Tuo kolmikko ei näe mitään kielteistä ja Suomen etujen vastaista siinä ,että Suomi oli 43 vuotta Neuvostoliiton sotilaallinen liittolainen.
Yya-sopimus olisi pakottanut Suomen päästämään alueelleen sodan aikana NL:n sotajoukkoja ja ydinaseita.
Nyt tuo kolmikko vastustaa Suomen Nato jäsenyyttä
sillä perusteella,että "Suomen sotilaallisella liittoutumattomuudella on takanaan pitkä historia joka on palvellut Suomea hyvin"
Suomi on kuitenkin ollut sotilaallisesti liittoutumaton VASTA 11 VUOTTA vuodesta 1991, jolloin NL romahti ja yya-sopimus lakkautettiin.
Eli sotilaallisen liittoutumattomuuden edullisuudesta Suomelle ei noin lyhyessä ajassa kuin 11 vuodessa voi saada mitään varmuutta.
Suomi on saanut olla nuo 11 sotilaallisen liittoutumattomuutensa vuotta rauhassa vain sen takia ,että Venäjä on ollut sotilaallisesti niin heikko ,ettei se olisi pystynyt uhkaamaan Suomea sotilaallisesti vaikka olisi halunnutkin uhata.
Sotilaallinen liittoutumattomuus ei ole meitä suojannut Venäjän uhalta välillä 1991-2003 ,vaan meitä on suojannut Venäjän sotilaallinen heikkoudentila joka jatkuu yhä.
Kun Venäjä pääsee jaloilleen ja saa armeijansa kuntoon ,alkaa se täysin varmasti painostamaan Suomea samalla tavalla kuin NL painosti Suomea 1930-luvun lopulla tekemään yya-sopimuksen ja antamaan tukikohtia NL:lle Suomesta.
Silloin olisi välttämätöntä, että Suomella olisi Naton antama turvatakuu ja Nato auttaisi Suomea torjumaan Venäjän painostusta.
Nato ei kuitenkaan ota Suomea jäseneksi ,jos Suomen ja Venäjän välille näyttää syttyvän sota.
Nato ottaa jäseneksi vain sellaisia maita joita jokin naapurimaa ei uhkaa sodalla.
Eli Suomen on liityttävä Natoon nyt syvän rauhan aikana ,tai on vaara että jos välimme Venäjään rikkoutuvat emme pääse Natoon jäseneksi ja joudumme taas yksin sotaan Venäjää vastaan niinkuin 30.11.1939 jouduimme yksin talvisotaan.
Yya-sopimus olisi pakottanut Suomen päästämään alueelleen sodan aikana NL:n sotajoukkoja ja ydinaseita.
Nyt tuo kolmikko vastustaa Suomen Nato jäsenyyttä
sillä perusteella,että "Suomen sotilaallisella liittoutumattomuudella on takanaan pitkä historia joka on palvellut Suomea hyvin"
Suomi on kuitenkin ollut sotilaallisesti liittoutumaton VASTA 11 VUOTTA vuodesta 1991, jolloin NL romahti ja yya-sopimus lakkautettiin.
Eli sotilaallisen liittoutumattomuuden edullisuudesta Suomelle ei noin lyhyessä ajassa kuin 11 vuodessa voi saada mitään varmuutta.
Suomi on saanut olla nuo 11 sotilaallisen liittoutumattomuutensa vuotta rauhassa vain sen takia ,että Venäjä on ollut sotilaallisesti niin heikko ,ettei se olisi pystynyt uhkaamaan Suomea sotilaallisesti vaikka olisi halunnutkin uhata.
Sotilaallinen liittoutumattomuus ei ole meitä suojannut Venäjän uhalta välillä 1991-2003 ,vaan meitä on suojannut Venäjän sotilaallinen heikkoudentila joka jatkuu yhä.
Kun Venäjä pääsee jaloilleen ja saa armeijansa kuntoon ,alkaa se täysin varmasti painostamaan Suomea samalla tavalla kuin NL painosti Suomea 1930-luvun lopulla tekemään yya-sopimuksen ja antamaan tukikohtia NL:lle Suomesta.
Silloin olisi välttämätöntä, että Suomella olisi Naton antama turvatakuu ja Nato auttaisi Suomea torjumaan Venäjän painostusta.
Nato ei kuitenkaan ota Suomea jäseneksi ,jos Suomen ja Venäjän välille näyttää syttyvän sota.
Nato ottaa jäseneksi vain sellaisia maita joita jokin naapurimaa ei uhkaa sodalla.
Eli Suomen on liityttävä Natoon nyt syvän rauhan aikana ,tai on vaara että jos välimme Venäjään rikkoutuvat emme pääse Natoon jäseneksi ja joudumme taas yksin sotaan Venäjää vastaan niinkuin 30.11.1939 jouduimme yksin talvisotaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eduskuntavaaleista myös NATO-vaalit
Nykyiset eduskuntapuolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitä mieltä, että niiden kulissien takana jo hyväksymästä NATO-jäsenyydestä ei saa tulla eduskuntavaalien keskeistä kysymystä. Äänestäjien ei tule tällaiseen kabinettisopimukseen alistua, vaan vaatia jokaista puoluetta kertomaan, hyväksyvätkö ne maamme liittämisen NATO:on. Tosin niiden antamiin vastauksiinkaan ei ole luottamista, niin kuin muistamme vuoden 1991 vaalikeskustelusta. Silloin lähes kaikki puoluejohtajat ilmoittivat, että valittavan eduskunnan toimikaudella ei tulla jättämään EU:hun liittymishakemusta. Niin kuitenkin tehtiin pian vaalien jälkeen ja tuolloin valittu eduskunta päätti jo syksyllä 1994 maamme liittämisestä Euroopan Unioniin. Sitä edelsi suuryritysten, EU:n ja valtion eli veronmaksajien varoilla rahoitettu suoranaisiin valheisiin perustunut kansan harhaanjohtamis- ja tosiasioiden vääristelykampanja.
Täydellinen linjattomuus hallitsee vaalien jälkeen muodostettavaan hallitukseen pyrkivien nykyisten eduskuntapuolueiden ulko- ja turvallisuuspoliittisia kannanottoja. Suurten suomalaisten valtiomiesten J.V. Snellmanin, J.K. Paasikiven ja Urho Kekkosen edustamalla, Suomen kansan turvallisuusetujen mukaisella puolueettomuuslinjalla ei ole kannatusta rahavallan kumppaneiksi ryhtyneiden nykyisten eduskuntapuolueiden johtoelimissä.
Oma lukunsa näiden vastuuttomien surullisen hahmon ritareiden joukossa on Vihreät. Sen taholta kun on jopa julkisesti ilmoitettu, että se on valmis seuraavaan hallitukseen riippumatta siitä, liitetäänkö maamme NATO:on vai ei.
Sdp:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen toistaa toistamistaan, että NATO-jäsenyys tulee ajankohtaiseksi vasta v. 2004, jolloin hallitus antaa turvallisuuspoliittisen selonteon eduskunnalle. Maamme EU:hun vieneen Ahon hallituksen entinen oikeusministeri ja Keskustan nykyinen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, joka v. 1994 luki lakikirjaansa sen maanpetospykälät sivuuttaen ja EU-jäsenyyttä vaatinutta raha- ja pääomavaltaa kuuliaisesti totellen, on puolestaan vaatinut NATO-jäsenyyttä kansanäänestykseen.
Suomessa ei kuitenkaan ole lakia sitovasta vaan ainoastaan neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä, jonka lopputulos ei sido eduskuntaa eikä Jäätteenmäki ole edes tehnyt esitystä sitovasta kansanäänestyksestä.
Sen enempää Lipponen kuin Jäätteenmäkikään ei ole ilmoittanut vastustavansa Suomen liittämistä sotilasliittoon, vaan kumpikin katsoo NATO-jäsenyyden mahdolliseksi, vaikka tällä on mielipidetiedustelujen mukaan kansalaisten keskuudessa varsin vähän kannatusta.
Äänestäjien on nyt syytä toimia harkitusti ja antaa maaliskuun eduskuntavaaleissa äänensä vain sellaiselle Suomen kansan puolesta toimivalle puolueelle, joka on taatusti NATO-jäsenyyttä vastaan ja joka lisäksi toimii itsenäisyyden, kansanvallan, laillisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja puolueettomuuden palauttamiseksi Suomen valtiollisen elämän keskeiseksi perustaksi. Tällainen puolue on nyt olemassa. Se on Vapaan Suomen Liiton ja viiden muun kansalaisjärjestön muodostama Muutosvoimat Suomi, joka on mukana eduskuntavaaleissa kaikissa vaalipiireissä.
Maaliskuun eduskuntavaalien tuloksesta riippuu, saadaanko NATO-jäsenyys torjutuksi valittavassa uudessa eduskunnassa. Tähän ovat sitä suuremmat mahdollisuudet, mitä enemmän siellä on Muutosvoimat Suomen edustajia.
Suomen kansan edun mukaista on tehdä eduskuntavaaleista myös NATO-vaalit.
NATO:sta ei ole Suomen etujen ajajaksi
Samoin kuin aikoinaan maamme liittämistä EU:hun nyt EU-Suomen liittämistä NATO:on ajetaan rahavallan ja sille sielunsa myyneiden poliitikkojen toimesta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ongelmana on vain se, että maamme ja kansamme turvallisuudesta aitoa huolta kantavat kansalaiset, jotka eivät suursijoittajien tavoin voi kriisitilanteessa paeta muualle, eivät ymmärrettävästi syty NATO-jäsenyydelle.
Maamme NATO:on liittämistä vaativien pääargumentti, jolla he perustelevat jäsenyyttä on, että NATO on aikaisemmasta muuttunut. Näin on tietenkin tapahtunut, koska se perustettiin torjumaan kommunistien hallitseman Neuvostoliiton hyökkäystä Keski- ja Länsi-Europpaan ja koska sosialismi on Neuvostoliitossa romahtanut ja koko valtakunta hajonnut ja muuttanut sekä muotoaan että yhteiskuntajärjestelmäänsä.
Mutta toisaalta NATO on ennallaan. Se on edelleen ja nyt entistä selvemmin Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden suurrikkaan omistajaluokan etuja valvova ja puolustava sotilasliitto. Tämän todistaa jo se, että mikäli näin ei olisi, NATO olisi siirtynyt Neuvostoliiton mukana historiaan.
Suorastaan surkuhupaisana on pidettävä entisen presidentin Martti Ahtisaaren Porin prikaatissa Säkylässä 25.11. järjestetyssä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa pitämää, NATO-jäsenyyttä suosittelevaa puheenvuoroa. Siinä hän julisti idän uhkan poistuneen ja Suomen "ajautuvan EU:ssa selvään vähemmistöön", ellei NATO:on liitytä.
Todellisuudessahan Suomi on koko ajan ollut EU:ssa huutolaispojan asemassa muiden määrätessä tärkeimmistä asioistamme. Ruotsi on pysytellyt viisaasti lähes 200 vuotta sotilasliittojen ulkopuolella ja pysynee edelleen, vaikka rahavallan lakeijat sielläkin yrittävät samaa kuin Suomessa. Kun idän uhka on poistunut, miksi meidän pitäisi ottaa niskoillemme kansainvälisen terrorismin uhka, joka kohdistuu kaikkin Yhdysvaltojen liittolaismaihin.
Ja mikä vielä pahinta maamme NATO:on liittäminen tekisi Suomesta taas kerran lännen etuvartion itää vastaan. Tätähän Venäjä ja Neuvostoliitto eivät ole milloinkaan sietäneet eivätkä sietäisi nytkään, joten olisimme NATO:ssa idän uuden uhkan alla sotilasliiton etumaastona, jonka vuoksi tämä tuskin ryhtyisi sotaan Venäjän kanssa. Näin joutuisimme kokemaan saman kohtalon Venäjän vallan alle joutumisen kuin Baltian maat sekä 1700- ja 1800- luvulla että toistamiseen toisen maailmansodan jälkeen.
Kuvitelma, että NATO-jäsenyys on Baltian maiden turva pitkällä tähtäimellä häviää sekin kuin tuhka tuuleen sinä päivänä, jona NATO hajoaa. Historia kun osoittaa, että raha- ja pääomavallan itsekkäät rakennelmat sortuvat aina ennemmin tai myöhemmin riittävän kauan riiston kohteena omassa maassaan olleiden ja vieraissa maissa vertaan vuodattaneiden noustessa puolustamaan ihmisoikeuksiaan.
Tässä on kolme punatautista kommunistien kottikärryjentyöntäjää ja Bresnevin perseennuolijaa