Millaista on kemia yliopistossa?

pari kysymystä

Niin, ajattelin, joskos vaikka ensi keväänä hakeutuisi lukemaan kemiaa. Suurin ongelmani on se, että en lukiossa tullut lukeneeksi pitkää matikkaa. Onko pitkä matikka ehdoton välttämättömyys?

Selailin kemian kirjoja (5 kurssia luin, ka 9) ja oikeastaan kaikki laskut lukion kemian kirjoista näyttäisi voivan pystyä laskemaan lyhyen matikan turvin (jossa myös ka 9). Lisäksi selailin vähän edellisvuosien pääsykokeita ja eipä kovin korkeaa matematiikkaa niissäkään tarvitse, kemian perustietojen sovelluskykyä kylläkin.

Minne kemisti työllistyy? Onko mahdollisuus saada töitä muualtakin kuin opetustyöstä, sillä opettajaksi en kyllä mielellään haluaisi; eli pedagogisia opintoja en haluaisi ottaa.

Kiva jos joku valaisi hieman asiaa, koska kemia on ihan oikeasti alkanut kiinnostaa valtavasti.

38

22839

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • pari vastausta

      Kyllä lyhkäsellä matikalla pärjää, vaikkakin esim. fysikaalinen kemia sisältää enemmän matematiikkaa kuin moni muu kemian osa-alue. Ne lukion kemian liuoslaskut ja muu stökiömetria onnistuisi vaikka yläastematematiikalla.

      Itse luin pitkän matikan, kaikki kemian ja biologian kurssit ja nyt olen yliopistossa lukemassa biotiedettä, joka sisältää cum laude-opinnot kemiassa. Nyt olen tyytyväinen, että en mennyt opiskelemaan puhdasta kemiaa vaikka olisin päässytkin, sillä olettaisin että laudatur-laajuiset kemianopinnot olisivat menneet liian syvälle teoreettisesti minulle.

      Muista, että kemia jakaantuu moneksi eri osa-alueeksi (orgaaninen, epäorgaaninen, fysikaalinen biokemia jne..), ja saat varmasti opiskella kemiaa vaikket "puhdasta" kemiaa valitsisikaan. Mutta jos nimenomaan se kiinnostaa, niin anna mennä.

      Työllistymisestä kannattaa katsastella ko. oppilaitosten opinto-oppaita. Niissä on usein hyvin selitetty (ehkä myös taulukoin) työllistymisprosentit, sijoittuminen ja muut tulevaisuuden kannalta kiinnostavat asiat.

    • biokemisti

      Samantyyppiseen kysymykseen olen jo aikaisemminkin vastannut (opiskelupuolella), mutta kerrataampa taas ;)

      Linkin takana tietoja Turussa valmistuneiden sijoittumisesta työmarkkinoille (koulutusohjelmittain):
      http://rekrytointi.utu.fi/?cmd=yliopistoille.sijoittumistieto

      Luultavasti tilanne on kohtuullisen samankaltainen muissakin yliopistoissa. 9/59 oli työssä opetustehtävissä, jos yliopisto tutkijat/muut vastaavat jätetään pois laskuista (myös näillä saattaa olla hieman opetusvelvollisuuksia).

      Opiskelukavereistani (kemisteistä/biokemisteistä) suurimmalla osalla on ollut pitkä matematiikka, mutta ei kaikilla. Kemialla vaaditaan sivuaineena matematiikan opiskelua, mikä saattaa olla haastavaa - muttei mitenkään mahdotonta - lyhyellä lukion matematiikalla. (Tosin itse en ole yliopistossa matematiikan kursseja käynyt, joten osaan sanoa vain sen mitä olen kuullut kerrottavan.) Kemian kursseilla matematiikkaa tarvitaan hyvin vaihtelevasti, omien kokemuksieni perusteella fysikaalinen ja analyyttinen kemia vaativat eniten matemaattisia taitoja, kun taas orgaanisessa ja biokemiassa voi pärjätä aivan perus taidoilla: yhtälönratkaisua ja logaritmien käyttöä vaikeimmillaan.

      Onnea valitsemallesi tielle! Lääkäriksi EI IKINÄ ;)

    • Wild Willy

      Mene mieluummin opiskelemaan lakia.

      Paras opiskelusuunta on sellainen, josta a) selkeästi valmistuu ammattiin ja b) jota ammattia ei voi harjoittaa ilman alan tutkintoa.

      Kemistien työllistyminen on luvalla sanoen heikkoa, ja jollei sinulla ole suhteita tai sukulaisia, niin unohda koko juttu. Itse työllistyin lopulta aivan toiselle alalle.

      Opiskelualaa ei ikinä pidä valita sen mukaan, mikä tuntuu kivalta tai mistä sattuu olemaan kiinnostunut. Opiskeluala tulee aina valita sen mukaan, missä työllistyy ja mistä maksetaan palkkaa.

      Kauniilla haaveilla ja unelmilla tulevaisuudesta on paha taipumus murskautua osuessaan ankaraan arkipäivään.

      • Työtön kemisti

        Ei ole kemian alan töitä tullut, vaikka hakemuksia on lähetelty jotain 400kpl viiden vuoden aikana.

        Kaikkea muuta duunia on, mutta kemiaa ei löydy.


      • biokemisti

        En tuossa aikaisemmassa viestissäni niin tarkkaan huomannut kertoa alan työtilanteesta, mikä ei todellakaan ole erityisen hyvä. Jos haet ne taulukot, joista kerroin jo aikaisemmin, niin niistä kannattaa katsella mille sektoreille ihmiset ovat valmistuttuaan sijoittuneet. Kemian ja erityisesti biokemian työpaikat ovat yliopistolla, mikä tarkoittaa sitä että ihmiset vain jäävät jatkamaan väikkärin parissa tai muuten jatkavat projektitöissä kun eivät oikeaa työtä löydä.

        Nykyisin lukioon ja yliopistoon meneminen näyttää vain aiheuttavan ongelmia, ellei osaa valita koulutusalaansa kunnolla. Yliopistoltakin varmaan löytyy järkeviä - työllistäviä - aloja, mitä tosiaan kannattaa harkita. Tietysti parhaille löytyy aina töitä, mutta se kilpailu ei sitten enää olekkaan ihan lukiotasoista...

        Nimim. Joskus biokuplaan ja alan hypetykseen uskonut hölmö.


      • jhanna
        Työtön kemisti kirjoitti:

        Ei ole kemian alan töitä tullut, vaikka hakemuksia on lähetelty jotain 400kpl viiden vuoden aikana.

        Kaikkea muuta duunia on, mutta kemiaa ei löydy.

        Oletko hakeutunut ulkomaille töihin?

        Allekirjoittanut
        Aivovuotoon suuntautunut tohtori


      • Wild Willy
        jhanna kirjoitti:

        Oletko hakeutunut ulkomaille töihin?

        Allekirjoittanut
        Aivovuotoon suuntautunut tohtori

        Niin minäkin tein kahden vuoden ja 300 turhan työhakemuksen jälkeen. Alanvaihdon jälkeen tärppäsi kuuden hakemuksen jälkeen.


      • biokemistiksi
        biokemisti kirjoitti:

        En tuossa aikaisemmassa viestissäni niin tarkkaan huomannut kertoa alan työtilanteesta, mikä ei todellakaan ole erityisen hyvä. Jos haet ne taulukot, joista kerroin jo aikaisemmin, niin niistä kannattaa katsella mille sektoreille ihmiset ovat valmistuttuaan sijoittuneet. Kemian ja erityisesti biokemian työpaikat ovat yliopistolla, mikä tarkoittaa sitä että ihmiset vain jäävät jatkamaan väikkärin parissa tai muuten jatkavat projektitöissä kun eivät oikeaa työtä löydä.

        Nykyisin lukioon ja yliopistoon meneminen näyttää vain aiheuttavan ongelmia, ellei osaa valita koulutusalaansa kunnolla. Yliopistoltakin varmaan löytyy järkeviä - työllistäviä - aloja, mitä tosiaan kannattaa harkita. Tietysti parhaille löytyy aina töitä, mutta se kilpailu ei sitten enää olekkaan ihan lukiotasoista...

        Nimim. Joskus biokuplaan ja alan hypetykseen uskonut hölmö.

        Aika kiven alla tuntuu väikkäripaikatkin olevan kun kaikissa ryhmissä on krooninen rahapula.. huh huh.. ja palkkakin jotain bruttona 1800 kuussa.. Olen jo vakavasti miettinyt meneväni AMK:hon kunhan saan nämä maisterin paperit ja opiskelen itselleni ihan oikean ammatin, sairaanhoitajaksi halusin jo lapsena.


      • muutat työn perässä
        jhanna kirjoitti:

        Oletko hakeutunut ulkomaille töihin?

        Allekirjoittanut
        Aivovuotoon suuntautunut tohtori

        ympäri maailmaa.

        Ensin tohtorin titteli euroopassa, parit post docit amerikassa. Sitten vois ehkä saada duunin teollisuudesta jostain Saksasta. Ihan hyvä sellaselle, joka tykkää muuttaa. Parisuhteet kärsii kun kumppani ei saa duunia samasta kaupungista tai edes läänistä.

        Pläääh.


      • jhanna
        muutat työn perässä kirjoitti:

        ympäri maailmaa.

        Ensin tohtorin titteli euroopassa, parit post docit amerikassa. Sitten vois ehkä saada duunin teollisuudesta jostain Saksasta. Ihan hyvä sellaselle, joka tykkää muuttaa. Parisuhteet kärsii kun kumppani ei saa duunia samasta kaupungista tai edes läänistä.

        Pläääh.

        varjopuoli, kyllä. Mutta parisuhde kärsii myös 5 vuoden työttömyydestä, ja printteri kärsii 400 työhakemuksen postittamisesta.


      • jhanna
        jhanna kirjoitti:

        varjopuoli, kyllä. Mutta parisuhde kärsii myös 5 vuoden työttömyydestä, ja printteri kärsii 400 työhakemuksen postittamisesta.

        siis kemian alan työttömyydestä :-)


      • jhanna
        jhanna kirjoitti:

        varjopuoli, kyllä. Mutta parisuhde kärsii myös 5 vuoden työttömyydestä, ja printteri kärsii 400 työhakemuksen postittamisesta.

        saa olla tekemisissä ja tehdä työtä ihanien ja mahtavien ja sivistyneiden keski-Eurooppalaisten kanssa :-)


      • paikat
        jhanna kirjoitti:

        varjopuoli, kyllä. Mutta parisuhde kärsii myös 5 vuoden työttömyydestä, ja printteri kärsii 400 työhakemuksen postittamisesta.

        on muutaman vuoden sopimuksia, palkka huono...


      • Työtön kemisti
        jhanna kirjoitti:

        Oletko hakeutunut ulkomaille töihin?

        Allekirjoittanut
        Aivovuotoon suuntautunut tohtori

        Hain töitä ulkomailta viimeksi pari vuotta sitten.
        Nykyinen perhetilanteeni ja rahatilanteeni estävät muuttamisen aika tehokkaasti.

        Pari vuotta sitten oli vielä motivaatiota väitöskirjan tekemiseen, ja hain ahkerasti väikkäripaikkoja ja otin yhteyttä professoreihin ihan suoraan.

        Kävin viidessä haastattelussa, mutta aina löytyi "sopivampi" hakija. Nyt on vähän sellainen"paskat mistään" fiilis, ja tuntuu, että elämä on mennyt täysin sivuraiteelle.

        Enkä edes tajua mikä meni pieleen. Muka kouluttauduin alalle, ja muka sain hyvät paperit, mutta sitten työnhakutilanteessa kaikki suunnilleen haistattaa paskat.


      • Wild Willy
        Työtön kemisti kirjoitti:

        Hain töitä ulkomailta viimeksi pari vuotta sitten.
        Nykyinen perhetilanteeni ja rahatilanteeni estävät muuttamisen aika tehokkaasti.

        Pari vuotta sitten oli vielä motivaatiota väitöskirjan tekemiseen, ja hain ahkerasti väikkäripaikkoja ja otin yhteyttä professoreihin ihan suoraan.

        Kävin viidessä haastattelussa, mutta aina löytyi "sopivampi" hakija. Nyt on vähän sellainen"paskat mistään" fiilis, ja tuntuu, että elämä on mennyt täysin sivuraiteelle.

        Enkä edes tajua mikä meni pieleen. Muka kouluttauduin alalle, ja muka sain hyvät paperit, mutta sitten työnhakutilanteessa kaikki suunnilleen haistattaa paskat.

        Itse valmistuin 1994, pahimman laman aikaan. Vuoden verran kärvistelin ja hain töitä. Ei ollut. Se, että aamuisin räkii kattoon ja iltapäivällä väistelee tippuvaa räkää, ei pitkän päälle ole mielekästä.

        Vaihdoin sen jälkeen alaa ja työllistyin. Nyt olen tehnyt aivan muita töitä kuin kemistin hommia kokopäiväisenä ja vakiduunissa kymmenen vuotta ja pääsen paremmille liksoille kuin ikinä olisin päässyt kemistinä.

        Vituttaa vain se, että haaskasin kuusi vuotta elämästäni lukemalla sitä, mikä tuntui kiinnostavalta ja joka oli kutsumukseni, kun olisin voinut peruskoulun jälkeen mennä amikseen, käydä samaan aikaan iltalukiota, ja valmistua sekä ammattiin että saada YO-tutkinto ja päästä oikeisiin töihin jo alle kaksikymppisenä. Ainakin helvetinmoinen opetus se oli sen osalta, että korkeakouluopiskelu on äärimmäisen huono investointi tulevaisuutta varten ja ettei yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen kannata luottaa, vaan kannattaa ajatella kylmästi järjellä, olla piittaamatta siitä mistä tykkää, ja elää päivä kerrallaan sekä valmis jatkuvasti reagoimaan ja hylkäämään kaiken entisen, jos tarvitaan.


      • tästä asiasta
        biokemistiksi kirjoitti:

        Aika kiven alla tuntuu väikkäripaikatkin olevan kun kaikissa ryhmissä on krooninen rahapula.. huh huh.. ja palkkakin jotain bruttona 1800 kuussa.. Olen jo vakavasti miettinyt meneväni AMK:hon kunhan saan nämä maisterin paperit ja opiskelen itselleni ihan oikean ammatin, sairaanhoitajaksi halusin jo lapsena.

        Sävel on siis Smokien "Living Next Door to Alice" tai suomeksi "Viisitoista kesää".

        ===

        I grew up in a steely town
        noise of mill was my lullaby - in my Steeltown
        Oh, I hated and I loved the grand black mill
        which brought us bread to stomachs fill
        I couldn't believe it one day would just stand still -

        My daddy was an engineer and mamma worked as clerk
        I planned to follow his career, not be a pooter jerk
        but the nineties, oh they hit so hard my town where I lived, the Steeltown -
        I guess I never more will see the molten steel to glow -
        I guess I never get to check the heat of Cowper stove
        for those twentyone years which I used to grow up in Steeltown

        I went in university -
        the stuff I read was chemistry - oh, Steeltown!
        Now one summer I had planned to work back home
        I get to hear that mill was done -
        Two thousand jobs, with one strike they had gone...

        Now I am just an engineer and not economist
        but everyone in my hometown they held a-clench-ed fist
        the spirit, it had been struck down, so down in Steeltown
        Those tie-suit clowns (who couldn't tell what is the difference
        between IBM and I-beam), they had no common sense
        they ruined two thousand jobs with one draw of pen in Steeltown

        I worked as goldsmith for some years
        I shed a cubic meter of tears - for my dear Steeltown!
        My daddy works now in mini-mill
        me in IT, to pay my bills
        - I never got my chance to work in world of steel

        Now I hate the stuff I'm doing but it's paying me fairly well
        though metallurgy plants inside they may look like just Hell
        like tapping pig iron off blast furnace back then in Steeltown
        Two thousand degrees Centigrade is 'nough to melt the steel
        I don't know if it's hot enough describe the way I feel
        Now I've got to get used to not calling that town as Steeltown

        No, I never get used to not calling my town as Steeltown!


      • jhanna
        paikat kirjoitti:

        on muutaman vuoden sopimuksia, palkka huono...

        Missä on huono palkka, missä ei ole huono palkka :-)


      • efretrz76u78i
        jhanna kirjoitti:

        Missä on huono palkka, missä ei ole huono palkka :-)

        Tunnettujen yliopistojen ei tartte maksaa paljoa palkkaa, kun tulijoita on muutenkin. Osa jopa tulee kotimaastaan saaman stipendin turvin.


      • kommentteja
        Wild Willy kirjoitti:

        Itse valmistuin 1994, pahimman laman aikaan. Vuoden verran kärvistelin ja hain töitä. Ei ollut. Se, että aamuisin räkii kattoon ja iltapäivällä väistelee tippuvaa räkää, ei pitkän päälle ole mielekästä.

        Vaihdoin sen jälkeen alaa ja työllistyin. Nyt olen tehnyt aivan muita töitä kuin kemistin hommia kokopäiväisenä ja vakiduunissa kymmenen vuotta ja pääsen paremmille liksoille kuin ikinä olisin päässyt kemistinä.

        Vituttaa vain se, että haaskasin kuusi vuotta elämästäni lukemalla sitä, mikä tuntui kiinnostavalta ja joka oli kutsumukseni, kun olisin voinut peruskoulun jälkeen mennä amikseen, käydä samaan aikaan iltalukiota, ja valmistua sekä ammattiin että saada YO-tutkinto ja päästä oikeisiin töihin jo alle kaksikymppisenä. Ainakin helvetinmoinen opetus se oli sen osalta, että korkeakouluopiskelu on äärimmäisen huono investointi tulevaisuutta varten ja ettei yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen kannata luottaa, vaan kannattaa ajatella kylmästi järjellä, olla piittaamatta siitä mistä tykkää, ja elää päivä kerrallaan sekä valmis jatkuvasti reagoimaan ja hylkäämään kaiken entisen, jos tarvitaan.

        "...kun olisin voinut peruskoulun jälkeen mennä amikseen, käydä samaan aikaan iltalukiota, ja valmistua sekä ammattiin että saada YO-tutkinto ja päästä oikeisiin töihin jo alle kaksikymppisenä."

        No sinäpäs sen sanoit! Mun tilanne ja kiinnostukseni eivät liity mitenkään kemiaan (kunhan satuin selailemaan), mutta nyt on pakko kommentoida.

        Nimittäin kyllä harmittaa, kun ei silloin 16-kesäisenä tajunnut tosielämästä vielä mitään. Olisin tehnyt tismalleen samalla tavalla kun sinäkin, eli olisin mennyt amikseen alalle, jonka työllisyystilanne on hyvä. Sen lisäksi olisin voinut lukea iltalukiossa yliopppilaaksi.

        Mutta pitkän kaavan mukaan mentiin: ensin amikseen, kaksoistutkintoa suorittamaan, alalle, joka ei kiinnostanut. Tai kiinnosti mukamas (lue: paljon kavereita meni samaan kuoluun). Alalle, josta en koskaan valmistunut alhaisen kiinnostuksen vuoksi (2,5 vuotta olin kirjoilla). Niinpä siirryin lukioon - päiväsellaiseen - jonka luin normaalisti kolmessa vuodessa. Lukiossa ei ollut mitään vikaa, vaan aineet kiinnostivat valtavasti ja huomasin lopulta, kuinka teoreettinen ihminen oikeastaan olenkaan. Mutta se ylioppilastutkinnon realiteetti tuli melko nopeasti esille, eli se, että kyseinen tutkinto ei anna pätevyyttä mihinkään ammattiin. Jatko-opiskelemaan en päässyt, vaan minun oli tyytyminen työvoimatoimiston hienoihin työvoimapoliittisiin ratkaisuihin, eli kärvistelemään työmarkkinatuella kahvinkeittäjänä.

        Eli mitöä jäi käteen kuuden tai oikeastaan seitsemän vuoden sooloilusta opiskelujen kanssa; ylioppilastutkinto, vain nimellistä työkokemusta, mutta ehkä myös jotain hyvää, nimittäin kokemusta. Ei kokemusta ehkä työelämästä tms, mutta kokemusta elämän realiteeteista. Olenkin jo päättänyt, että jos ja kun lähden jatko-opiskelemaan, en lähde opiskelemaan mitään p**kaa, vaan sellaista alaa, josta on ihan oikeaa hyötyä sitten joskus ja josta on suuri todennäköisyys saada töitä. Minun kohdallani tämä tarkoittaa joko kauppa- tai oikeustieteitä.


      • hyväksikäyttöä!
        biokemistiksi kirjoitti:

        Aika kiven alla tuntuu väikkäripaikatkin olevan kun kaikissa ryhmissä on krooninen rahapula.. huh huh.. ja palkkakin jotain bruttona 1800 kuussa.. Olen jo vakavasti miettinyt meneväni AMK:hon kunhan saan nämä maisterin paperit ja opiskelen itselleni ihan oikean ammatin, sairaanhoitajaksi halusin jo lapsena.

        Ei väikkärin tekijälle makseta kuin 1600 e kuussa. Vaikka tekeekin töitä hulluna kahden edestä ilman lomia. Kaikki illat viikonloput töissä, ei kesälomia.

        Tohtoriopinnot on suurinta kusetusta. Saadaan aktiiviset innostuneet nuoret tekemään töitä puolella palkalla tupla tunneilla.

        Saman työmäärän tekemiseen pitäisi palkata neljä ihmistä.


      • on nimekäs ryhmä
        hyväksikäyttöä! kirjoitti:

        Ei väikkärin tekijälle makseta kuin 1600 e kuussa. Vaikka tekeekin töitä hulluna kahden edestä ilman lomia. Kaikki illat viikonloput töissä, ei kesälomia.

        Tohtoriopinnot on suurinta kusetusta. Saadaan aktiiviset innostuneet nuoret tekemään töitä puolella palkalla tupla tunneilla.

        Saman työmäärän tekemiseen pitäisi palkata neljä ihmistä.

        Eli väikkäri jossain hyvässä yliopistossa ja kuuluisa proffa. Kyllä löytyy töitä...

        Semmoseen kun vaan pääsis...


      • Nuuska-Natu

        Täyttä paskaa arvon kemisti. Mikset samantien alkanut ojankaivajaksi, niin ei olisi mennyt arvokkaita verovaroja sinun koulutukseesi.

        On uskallettava unelmoida - se on onnellisen elämän edellytys. Lyhyellä tähtäimellä voi olla vaikeaa, mutta pitkällä tähtäimellä riskinotto kannattaa elämässä. Tähän maahan tarvitaan lisää visioijia, eikä yhtään lakimiestä lisää.


    • Lähinnä fysikaalisessa kemiassa tarvitaan korkeampaa matematiikkaa. Vektorit, osittaisderivaatat ynnä muut kaverit tulee varmaan lyhytmatikkalaiselle kovempana säikähdyksenä. Pitkä matematiikka ei ole välttämättömyys, mutta melko suotavaa se olisi. Miksi sitten on valinnut lyhyen, jos aikoo matemaattiselle alalle... Tiedän kyllä muutaman entisen lyhytmatikkalaisen opiskelukavereissani, eivätkä he huonommin ole pärjänneet.

      Kemistin työtilanne on mikä on, mutta opettajille töitä löytyy paremmin. Sellainen minustakin pitäisi tulla.

      Sitten nimimerkki biokemistin kommentti: "Kemialla vaaditaan sivuaineena matematiikan opiskelua" Tämä ei ole mikään yleinen sääntö, vaan yliopistokohtainen käytäntö. Esim. Jyväskylässä näin ei ole. Edellytetään matematiikan opintoja täälläkin jonkin verran, muttei herrajestas kokonaisena sivuaineena. Minulla ei ole hyvä matikkapää, vaikka lukiossa pitkän luinkin. Minusta ei tulekaan matematiikan eikä fysiikan opettaja, vaan kemian ja biologian.

      • Wild Willy

        ovat lähes kokonaan differentiaaliyhtälöitä - onneksi pääsääntöisesti ensimmäistä kertalukua. Aineensiirrossa pääsee sitten nablaamaan ja vääntämään osittaisderivaattoja. Plus sitten fyke, varsinkin termodynamiikka, joka on lähes kokonaan differentiaalikalkyyliä.

        Reaktiokinetiikassa pääsee pyörittämään matriiseja ja sitten Fourier-analyysi ja lappalaismuunnos tulee tutuksi kemian laiteanalytiikan kanssa.


      • Työtön kemisti
        Wild Willy kirjoitti:

        ovat lähes kokonaan differentiaaliyhtälöitä - onneksi pääsääntöisesti ensimmäistä kertalukua. Aineensiirrossa pääsee sitten nablaamaan ja vääntämään osittaisderivaattoja. Plus sitten fyke, varsinkin termodynamiikka, joka on lähes kokonaan differentiaalikalkyyliä.

        Reaktiokinetiikassa pääsee pyörittämään matriiseja ja sitten Fourier-analyysi ja lappalaismuunnos tulee tutuksi kemian laiteanalytiikan kanssa.

        Hei nuo ei oo pahoja, jos vähän viittii perslihaksia rasittaa ja istua kirjojen ja laskimen äärellä. Aikaa ja hermoja siinä vääntämisessä palaa, mutta kyllä ne hommat oppii kun kovasti yrittää.

        Nim. lyhyt matikka huonoilla arvosanoilla, hyvät arvosanat fysikaalisen kemian kursseista


    • Menee ihan otsikon aiheen viereeen, vaan kun on tuosta työllisyydestä jo monta viestiä, niin jospa tähän sopisi.
      Mutuna arvelisin, että iso osa päätyy lopulta opettajiksi, niinpä kanattaa lukea matematiikkaa yliopistossakin.

      Mutta varsinainen idea on tämä: kuulin, että Kuopion suunnalla vuonna 1 ja 2 alityöllistetyt kemistit perustivat jonkinlaisen "kemistitoimiston" (vrt. insinööritoimisto) ja töitä löytyi sitten niin, ettei se "toimisto" ehtinyt pitkään pyöriä.

      Ongelmaahan on siinäkin, että ellei ole pitkää työkokemusta alan teollisuudesta, uskottavuus konsulttina ei ole kaksinen. Mutta ehkä kannattaisi tutkailla tällaista yritystoiminnan tapaistakin. Nykyisessä elämäntilanteessani voisin tulla vaikka mukaan jollakin aikapanoksella.

    • laskija

      Minusta matematiikkaan voi suhtautua puhtaasti työkaluna, jota pystyy käyttämään, vaikkei sen toimintaa perin pohjin ymmärtäisikään, toisin sanoen
      laskemaan kyllä oppii, vaikkei todistukset tai osoitukset pähän uppoaisikaan.
      Tämän huomaa hyvin esim. fysiikan kursseilla, jossa pääpaino on laskemistaitojen kehittämisessä esim. sarjat, osittaisderivaatat, matriisi)ja näitä aiheita lähestytään esimerkkien, ei todistusten kautta, toisin kuin matemaatiikan kursseilla.

      En väitä että ymmärtämys ja soveltamiskyky pääsisi samalle tasolle laskemisella kuin varsinaisella matematiikalla, mutta kemian alaan sisällä matematiikan tarve vaihtelee suuresti eikä kaikkien tarvi osata kaikkea.

      Turha on pelästyä noista Fysikaalisen- ja analyyttisen kemian matikka vaatimuksista aineopinnoissa, sillä siellä kyllä oppii laskemaan sen mikä on tarpeen, kunhan vain ei heitä rukkasia naulaan ensimmäisen koukeron tullessä eteen.

      Tsemppiä!

    • aasi

      Kemia on luonnontiede, eli luonnonfilosofian ala. Toivottavasti tämä on selvä asia hakijoille. Yliopistokemistillä on nämä uravaihtoehdot: työtön tai muulle alalle työllistynyt, tutkija, opettaja. Tiedettä tehdään Suomessa lähes liiankin paljon eikä kytkös työelämään ole mitenkään selvä.

      Jos luonnonfilosofia ei nappaa niin hae jollekin muulle alalle. Jos nyt sitten otit hakusanan kemia ja löysit kemianteknisen alan, niin: teknistä alaa en suosittele, koska pitkä matikka on ehdoton vaatimus, koska ilman sitä ei saa opiskeltua riittävää pohjaa.

      • N155E

        Miten se yliopisto-opiskelu noin käytännössä? Pelkkää teoriaa ja kalvosulkeisia luentosalissa?
        Entä AMK-tutkinnot?


      • 14+18
        N155E kirjoitti:

        Miten se yliopisto-opiskelu noin käytännössä? Pelkkää teoriaa ja kalvosulkeisia luentosalissa?
        Entä AMK-tutkinnot?

        Yliopistolla ja TKK:lla kemian opiskelija viettää huomattavan paljon aikaa labrassa, tislaa, titraa, suodattaa, sekoittaa, inkuboi, viljelee, analysoi. Kyllä luentojakin on ja teoriaa. Nykyisin tietystyi käytetään tietokoneita moneen juttuun.

        Labrojen takia kemiassa on vaikea valmistua alle normiajan. Matikassa lahjakas voi muutamassa vuodessa suorittaa FM ja siiheen pari vuotta FT.


      • Neljä vuotta
        14+18 kirjoitti:

        Yliopistolla ja TKK:lla kemian opiskelija viettää huomattavan paljon aikaa labrassa, tislaa, titraa, suodattaa, sekoittaa, inkuboi, viljelee, analysoi. Kyllä luentojakin on ja teoriaa. Nykyisin tietystyi käytetään tietokoneita moneen juttuun.

        Labrojen takia kemiassa on vaikea valmistua alle normiajan. Matikassa lahjakas voi muutamassa vuodessa suorittaa FM ja siiheen pari vuotta FT.

        Vähän myöhässä vastataan, mutta vastataan silti. Aika harva valmistuu "parissa vuodessa" tohtoriksi. Vaikka olisi kuinka ahkera niin ei se aina noin vaan käy. Monelle ei riitä edes se tavoiteaika neljä vuotta. Ei aina ole ahkeruudesta kiinni, vaan aiheesta, josta pystyy liukuhihnalta tuottamaan julkaisukelpoista tavaraa. Väikkäriin vaaditaan tietty määrä julkaisuja, yleensä tasokkaissa lehdissä. Näin ainakin kemian puolella.

        Vastaan saa toki urputtaa, mutta mielellään tilastojen kanssa miten pitkään tohtoriopinnot yleensä kestää.


    • Kemisti__

      En ymmärrä miksi porukat valittavat ettei ole töitä..kouluttautukaa tohtoriksi tai laittakaa kunnollisia hakemuksia? Nimimerkillä parhaillaan opiskelen kemiaa yliopistossa, teen osa-aikaisena työnä kemian alan hommia, josta on luvattu gradupaikka ja mahdollisesti vakkari työpaikka ja mitä sen eteen tein: luin tentteihin (eli ei rimaa ylittäen läpi vaan oikeasti oppimalla), laadin huolellisesti CV:n ja työhakemuksen, jotka lähetin vielä tarkistettavaksi ja voila, näin ilman 400 työhakemusta lähettäneenä sain paikan :)

      • 14+4

        Tohtorikoulutukseen tarvitaan rahaa. Apurahoja tai palkkaa yliopistolta. Molempia on vaikea saada ja ovat yleensä lyhytkestoisia.

        Kaikille kemian opiskelijoille ei todellakaan ole tarjolla oman alan hommia, voit pitää itseäsi onnekkaana kun niitä hommia olet löytänyt. Hyvät arvosanat ja huolelisesti laadittu cv eivät todellakaan takaa työpaikkaa. Kun verrataan kemian alan työpaikkoja ja työttömiä kemistejä, luvut eivät vaan kohtaa.

        Vaikka joku ylimielinen mulkku kuinka yrittää päteä omalla työpaikallaan niin ei se omakehuinen vittuilu muuta tilannetta yhtään mihinkään.

        Toki jos tuntuu ettei omalla alalla töitä löydy (oli ala mikä tahansa) kannattaa toki tarkistaa onko cv ja hakemukset kunnossa ja viime kädessä vaihtaa alaa. Mulkvistien huutelut kannattaa jättää omaan arvoonsa.


    • EiKemistiMuttaTuttuO

      Pakko sanoa, että hyvin moni muukin asia kuin paperit vaikuttavat työllistymiseen. Valintaan vaikuttavat ihmiskemia, hakijan innovatiivisuus, ahkeruus, kyky kuunnella muita ja jne. Minusta jos on hakenut alansa töitä tarpeeksi, voi alkaa harkita alan vaihtoa. Ei oppi ojaan kaada, sanonta menee. Minusta on erikoista kuulla, että joku väittää, että yliopistotutkinto on mennyt hukkaan. Ehkä et ole sitten alunperinkään ollut oikealla alalla. Joskus se mitä haluaa tehdä, ei ole realistinen sen kanssa, mitä pystyy tekemään.

      Jos tutkijan ammattia mietitään, niin siihen tarvitaan jo luovaa ajattelua. Mitä tulee töiden tekemiseen, niin itse ainakin ihmettelen ihmisiä, jotka jo 18-vuotiaan valitsevat työpaikkoja. Itse otin vielä 24-vuotiaana vastaan ns. huonompia töitä.

      Mitä tulee kemistien työllistymiseen, olen ymmärtänyt, että aika monella on nykyään väitöskirja tehtynä eli tällaiset henkilöt valitaan ensisijaisesti kemian alan töihin...

    • fefefesefs

      Jos olet synnynnäinen kemisti niin siitä vaan ja tähtää Nobeliin.

      Kenties labran mömmöt voivat olla terveysriski? Vaikka kaikkihan on nykyään vaarallista.

      Yllättävä räjähdys voi tehdä tri Jekyllistä herra Hyden.

      • nyk. überturvallista

        "Vaikka kaikkihan on nykyään vaarallista."

        Kaikki on muuttunut vaaralliseksi kun ihmiset haluavat elää pumpulissa ja ikuisesti. Ennen mikään ei ollut erikoisen vaarallista koska tajuttiin ettei pumpulissa voi elää, eikä elämästä selviä hengissä.


    • norttia

      Siksi poltankin kolme askia päivässä.

    • Anonyymi

      Onpa hauska huomata, ettei kemian alan (kemistien, laboranttien) työllisyystilanne ole vuosien saatossa muuttunut mihinkään. Murskaavinta on ehkä juuri se, että on käyttänyt elämästään 5 vuotta täysin hukkaan kun lankesi näihin "opiskele sitä mikä kiinnostaa" valheisiin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      140
      7895
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      41
      2039
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      25
      1980
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      91
      1663
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      180
      1595
    6. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      107
      1050
    7. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      5
      989
    8. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      50
      955
    9. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      840
    10. Muistatko hänen

      Tuoksunsa? Saako se sinut syttymään? ❤️‍🔥
      Ikävä
      34
      822
    Aihe