Kipeasti apua kaipaava

Hei kaikille! Taalla kirjoittelee kevaan 2006 yo, joka viettaa nyt valivuottaan au pairina. Tosiaan haluaisin pitaa vain yhden valivuoden, mutta nayttaa pahalta jatkon suhteen kun en vielakaan tieda mihin voisin hakea kevaalla. Enhan hakenut edellisenakaan kevaana mihinkaan, kun en keksinyt yhtakaan paikkaa.

Mihin siis voisin hakea? Haluaisin ehdottomasti ainakin yrittaa yliopistoon, silla se on muodostunut tosi isoksi haaveeksi. Minua kiinnostaa jonkinsortin johtotehtavat, silla en kesta olla pelkkana alamaisena:) Haluan vastuuta ja mahdollisuuden edeta. Kuulostaa siis aika kauppatieteilta tai yhteiskuntatieteilta?
Mutta minua kiinnostaa myos hirmu paljon historia, psykologia, yhteiskuntaoppi, uskonto, kulttuuri, taide,...
Saali kun lukio on ohitse, silla jotain lukion tyylista haluaisin vielakin! Haluaisin saada mahdollisimman laajan yleissivistyksen, ja esim hissan ja psykan lukemisen lopetus tuntuu tosi surulliselta:(

Minulla on siis vaikea yhtalo: haluan korkealle, en osaa valita, eivatka paperitkaan kovin hyvat ole. Lyhyt matikka M, Psykologia M, Aidinkieli M, Vanha reaali C ja englanti A. Lukion toditus 7.8.

Harrastuneisuutta ja halua on, ja nyt enkkukin on nyt PALJON parempi kuin A. Ammatinvalintapsykologilla (joka suositteli kaupallista alaa tai johtotehtavia) ja opintoneuvojalla kavin jo, mutta neuvoivat lahinna nettisivuja ja antoivat oppaita. Taallakin minulla on mukana yliopisto-opas, mutta ei loydy sopivaa alaa.

Paasykokeisiin valmistautumisen voin aloittaa ihan milloin vain, ja olen kylla valmis lukemaan paljon. Keksis vaan ne paikat joihin hakea. ja sitten viela kysymys, etta jos keksin paaaineen, jota lahtea lukemaan, niin tuleeko minun tietaa sitten jo ne sivuaineetkin? Vai missa vaiheessa ne sivuaineet valitaan ja kuinka vapaavalinnaisesti?

Jos sinulle tulee mieleen jotain, josta voisi olla apua, niin laita ihmeessa vinkkia tulemaan. Olisin hyvin kiitollinen!
Ja tarkoituksenani ei ole sysata muille tata paatoksen tekoa, vaan toivon vaan, etta jos jollakin on tietoutta, niin antaisi jotain vinkkia... Kun itse en edes tunne ketaan yliopistossa opiskelevaa kenelta kysya:/ Kaikki tuntuu niin vieraalta.

Suuret kiitokset jo nyt!
181595
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

en siis oleta paasevani heti ekalla kerralla noilla papereilla! mutta yrittaa haluan ainakin, ja jos edes niihin paasykokeisiin paasis, niin sithan se on omasta tahdosta ja jaksamisesta kiinni aika pitkalti. Ja jos en pase, niin avoimeen haluisin sitten ja samalla toihin. luulis olevan helpompaa paasta sit seuraavana vuonna.

Äänestä
  • mitä haluat.
    Opiskelu ja pärjääminen on pitkälti motivaatio kysymys.
    Koulut alasta riippumatta tehdään standardi älykkyydellä läpäistäviksi eli jos on puruja enemmän niin homma helpottuu, ei muuta.

    Nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän tullaan todennäköisesti vaatimaan papereita että pääsee mihinkään parempi palkkaiseen työhön, ellei sitten ole hyviä suhteita tai kykyä työllistää itsensä. Töitä kyllä sinänsä riittää, ja vaikka raha ei nyt välttämättä olekaan pääasia, niin sitä alkaa arvostamaan iän myötä.

    Maailmassa on valtavasti hauskoja ja kiinnostavia asioita, itsensä kehittäminenkin on tavoitteellista ja hyödyllistä kaiken muun ohella. Mutta sitä ei välttämättä pidä yhdistää työntekoon, se on kuitenkin aina pakkopullaa.

    Sen sijaan että yrität valita sen alan joka on kiva niin pyri valitsemaan se missä olet hyvä ja jolla on tulevaisuutta. Ei välttämättä muodissa juuri tällä hetkellä tai sellainen minne kaikki haluavat. Ystäviä kannattaa kuunnella, mutta ei välttämättä seurata.
    Vapaa aikaa ja työtä sekä ystäviä ei kannata yrittää yhdistää liikaa. Työ on työtä.

    Yritä ottaa vähän etäisyyttä itseesi ja opiskeluun ja nähdä metsä puilta.
    Rauhallisesti ja harkiten pääsee pidemmälle kuin repeämällä joka suuntaan.

    Edessä on hieno elämä.

    Äänestä

  • tiedät lopulta kirjoitti:

    mitä haluat.
    Opiskelu ja pärjääminen on pitkälti motivaatio kysymys.
    Koulut alasta riippumatta tehdään standardi älykkyydellä läpäistäviksi eli jos on puruja enemmän niin homma helpottuu, ei muuta.

    Nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän tullaan todennäköisesti vaatimaan papereita että pääsee mihinkään parempi palkkaiseen työhön, ellei sitten ole hyviä suhteita tai kykyä työllistää itsensä. Töitä kyllä sinänsä riittää, ja vaikka raha ei nyt välttämättä olekaan pääasia, niin sitä alkaa arvostamaan iän myötä.

    Maailmassa on valtavasti hauskoja ja kiinnostavia asioita, itsensä kehittäminenkin on tavoitteellista ja hyödyllistä kaiken muun ohella. Mutta sitä ei välttämättä pidä yhdistää työntekoon, se on kuitenkin aina pakkopullaa.

    Sen sijaan että yrität valita sen alan joka on kiva niin pyri valitsemaan se missä olet hyvä ja jolla on tulevaisuutta. Ei välttämättä muodissa juuri tällä hetkellä tai sellainen minne kaikki haluavat. Ystäviä kannattaa kuunnella, mutta ei välttämättä seurata.
    Vapaa aikaa ja työtä sekä ystäviä ei kannata yrittää yhdistää liikaa. Työ on työtä.

    Yritä ottaa vähän etäisyyttä itseesi ja opiskeluun ja nähdä metsä puilta.
    Rauhallisesti ja harkiten pääsee pidemmälle kuin repeämällä joka suuntaan.

    Edessä on hieno elämä.

    Ei se työ välttämättä niin kurjaa ole! Tietysti kannattaa mennä alalle, joka kiinnostaa, muutta myös ajatella tulevaa työllistymistä. Kaupan alaltahan varmasti löytyy tulevaisuudessa hyväpalkkaisia töitä ja etenemismahdollisuuksia, koska maailma arvostaa rahaa. Itse olen sitä mieltä, että paljon vähemmälläkin pärjää - paremminkin, jos saa tehdä unelmatyötään. Ehkä kannattaa pyrkiä sellaiselle alalle, jossa voi tehdä mielekästä ja tärkeää työtä. Tai sehän ei edes välttämättä ole riippuvainen alasta, vaan ihan sinusta itsestäsi. Mihin suuntaan haluat kehittää itseäsi, muita ihmisiä ja maailmaa?

    Koska opiskelijoita koulutetaan yliopistoissa lähes joka alalle liian paljon, työllistymiseen vaikuttaa erityisen paljon oma kiinnostus, ahkeruus ja mahdollisesti harrastuneisuus (että jaksaa itse ottaa selvää myös sellaisista asioista, joita ei yliopistossa opeteta).

    Yleissivistävästä alasta minulle tuli ensimmäisenä mieleen oma laaja sivuaineeni, ympäristötiede. Siinä ydistyvät hyvin monet eri alat: biologia, metsätieteet, historia, psykologia, kasvatustieteet, talous, politiikka, oikeustiede, filosofia jne. Ainakin Joensuun yliopistossa näitä kaikkia voi opiskella myös pääaineena, jolloin tietämystä on mahdollista laajentaa monen eri alan suuntaan sivuaineen avulla. Minäkin pyrin opinnoissani yleissivistävyyteen ja siksi olen opiskellut ylimääräisiä täysin omaan pääaineeseeni kuulumattomia kursseja. Yliopistoon kerran päästyäsi voit mahdollisesti vaihtaa melko sujuvasti toiseen pääaineseen, jos huomaatkin olevasi kiinnostuneempi jostakin toisesta alasta. Tiedekunnan sisällä vaihdon pitäisi yleensä onnistua. Opintotukikuukausien rajallinen määrä tietysti voi estää loputtoman haahuilun.

    Jos satuit kiinnostumaan ympäristötieteistä, niin kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.forest.joensuu.fi/ymparisto/ Muita yleissivistäviä sivu- tai pääaineita en taida keksiä ehkä luokaopettajan koulutusta lukuun ottamatta. Etenemismahdollisuudet eivät tosin ole häävit ;) Sivuaineitahan on kuitenkin mahdollista opiskella useampiakin, joten varmasti pystyisit rakentelemaan jotakin itseäsi kiinnostavaa. Sivuaineopinnot aloitetaan useimmiten jo ensimmäisenä vuotena.

    Äänestä

  • öafhösdf kirjoitti:

    Ei se työ välttämättä niin kurjaa ole! Tietysti kannattaa mennä alalle, joka kiinnostaa, muutta myös ajatella tulevaa työllistymistä. Kaupan alaltahan varmasti löytyy tulevaisuudessa hyväpalkkaisia töitä ja etenemismahdollisuuksia, koska maailma arvostaa rahaa. Itse olen sitä mieltä, että paljon vähemmälläkin pärjää - paremminkin, jos saa tehdä unelmatyötään. Ehkä kannattaa pyrkiä sellaiselle alalle, jossa voi tehdä mielekästä ja tärkeää työtä. Tai sehän ei edes välttämättä ole riippuvainen alasta, vaan ihan sinusta itsestäsi. Mihin suuntaan haluat kehittää itseäsi, muita ihmisiä ja maailmaa?

    Koska opiskelijoita koulutetaan yliopistoissa lähes joka alalle liian paljon, työllistymiseen vaikuttaa erityisen paljon oma kiinnostus, ahkeruus ja mahdollisesti harrastuneisuus (että jaksaa itse ottaa selvää myös sellaisista asioista, joita ei yliopistossa opeteta).

    Yleissivistävästä alasta minulle tuli ensimmäisenä mieleen oma laaja sivuaineeni, ympäristötiede. Siinä ydistyvät hyvin monet eri alat: biologia, metsätieteet, historia, psykologia, kasvatustieteet, talous, politiikka, oikeustiede, filosofia jne. Ainakin Joensuun yliopistossa näitä kaikkia voi opiskella myös pääaineena, jolloin tietämystä on mahdollista laajentaa monen eri alan suuntaan sivuaineen avulla. Minäkin pyrin opinnoissani yleissivistävyyteen ja siksi olen opiskellut ylimääräisiä täysin omaan pääaineeseeni kuulumattomia kursseja. Yliopistoon kerran päästyäsi voit mahdollisesti vaihtaa melko sujuvasti toiseen pääaineseen, jos huomaatkin olevasi kiinnostuneempi jostakin toisesta alasta. Tiedekunnan sisällä vaihdon pitäisi yleensä onnistua. Opintotukikuukausien rajallinen määrä tietysti voi estää loputtoman haahuilun.

    Jos satuit kiinnostumaan ympäristötieteistä, niin kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.forest.joensuu.fi/ymparisto/ Muita yleissivistäviä sivu- tai pääaineita en taida keksiä ehkä luokaopettajan koulutusta lukuun ottamatta. Etenemismahdollisuudet eivät tosin ole häävit ;) Sivuaineitahan on kuitenkin mahdollista opiskella useampiakin, joten varmasti pystyisit rakentelemaan jotakin itseäsi kiinnostavaa. Sivuaineopinnot aloitetaan useimmiten jo ensimmäisenä vuotena.

    "Yleissivistävästä alasta minulle tuli ensimmäisenä mieleen oma laaja sivuaineeni, ympäristötiede. Siinä ydistyvät hyvin monet eri alat: biologia, metsätieteet, historia, psykologia, kasvatustieteet, talous, politiikka, oikeustiede, filosofia jne."

    Osaat siis hyvinm pienen pintaraapaisun verran noita, toisin sanoen et mistään mitään.

    Äänestä

paitsi jos haluat bailata muutaman vuoden.Muuten täysin ajan haaskaamista fiksulle ihmiselle.

Äänestä
  • kokeilemassa? Sinua fiksummat ehkä hoksaavat, että yliopistossa voi tehdä muutakin kuin bailata.

    Äänestä

Kuulostaa siltä, että pidät kaikenlaisesta, etkä oikein osaa päättää, mitä tekisit työksesi ja mitä harrastaisit muuten vain. Olen ollut samassa tilanteessa. Olin kiinnostunut kielistä ja muista humanistisista aineista, mutta matematiikastakaan en halunnut luopua. On myös aloja, joilla voi kätevästi yhdistää niin matematiikan, tietotekniikan, kielet (/kääntäjän pätevyys) kuin myös muun yleissivistyksen.

Sanoit, että sinua kiinnostaa monet aineet, haluaisit jotakin lukion tyylistä vieläkin, mutta olisit kiinnostunut johtotehtävistä. Oletko harkinnut opetusalaa? Siis vaikka humanististen aineiden (historia, psyka, uskonto?) opettajaksi? Opettajahan on eräänlainen pomo ja työssä on melko autonomisessa auktoriteetin asemassa ;) Lisäksihän voi hankkia vaikka rehtorin tai opinto-ohjaajan pätevyyden. Tietysti on muitakin vaihtoehtoja kuin tavalliset koulut (esim. kansalaisopistot, erilaiset yritykset). Tämä vain yksi ehdotus :)

Äänestä
  • olen kylla miettinyt tuota opettajaksikin ryhtymista. Esim jos ottaisin paa aineeksi historian, niin psykaa saisin luettua opettajan hommaa varten, ja sitten voisin ottaa sivuaineiksi uskonnon ja jonkun yhteiskuntaoppiin valmistavan aineen. Ongelmaksi vaan tulee se, etta en ikina voisi paasta lukemaan hissaa, kun en sita ole kirjoittanut. Pidin siita kylla aina hurjasti ja taisin suorittaa kaikki kurssitkin hyvin arvosanoin (8-10).
    Muuten hissa kiiinnostaa kylla tosi paljon. Ja politiikka ja kulttuurit. Niistakin loytyy varmaan joku yhdistelma, mutta mista loytaa sen sopivan yhdistelman...
    Kiva kuulla etta muillakin on ollut vaikeutta valita:) Mina itse olen ainakin niin halukas oppimaan, etta vaikea jattaa mitaan pois. Ja opiskelusta nautin, siina suurin syy miksi haluan yliopistoon. Ja kavereita en ole seuraamassa yhtaan mihinkaan-mita kauemmaksi kotikonnuilta paasen, sen parempi! Eihan auppariksikaan lahdeta kavereiden kanssa. Olen taallakin muuten englannin keskustelukursseilla-haluan tosissaan kehittaa itseani:D

    Kiitos tosi paljon kaikille jotka ovat vastailleet! Ja tiedoksi sille eraalla, etta tyo voi olla myos mukavaa!:) Ja sellaisen mukavan tyon aion itselleni hankkiakin.

    Äänestä

  • abina 2006 kirjoitti:

    olen kylla miettinyt tuota opettajaksikin ryhtymista. Esim jos ottaisin paa aineeksi historian, niin psykaa saisin luettua opettajan hommaa varten, ja sitten voisin ottaa sivuaineiksi uskonnon ja jonkun yhteiskuntaoppiin valmistavan aineen. Ongelmaksi vaan tulee se, etta en ikina voisi paasta lukemaan hissaa, kun en sita ole kirjoittanut. Pidin siita kylla aina hurjasti ja taisin suorittaa kaikki kurssitkin hyvin arvosanoin (8-10).
    Muuten hissa kiiinnostaa kylla tosi paljon. Ja politiikka ja kulttuurit. Niistakin loytyy varmaan joku yhdistelma, mutta mista loytaa sen sopivan yhdistelman...
    Kiva kuulla etta muillakin on ollut vaikeutta valita:) Mina itse olen ainakin niin halukas oppimaan, etta vaikea jattaa mitaan pois. Ja opiskelusta nautin, siina suurin syy miksi haluan yliopistoon. Ja kavereita en ole seuraamassa yhtaan mihinkaan-mita kauemmaksi kotikonnuilta paasen, sen parempi! Eihan auppariksikaan lahdeta kavereiden kanssa. Olen taallakin muuten englannin keskustelukursseilla-haluan tosissaan kehittaa itseani:D

    Kiitos tosi paljon kaikille jotka ovat vastailleet! Ja tiedoksi sille eraalla, etta tyo voi olla myos mukavaa!:) Ja sellaisen mukavan tyon aion itselleni hankkiakin.

    niin eikös melkein kaikkia aloja ole mahdollista päästä opiskelemaan myös pelkällä pääsykokeella? Eli ei välttämättä haittaa, vaikket ole historiaa kirjoittanut. Vai voisitko vielä kirjoittaa sen? Entä oletko kuullut Alkio-opistosta? (Google löytää.) Siellä on mahdollista opiskella laajasti yliopiston eri aineita. Tietyn opintopistemäärän suoritettuasi voit päästä avoimen väylän kautta yliopistoon.

    Politiikan, kulttuurit ja historian voisi yhdistää esimerkiksi kehitysmaatieteessä tms.

    Äänestä

  • äajfoehf kirjoitti:

    niin eikös melkein kaikkia aloja ole mahdollista päästä opiskelemaan myös pelkällä pääsykokeella? Eli ei välttämättä haittaa, vaikket ole historiaa kirjoittanut. Vai voisitko vielä kirjoittaa sen? Entä oletko kuullut Alkio-opistosta? (Google löytää.) Siellä on mahdollista opiskella laajasti yliopiston eri aineita. Tietyn opintopistemäärän suoritettuasi voit päästä avoimen väylän kautta yliopistoon.

    Politiikan, kulttuurit ja historian voisi yhdistää esimerkiksi kehitysmaatieteessä tms.

    Taytyypa katsoa tuo alkio-opisto. Kuulostaa hyvalta! Saisi kokeilla eri aineita ja rauhassa katsoa mika kiinnostaa.
    Avoin on hyva vaihtoehto, mutta ensin haluisin kylla yrittaa ihan kunnolla. Ja jos ei paase, niin sit sinne alkio-opistoon. Vaatii vaan kauhiasti rahaa:(
    En tieda paaseeko yliopistoon hissaa lukeen ilman kirjoittamista, mutta ainakin ne jotka ovat sen kirjoittaneet, ovat tosi paljon edella jo pelkissa paasykokeissa.
    Ja enaa en voi kirjoittaa uusia reaaleja, kun kirjoitin jo kaksi kertaa-vanhan ja uuden.

    Äänestä

Mitenkähän tästäkin kirjoittajasta johtaja saadaan aikaiseksi, kun ei tunnu vielä osaavan itseäänkään johdatella opiskelun alkuun? Aikaahan tietysti abilla vielä on, mutta...

Alkuperäiselle vielä vinkki: johtajaksi (ainakaan hyväksi sellaiseksi) ei valmistuta suoraan koulunpenkiltä, edes yliopistosta. Pikkupomoksi voi tuurilla päästä, mutta siihen se sitten tyssääkin, ellei muita näyttöjä ole. Johtajan pitää olla määrätietoinen, tietää mitä haluaa ja tietää myös keinot, joilla se saavutetaan siten, että mahdollisimman moni ihminen siitä hyötyy. Varmimmin tietysti pääset dirikaksi, jos perustat oman firman, sen jälkeen menestys riippuu vain sinusta.
Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sinun kannattaa ihan rauhassa vielä etsiä sitä omaa alaasi ja kun se sitten löytyy, panostat siihen täysillä. Jos rahaa haluat, unohda suosiolla kaikki uskonnot, kulttuurit, taiteet tms. vastaavat. Sieltä valmistutaan etupäässä huonosti palkattuihin pätkätöihin, jos nyt töitä yleensäkään saa.

Äänestä
  • jossakin vaiheessa. Eli sita ettamiten minusta johtaja voisi tulla, kun en omaa alaanikaan osaa valita.
    Ja kylla ma tiedan etta yliopisto ei tee johtajaa! Ja mitaan liian suuria haaveita minulla mielestani ei ole. Joku myynti- markkinointi- projektipaallikko kuulostais tosi hienolta. Ja myos mulle sopivalta. Haluan vastuuta!
    Olen vaan kertakaikkisesti johtajatyyppia! Olen aina ollut mukana kaikessa toiminnassa mita vaan on ollut tarjolla (oppilaskunnan hallitukset, partiolippukunnan halllitus ja johtajisto, isoshommat, kunnan nuorisovaltuusto...). Ollut monenlaisia tyopaikkoja ja monenlaisia johtamishommia myos. nautin kokouksista, palavereista, organisoinnista ja kiireisesta elamanrytmista. Minulla on hyva ihmistuntemus. Monet viela ovat ihan kehuneet hyvaksi johtajaksi. Sellaiseksi josta pidettaisiin.

    Ja viela se, etta kaikki eivat halua johtajaksi. Itsekin luulin niin joskus, mutta olin vaarassa. Kaikki eivat halua vastuuta, kiireista elamanrytmia, esilla olemista, monesti venyvia ja epasaannollisia tyoaikoja.
    Minulle se palkka ei ole siina ykkosasia. Mina vaan nauttisin siita. Ja koska olen johtajatyyppia, en sieda mitaan toisarvoista hommaa... Enka aiokaan tyytya muuhun.

    Äänestä

  • abina 2006 kirjoitti:

    jossakin vaiheessa. Eli sita ettamiten minusta johtaja voisi tulla, kun en omaa alaanikaan osaa valita.
    Ja kylla ma tiedan etta yliopisto ei tee johtajaa! Ja mitaan liian suuria haaveita minulla mielestani ei ole. Joku myynti- markkinointi- projektipaallikko kuulostais tosi hienolta. Ja myos mulle sopivalta. Haluan vastuuta!
    Olen vaan kertakaikkisesti johtajatyyppia! Olen aina ollut mukana kaikessa toiminnassa mita vaan on ollut tarjolla (oppilaskunnan hallitukset, partiolippukunnan halllitus ja johtajisto, isoshommat, kunnan nuorisovaltuusto...). Ollut monenlaisia tyopaikkoja ja monenlaisia johtamishommia myos. nautin kokouksista, palavereista, organisoinnista ja kiireisesta elamanrytmista. Minulla on hyva ihmistuntemus. Monet viela ovat ihan kehuneet hyvaksi johtajaksi. Sellaiseksi josta pidettaisiin.

    Ja viela se, etta kaikki eivat halua johtajaksi. Itsekin luulin niin joskus, mutta olin vaarassa. Kaikki eivat halua vastuuta, kiireista elamanrytmia, esilla olemista, monesti venyvia ja epasaannollisia tyoaikoja.
    Minulle se palkka ei ole siina ykkosasia. Mina vaan nauttisin siita. Ja koska olen johtajatyyppia, en sieda mitaan toisarvoista hommaa... Enka aiokaan tyytya muuhun.

    "Olen vaan kertakaikkisesti johtajatyyppia! Olen aina ollut mukana kaikessa toiminnassa mita vaan on ollut tarjolla (oppilaskunnan hallitukset, partiolippukunnan halllitus ja johtajisto, isoshommat, kunnan nuorisovaltuusto...)."

    Kiitokset illan piristyksestä! Myös aloituspuheenvuoron "alamainen" oli hyvä ilmaisu, elätkö kenties keskiaikaa ;) Muista käyttää tuota työhakemuksessasi!

    Epäilen provoa. Mutta ainahan on olemassa mahdollisuus, että tässä on kyseessä todellinen henkilö. Siinä tapauksessa teksti on pelottavankin naiivia näin hieman vanhemman näkökulmasta. Viimeinen kommentti, "en siedä mitään toisarvoista hommaa", kertoo paljon. Kasvun varaa on, ja johtajaksi sinulla on vielä pitkä tie.

    Äänestä

  • toinen kommentoija kirjoitti:

    "Olen vaan kertakaikkisesti johtajatyyppia! Olen aina ollut mukana kaikessa toiminnassa mita vaan on ollut tarjolla (oppilaskunnan hallitukset, partiolippukunnan halllitus ja johtajisto, isoshommat, kunnan nuorisovaltuusto...)."

    Kiitokset illan piristyksestä! Myös aloituspuheenvuoron "alamainen" oli hyvä ilmaisu, elätkö kenties keskiaikaa ;) Muista käyttää tuota työhakemuksessasi!

    Epäilen provoa. Mutta ainahan on olemassa mahdollisuus, että tässä on kyseessä todellinen henkilö. Siinä tapauksessa teksti on pelottavankin naiivia näin hieman vanhemman näkökulmasta. Viimeinen kommentti, "en siedä mitään toisarvoista hommaa", kertoo paljon. Kasvun varaa on, ja johtajaksi sinulla on vielä pitkä tie.

    Ihan rupesi kiinnostaa. Oletko jokin asiantuntija?? Kenties ammatinvalintapsykologi? Olen hyvin pahoillani jos olen sinua jollakin tavoin loukannut viesteillani! Halusin apua, ja olen sita joiltakin hyvin paljon saanutkin. Kiitos heille!
    Mutta mika sinuakin riivaa, kun tulet tanne aukomaan paatasi? Ihan huvittaa... Pyysin apua, en vittuilua.
    Ja olen pahoillani kun sanoin "toisarvoista hommaa" En todellakaan tarkoittanut mitaan muuta kuin sita, etta minulla on unelma tietynlaisesta tyosta, ja aion sen eteen tehda niin paljon kuin pystyn, enka negatiivisten kommenttien tahden luovuta.
    Toivottavasti muut ymmarsivat, etta tarkoitin toisarvoisella MINULLE niita epamieluisampia vaihtoehtoja. Kai joku edes ymmarsi?:)

    Äänestä

  • ja mita? kirjoitti:

    Ihan rupesi kiinnostaa. Oletko jokin asiantuntija?? Kenties ammatinvalintapsykologi? Olen hyvin pahoillani jos olen sinua jollakin tavoin loukannut viesteillani! Halusin apua, ja olen sita joiltakin hyvin paljon saanutkin. Kiitos heille!
    Mutta mika sinuakin riivaa, kun tulet tanne aukomaan paatasi? Ihan huvittaa... Pyysin apua, en vittuilua.
    Ja olen pahoillani kun sanoin "toisarvoista hommaa" En todellakaan tarkoittanut mitaan muuta kuin sita, etta minulla on unelma tietynlaisesta tyosta, ja aion sen eteen tehda niin paljon kuin pystyn, enka negatiivisten kommenttien tahden luovuta.
    Toivottavasti muut ymmarsivat, etta tarkoitin toisarvoisella MINULLE niita epamieluisampia vaihtoehtoja. Kai joku edes ymmarsi?:)

    Tut tut. Ajattelitko jatkossakin suhtautua kritiikkiin (tässä tapauksessa vieläpä varsin kilttiin sellaiseen) vetämällä heti herneet noin hanakasti nenäkäytävien syövereihin? Tulet varmasti joutumaan työyhteisössä mielenkiintoisiin tilanteisiin... Ei, minua et ole loukannut, mutta huvittanut sitäkin enemmän :)
    Sinulla siis on unelma. No, jos olet riittävän fiksu, keksit varmasti keinot muuttaa se unelma todeksi, eikö niin?

    Äänestä

  • abina 2006 kirjoitti:

    jossakin vaiheessa. Eli sita ettamiten minusta johtaja voisi tulla, kun en omaa alaanikaan osaa valita.
    Ja kylla ma tiedan etta yliopisto ei tee johtajaa! Ja mitaan liian suuria haaveita minulla mielestani ei ole. Joku myynti- markkinointi- projektipaallikko kuulostais tosi hienolta. Ja myos mulle sopivalta. Haluan vastuuta!
    Olen vaan kertakaikkisesti johtajatyyppia! Olen aina ollut mukana kaikessa toiminnassa mita vaan on ollut tarjolla (oppilaskunnan hallitukset, partiolippukunnan halllitus ja johtajisto, isoshommat, kunnan nuorisovaltuusto...). Ollut monenlaisia tyopaikkoja ja monenlaisia johtamishommia myos. nautin kokouksista, palavereista, organisoinnista ja kiireisesta elamanrytmista. Minulla on hyva ihmistuntemus. Monet viela ovat ihan kehuneet hyvaksi johtajaksi. Sellaiseksi josta pidettaisiin.

    Ja viela se, etta kaikki eivat halua johtajaksi. Itsekin luulin niin joskus, mutta olin vaarassa. Kaikki eivat halua vastuuta, kiireista elamanrytmia, esilla olemista, monesti venyvia ja epasaannollisia tyoaikoja.
    Minulle se palkka ei ole siina ykkosasia. Mina vaan nauttisin siita. Ja koska olen johtajatyyppia, en sieda mitaan toisarvoista hommaa... Enka aiokaan tyytya muuhun.

    Se nyt vaan on yllättävää, että henkilö joka haikailee yleissivistyksen perään haluaa ilmeisesti työltään lähinnä kokouksia, organisointia ja "kiireistä elämänrytmiä" (ts. tunnetta omasta korvaamattomuudesta). Mutta vittuilu sikseen.

    Unohda humanistiset aineet, ne ovat noihin hommiin hakiessa äärimmäisen epäilyttäviä. Mene kauppakorkeaan. Jos motivaatiota on, sisäänpääsy ei ole mikään ongelma etenkään maakuntayliopistoihin, eikä myöskään valmistuminen 4-5 vuodessa.

    Jos nyt kuitenkin haluat työltä ja opinnoilta jotain älyllisyyttä, ehdotan seuraavaa. Hae yliopistoon lukemaan jotain jämäkkää pääainetta, esim. kansantaloustiedettä. Sivuaineena voi sitten kohtuudella harrastaa kaikenlaista sivistävää, kuten filosofiaa tai (poliittista) historiaa. Ensimmäinen työpaikka on ehkä asiantuntijatehtävissä, mutta jos kerran olet niin loistava esimies, pääset kyllä eteenpäin. Firmojen ohella kannattaa varmaan katsella myös valtionhallintoa sillä silmällä, etenkin jos palkka kerran ei ole kynnyskysymys.

    Äänestä

  • toinen kommentoija kirjoitti:

    Tut tut. Ajattelitko jatkossakin suhtautua kritiikkiin (tässä tapauksessa vieläpä varsin kilttiin sellaiseen) vetämällä heti herneet noin hanakasti nenäkäytävien syövereihin? Tulet varmasti joutumaan työyhteisössä mielenkiintoisiin tilanteisiin... Ei, minua et ole loukannut, mutta huvittanut sitäkin enemmän :)
    Sinulla siis on unelma. No, jos olet riittävän fiksu, keksit varmasti keinot muuttaa se unelma todeksi, eikö niin?

    Enkohan ma keinot keksi. Onhan tassa viela vahan aikaa ihmetella, mutta sit pitais alkaa kylla jo vauhdilla lukemaan.

    Pahoittelen reaktiotani! Suhtauduin siksi niin negatiivisesti sinuun, koska olen niin kyllastynyt naihin ihmisten valisiin turhiin tappeluihin nailla palstoilla. Kun aina joku alkaa asian vieresta jauhamaan jotain... Kuten jotain oikeinkirjoituksesta:D
    Ja siksi ajattelin, etta pitiko taas jonkun tulla pilaamaan tamakin keskustelu.

    Mutta taisin ymmartaa sinua hiukan vaarin. Harmittaa kun nailla palstoilla tulee niin helposti vaarinymmarretyksi:( uskon etta ymmartaisimme toisiamme paremmin oikeassa elamassa. Kiitos mielipiteistasi, olen niita tassa miettinyt.

    Äänestä

  • gbg kirjoitti:

    Se nyt vaan on yllättävää, että henkilö joka haikailee yleissivistyksen perään haluaa ilmeisesti työltään lähinnä kokouksia, organisointia ja "kiireistä elämänrytmiä" (ts. tunnetta omasta korvaamattomuudesta). Mutta vittuilu sikseen.

    Unohda humanistiset aineet, ne ovat noihin hommiin hakiessa äärimmäisen epäilyttäviä. Mene kauppakorkeaan. Jos motivaatiota on, sisäänpääsy ei ole mikään ongelma etenkään maakuntayliopistoihin, eikä myöskään valmistuminen 4-5 vuodessa.

    Jos nyt kuitenkin haluat työltä ja opinnoilta jotain älyllisyyttä, ehdotan seuraavaa. Hae yliopistoon lukemaan jotain jämäkkää pääainetta, esim. kansantaloustiedettä. Sivuaineena voi sitten kohtuudella harrastaa kaikenlaista sivistävää, kuten filosofiaa tai (poliittista) historiaa. Ensimmäinen työpaikka on ehkä asiantuntijatehtävissä, mutta jos kerran olet niin loistava esimies, pääset kyllä eteenpäin. Firmojen ohella kannattaa varmaan katsella myös valtionhallintoa sillä silmällä, etenkin jos palkka kerran ei ole kynnyskysymys.

    Siinapa jamakka ja fiksu viesti! Taytyypa ottaa paremmin selvaa kansantaloustieteesta... Mita tuossa vahan katselin, niin matikkaa pitais kylla alkaa treenaan.
    Noita opiskeluvaihtoehtoja on tosiaan niin pirusti etta sekoo paa. Toisaalta mahtavaa, silla ehka minakin sen paikkani sielta jostain loydan:)

    Asiantutijatehtavat kuulostaa myoskin hyvalta. En todellakaan ole haikailemassa mihinkaan suuruuksiin, mutta mielellani toita teen silla tahdilla, etta voisi edes vahan edeta jossain vaiheessa. Sailyis ainakin motivaatio tehda tyota, jos olis mahkut edeta.
    Kiitti viela!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


abina 2006 kirjoitti:

Hei kaikille! Taalla kirjoittelee kevaan 2006 yo, joka viettaa nyt valivuottaan au pairina. Tosiaan haluaisin pitaa vain yhden valivuoden, mutta nayttaa pahalta jatkon suhteen kun en vielakaan tieda mihin voisin hakea kevaalla. Enhan hakenut edellisenakaan kevaana mihinkaan, kun en keksinyt yhtakaan paikkaa.

Mihin siis voisin hakea? Haluaisin ehdottomasti ainakin yrittaa yliopistoon, silla se on muodostunut tosi isoksi haaveeksi. Minua kiinnostaa jonkinsortin johtotehtavat, silla en kesta olla pelkkana alamaisena:) Haluan vastuuta ja mahdollisuuden edeta. Kuulostaa siis aika kauppatieteilta tai yhteiskuntatieteilta?
Mutta minua kiinnostaa myos hirmu paljon historia, psykologia, yhteiskuntaoppi, uskonto, kulttuuri, taide,...
Saali kun lukio on ohitse, silla jotain lukion tyylista haluaisin vielakin! Haluaisin saada mahdollisimman laajan yleissivistyksen, ja esim hissan ja psykan lukemisen lopetus tuntuu tosi surulliselta:(

Minulla on siis vaikea yhtalo: haluan korkealle, en osaa valita, eivatka paperitkaan kovin hyvat ole. Lyhyt matikka M, Psykologia M, Aidinkieli M, Vanha reaali C ja englanti A. Lukion toditus 7.8.

Harrastuneisuutta ja halua on, ja nyt enkkukin on nyt PALJON parempi kuin A. Ammatinvalintapsykologilla (joka suositteli kaupallista alaa tai johtotehtavia) ja opintoneuvojalla kavin jo, mutta neuvoivat lahinna nettisivuja ja antoivat oppaita. Taallakin minulla on mukana yliopisto-opas, mutta ei loydy sopivaa alaa.

Paasykokeisiin valmistautumisen voin aloittaa ihan milloin vain, ja olen kylla valmis lukemaan paljon. Keksis vaan ne paikat joihin hakea. ja sitten viela kysymys, etta jos keksin paaaineen, jota lahtea lukemaan, niin tuleeko minun tietaa sitten jo ne sivuaineetkin? Vai missa vaiheessa ne sivuaineet valitaan ja kuinka vapaavalinnaisesti?

Jos sinulle tulee mieleen jotain, josta voisi olla apua, niin laita ihmeessa vinkkia tulemaan. Olisin hyvin kiitollinen!
Ja tarkoituksenani ei ole sysata muille tata paatoksen tekoa, vaan toivon vaan, etta jos jollakin on tietoutta, niin antaisi jotain vinkkia... Kun itse en edes tunne ketaan yliopistossa opiskelevaa kenelta kysya:/ Kaikki tuntuu niin vieraalta.

Suuret kiitokset jo nyt!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu