otsikon "maataloustuista itkua" mpp kirjoittaa historiaa uusiksi. Alla olevassa linkissä lähempänä totuus.
http://www.vapaussota.com/linkit.html
http://www.vapaussota.com/linkit.html
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllähän nuo tapahtumat olivat vain punakapinaa ja vähäosaisten tarttumista aseisiin määrätietoisen kansankiihotuksen johdosta. Turha sitä on glamourisoida miksikään vapaussodaksi.
Punakapina järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan. Sitä se oli. Ei sen kummoisempaa.
Terrorismiahan se oli.
Lukekaa terroristi- kihkoilijat Väinö Linnan Täällä Pohjan Tähden Alla,Triolgian siitä selviää, miksi Torpparit kapinoivat, kyllähän pääsyynä oli yksinkertaisesti nälkä.
Voin vain kuvitella kuinka suuren työn Linna aikanaan teki, velloessaan arkistoja tietoja hankkiessaan, kun ensimäinen osa tästä kirjasta ilmestyi,ja sain sen luettavakseni, minulla meni aamuun, en malttanut nukkua sinäyönä, ennen kirjan loppua.
Muuten, tämä kirja on myös Tarja Halosen lempikirja kuten minunkin. Toivon että heittäisitte puheet terroristeistä sinne Amerikan Mantereelle.
Ja Pasila soittakaa Jääkärimarssi!!!
olevansa väärässä
Suomi itsenäistyi 6.12.1917 ja Venäjä tunnusti näennäisesti Suomen itsenäisyyden vuoden lopussa, mutta ei vetänyt Suomesta miehitysjoukkojaan, joita oli useiden eri lähteiden mukaan tammikuun lopulla 1918 Suomessa n. 40 000 (Ohto Mannisen mukaan 75 000) miestä. Kun Suomen armeija kenraali Mannerheimin johdolla alkoi riisumaan venäläisiä joukkoja aseista Pohjanmaalla 28.1.1918 alkoi Vapaussota, jossa Suomi irtautui lopullisesti Venäjästä. Venäjä yllytti Suomen työväestöä nousemaan kapinaan vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan, sekä aseisti kapinalliset. Venäläisiä joukkoja Vapaussotaan osallistui noin 10 000 miestä[i] (venäläisiä joukkoja hyökkäsi myös Venäjältä Suomeen Vapaussodan yhteydessä) ja punakapinallisia oli kaiken kaikkiaan noin 80 000 henkilöä. Venäläinen yleisesikuntaeversti Mihail Svetshnikov toimi eri vaiheissa Vapaussotaa rintaman komentajana ja punaisten neuvonantajana. Venäjä tunnusti Vapaussodan aikana vain ”kansanhallituksen”, eikä laillista hallitusta, aivan kuten myös Talvisodan aikana. Vapaussodan rauhansopimus Suomen ja Venäjän välillä solmittiin 14.10.1920 Tartossa.
Saksan Itämerendivisioonan saapuminen Valkoisten tueksi ratkaisi sodan lopullisesti.
"Suurimpana vaarana oli kuitenkin venäläisten joukkojen maassa olo. Näihin kuului XLII armeijakunta, jonka esikunta oli Viipurissa, linnakkeiden miehistöä, rannikkotykistöä, rajavartiojoukkoja ym. erillisiä osastoja. Lisäksi tuli Itämeren-laivaston pääosa, jonka asemapaikkana oli Helsinki. Joukkojen kokonaisvahvuus lienee tammikuussa 1918 ollut n. 40 000 miestä." (Mannerheimin muistelmat I-osa sivu 250)
"Venäläisen sotaväen määrä Suomessa vuonna 1918 on suomalaisessa tutkimuksessa arvioitu aivan liian pieneksi. Yleensä näkyy unohdetun se, että Itämeren laivaston alaisissa maavoimissa, Viaporin-Tammisaaren-Hangon-Ahvenanmaan välillä oli jalkaväkeä jopa enemmän kuin varsinaisissa maavoimissa, siis Viipuri-Tampere-Turku-alueella majaansa pitäneessä 42. armeijakunnassa. Niinpä Suomessa oli vielä Brest-Litovskin rauhan aikaan yli 30 000 venäläistä sotilasta ja matruusia." (professori Mannisen kirjoituksesta Historiallisen Aikakauskirjan numerossa 2/1993)
"Tammikuun lopulla 1918 suojeluskuntiin kuului Etelä-Suomea lukuun ottamatta noin 24 500. Punakaartilaisia oli koko Suomessa noin 30 000. Lähinnä maan eteläosiin sijoitettujen venäläissotilaiden ja -matruusien määrä oli noin 70 000." (JEO Screen, Mannerheim, sivu 151)