Osaako joku kertoa syyn seuraavaan ilmiöön? Joka talvi moottorista vuotaa n. 2 litraa jäähdytysnestettä pilssiin. Vuotokohtaa en ole onnistunut paikallistamaan. Kesäisin n. 200 h:n ajon jälkeen lisäystarvetta ei ole ollut. Vene on talvisäilytyksessä ulkolämpötilassa. Moottori on Mercruiserin 165 hp diesel sisäperä.
Miksi jäähdytysnestettä vuotaa talvella?
Ihmettelijä
105968
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Arvaus:
Autopuolella on samanlaisia ongelmia silloin kun jäähdyttimen päät ovat muovia, jonka lämpölaajenemiskerroin on suurempi kuin kennon metallin. Osat elävät eri tahtiin ja vuotoa tulee. Olisikohan jostakin vastaavasta asiasta kysymys. Toivottavasti jollakin on tietoa jos vaikka pystyy korjaamaan.
onko mercruiserin moottori ja vetolaite pelannut hyvin 200h kesässä ajolla ?
Moottorissa on tämä jäähdytysnesteongelma, joskaan siitä nyt muuta haittaa ole kuin pilssin kuivatus ja jäähdytysjärjestelmän täyttö keväisin.
Toinen moottorin murhe on se, että ilmeisesti joku takaiskuventtiili vuotaa voitelupuolella, koska käynnistettäessä öljynpaineen nousu vie pari sekuntia, eli pumppu valuu kai tyhjäksi moottorin seistessä. Sekin on vielä korjaamatta.
Vetolaitteen kanssa ei ole ollut ongelmia.
Kuivaa kaikki alapuoliset paikat ensin hyvin vaikka paperilla, laita sen jälkeen sanomalehtiä koneen alle ja katso seuraavana päivänä mihin on tippunut pisara...
Kyllä vuotoihin on meridieselissä
syytä suhtautua vakavasti.
Sä voisit soittaa Tecalemitiin Jarkko Lehtisele
ja pyytää sieltä aineistoa fluoresoivalla
värillä ja mustavalolla tapahtuvaan vuodonpaikallistamiseen.
Mä itse kirjoitin tästä tekniikasta asiantuntijatekstin mm Meripelastajassa 2/2002
terv Matti Karhunen Hki
Vuotokohta on moottorin etuosassa, jossa on lämmönvaihtimet. Nämä letkuineen ja putkineen muodostavat sellaisen viidakon, että neste tipuu pilssiin varmasti eri kohdasta, mistä varsinainen vuoto on. Toisaalta kaikkia mahdollisia liitoksia ei mitenkään pääse näkemään.
Edelleen kuitenkin pidän outona, että moottorin käydessä vuotoa ei esiinny vaikka järjestelmässä silloin on painetta. Syksyllä veneen ollessa ylhäällä ensimmäiset tipat havaitsin jo viikon kuluttua.
Onkohan jollain vastaavia kokemuksia?
Autoni syyläri vuoti. Putsasin puhtaalla vedellä ja kuivattelin kaikki liitokset niin, ettei jäähdytysnestejäämiä ollut. Sitten kone käymään ja haukansilmävartiointi kaikkiin putkiliitoksiin. Muutaman minuutin kuluttua alkoi pisaroita esiintymään. Vuoto oli jäähdyttimen alareunassa. Neste kulkeuti jonkin matkaa jäähdyttimen kehikkoa pitkin ja tippui maahan aivan muualta.
Peili on erittäin hyvä noissa hommissa, vuoto kun on tyypillisesti jonkin liitoksen alapinnalla.
Tracerlinen vuodonhakutekniikkaa on
otettu paremman pään korjaamoissa käyttöön kovalla
kiireellä koko vuosi 2002, mutta esim.
Vene lehteen asiasta ei ole toistaiseksi
päätynyt inahdustakaan. Mikä on kyllä moka.
Tällähetkellä tiedän 100 % varmuudella itse, että systeemin tärkeimpiä sovelluksia tulee olemaan isojen dieselien glykolivuotojen tarkan paikan löytäminen.
Ja niitä paikkoja on ja on pahojakin. Muitakin, kuin kovettuvat kumiletkut, joista hra Teräsveneilijä tässä ansiokkaasti jo sanoi sen olennaisen ja syystä.
Klassinen - oikea dieselin paskajuttu - on
sylinteriputkien alapään tiivisterenkaiden
vuoto tai vuodot sylinterikannessa.
Nesteen pistemäinen ja paikallinen vajaus johtaa dieselissä äkkiä paikalliseen kiehumiseen, ns höyrytaskuihin ja koneen ylikuumemaan ja kiinnileikaamisiin. Höyry ei johda lämpöä. Tätä ilmiötä yritetään dieseltekniikassa torjua paineistamalla järjestelmä jopa reiluillakin ylipaineilla / = painekorkeilla - esim Caterpillarissa ja Cumminsissa aina 2 bar asti - mutta tässakin pelissä on varjopuolensa.
Esikammiokoneissa kiehumataskuja tulee siksi, että sylinterikannessa oleva palo (esi) kammio lykkää kuumaa syliterikanteen kovalla kuormalla, suorasuihkussa taas siksi että sylinterikansi on tosin suora ja vapaa lämpökuormasta ja helpompi saada kansipahvi kestämään - mutta kaikki vastaava lämpökuorma taas on ajettava mäntään ja sylinteriputkeen, ja jolla voi olla isoja johtamisvaikeuksia juuri meridiesel käytössä. Vaikkakin männät öljyjäähdytetään alapuolisin suihkuin ( Vene 1/2002 ). Vesikierron vuotoja ja vajeita ja kaasunsekaisia vyöhykkeitä ei merikoneeseen kaivata.
Tietääkseni Tecalemit raahaa Traceri ja Forte moottorinpuhdistus arsenaalinsa muutaman viikon päästä Vene 2003 osastoonsa. Vaikka ne ovat siellä lähinnä painepesuri yms korjaamokalu asioillaan. Tuolloin siviilitkin voivat katsastaa fluoresointi systeemin toimintatavan + saada ohjeet. Pääperiaate : öljyihin tai glykoliin lisätään ampulli ns fluoresovaa väriä. Väri hehkuu kirkkaasti käsin suunnattavan ns kylmävalo UV-lampun säteilyssä. Vuodon muoto ja raon / komponentin tarkka kohta ja muoto näkyy kirkkasti hehkuen.
Terv. Karhu ( = Koneyrittäjien Liiton
dieseltekninen avustaja, Koneyrittäjä lehti )
Tutkippa letkuliitokset.Pakkasessa on kumiletkut kivikovia ja kun vielä kylmenee niin metalliosat kutistuu ja kumiletku ei seuraa kutistumista niin vuoto on selvä.
Näin on käynyt joskus itselläni kun jostain syystä talvella on lämmitys ollut pois päältä ja ilma on mennyt pakkasen puolelle.
Tuo selitys tuntuu aika loogiselta, paitsi luulisi metallisten letkunkiristäjienkin kutistuvan yhtä lailla.
Kyllä selitys varmasti littyy lämpölaajenemiseen / kutistumiseen.
Vai onko jäähdytysneste sellainen aine, joka muuttuu kylmässä juoksevammaksi? Vaikea uskoa viskositeetin käyttäytyvän tällä tavoin.