hei,oon 19 vuotias tyttönen ja haluisin nyt jonkun ulkopuolisen mielipiteitä "tilanteestani". oon 159 cm lyhyt..laihduin kevään ja kesän aikana kuusi kiloa ja painoni on 45 kg. tunnen edelleen tarvetta laihduttaa,koska ylimääräistä löytyy..syön yleensä mitä huvittaa,en laske kaloreita.Joskus poden huonoa omaatuntoa syömisistäni,mutten ole kuitenkaan ikinä oksentanut ruokia ulos.. huonon omantunnon seurauksena,useimmiten, vähennän syömistäni mm.muutamaan leipää päivässä..olen myös alkanut lenkkeillä paljon,mutta niinä päivinä jolloin juoksen rankemman lenkin syön myös yleensä lämpimän ruuan..yleensä olen hyvin tyytyväinen ulkonäkööni,koska omasta mielestäni mulla on kaikki kropassa kohdallaan.en vaan silti ymmärrä kausittaista negatiivista minä kuvaani ja halua laihduttaa..pelkään sairastuvani anoreksiaan tämän "hei alan syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän" elämän tyylini kautta,koska teen helposti asioista pakkomielteitä itselleni ..ihannoin sairaalloisen laihoja naisia/tyttöjä ja haluaisin olla heidän kaltainen ruipelo. vaikka tiedän olevani kaunis tälläisena kuin olen!
syömishäiriöinen(kö?)
ve.ra
1418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
sellaisena kuin olet! Itse olen jo "vanhempi" naisihminen, mutta samoissa mitoissa kuin sinä. Itse en jaksaisi päivääkään ilmaan lämmintä ateriaa, yleensä päivään kuuluu kaksi. Aamupala, iltapäivällä välipala...
Jos "pelkäät" syömistä, niin otapa ruokavalioon kasvikset. Vähintään yksi hedelmä kahden tunnin välein ( siis lisäksi se lämmin ateria! )
Ravintoa kun tarvitaan muuhunkin kuin "lihomiseen". Mm. luustosi on vaarassa jos et saa tarpeeksi kalsiumia.