Muutama päivä sitten poistuessani sanoin, että palaan vasta sitten, kun saitin taso on kohonnut siitä tilasta, missä se silloin oli. Eilen illalla kuitenkin pistäydyin ja jouduin pari vastinetta Jaballe heittämään. Nyt iltapäivällä olen jatkanut muutamalla viestillä samasta aiheesta. Miksipä en sitten puhuisi myös jostakin muusta. Eihän se taso kohoa, ellen rupea sitä kohottamaan. Ja varmin tapa tason kohottamiseksi on puhua itsestään. Tietysti siinä sivussa myös kepusta sen verran, kuin saitin säännöt vaativat!
”Maaseutua ei voi tuoda”, kuuluu eräs tietyllä tavalla tarkoitushakuinen slogan, mutta totta se on. Maaseudun tuotteita onneksi voi tuoda myös tänne Stadiin. Ja maaseutua on hyvin lähellä täälläkin. Tänään sain molemmat toteamukseni tosiksi kokea.
Viime viikolla kävin jo toisen kerran vanhoilla sienimaillani Nuuksiossa, Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien alueille ulottuvassa Etelä-Suomen laajimmassa erämaassa, n. 30 km. kotoani länteen. Aivan tyhjän korin kanssa jouduin palaamaan n. 8 km:n lenkiltäni, jolta aina olen helposti napannut kaksi täyttä koria hyviä sieniä.
Tänään lähdin jo aamusta Sipoon korpeen, n. 20 km. kotoani itään. Se ei ole läheskään Nuuksion suuruinen alue, mutta useita tuhansia hehtaareja kuitenkin, ja aina sieltäkin olen hyvin sieniä saanut. Ajelin Sipoon korpeen Vanhaa Porvoontietä Östersundomiin ja siitä moottoritien alitse pohjoiseen Hindsbytä kohti ja parkkeerasin Helgträsk-järven kohdalle tien poskeen. Siitä sitten tein melkoisen lenkin Fiskträskin suuntaan ja sitten vielä Bisajärvenkin suuntaan, mutta korpi oli sienistä aivan tyhjä. Ei ensimmäistäkään syötäväksi kelpaavaa sientä!
Pitäisi kai mennä Salpausselän pohjoispuolelle, ennen kuin sieniä alkaisi jonkin verran löytyä. Nastolasssa asuva veljeni kertoo saaneensa niitä melko mukavasti sieltä ja mökkimaisemistaan Päijänteen rannoilta. Olisiko kepulla jokin erityissuhde tahoon, joka tänä vuonna kasvattaa sieniä vain siellä kepu-Suomessa?
No, ei se mitään. Ajelin sitten Sipoosta kotiin Hakaniemen torin kautta ja ostin torilta 3 litraa Pielisen saarista poimittua ja Nurmeksen Kalan täällä myymää hyvää puolukkaa hintaan 10 euroa. Viiden kilon laatikon ostamalla olisin saanut puolukat vielä edullisemmin, mutta en minä niitä niin paljoa tarvitse, kun on jo hillona ja pakastettuna mustikkaa ja herukoita ja omenoitakin runsaasti hillottuna.
Mutta nyt siihen varsinaiseen kepu-asiaan. Sitä se on ainakin siitä päätellen, että täällä Emeritus ja eräät muutkin kepulaiset ovat tehneet avauksiakin asiasta, joka myös on keskusteluttanut paljon sillä asiantuntemuksella, jonka ainoastaan täydellinen osattomuus ja tietämättömyys asiasta voi aikaan saada. Nimittäin tuohon Helsingin aikomukseen saada osa Sipoosta itselleen.
Tuonne korpeen mennessäni ajelin siis sen alueen halki, jota Helsinki itselleen havittelee ja toivottavasti saa. Mitä upeinta maalaismaisemaa, hyvin harvassa olevine taloineen ja viljelyksineen. No, onhan siellä rannikolla muutama uudempi asutuskeskuskin, Vesterskog kai suurin, mutta enimmäkseen se haluttu alue on viljelysaluetta tai ”joutomaata”, pohjoisosaltaan jo sitä Sipoon korpea, josta suurin osa kyllä jäisi Sipoolle. Ja eteläreunaltaanhan alue on kaunista saaristoa, josta tulisi varmaan se varsinainen ”kultahammasrannikko”, jonka rinnalla joku Espoon Westend jäisi toiseksi!
Kyllä Sipoo saa syyttää vain itseään, kun on pitänyt tuollaista, aivan pääkaupungin kyljessä sijaitsevaa aluetta lähes autiona. Ei siis ole suostunut kaavoittamaan pelosta, että Sipoon kielisuhteet järkkyisivät pahasti, jos ja kun sinne enemmistöltään suomenkielinen väestö tulisi. Nyt silla laajalla alueella asunee enintään pari tuhatta ihmistä. Hyvin sinne 50 000 lisää mahtuisi, eikä tosiaankaan tulisi vielä ahdastakaan; ihan pientalovaltaisesti se voitaisiin kaavoittaa. Ja niinhän Helsinki aikoo tehdä, jos ja kun alueen saa.
Missään nimessä en ole vastaan ruotsin kielen asemaa massamme, enkä puhu pakkoruotsista, koska mielestäni kaksikielisyytemme on rikkaus, jota tulee vaalia. Mutta joku raja pitää olla silläkin, miten pitkälle siinä voidaan mennä. Sipoossa on jo nyt suomenkielinen enemmistö, mutta RKP on siellä lähes samalla tavalla yksinvallassa kuin kepu Suomen maaseudun sadoissa kunnissa. Ja seuraukset ovat olleet ihan samat: maan kenties parhaalla paikalla sijaitseva maalaiskunta on itse asiassa melkoinen takapajula. Ei ihme, että monet sipoolaiset suomenkieliset toivovat alueliitoksen toteutumista. Näin ainakin kertoo ystäväperhe, joka asuu ”liitosuhan” alla olevassa Karhusaaressa.
Varmaan tuo liitos toteutuu, kun myös keskustalaiset pääministeri ja kuntaministeri ovat ilmaisseet tukensa hankkeelle, jonka tiedetään saavan yksimielisen kannatuksen demarien ministeri- ja ehkä eduskuntaryhmässäkin. Kunnanjohtaja Liljeströmin klikki sai tosin aikalisän hylkäämällä todella pätevän ja vastaavissa tehtävissä ansioituneen selvitysmiehen, eläkkeellä olevan Lohjan kaupunginjohtaja Pekka Myllyniemen. Mistä he luulevat paremman saavansa? Från Sibbo eller Borgå? Turhaa on potkia tutkainta vastaan tuollaisten liljeströmien ja muiden nurkkakuntaisten sipoolaisten, sillä suuremmat edut ovat heitä vastassa.
”Maaseutua ei voi tuoda”, kuuluu eräs tietyllä tavalla tarkoitushakuinen slogan, mutta totta se on. Maaseudun tuotteita onneksi voi tuoda myös tänne Stadiin. Ja maaseutua on hyvin lähellä täälläkin. Tänään sain molemmat toteamukseni tosiksi kokea.
Viime viikolla kävin jo toisen kerran vanhoilla sienimaillani Nuuksiossa, Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin kuntien alueille ulottuvassa Etelä-Suomen laajimmassa erämaassa, n. 30 km. kotoani länteen. Aivan tyhjän korin kanssa jouduin palaamaan n. 8 km:n lenkiltäni, jolta aina olen helposti napannut kaksi täyttä koria hyviä sieniä.
Tänään lähdin jo aamusta Sipoon korpeen, n. 20 km. kotoani itään. Se ei ole läheskään Nuuksion suuruinen alue, mutta useita tuhansia hehtaareja kuitenkin, ja aina sieltäkin olen hyvin sieniä saanut. Ajelin Sipoon korpeen Vanhaa Porvoontietä Östersundomiin ja siitä moottoritien alitse pohjoiseen Hindsbytä kohti ja parkkeerasin Helgträsk-järven kohdalle tien poskeen. Siitä sitten tein melkoisen lenkin Fiskträskin suuntaan ja sitten vielä Bisajärvenkin suuntaan, mutta korpi oli sienistä aivan tyhjä. Ei ensimmäistäkään syötäväksi kelpaavaa sientä!
Pitäisi kai mennä Salpausselän pohjoispuolelle, ennen kuin sieniä alkaisi jonkin verran löytyä. Nastolasssa asuva veljeni kertoo saaneensa niitä melko mukavasti sieltä ja mökkimaisemistaan Päijänteen rannoilta. Olisiko kepulla jokin erityissuhde tahoon, joka tänä vuonna kasvattaa sieniä vain siellä kepu-Suomessa?
No, ei se mitään. Ajelin sitten Sipoosta kotiin Hakaniemen torin kautta ja ostin torilta 3 litraa Pielisen saarista poimittua ja Nurmeksen Kalan täällä myymää hyvää puolukkaa hintaan 10 euroa. Viiden kilon laatikon ostamalla olisin saanut puolukat vielä edullisemmin, mutta en minä niitä niin paljoa tarvitse, kun on jo hillona ja pakastettuna mustikkaa ja herukoita ja omenoitakin runsaasti hillottuna.
Mutta nyt siihen varsinaiseen kepu-asiaan. Sitä se on ainakin siitä päätellen, että täällä Emeritus ja eräät muutkin kepulaiset ovat tehneet avauksiakin asiasta, joka myös on keskusteluttanut paljon sillä asiantuntemuksella, jonka ainoastaan täydellinen osattomuus ja tietämättömyys asiasta voi aikaan saada. Nimittäin tuohon Helsingin aikomukseen saada osa Sipoosta itselleen.
Tuonne korpeen mennessäni ajelin siis sen alueen halki, jota Helsinki itselleen havittelee ja toivottavasti saa. Mitä upeinta maalaismaisemaa, hyvin harvassa olevine taloineen ja viljelyksineen. No, onhan siellä rannikolla muutama uudempi asutuskeskuskin, Vesterskog kai suurin, mutta enimmäkseen se haluttu alue on viljelysaluetta tai ”joutomaata”, pohjoisosaltaan jo sitä Sipoon korpea, josta suurin osa kyllä jäisi Sipoolle. Ja eteläreunaltaanhan alue on kaunista saaristoa, josta tulisi varmaan se varsinainen ”kultahammasrannikko”, jonka rinnalla joku Espoon Westend jäisi toiseksi!
Kyllä Sipoo saa syyttää vain itseään, kun on pitänyt tuollaista, aivan pääkaupungin kyljessä sijaitsevaa aluetta lähes autiona. Ei siis ole suostunut kaavoittamaan pelosta, että Sipoon kielisuhteet järkkyisivät pahasti, jos ja kun sinne enemmistöltään suomenkielinen väestö tulisi. Nyt silla laajalla alueella asunee enintään pari tuhatta ihmistä. Hyvin sinne 50 000 lisää mahtuisi, eikä tosiaankaan tulisi vielä ahdastakaan; ihan pientalovaltaisesti se voitaisiin kaavoittaa. Ja niinhän Helsinki aikoo tehdä, jos ja kun alueen saa.
Missään nimessä en ole vastaan ruotsin kielen asemaa massamme, enkä puhu pakkoruotsista, koska mielestäni kaksikielisyytemme on rikkaus, jota tulee vaalia. Mutta joku raja pitää olla silläkin, miten pitkälle siinä voidaan mennä. Sipoossa on jo nyt suomenkielinen enemmistö, mutta RKP on siellä lähes samalla tavalla yksinvallassa kuin kepu Suomen maaseudun sadoissa kunnissa. Ja seuraukset ovat olleet ihan samat: maan kenties parhaalla paikalla sijaitseva maalaiskunta on itse asiassa melkoinen takapajula. Ei ihme, että monet sipoolaiset suomenkieliset toivovat alueliitoksen toteutumista. Näin ainakin kertoo ystäväperhe, joka asuu ”liitosuhan” alla olevassa Karhusaaressa.
Varmaan tuo liitos toteutuu, kun myös keskustalaiset pääministeri ja kuntaministeri ovat ilmaisseet tukensa hankkeelle, jonka tiedetään saavan yksimielisen kannatuksen demarien ministeri- ja ehkä eduskuntaryhmässäkin. Kunnanjohtaja Liljeströmin klikki sai tosin aikalisän hylkäämällä todella pätevän ja vastaavissa tehtävissä ansioituneen selvitysmiehen, eläkkeellä olevan Lohjan kaupunginjohtaja Pekka Myllyniemen. Mistä he luulevat paremman saavansa? Från Sibbo eller Borgå? Turhaa on potkia tutkainta vastaan tuollaisten liljeströmien ja muiden nurkkakuntaisten sipoolaisten, sillä suuremmat edut ovat heitä vastassa.
Vastaukset 28
Vanhimmat
kamalasti kohonnut ja miten se voisikaan kun se on yleisesti ottaen jo kohtalaisen korkealla - keskusta näyttää olevan koko kansan puolue
;-)
näitä kahta avausta verratessa city ja jorma kamppailevat kutakuinkin samassa sarjassa - toinen kaipailee sheriffille ja toinen raportoi olemattomasta sienisaaliistaan
Mutta tyylipisteet myös, pliis; ne ovat tässä lajissa oleelliset (muidenkin, kuin seriffin ja ylläpidon mielestä!).
illan ratoksi.
JK. Täytyy hieman laskea tasoa, että se ei nouse liian korkealle!
...kyllä sieltä Kalliosta saattaisi löytyä muitakin sieniä, ainakin ryypätkääpä ja naitatti, mutta enpä viitsi kerätä sellaisia.
Ja nyt lähden saunaan!
Raskaansorttista on pöpötyksesi. Tympeys pysäyttää lukijan ennen kymmenettä riviä. Et hallitse tason- ja sävynvaihteluja. Olet huono juuri siinä mistä muita aina muistuttelet: kieliopissa.
Nytkin panet pisteen otsikon jälkeen. Kirjoitat yhden lauseen ja teet pilkkuvirheen.
Kun sinulla ei varsinaista sanottavaa ole, mikset vetäytyisi tyystin sinne ikäkausipalstoille jorisemaan.
city jää kakkoseksi ainakin rinnan mitalla vaikka paikka paikoin kummallista kieltä käyttääkin
...tuollaiseen en pystyisi. Kaksikin syytä sen estäisi: nikittömänä en koskaan kehtaa esiintyä, ja nimelläni en rohkenisi tuota esittää, sillä jatkossa muitakin viisauksiasi voitaisiin luulla omikseni, ja en toki halua viedä sinulta kunniaa niistä!
CKn viesti poistetaan mutta kapin sieniretket kuuluu palstalle.
Jos meikä kirjoittaa puolukan hinnoittelusta niin
viesti lentää bittiavaruuteen kokemusta on.
- jotka selittävät, miksi toinen saa jäädä ja toinen ei. Ja hyvä niin.
Stadi on kasvanut pienestä kyläpahasesta Vantaan suulta alkaen. Ensikisi siihen liitettiin koko nykyinen keskusta-alue, eli Vironniemi. Sitten eri portaissa nykyisen kantakaupungin ympäristö. Sitten Käpylä, Kulosaari, Herttoniemi ym. Sitten Oulunkylän ja Huopalahden kunnat ja Haagan kauppala kokonaan. Sitten Helsingin maalaiskunnan eli nykyisen Vantaan ainoa rannikko Vuosaari.
Ja nyt on vuorossa osa Sipoota, sillä muualle Helsinki ei voi laajeta kun pohjoisessa on vastassa toinen iso kaupunki Vantaa ja lännessä vielä isompi Espoo. Ne kyllä kaavoittavat maitaan tarpeen mukaan, mutta kun Sipoo ei sitä suostunut tekemään, Helsingin täytyy se tehdä.
Tämä on ihan luonnollista missä tahansa maailmassa suurkaupunkien liepeillä. Maidän kepulaisille se vaan tuntuu olevan kauhistus siksi, että senkin varmaan nähdään ennakoivan kuntaliitoksia.
Noin asia on. On ollut, on ja tulee olemaan jatkossakin, niin meillä kuin muualla. Turha on kenenkään yrittää panna kapuloita kehityksen rattaisiin, se kapula sinkoaa sieltä yrittäjän päälle. Kuten nyt käy Sipoolle.
Vai ei taso kohoa jollei Korhonen sitä kohota. Ellei peräti koohota.
Mitä itse asiaan, siis sieniin, tulee, niin kepulandiassa niitä paikka paikoin on, meidänkin kylällä ihan kohtuudella. Kepulaiset ei niitä juuri kerää kun siitä ei saa tukiaisia. ainakaan nuo isännät. Mutta me muut sitten nautimme sienistä senkin edestä; suppilovahveroita alkaa jo olla, tatit kylläkin meni. Puolukkaa piisaa myös. Ja metsälintujakin on pataan saatu. Muikuista puhumattakaan.
Eipä silti, se minun varsinainen kotikunta, Helsinki, tekee ihan oikein kun näyttää närhen värkit sille ylimieliselle Sipoolle, ökyrikkaa rantaruotsalaiset suojaa läänityksiään eikä kaavoita saati my kuin kaikkein varakkaimmille, ja niillekin vain ruotsiksi. Moinen koppavuus ja ylivalta saa loppua.
Emeritus ja muut kepulaiset vastustavat Helsingin aikeita koska heidän täytyy vastustaa kaikkea mikä edesauttaa Helsingin kehitystä. Kepulainen kateus, se kuule on jotain se. Sen täällä etätyöpaikassa saa kokea. Onneksi pääsee sinne kaupunkiin riittävän usein sivistyksen pariin. Kepulaisen mielestä kaikki mikä ei edesauta kepulaisia on väärin. Vaikka kuinka koko maa hyötyy vahvasta pääkaupungista, on se kepulta kepulaisen mielestä pois kun Helsingissä ei ole yhtään kunnon kepulaista, jotain City Kepulaisia korkeintaan
...sain Sinultakin noin hyvän puheenvuoron!
Olen siis ihan samaa mieltä kanssasi itse asiasta, eli tuosta Helsingin alueliitoshankkeesta, kuten kai on jo käynyt ilmi.
Varmasti olet oikeassa myös tuossa analyysissasi kepulandiassa vallitsevista näkemyksistä ja niiden perusteista. Niistähän jossain Nokian takakulmilla vaikuttava Emeritus on antanut hyvän näytön kai kahdellakin asiaa koskevalla avauksellaan ja muilla puheenvuoroillaan.
"Pilarohvessori" Kari Suomalainen sanoi joskus, että "mitään niin hullua pilapiirtäjä ei keksi, etteivätkö poliitikot sitä kohta toteuttaisi". Olen huomannut, että mitään sellaista en ole täällä "lohkaissut", etteikö joku olisi ottanut sitä tosissaan. Kuten nyt tuo ilmoitukseni "tason kohottamisesta". Ymmärrän, että Sinä kyllä ymmärsit sen oikein, vaikka alkusanasi jo vähän säpsähdyttivät!
Tämä saittielämä taas riittää minulle tällä kertaa, joten
hyvää yötä!
Vitsi, vitsi. Oikeasti taso laski. Aina kun demari tulee käymään kepulaisten luona, molempien ryhmien ÄO laskee.
romahti.
kyllä taso taas nousi, kun Jorma tuli kehiin, jos sallitte Jorma sekä Jaba, niin annan teille oikein Sotilaallisin termein määräyksen, jota teidän on ehdottomasti noudatettava, Jaban sotilasarvoa en muista on kai siitä ollut puhetta, käytän Korpraalia, on tuontason kynäilijä, ainakin yhden natsan arvoinen mies.
Kapteeni Korhonen ja Korpraali Jaba, Käsken teitä jatkamaan kirjoituksianne, tällä Keskustapuolueen Saitilla edelleen, Viholliset jotka käyvät kimpuunne HYeenalauman lailla, teidän on kierrettävä, mutta jos tarve vaatii, teeidän on ehdottomasti, Murskattava isolla ja viisaalla kynällänne vihollisenne.
Määräsi 27.9-20006 Rakuuna Uuusi-Ukki.
..sinäkin yksi hirvikärpäseen verrattava poliittinen lutjake näillä saiteilla.
Hyvin tunnut takertuneen kepulikorhosen karvapeitteeseen kiinni.
Onhan se tullut monta kertaa esiin, että kapi-Korhonen ja Jaba ovat kurssikavereita RUK:sta, olleet samalla "Rukin" kurssilla aikoinaan. Kapi kyllä iältään vanhempana, kun on käynyt RUK:n vasta kantapeikkona ollessaan ja Jaba asevelvollisena. Taisivat palvella samassa joukko-osastossa Santahaminassa, joten tuntevat kai toisensa 1960-luvun alkupuolelta asti. Mutta yksimielisyyteen politiikasta ja keriksestä eivät ole vielä päässeet!
... sanoa Ukille, että hyvin tunnut takertuneen kepulikorhosen perskarvoihin kiinni.
...olemme Jaban kanssa samalta RUK:n kurssi 114:lta vuonna 1963-64, ja palvelimme tosiaan samassa joukko-osastossa, UudJP:ssa Santahaminassa, mutta RUK:ssa olimme eri komppanioissa, ja 1500:n oppilaan joukosta Jabaa en juuri muista.
Enkä juuri kokelaanakaan UudJP:ssa, kun minä olin ylikersantti ja pataljoonan esikunnassa, ja olin koko varuskunnan muonittaja. Hankin siis elintarvikkeet koko varuskunnalle ja hoidin kaiken siihen kuuluvan paperisodan, suunnittelin ruokalistat yhdessä varuskunnan emännän kanssa yms. Olin siis melkoinen ostaja Helsingin tukkuliikkeille, ja sen kyllä huomasi niissä saamastani kohtelusta!
Olin käynyt kanta-aliupseerikoulun jälkeen myös kanta-aliupseerien talousasliupseerikurssin Huoltokoulussa, jossa palvelin muutaman vuoden myös kouluttajana, mutta palasin sitten UudJP:aan tuohon tehtävään.
Jo seuraavan vuoden huhtikuun alusta siirryin sitten ykleishallinnon tehtäviin, eli vääpeliksi ylennettynä esikuntavääpeliksi Puolustusvoimien tutkimuskeskukseen, ja siitä alkaen lähinnä henkilöstöhallinnon tehtävissä sotilasurani sitten etenikin. Mestari- ja luutnanttikurssinikin sitten suoritin esikuntalinjalla. Ja alan tehtävissä olin mm. opettajana Esikuntakoulussa , YK:n rauhanturvajoukoissa ja lopuksi Pääesikunnassa.
Hämärä muistikuva Jabasta minulla kyllä hänen oppilas- ja kokelasajaltaan on, ja hänen henkilöllisyytensä kyllä tiedän, mutta siinä kaikki.
Kyllä me Jaban kanssa varmaan jatkossakin sovussa tappelemme, omaksi huviksemme ja yhteiseksi hyödyksi toivottavasti!
Olet kai joskus kuullut sen muistaakseni Juha Vainion laulun, jossa sanotaan
"Vanha rakuuna kun naisen näkee,
päässä tärähtää,
ja viisari värähtää".
Varmaan vanhalla rakuunalla Ukilla viisari vieläkin värähtää naiselle toisin kuin noilla nuoremmilla pikkupaskiaisilla, joiden viisari värähtänee vain meidän nähdessään, päätellen siitä, että nytkin ne ovat taas meidät etsineet ja löytäneet ja tulleet siitä iloaaan ilmoittamaan!
lähteä talvelle paksussa Hirviturkissa, parempi niin kuin Saarelan Tanjan pikineissä tai ilman pikineitä, älä nyt kuitenkaan minua ala Homoksi haukkumaan, kyllä Saarelalla kysyntää riittää ilman minuakin.
Eikö sinunkin mielestäsi ole parempi tukeutua mieheen joka tietää asioita, kuin tietämättömään poljästiin, joka sinä ilmeisesti olet, nuo kannanottosi tällä Saitilla viittaa vahvasti siihen.
Sotilasarvoni on res.vänr.
Tapaamisen mahdollisuudet kokelasaikana olivat normaalia heikommat, koska minut komennettiin kokelaana ensin tykistön talvisotaharjoituksiin Rovajärvelle komppanjanpäälliköksi ja myöhemmin keväällä Suomen työn näyttelyyn Messuhalliin puolustusvoimien osastolle esittelijäksi ja osaston vt. vastaavaksi. Niinpä en kokelaana paljoakaan päässyt olemaan Santahaminassa paitsi telttamajoituksessa Saharan laidassa, kun ensimmäinen Kyprokselle lähetettävä YK-pataljoona miehitti kaikki kasarmit.
...mukavampaa kuin suutuksissa tappelu. ;-))
Sipoon vastaanhangoittelu ei auttanut, vaan alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen on nimittänyt Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajojen muutosten selvittäjäksi Lohjan entisen kaupunginjohtajan, valtiotieteen maisteri, maj evp (vai evl evp?) Pekka Myllyniemen (sd).
Asialle saatiin pätevä selvitysmies, jolla on kokemusta useista vastaavista tehtävistä.
Hyvä, Hannes Manninen!