Onko teillä ajatuksia millä tavalla Suomen vaalijärjestelmää tulisi kehittää vai onko tällä hetkellä täysin toimiva systeemi? Omasta mielestäni vaalijärjestelmä olisi pienoisen remontin tarpeessa mitä tulee vaalipiireihin, paikkajakoihin ym.
Tällä hetkellä minua kiinnostaa vaalien ääntenlaskemismenetelmä. Suomessahan on käytössä d`Hondtin laskentakaava, joka on klassinen suhteellinen vaalitapa. Se kuitenkin suosii voimakkaasti suurimpia puolueita, esim 36% äänistä saava puolue saa viidennen paikan ennen kuin 7% saava saa ensimmäistäkään.
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja muutamassa muussa maassa on käytössä St.Laguen järjestelmä jossa vertailuluvut muodostuvat jakamalla parittomilla luvuilla. Tällöin sen ensimmäisen paikan saa vaalipiirissä helpommin kuin d`Hondtin kaavassa. St.Laguessakin on muunnoksia. Uudessa-Seelannissa ensimmäinen jakaja on 1 kun taas esim Ruotsissa se on 1.4. Tämä sen vuoksi ettei aivan liian pienellä äänimäärällä pääse parlamenttiin.
Monessa maassa valtiotieteilijät ovat katsoneet St.Laguen kelvolliseksi systeemiksi joten ei se huono ole. Omasta mielestäni vaan keinotekoinen.
Muitakin variaatioita on. Saksassa on käytössä suurimpien desimaalien järjestelmä. Eli )saadut äänet/kaikki äänet)*paikkamäärä. Tällöin saadaan kokonaisluku ja desimaali. Puolueiden saamien kokonaislukujen summa jää vajaaksi kokonaispaikkamäärästä ja erotus täytetään suurimpien desimaalien kesken.
Mielestäni parempi ja loogisempi kuin St.Lague mutta ilman äänikynnystä johtaa usein siihen että pienet puolueet, eivät suuret, ovat yliedustettuina.
Tällä hetkellä minua kiinnostaa vaalien ääntenlaskemismenetelmä. Suomessahan on käytössä d`Hondtin laskentakaava, joka on klassinen suhteellinen vaalitapa. Se kuitenkin suosii voimakkaasti suurimpia puolueita, esim 36% äänistä saava puolue saa viidennen paikan ennen kuin 7% saava saa ensimmäistäkään.
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja muutamassa muussa maassa on käytössä St.Laguen järjestelmä jossa vertailuluvut muodostuvat jakamalla parittomilla luvuilla. Tällöin sen ensimmäisen paikan saa vaalipiirissä helpommin kuin d`Hondtin kaavassa. St.Laguessakin on muunnoksia. Uudessa-Seelannissa ensimmäinen jakaja on 1 kun taas esim Ruotsissa se on 1.4. Tämä sen vuoksi ettei aivan liian pienellä äänimäärällä pääse parlamenttiin.
Monessa maassa valtiotieteilijät ovat katsoneet St.Laguen kelvolliseksi systeemiksi joten ei se huono ole. Omasta mielestäni vaan keinotekoinen.
Muitakin variaatioita on. Saksassa on käytössä suurimpien desimaalien järjestelmä. Eli )saadut äänet/kaikki äänet)*paikkamäärä. Tällöin saadaan kokonaisluku ja desimaali. Puolueiden saamien kokonaislukujen summa jää vajaaksi kokonaispaikkamäärästä ja erotus täytetään suurimpien desimaalien kesken.
Mielestäni parempi ja loogisempi kuin St.Lague mutta ilman äänikynnystä johtaa usein siihen että pienet puolueet, eivät suuret, ovat yliedustettuina.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.