Kotona jälleen pitkän sairaalareissun jälkeen. Tuntuu kuinolisin saanut uuden mahdollisuuden elämään ja oon kiitollinen siitä, miks kaikkein pahin pitää tapahtua ennen kuin älyää lopettaa.
Oli taas punnitu ja verikokeet, paino alhaalla edelleen, lääkärit pudistelee päätä ja antaa vielä yrittää.Kokoeita useampi kuin ennen, alkoi oksettaa, pyörryin, pyörryin uudelleen, kuppi kahvia ja rattii ajamaan kouluun. Huimasi, piti pysähtyä, tuoreen ajokortin saaneena muutenkin arka kuski, pelotti helkkaristi. Pääsin kouluun, pullo energia juomaa että jaksaa. Polvet tutisi, mitä helkkaria,ei mulla ennen tuollaista ollut, jalkoja ei palellu???miks en tunne jalkoja? taas oksettava olo pyyhkäisi yli aaltona.Lähdin kotiin.
Rintaa pistää, käsivarsi nykii kivusta, piikki varmaan.
Sydän muljahtaa nyt tosi pahasti,taas,taas,taas... Sairaalaan ja vauhdilla, koko kroppa kihelmoi, sydänkohtaus? Lääkärin mukaan lievä. Meinasin kuolla (niin lääkäri sanoi) ja vain sen takia että pikku pumppuni ei kestänyt sellaista kofeiini määrää.
Tuntuu kuin sain uuden mahkun.
Sairaalassa isäkin itki, mun aina niin vahva isi seisoi nyt heikkona ja avuttomana, äiti samoin.
Pikkuveli ei ymmärtänyt=(
Lähtiessää veli sanoi että muista sisko syödä ja ei halunnut lähteä ennen kuin näki että syöin sen sämpylän.
Nyt paranen, ehkä seuraavalla kerralla ei ole niin hyvä tuuri...
Miks mä tein tän kaikille niille rakkaille joista välitän? Miks oo niin helvetin itsekäs? Voinko enään korjata asiaa?
Tää vie varmasti aikaa mut nyt mä yritän.
Älkää te muut siskot alkako tähän ja lopettakaa vielä kun vain voi, sillä hetkellä mä huomasin et haluun ELÄÄ, mä huusin etten haluu viellä kuolla ja tässä oon, hengitä ja sydän lyö...lyö... Yöt vain kuuntelen kuinka elän ja ensimmäistä kertaa oon onneliinen siitä.
Oli taas punnitu ja verikokeet, paino alhaalla edelleen, lääkärit pudistelee päätä ja antaa vielä yrittää.Kokoeita useampi kuin ennen, alkoi oksettaa, pyörryin, pyörryin uudelleen, kuppi kahvia ja rattii ajamaan kouluun. Huimasi, piti pysähtyä, tuoreen ajokortin saaneena muutenkin arka kuski, pelotti helkkaristi. Pääsin kouluun, pullo energia juomaa että jaksaa. Polvet tutisi, mitä helkkaria,ei mulla ennen tuollaista ollut, jalkoja ei palellu???miks en tunne jalkoja? taas oksettava olo pyyhkäisi yli aaltona.Lähdin kotiin.
Rintaa pistää, käsivarsi nykii kivusta, piikki varmaan.
Sydän muljahtaa nyt tosi pahasti,taas,taas,taas... Sairaalaan ja vauhdilla, koko kroppa kihelmoi, sydänkohtaus? Lääkärin mukaan lievä. Meinasin kuolla (niin lääkäri sanoi) ja vain sen takia että pikku pumppuni ei kestänyt sellaista kofeiini määrää.
Tuntuu kuin sain uuden mahkun.
Sairaalassa isäkin itki, mun aina niin vahva isi seisoi nyt heikkona ja avuttomana, äiti samoin.
Pikkuveli ei ymmärtänyt=(
Lähtiessää veli sanoi että muista sisko syödä ja ei halunnut lähteä ennen kuin näki että syöin sen sämpylän.
Nyt paranen, ehkä seuraavalla kerralla ei ole niin hyvä tuuri...
Miks mä tein tän kaikille niille rakkaille joista välitän? Miks oo niin helvetin itsekäs? Voinko enään korjata asiaa?
Tää vie varmasti aikaa mut nyt mä yritän.
Älkää te muut siskot alkako tähän ja lopettakaa vielä kun vain voi, sillä hetkellä mä huomasin et haluun ELÄÄ, mä huusin etten haluu viellä kuolla ja tässä oon, hengitä ja sydän lyö...lyö... Yöt vain kuuntelen kuinka elän ja ensimmäistä kertaa oon onneliinen siitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vähänkö koskettavaa.
tosi kiva ku lopetit.
Toivotaan ettet myöhemmin myöskään keksi muut tuhoissa käytöstä... (alkoholi huumeet jne) Pysy kaikin puolin kaidalla tiellä ja hae apua aina ajoissa. Olen onnellinen kun on tukijoita, kaikilla ei niin ole...