasta, ei ollut aina yksiselitteisen varmaa, koska erilaiset transaktiot jutuissa saattoivat olla aika mutkikkaita.
Jos Koivisto oli Juhantalon suojelija, tapaus osoittaa, että oikeus toteutuu meillä presidentistä huolimatta. Syyttäjä ja valtakunnanoikeus kävelivät kylmästi siinä tapauksessa presidentin yli eivätkä välittäneet hänen väittämästi suojelusta.
Jos haluat jakaa omaa osaamistasi meille osaamattomille, niin se onnistunee paremmin, kun jätät pösilönimittelyt tekstistäsi pois.
>> Jos Koivisto oli Juhantalon suojelija, tapaus osoittaa, että oikeus toteutuu meillä presidentistä huolimatta.
Niin. Ajatteles, että oikeus toteutuu meillä jopa maan ylimmästä laillisuusvalvojasta, oikeuskanslerista huolimatta. Niin hyvä oikeus meillä on.
Tapa jolla olet jättänyt Koiviston mainitsematta jokaikisen kerran -- about tuhat kertaa -- kun olet maininnut ja maalaillut Juhantalon kepulikonnana, ei ole sitä että "olisit käsitellyt Mauno Koivistoa tällä palstalla vain ohimennen".
Ei se onnistu sen paremmin.
Julkisen sektorin ylivoima on selvä, mutta ei ehkä aivan niin selvä kuin luulin. Erityisesti yksityissektorin duunareiden melko suuri osuus oli yllätys. Pieni kysymysmerkki on opiskelijoissa. Ovatko siinä mukana myös ns. ikuiset opiskelijat. Mutta luotan selvitykseesi. Minä en sitä pysty kritisoimaan.
Opiskelijoiksi luin ne, joilla oli ilmoitettua opiskelua, muttei juuri työkokemusta. Ehkä näistä osa on ns. ikuisia opiskelijoita:
Jouni Backman,
Arto Bryggare,
Tarja Filatov,
Heli Paasio,
Pia Viitanen.
Julkisen sektorin ylivoima on selvä, mutta täytyy muistaa kuitenkin yksi asia. Demarien kannatus tulee paljolti pääkaupunkiseudulta ja muista suurista kaupungeista. Näissä tehdastyöpaikkojen määrä on radikaalisti vähentynyt ja esim. pääkaupunkiseudulla julkisen sektorin työntekijöitä on ollut paljon, koska valtionhallinto on keskittynyt tänne.
Se että Kepu on onnistunut läänittämään muun Suomen itselleen, vähentää varmaankin duunarien määrää. Keput ovat enimmäkseen maataloustaustaisia, vaikka väittävät kovasti, että heidän äänestäjistään työväestö ja palkansaajat ovat enemmistönä. Jos siis demareilla olisi kannatusta läpi Suomen, tilanne voisi olla duunaripainotteisempi.
Toinen silmiinpistävä piirre oli se, että duunaritaustaiset olivat miehiä, mutta julkisektorilla työskenneelleet paljolti naisia. Esim. sairaanhoito-, sosiaali- ja opetustoimi ovat hyvin edustettuina.
Mikset joskus kokeilisi?
Ethän sinä siinä mitään menetä, mutta me pösilöt voisimme oppia jotain uutta ja hyödyllistä sinulta.
On kolme sellaista ihmisryhmää, jotka ovat vaikutusten ulottumattomissa ja joille niin ollen on turha jaella tiedollisia viisauksia.
Yksi ryhmä ovat uskonnolliset herännäiset, joille maailma herätyskokemuksen jälkeen näyttäytyy vain Jumalaan liittyvinä merkityksinä. Sanotpa tällaiselle ihmiselle mitä tahansa, sillä ei ole hänelle minkään itsenäisen argumentin painoarvoa vaan se tulee jäsennetyksiksi ainoastaan hänen oman merkityksenantonsa kautta. Maailmassa ei yksinkertaisesti ole sellaista asiaa, joka painaisi missään vaa'assa enemmän kuin heidän Jumalansa.
Toisen ryhmän muodostavat ne jotka ovat tehneet itselleen tieteestä vastaavanlaisen valmiiden totuuksien järjestelmän. Yhtäältä nämä tieteisuskovaiset toisaalta erilaiset ufoilijat kuuluvat tähän porukkaan. Sanoitpa mitä tahansa, tämä porukka ei ota tietoa vastaan muutoin kuin sen putken läpi joka heidän suhdettaan maailmaan määrää. He eivät periaatteessa tunnusta uusien tosiasioiden mahdollisuutta, vaan kaikki jäsentyy suhteessa heidän jo omaksumaansa tietoon.
Siinä missä jumalaisten, ihmistä suurempien totuuksien tietäjät usein nimeävät oman perimmäisen premissinsä -- sanovat että Jumala-sitä-ja-Jumala-tätä -- nämä tieteisuskovaiset, huuhaaskeptikot ja ufoilijat, eivät useimmiten itse näe miten rajoittunutta heidän ajattelunsa on. Päin vastoin: he pitävät ajatteluaan nimenomaan pätevänä -- he kokevat tietävänsä ja ymmärtävänsä enemmän kuin muut. Niin sanotut historian harrastelijat ovat tyypillisesti tällaisia totuuksia omistavia tyyppejä. Heitä vaivaa deduktio: kaikki uusi palautetaan heidän päässään jo jäsennettyihin kuvioihin.
Kolmas ryhmä ovat taloudelliset liberalistit, jotka kuvittelevat että yhteiskunta palautuu taloudellisten suhteiden verkostoksi ja että talous on jokin todellinen, fysikaalisten luonnonlakien kaltainen korrespondenttisella totuusteorialla vahvistettavissa oleva systeemi. Liberalisteja vaivaa negatiivisena vapautena tunnettu persoonallisuushäiriö, joka estää heitä näkemästä päämääriä erillään keinoista ja siunaa heidän etologisen toimintadraivinsa ikään kuin aktiivisuus ja toimeliaisuus sinänsä olisivat hyveitä.
He ovat useimmiten myös rajatilapersoonallisuuksia jotka eivät tajua etteivät kaikki ihmiset todellakaan koe samoja lähtökohtaisia elämäntuntoja, joten niissä jotka kieltävät liberalistille ominaiset psyykkisen vapauden ja materiaalisen hyvän arvot he näkevät joko kateuden aiheuttamaa arvonkieltämistä tai sitten poikkeavuutta tai jopa sairautta. Kuitenkin he itse ovat hyvin, hyvin, hyvin sairaita ihmisiä, jotka noiden muiden todellisuudesta omiin maailmoihinsa harhautuneiden ryhmien tavoin ovat pudonneet todellisuushorisontin taakse.
Kun sinä Jaba joskus keksit kuinka a) tyhmälle älyttömälle ihmiselle voidaan hänen oma tyhmyytensä tuoda hänen omien silmiensä ja lahjoittaa hänelle hetkeksi ylimääräinen annos järkeä jotta hän oman tilansa tajuaisi, tai b) kuinka jollekin noista mainituista kolmesta ryhmästä avataan tiedolle tie heidän sairaan psyykensä ja sen merkitystenantomekanismien ohi, kerro toki meille muillekin. Silloin me toivomme menettäneet voimme todellakin oppia jotain jota maailmassa kukaan ei vielä tiedä.
Kiinnostavasti karrikoit typologiasi. Enpä juuri osaa niitä kiistää, enkä sijoittaa itseänikään mihinkään niistä, kun olen mielestäni aika avoin kaikelle uudelle tiedolle.
Oma liberaalinen talousajatteluni ei perustu sen kummallisempaan uskoon tai tieteeseen muuta kuin siihen, että kaikki ihmisen tekemiset tavalla tai toisella projisoituvat tuloihin ja menoihin: yksilön, kotitalouden, taloyhtiön, yrityksen, kunnan, ministeriöiden, liikelaitosten, valtioiden ja myös globaalilla tasolla.
Kun siis inhimillisellä toiminnalla, kaikilla em.tasoilla, on aina oma taloudellinen ulottuvuutensa, niin ajattelen sitä aika simppelin kansantaloiusmallin pohjalta: taloudellista toimeliaisuutta pitäisi pystyä valtion keinoin motivoimaan ja auttamaan niin, että tulonsiirtoihin tarvittavat veroeurot voitaisi saada aikaan mahdollisimman alhaisella kokonaiveroasteella, ettei liian ankara verotus veisi pohjaa taloudellisen toimeliaisuuden aktivoitumiselta.
Pientähän tämä on eikä vielä ota huomioon globaalia näkökulmaa, jossa omistusten keskittyminen yhä harvempiin käsiin ja sijoitusmarkkinoiden rooli maailmantaloudessa on yksittäisten valtioiden toimintaympäristön ja -edellytysten kannalta vaikeasti ennakoitavaa.
Niinpä minusta tuntuu, ettei ole olennaista osoittaa tyhmälle hänen tyhmyyttään, vaan antaa sellaista uutta tietoa mahdollisimman hyvin perustellen, jonka kautta tyhmä viisastuisi.
No eivät tuossa kyseessä ole niinkään tunnusmerkistön kautta määritellyt tyypit, vaan kyllä siinä on kuvattu psykoanalyyttisen teorian pohjalta kolme eriasteista minävammaa siinä järjestyksessä kuin ne varhaislapsuudessa syntyvät ja sellaisina kuin niiden oireet myöhemmässä ajattelussa ilmenevät. Ihan imeväisikäisten perusturvallisuuden defektit poikivat uskonnollisia kriisejä, hieman myöhemmät traumat sellaisia turvajärjestelmien muotoja joissa tiedollinen komponentti on jo mukana, ja sitten liberalistit ovat oidipaalisia anaalikkoja. Samat kehitystasot löytyvät antropologisissa tarkasteluissa primitiivisten yhteisöjen ominaisuuksina.
Aina kun taloutta pidetään aidattuna ajatusalueena, jolla vallitsevat omat lainmukaisuutensa, kyseessä on magia. Silloin ollaan harjoittamassa yhdenlaista yhteiskuntamagiaa. Sellaisessa ajattelussa operoidaan koko joukolla käsitteitä, joiden viittaavuudesta (todellisuusvasteesta) ollaan vakuuttuneita, vaikka näillä käsitteillä ei sitten kuintenkaan saada mitään hallintaa todellisuuteen. Maagisilla käsitteillä voidaan hallita vain samassa mielessä jossa uskonnon maagit seurakuntiaan tai yhteisöjään hallitsevat. On sanottu varsin osuvasti, että talous on oman aikamme valtauskonto. Siitä on tulossa suorastaan maailmanuskonto.
En korostaisi etologiseen toimintadraiviin vetoavaa "taloudellista toimeliaisuutta". Sen legitimoiminen legitimoi tehokkaasti talouden maagien julistuksia. Ja mitä paremmin nykyisen rahaohjasteisen globaalitalouden pyörät saadaan pyörimään, sitä enemmän kuilu rahataloudellisen kapitalismin ja markkinatalouden välillä repeää, sitä enemmän sosiaaliyhteisöt hajoavat, ja sitä peruuttamattomammin maapallon ekotasapainot tuhoutuvat.
Kirjoitin ehkä taas epätäsmällisesti, jos sait käsityksen, että aitaisin talouden omaksi alueekseen. Niin en tee.
Pyrin ajattelemaan, että talous on vain taso, johon inhimillisen ja yhteisöllisen toiminnan tekemiset ja niiden seuraukset projisoituvat tuloina ja menoina, budjetteina ja kasvutavoitteina.
Rahaahan tarvitaan kaiken hyvinvoinnin kustantamiseen ja jostahan se on suunnitelmallisesti hankittava. Sen kummempaa taloudellisen toimeliaisuuden julistusta ei ainakaan minulla ole.
Kapitalin globaalia keskittymistä yhä harvempiin käsiin minäkin pidän vapaan markkinatalouden toteutumisen vakavana uhkana.
Pääomien ja yritysten omistuksen viimeaikainen liukuminen yhä harvempiin käsiin merkitsee automaattisesti, että markkinoilla vallinnut epätäydellinen vapaus on entisestään kaventunut, mikä on vapan markkinataliden ideologian kannattajalle surullinen huomio, koska silloin markkinoilla ei voi toimia vapaasti, jos markkinoita hallitsevat ylikansallisesti omistetut, harvojen käsissä olevat oligopolit.
Tiedätkö muuten jotain minimalismista? Mulla oli joskus linkki mielenkiintoiselle sivustolle, mutta hukkasin sen konetta vaihtaessani enkä ole kummoinenkaan virtuoosi hakukoneiden käyttäjänä.
Minimalismi muistaakseni perustui utopiaan, jossa olisi vain perheyksiköitä ja perheiden omistamia yrityksiä, eikä lainkaan kapitalismia, mutta vapaata markkinataloutta yllin kyllin.