Lieksa-Pielisjärven historiassa on eräs mielenkiintoinen mutta hyvin heikosti tunnettu ajanjakso.
Stolbovan rauhassa 1617 siirtyi Ruotsin ja Venäjän raja Pielisjärven kohdalla nykyiselle paikalleen. Venäjä luovutti tällöin Ruotsille Käkisalmen läänin, johon Pielisjärvikin kuului. Käkisalmen lääniläiset eivät kuitenkaan hyväksyneet muuttumista "ruotseiksi" vaan nousivat ilmikapinaan. Tilanne jatkui useita vuosia sellaisena, että Venäjä oli luopunut Käkisalmen läänistä mutta Ruotsikaan ei ollut saanut kapinallisia kukistettua eikä siten valtaansa vahvistettua alueella.
Pielisjärveläiset olivat kapinassa sitkeimpiä ja voi jopa esittää tulkinnan, että Pielisjärvi oli itsenäinen valtio tietyn ajanjakson. Kumpikaan kruunu, ei läntinen eikä itäinen, pitänyt valtaa tällä alueella vaan täällä elettiin riippumattomina mistään valtiosta. Tänne yrittäneet Ruotsin sotajoukot joutuivat perääntymään kapinallisten voiman edessä.
En ole ehtinyt aihetta kovin paljoa vielä selvitellä mutta koetan saada siitä enemmän irti kunhan aikaa löytyy. Aihe on aika laaja tutkittavaksi.
Tähän teemaan liittyy ennen Stolbovan rauhaa vallinnut vuosikymmeniä kestänyt hävityssota Karjalan alueilla. Ruotsi oli Venäjää voitokkaampi ja nimenomaan Karjalan alue, siis myös Pielisjärvi, kärsi suunnattomia tuhoja sodassa. Sota ei ollut nykyaikaista rintamasotaa vaan erisuuruisten joukkojen tai jopa suoranaisten joukkioitten tekemiä tarkoituksellisia siviiliasutuksen hävitysretkiä. Valtavat alueet Karjalaa autioitettiin ajoittain täysin asumattomiksi. Kaikki talot poltettiin ja asukkaat surmattiin. Näihin aikoihin ei Karjalassa ollut juurikaan asekuntoisia miehiä sillä Venäjä oli vienyt heidät sotaan Tataareja vastaan, jotka etenivät ajoittain jopa Moskovaan asti.
Stolbovan rauhassa 1617 siirtyi Ruotsin ja Venäjän raja Pielisjärven kohdalla nykyiselle paikalleen. Venäjä luovutti tällöin Ruotsille Käkisalmen läänin, johon Pielisjärvikin kuului. Käkisalmen lääniläiset eivät kuitenkaan hyväksyneet muuttumista "ruotseiksi" vaan nousivat ilmikapinaan. Tilanne jatkui useita vuosia sellaisena, että Venäjä oli luopunut Käkisalmen läänistä mutta Ruotsikaan ei ollut saanut kapinallisia kukistettua eikä siten valtaansa vahvistettua alueella.
Pielisjärveläiset olivat kapinassa sitkeimpiä ja voi jopa esittää tulkinnan, että Pielisjärvi oli itsenäinen valtio tietyn ajanjakson. Kumpikaan kruunu, ei läntinen eikä itäinen, pitänyt valtaa tällä alueella vaan täällä elettiin riippumattomina mistään valtiosta. Tänne yrittäneet Ruotsin sotajoukot joutuivat perääntymään kapinallisten voiman edessä.
En ole ehtinyt aihetta kovin paljoa vielä selvitellä mutta koetan saada siitä enemmän irti kunhan aikaa löytyy. Aihe on aika laaja tutkittavaksi.
Tähän teemaan liittyy ennen Stolbovan rauhaa vallinnut vuosikymmeniä kestänyt hävityssota Karjalan alueilla. Ruotsi oli Venäjää voitokkaampi ja nimenomaan Karjalan alue, siis myös Pielisjärvi, kärsi suunnattomia tuhoja sodassa. Sota ei ollut nykyaikaista rintamasotaa vaan erisuuruisten joukkojen tai jopa suoranaisten joukkioitten tekemiä tarkoituksellisia siviiliasutuksen hävitysretkiä. Valtavat alueet Karjalaa autioitettiin ajoittain täysin asumattomiksi. Kaikki talot poltettiin ja asukkaat surmattiin. Näihin aikoihin ei Karjalassa ollut juurikaan asekuntoisia miehiä sillä Venäjä oli vienyt heidät sotaan Tataareja vastaan, jotka etenivät ajoittain jopa Moskovaan asti.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Lopeta se kirjaston kirjojen kopioiminen tänne kaupunkikeskustelujen palstalle.
Eihän täällä ole muita kuin sen yhden häirikön (sinunko?) rähjäystä. En ole huomannut yhtään keskustelua koska se häirikköhemmo ei niitä salli. Kyllä historiasta voi keskustella mutta se vaatiikin älyä. Arjalaisilta se tuskin onnistuu.
Eikös se kuuluisa arjalainen aatu hitleri opettanut miten arjalaisten tulee koko ajan vain rähjätä ja sotia ja olla toisten kimpussa.
Voisitkos sinä älyniekka nyt sitten avata jonkun kaipaamasi älykkään kaupunkikeskustelun. Riittääkö kyvyt muuhun kuin kysyä, "Milloinka litli avataan"?
jos ei järkesi muuhun riitä
Että todelliset ja aidot arjalaiset ovat Intialaisia heimoja. Niitä asuu Luoteis-Intiassa ja he ovat hyvin alkukantaisia paimentolaisia.
Järjenjuoksusi tuntuu aidolta arjalaiselta.
Mikä on palstanne vilkkauden salaisuus.
Teillä Lieksalaisilla on 139 viestiä jo tähän mennessä. Esimerkiksi koko Uudellamaalla on 133 avausta yhteensä.
Teillä yksi pikkukaupunki voittaa Suomen suurimman maakunnan.
Kyllä te karjalaiset ja etenkin Lieksalaiset olette todela aktiivista väkeä.
Sielläkin on vain 22 viestiä tänään. Lieksan uusin luku näkyi olevan 140. Elikkä teillä on jo nyt kuusi ja puoli kertaa enemmän viestejä. Vaikka asukaslukunne on 35 kertaa pienempi.
Tuo häirikkö simo jahtaa sinua kuin nälkä kerjäläistä. Koettaa kaataa väkisin
Koirat haukkuvat mutta karavaani kulkee. Ei yx häirikkö voi lopettaa Suomen parasta palstaan.
Ukkini on oman isänsä kanssa polttanut kaskea 1800-luvun lopulla. Ei siis niin mahdottoman kaukainen aika, vähän yli 100 vuotta. Paikka oli kai muistini mukaan ollut Tainiovaaran seutuvilla.
Ukki harjoittikin nauriin kasvatusta niin vanhaksi kuin kykeni. Oli tottunut ilmeisesti nauriin makuun ja ruumis vaati sitä.
Ajat ovat muuttuneet nopeasti ja on vaikeaa uskoa jopa että vain n. 100 v sitten on vielä poltettu ja vierretty kaskea. Ei se siten ole kovin muinaishistoriaa.
Annoin tuolla aloituksessa, missä vainolaisesi syyttä sinua rikoksesta, vihjeen kuinka toimia.
Kannattaa hiljentää tuo häirikkö nyt kun sinulla on siihen mainio tilaisuus.
Kakarana kuulin puhuttavan sellaisesta kauppiaasta kuin Pekka Höttönen. Ei ole vaan harmainta käsitystä missä se hänen kauppansa sijaitsi. Tietääkö kuka?
Hänellä taisi olla vähän ikävä lisänimikin mutta olkoon tässä sanomatta.
Olikos Lieksassa myös sellainen kauppias kuin Tunttunen vai olenko nähnyt unta. Nimi on kyllä tuttu mutta oliko kauppias niin siitä en ole satavarma.
PS. Niitä Pielisjärven historiatekstejä voi vapaasti jäljentää ja kopioida, niissä ei ole mitään tekijänoikeuslain vastaista. Historiatietoihinhan ei kellään ole copyrightia. Jokainen saa vapaasti kertoa esim. minä vuonna jossain tapeltiin ja miten siinä kävi. Mitään lainauksia mistään kirjoista teksteissäni, vastoin julkisia väitteitä, ei ole.
...Pekan valmisvaateliike oli, jos en ihan väärin muista, nykyisen Nordea-pankin seutuvilla, sellanen kaksikerroksinen puutalo.
Niilo (Popu) Tunttunen piti sisustustarvikekauppaa (maalit, tapetit ym.), Muita Tunttusen kauppoja ei tuu mieleen.
Niin sen Pekan lempinimihän johtu kahesta syystä. Ensinnää Pekka kahto silimillään vähän eri suuntiin ja sitten taesi se Pekan omatunto nuissa kaappa asioessa olla kun kuminaaha.
Kun joku koetti takki ja jos takki oli liian iso niin Pekka kiristi huomoomata sitä ja kehu kun on hyvä. Ka kaapat tuli ja ostaja ihmetteli miten hiän on kotimatkalla nuin laehtunna kun kääpänen takki onni väljä.
...puhhuu nyt toeseta Pekasta, siitä joka piti Kouta oy -nimistä liikettä vastapiätä seurahuonetta Pielisentien varrella.
Pekka alotti semmosessa pienessä kotsussa (hyvin pieni rakennus) ja myi siellä kaikkee. Tarkotan vuatetta ja kenkkii. Oli hyvin savisen keskustasta partalanmäelle mänevän tien varressa. Siinnä pyyteli ohikulukijoeta poekkeemaan sisälle ostoksille.
Taes olla sieltä Vienasta se ukkeli.
Tunttusta piettiin aevan eri tyylisenä. tunttusella oli joku poekahi joka oli siinä kaapassa vaen en muista nimmee varmaksi.
Kukkuu mielessä niinkun oes kututtu Samiksi.
...Pekka ainaski oli Vienan Karjalasta, oliko Koropista. Hän oli myymälänhoitajana Vasseli Mauron myymälässä Asematien varrella ja vanhat kertoivat, että hän olisi saanut liikanimensä jo silloin tiettyjen toimiensa ansiosta. Hän rakensi sitten oman liiketalon Pielisentie 41:een. Siinä toimi hänen oman liikkeensä Kouta Oy:n lisäksi Oy Alko Ab:n myymälä.
...oli Höttösen Pekkakkii.
Lieksassa riittää noita värikkäitä persoonia.
Se voepi olla jotta sekotan Pekat keskennään. En mäne takkuuseen. Minulla vaen pyöri mielessä jotta se olis ollu se Höttösen Pekka.
Pohjois-Karjala ja Lieksa-Pielisjärven tienoo erityisesti on aina ollut sydän- ja verisuonitaudeissa maailman huippua. Syyksi on aina mainittu itä-suomalainen ruokavalio, paljon kovia tyydyttyneitä rasvahappoja.
Tämä varmaan on omalta osaltaan yksi selittävä tekijä, mutta onko sen merkitys aivan niin suuri kuin annetaan ymmärtää. Tietenkin Pekka Puska on pätevä tutkija enkä aio asettua häntä viisaammaksi. Pieni epäilys näin käytännön elämän tuntijalle kuitenkin puseroon hiipii.
Ollessani lapsi ja nuori 50- ja 60-luvuilla oli käytännössä lähes jokaisella silloin 50-vuotiaalla ja sitä vanhemmalla jonkunlainen pumppuvika. Oli hyvin harva, joka ei olisi minkäänlaista pumppuvikaa valittanut. Miten siis on, olivatko he ahmineet lapsuudestaan ja nuoruudestaan alkaen voita ja muutakin kovaa naudan rasvaa. Tämän kyseenalaistan ja toinen ihmettelyn aihe on se, että pumppuvioissa ei ollut juurikaan eroa oliko kyseessä 10 lehmän vaiko yhden lehmän talous. Kuitenkin ruokapöydässä olleen voin ja muun kovan rasvan määrässä oli varmasti hyvinkin suuri ero.
1900-luvun alun mökkiläisten elämähän oli kituuttamista yhden - kahden lehmän varassa, jotka olivat talvet ummessa. Lehmien maitomäärän vuosituotos oli murto-osa nykylehmiin verraten ja lisäksi rasvaprosentti oli myös hyvin alhainen. Nautoja ei juuri käytetty teuraina vaan talveksi teurastettiin pääasiassa sika, jonka rasva on taasen parempaa kuin naudan rasva. Tietenkin sonnivasikoita teurastettiin. Kanojakin oli vähän ja niittenkin tuottama munamäärä oli murto-osa nykykanoihin verraten. Voi oli silloisten vanhempien ihmisten lapsuudessa ja nuoruudessa lähes harvinainen herkku, ainakin mökkiläisillä. Mukana oli myös sotavuodet, jolloin voi ja liha olivat kortilla ja korttiannoksilla lähes näki nälkää.
Lisäksi ranta-asukkaat käyttivät ainakin sulan veden ajan pääasiallisena ravintona kalaa ja tietenkin perunaa. Kalat tosin eivät olleet mitään rasvaisia kala-lajeja mutta ei niissä huonoakaan rasvaa ole.
Lisäksi olisi luullut Länsi- ja Etelä-Suomessa, joissa karjan pääluvut keskimäärin olivat henkeä kohden aivan toista luokkaa kuin meillä Itä-Suomessa olevan sydäntautien esiintymistiheyden vastaavasti korkeamman. Mutta kuitenkin asia on päinvastoin.
Varmasti rasvoillakin on osuutensa mutta ehkä on muitakin selittäviä tekijöitä. Puuttuuko meillä idässä maaperästä jokin tärkeä hivenaine esim.
Noo, itse syön kyllä margariinia enkä tässä ole kummankaan tuotteen mannekiinina mutta olenpahan vain ajatellut asiaa virallisen koululääketieteen kannalta epäilyttävällä tavalla.
Tiällä mulle selevis tänä iltana tuosta tekijänoekkeuksista aevan uutta. Tuo Sekunda-Simo sen selevitti. Ei tuota Stolbovan rauhaa sua nimeltä maenita eikä varmmaan vuottakkaan. Niillä tekijöellähän on siihennii varmmaan se tekijän oekeus.
Sinä kun kirjottelit nuista vanahosta asijoesta niin niihin onkkii semmoset oekkeevet jotta ei kukkaa sua maenita mitä ennen on Suomessa tapahtunu. Ja jos Sekun..-Simo suapi ratkasta nin ei aenakkaa Tanhijo Takatalavi.
Ahtaaksi tulloo tuollaa Simolla kun ei sua maenita muuta kun minkä ite on nähny, eikä kukkaa muu oo siitä maeninnu ennen missää.
Tanhijo minä luulen tuon simon hyväksyvän Stolbovan rauha 1617 on sanottava näen "rähäkän loppusopimus tehtiin jossai Venäjällä ennekun olin alottanu koulun." TÄSSÄ SANONNASSA EI OO TEKIJÄNOEKEETTA JOTEN JOKKAINEN SUAPI KÄÄTTEE TÄTÄ JOPA SEKUNT.-SIMOHI
Hauskasti toit asian esiin. Siihen tuo häirikkö näköjään pyrkii ettei kukaan uskaltaisi kirjoittaa tänne mitään. Tietysti lukuunottamatta häntä itseään.
Sitähän se hakee. Hän on palstanjohtaja ja sefu ja tekee avaukset. Vain niihin saa kirjottaa ei muihin. Ne sefu heti hävittää lain ja palstan rikkomuksina. Tietysti ensin ottaa tiedon talteen omalle koneelleen että voisi sillä myöhemmin kukkoilla ja esittää omanaan. Niinku senkin tanhion lauseen miten koerat haukkuu mutta karavaani kulukee.
Minäkin olin aieissa kirjoittaa Keskon toiminnasta, mutta nämä tiedot voi löytyä jostain keskon historiikista.
Sen uskallan kuitenkin sanoa että Keskolla oli ensin toimipiste ja varasto Sokojoella vanhassa punaisessa varastossa.
Kauppayhtiön varasto oli lähellä, mutta ei aivan vieressä.
En ole Tanhio vaikka kiittelin varoituksesta, mutta ymmärsin K-S:dän tarkoittavan varoituksillaan kaikkia kirjoittajia.
Kaarisilloilta keskustaan tultaessahan oli ensin Gulfin huoltoasema. Mutta oliko heti sen jälkeen TB eli silloiselta nimeltään Trustivapaa Bensiini. Oli keksitty hieno nimi kun Neuvostoliiton valtio yhtiö omisti.
Lieksassa vaikutti ja teki puukauppoja myös yhtiö nimeltä Haukivuori Oy, niin ikään Neukkujen omistama. Olisiko tämän toiminnasta Lieksassa muistikuvia kellä?
Olisiko molemmat yhtiöt ennen sotía olleet saksalaisten omistamia sillä rauhansopimuksessa kaikki saksalainen omaisuus Suomessa siirtyi NL:lle.
...sillankorvassa oli alunperin SP eli Suomen Petrooli, jota -50 luvulla veti Ruben Salmi. Jossain vaiheessa nimi muuttui TB:ksi ja Teboiliksi.
Haukivuoresta ei minulla ole muistikuvia Lieksasta mutta Uimaharjun saha oli kyseisen yhtiön omistuksessa.
Haukivuoren muistan. Sillä oli hirmu isoja savotoita Pielisjärvellä. Minulla on jotennii mielessä jotta se teki lopuksi konkurssin ja jätti maksamata monille isännille pitkin Itä-Suomee ja Savvoo niitä puittaan.
Tuo jotta se oes omistanu Uimaharjun on minulle ihan uusi juttu.
Olikos ollu sen Lieksassa olevan huoltoaseman nimi jotennii Bp-Petko jossain vaeheessa.
Eikös se Rotkon kaappa ollu yläkylällä
kirjaimet BP. Mutta eikös siinä jossain ollu se Gulfikin. Ihan kuin siinä olis ollu 2 huoltoasemaa peräkkäin.
Oliko se BP lähempänä siltoo vai kumminkopäen?
TB:llä luki joskus siinnä Oy Trustivapaa bensiini. En muista kyllä millään nuita järjestykssii.
...oli muistaakseni öljymerkki.
Sama huoltamo siinä on ollu, ei usseempia.
Nykynen Rantalan Neste oli Gulf, joka sitten muuttu E-Öljyksi.
...oli siinä Oltermannin vieressä olevalla nykyisin tyhjällä tontilla, se palo!
...ei Rotko palanut, siinähän oli Rotkon jäläkeen Talouskauppa Nuutisen sivumyömälä.
Sillon kun se palo, se oli vissiin autiona.
se radiotoimittaja Jorma Rotko tuota sukua
Nimi ei ou tuttu.
Ei rotkon talo ollut autio silloin kun paloi, siinä oli ainakin lelukauppa ja muitakin liikkeitä. Nyt se tontti on Oltermannin parkkipaikkana.
Hän joka sinua vainoaa ja ei ole vielä hellittänyt ei ole nikistä huolimatta mies.
HÄN ON NAINEN.
miks nainen esiintyy miehenä
Oli naenen tae mies esiintyy muutennii kun paenajaesuni.