Toivottavasti ette.
Toimiiko teillä kuukautiset ja pystyttekö edes harrasmaan seksiä. Näyttää siltä että luut vaan kolisee.
Anteekksi vain, ei ole yhtään seksikästä. ON VITUN RUMAA, YÖK.
En huolis teidän luuvartaloa edes vaikka maksaisitte. HYI HELVETIN LAIHELIT.
Toimiiko teillä kuukautiset ja pystyttekö edes harrasmaan seksiä. Näyttää siltä että luut vaan kolisee.
Anteekksi vain, ei ole yhtään seksikästä. ON VITUN RUMAA, YÖK.
En huolis teidän luuvartaloa edes vaikka maksaisitte. HYI HELVETIN LAIHELIT.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Te nautitte kun saatte valittaa anoreksiavaivojanne muille. Huomionkipeät ääliöt.
AINOASTAAN OMA SYYNNE KUN RYTMIHÄIRIÖ TAPPAA TEIDÄT. VOI VITTU MITÄ ÄÄLIÖITÄ.
Pääasia että on laiha RUUMIS.
Googlettakaa ruumiinavaus niin patologi voi tehdä teille nätin ruumiin avauksen, tai tatuoikaa kroppaan leikataan tästä ettei tule rumaa jälkeä.
Eli klassinen Y-viilto ja kylkiluita ei katkota.
sä jauhat:DD miks jotku kuvittelee, et anorektiot on kaikki pelkkää luuta ja nahkaa ja naaaamasta rumia? >:D
mä ainaki oon laiha ja lihaksikas. ts. urheilullisen näkönen. ja kyllä, kyllä mulla on tissitki. ei kaikki anorektikot taho olla lautoja ja lättäpyllyjä.
nyt kuulostaa inhottavalta, itsekeskeiseltä ja typerältä, mutta sanon, koska vääriä käsityksiä on hyvä korjata...ei kukaan mua oo koskaan rumaks sanonu. päinvastoin. ja sekä tytöt, että pojat kehuu vartaloo.
ymmärtäkää jo, että anoreksia on meillä päässä. kaikistä se ei ees näy ulos päin!
joillain on ihme käsityksiä anorektikoista!
Sano mikä on anorektikko?
Jos sulla on se vaan päässä eikä kropassa miksi sitten olet anorektikko?
Ei kannata vastata.
Taisi mennä yli sinun anorektisen pään.
Eikä sille mitään voi. Anorektikot on helvetin rumia ihmisiä.
lapsiparkaa, ku ei tiiä mistä puhuu. tiiätkö ees, että anoreksia on sairaus? et ainakaa tiiä, millanen sairaus se on. ota selvää, ennenku tuut tänne itkee.
Kysymyksen.
Jos et osaa vastata "lapsiparka" niin älä kirjoita.
Miksi olet puolustuskannalla?
Jos olet laiha ja lihaksikas, eihän sinulla ole silloin mitään hätää vai???
jospa vaik kävisit jostain nettisivulta lukee, mitä siellä anoreksiasta kerrotaan. jos mä tähän alan listaa tunnuspiirteitä omasta sairaudestani tai kerron jtn yleistä, tänne tulee kymmenen muuta ihmistä huutaa, että on siinä paljo muutaki, tai että toi ja toi ei pidä paikkaasa heidän kohdallaan.
mulla ois sulle nyt kysymyksii. miks ihmees sä valitat tääl? ja ootko tyttö vai poika ja mikähä oikeesti sun ikäs on?
ei anoreksiaa voi selittää samalla tavalla, ku jtn nuhakuumetta. erilaisia tyyppejä siitä on niiiin monta! tajuat varmaan iteki, jos tiiät yhtää, mistä on kysymys..(tosin ilmeisesti et tiiä, ku multa kyselet.)
kyllä mulla on hätää. olen anorektikko ja pelkään lihomista. en voi syödä enää normaalisti, koska olen liian pitkän aikaa syönyt niin pieniä energiamääriä, että energiamäärän normalisointiin mun keho reagois lihomalla. salailen omaa sairauttani. ja mulle tulee huono omatunto, kun syön.
tällä osalla sairautta ei nimenomaan oo mitään tekemistä ulkonäön kaa muuten, kun että sairastamalla yritän pitää kehoni sellasena, ku tahon sen olevan. suurimmaks osaks sairaus on mun päässä. tajuatko!?
Sinulla on ainoastaan hätää, kun pelkäät lihomista. Et pelkää rytmihäiriöitä tai, jos olet anoreksiassa pitkällä et pelkää kynsien heikkoutta tai hampaiden heikkoutta.
Kuinka monta kertaa päivässä näet mustia pilkkuja, jos edes yhdesti olet vain vartin päässä kuolemasta. Sorry vaan.
Yksi pyörtyminen ja jos sinulla on mitä oksentaa niin voit tukehtua siihen.
Mutta hei, ainakin voit kuolla laihana.
haha..hitto sä oot sekopää. etkä todella tajuu, mistä puhut:DD mees nyt nukkuu. etkä ees vastannu kysymyksiin..
helvetin ruma. Ainankii sisästä kauneutta sulla ei oo tippaakaan ku tollast voit heittää. Anoreksia on sairaus ja siihen kuuluu myös huono minäkuva etkä sä tolla haukkumisella auta asiaa yhtään.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000606&posting=22000000019880510
Vastaan kun sinä vastaat.
onko ymmärryksessä tai lukutaidossa vikaa? vastasin sun kysymykseen epäsuorasti jo monessa omassa jutussani, mm. siinä, missä kerroin, miten sairaus mulla ilmenee. se on vastaus.
Ymmärrys, lukutaito vai epäsuora vastaus?
Ok.
Syynä oli epäsuora vastaus sinulta.
Eli kerro sairaudestasi.
Sorry 3wp, nyt et ole tekemisissä äitisi/isäsi tai terapeuttisi kanssa vaan minun, ja minä en ala kaunistelemaan mitään.
Eli mikä on vastaus?
Kirjoita kaikki nyt ja suoraan, siitä olisi ehkä hyötyä kaikille kuin jostain helvetin paapomisesta tai säälimis/huomiojutuista.
en tajuu, miks oot noin kiinnostunu, etkä edelleenkään vastaa mun kysymyksiin. ja miks SÄ oot noin hyökkäävä, vaikka väität että mä puolustelen? >:D
mut käys lukee vaik tuolta muista viesteistä, mitä oon kirjotellu.
esim. otsikot "miten te..." ja "mitä haluatte elämältä".
nii jä mikä toi sun viiminen lause on? mitä se tarkottaa? sanat "vähä sekava" on liian lievä ilmaus kuvaamaan sitä. kuka paapoo? mikä säälimis/huomiojuttu? mitä hä?
sekoilet.
Vastaan kysymyksiisi, kunhan saan selvät kysymykset.
Omasta mielestäni olen esittänyt selvästi kysymykseni.
Miksikö olen kiinnostunut? Ehkä minun läheiseni on kuollut anoreksiaan.
Paapoo/säälimis/huomio? Ehkä olen väärässä, eli oikaise missä olen väärässä äläkä kiertele.
Kuinka paljon anoreksia esim. liittyy ulkonäköön?
siis en ymmärtäny, että kuka papoo säälii tai hakee sääliä/huomioo? en minä ainakaa. tulin tänne vaan kattelee, että millasia ajatuksia muilla sairastavilla on. mut täällä taitaa olla enemmän terveitä, jotka vaan tutkii sivuja ja vastailee anorektikkojen kysymyksiin. terveet ihmiset vaan ei ymmärrä, että yleensä anorektikolle on esim. turha yrittää neuvoo turvallisen ja terveellisen laihuttamisen vinkkejä. sairastavan keho ei toimi samalla tavalla, kun terveen..eikä mieli.
ja sitä kysyin, että minkä ikänen oot ja ootko tyttö vai poika.
oon pahoillani, jos sun läheinen on kuollu tähä typerään sairauteen. joskus se menee niinki pitkälle ja siks terveiden on vaikee käsittää, miks sairastavat ei halua parantua. mutta se ei oo aina halusta kiinni.
kyllä minäki oisin mieluummin terve. mutta se on uskomattoman vaikeeta, ku syömisestä tulee hullu morkkis ja pitkään alhasella energiatasolla eläneenä lihosin, jos alkasin nopeesti syömään normaalisti. se taas ahistas ja alkasin alusta.
en ees halua kertoo tästä kellekää, koska terveet ei varmasti ymmärtäs. (tai itseasiassa kerroin mun entiselle poikaystävälle lähes kolmen vuoden seurustelusuhteen jälkeen. hän ei ollu ees huomannu mun sairautta, niin hyvin sen salasin kiertelemällä ja kaartelemalla ja sillon tällön kuitenki olevinaan terveenä syömällä. juttu oli hänelle kauhee järkytys ja kertomisen jälkeen, kun hän kyseli mun vointia ja syömisiä. saatoin sillonki valehella, että paremmin menee.)
enkä edelleenkää oo ihan varma, tahonko parantua. välillä tuntuu siltä ja välillä oon yrittänytkin, mutta päädyn aina tähän samaan, koska tää tuntuu paremmalta ratkasulta.
olikohan tossa nyt jtn, mitä tahoit kuulla..
kuinka paljon hyötyä oli tästä viestistäsi?
Olit suora ja rehellinen ja olen vähän perkeleen ylpeä sinusta. Ihan tosi.
Okei. Minun täytyi laittaa hieman provosoiva aloitus johon ei muuten oltaisi reagoitu riittävästi.
Eli nyt voidaan puhua asiaa.
Kyseessä on todellakin sairaus. Huomasitko kuinka laitoit "millaisia ajatuksia muilla sairastavilla on".
Tässä välissä kysyn sinulta kuitenkin tärkeän kysymyksen johon sinun tarvitsee vastata vain ajatuksissa: Mikä on terve ihminen?
Olen mies ja ikäni on 38v. Kaksi lasta 9v ja 16v joista vanhempi sairastaa anoreksiaa josta yrittää toipua. Yksi kerta teholla sydämen vajaatoiminnan vuoksi.
Voi hyvin tällä hetkellä.
Tämän päiväinen 4d laittoi ajattelemaan.
Olen pahoillani että otin aiheen näin jyrkästi esille mutten nähnyt vaihtoehtoja. Joskus pitää tehdä jotain "räjäyttävää" että saa asiansa läpi.
Luuletko ettei läheiset huomaa miten voit? Valitettavaa on ettei me huomata. Sitten kun ensimmäinen pyörtyminen tulee me aletaan huomaamaan ehkä liiankin tarkkaan joka saattaa käydä teidän hermoille. Ensimmäinen tehoreissu ja aletaan jo melkein tunkemaan letkua teidän kurkkuun. Tottakai kun ollaan huolestuneita.
Mutta tärkein juttu.
"enkä edelleenkää oo ihan varma, tahonko parantua".
Kuinka paljon pitää parantua tai sairastua?
Kyllä, tuossa oli se mitä halusin kuulla.
Anteeksi vielä kerran. Oli pakko ottaa se jyrkästi esille.
Just?
Siis ensin haukuit meitä anorektikoita ällöiksi ja rumiksi?Ja sitten sanot että se oli ehkä VÄHÄN jyrkästi sanottu.Jos se sun "lapsesi" sairastaa anoreksiaa,niin miksi sitten haukut HÄNTÄKIN?
Kirjoituksesi ei TODELLAKAAN vaikuta 38 vuotiaan kirjoitukselta!Oletko nyt oikeesti itse ihan terve?
ja jos haluat,että viestisi huomataan,kannattaa opetella kirjottamaan silleen viestejä,jossa et kaiken aikaa oo meitä mollaamassa!
Säälittävää.
ei oo koskaan sairaus menny niin pahaan jamaan, että vaikuttas mun muuhun elämään.
nytki oon 163 pitkä ja 48 kiloo. suht normaalia. näissä mitoissa oisin aina pysynyki, jos oisin jatkanu terveellistä normaalia syömistäni. nykyään keho on niin tottunu siihe alhaseen energiamäärään, että normaali syöminen lihottas paljo! (huomattu on)
muistaakseni alkuaikoina painoin 43:n kilon luokkaa..eli ei mitään ihan järisyttäviä muutoksia koskaan, mutta sillon olin tyytyväinen itteeni. ei mulla ollu sillon tarvetta ees enempää laihuttaa. järkee on sen verran ollu päässä aina, että ymmärsin kyllä, millon menisin liian pitkälle. nyt kaipaan vaan sitä vartalooni, mikä sillon oli..
Tulitko tänne vain haukkuaksesi, vai? Sitä paitsi, anorektikoita harvemmin kiinnostaa se, mitä miehet ajattelee vartalostaan.
paistaa jonkun ihravuoren suunnaton kateus eikä mikään muu. Anorektikkoja ei miehet yleensä kiinnosta,joten siihen on turha vedota. Sinua taitaa kuitenkin kovasti ottaa luonnolle,että miehet eivät yleensä (paitsi jotkut pervot)pidä läskikasoista,vaan hoikista.
Ruma olen, laiha ja ruma, LUE: LAIHA JA SIKSI RUMA.
Kasvoista olen todella nätiksi kehuttu ja malli (Alipainon takia en voi mennä töihin, sanottin et sit viidenn kilon päästä=)
Mä sentään myönnän sen et ei ole kaunista olla laiha. mäs en tään teen sille jotain mut helppoa se ei ole.
pahimmillaan kuolemaan johtava sairaus katson että kaikki keinot ovat sallittuja.
Lukekaa uudelleen 3wp:n viimeisin viesti. Jos teillä meni jotain ohi.
Luuletteko että jos olisin aloittanut ketjun jollain säälimis/ym valistuksella niin ketju olisi jo pois palstalta ja unohdettu.
Itse sanon että jätetäänkö tämä historiaan ja unohdetaan, vai aletaanko pohtia miten tästä sairaudesta voi parantua?
Nyt tulee sitten tärkeä kysymys:
Mitä olette tehneet että parantuisitte?
MITÄ OLETTE TEHNEET ETTÄ PARANTUISITTE JA ELÄMÄNNE OLISI PAREMPAA?
Tähän kaikki haluavat tietoa.
Voitte haukkua minua miten haluatte kunhan ensin vastaatte ylläolevaan kysymykseen.
mä rupesin jälleen kerran eilen miettii tätä syömishäiriökierrettäni, ku kirjottelin sun kaa. yhtäkkiä tuliki tunne, että aion tehä nyt jtn..
kerroin mun nykyselle poikaystävälle. en pääse hänen kaa kunnolla juttelee vielä vähään aikaan, ku viettää aikaasa armeijan harmaissa. mut tiesin, että jos en nyt sitä totea ääneen, en kerro sitä varmasti vielä ainakaa seuraavan puolen vuoden aikana. (sen verran on aikaa siitä, ku kerroin mun entiselle.)
huippu olo nyt! aion kyllä lähtee aluks liikkeelle siitä, että selvitän pojalle, miten haluun toimia. en todella kertonu sitä siks, että mulla nyt heti ykskaks yllättäin ois tarkotuksena parantua. enkä taho, että kaikki yhteiset hetket muuttuu sellasiks, että toinen vahtii, syönkö vai enkö ja mitä syön ja millon tai että toiselle tulee tunne, että se on jotenki nyt vastuussa mun terveyden tarkkailusta. oon ite (ainaki iällisesti) olevinaan aikuinen ja vastaan omista asioistani ite. joskus vaan jokainen kaipaa hieman apua ja tukea..ja mikäs sen parempi, kun saada tukea rakkaimmaltaan.
niinku monesti ennenki, nyt voimakkaammin ku koskaan tuli tunne, että tää on osa minua ja en sitä salaa, koska en suhteessamme salaa muutakaan.
en tiiä vielä, mitä tapahtuu..on vaan pirun hyvä olo, että pääsee puhumaan jolleki. tästä tulee pitkä prosessi ja varmasti tulee niitä hetkiä, ettei kumpikaa ymmärrä, mitä toinen yrittää sanoo ja ollaan monesta asiasta eri mieltä. muutki asiat on yhessä hoidettu, joten itseasiassa odotan innolla. :)
Onko anoreksiaa ollut aikaisemmin jo vai onko tämä vain nykyajan ilmiö. Meinaan että jos sitä ei ole ennen ilmennyt niin kysehän on vain asenteista eikä suoranaisesti mistään fyysisestä sairaudesta.
kateelline läski tyttö
Olen kehonrakennusta harrastava mies. Hyvä arvaus kuitenki. Itekki olisin veikannu toisena vaihtoehtona.