Mitkä on parhaita paikkoja tutustumiseen? Liian usein annetaan pelkkiä ympäripyöreitä ohjeita tyyliin "harrastukset", mutta usein jää kaipaamaan jotain tarkempaa - kaikissa harrastuksissa kun ei tutustu muihin lainkaan helposti. Tässä joitain ehdotuksia, jotka olen itse kokenut hyviksi tai joita muut on suositelleet:
- harrastajateatteri
- paritanssi (kuulemma miehet viedään käsistä!)
- kaikenlaiset keskustelupiirit
- vieraiden kielten keskustelukurssit
- ruuanlaittokurssit
- ohjatut vaellukset ym. retkeily
- talkoihin osallistuminen
Onko teillä muilla mitään tarkkoja ehdotuksia sellaisista toiminnoista, joiden varjolla tulee luontevasti juteltua vieraiden kanssa ja kylvettyä siinä sivussa tutustumisen siemen?
- harrastajateatteri
- paritanssi (kuulemma miehet viedään käsistä!)
- kaikenlaiset keskustelupiirit
- vieraiden kielten keskustelukurssit
- ruuanlaittokurssit
- ohjatut vaellukset ym. retkeily
- talkoihin osallistuminen
Onko teillä muilla mitään tarkkoja ehdotuksia sellaisista toiminnoista, joiden varjolla tulee luontevasti juteltua vieraiden kanssa ja kylvettyä siinä sivussa tutustumisen siemen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos käyttäytyy reippaasti, itsevarman oloisesti, ja ystävällisesti, voi tutustua toiseen ihmiseen jo lenkkipolulla. Tutustumisen yleiset ehdot ovat: a) ei pakota ketään tutustumaan itseensä (ei yritä pakonomaisesti, vaan hyvällä mielellä) b) sanoo jotakin, vaikka sitten kevyttä ja vähäpätöistä, kunhan näyttää että haluaa lähestyä toista ihmistä. Täysi hiljaisuus tutustumisen alussa tulkitaan sellaiseksi, että haluaisi sulkeutua.
Kaikkein "helpoimmat" tutustumispaikat ovat työ-/opiskelupaikat.
No esim. kerrostalon rappukäytävä on mielestäni ainakin yksi keino tutustua toisiin. Moikkaan yleensä aina kaikkia puolituttuja naapureita ja joskus vaihdan muutaman sanankin. Olen huomannut että monet naapureistani ovat yksin asuvia ja voivat myös olla yksinäisiä vaikka eivät sitä ehkä ulkoisesti näytäkään.
Askartelu/käsityö kerhot, tai ehkäpä josain seurakuntien järkkäämistä nuorten jutuista. Mutta se kait vaatis vähän uskoakin tohon yläkerran ukkoon.
Ei ainakaan ev.-lut. seurakunnan toimintaan meneminen vaadi uskoa, keneltäkään ei kysytä edes, että kuulutko kirkkoon. Jos vaan yhtään tuntuu omalta tai että saattaisi olla se oma paikka, niin kannattaa kokeilla.
Olen jonkin verran osallistunut mm. harrastelijateatterin toimintaan ja käynyt ohjatuilla luontoretkilläkin ja talkoissa ym.
Baarit ovat kuitenkin ainoita paikkoja joista on ikinä saanut naisen kämpälle mukaan ja viereen nukkumaan. Pitkäaikaista suhdetta siitä ei ole ikinä syntynyt (baarien tytöt/naiset eivät ikinä sellaista etsikään vaikka kännissä muuta väittäisivät), enkä osaa sanoa mistä löytäisi pitkäaikaisen suhteen.
Et sinä, mikään idiootti ole, sorry. En, voi tietää... Baareistahan löytää seuraa, seksiseuraa, unikavereita yms. Mutta mistä ihmeestä me löydämme uusia, ennenkaikkea Hyviä Ystäviä ?
vapaaehtoistoiminta on yksi hyvä tapa tutustua - jokseenkin siellä on yleensä vähän iäkkäämpää porukkaa (poikkeuksiakin löytyy), paitsi että jos oikeasti on yksinäinen, niin onko vara valita iän perusteellä - 20v ikäero kaveruudessa ja toiseen tutustumisessa ei ole ikä eikä mikään - jos vaan kemiat synkkaa, niin voi olla tosi mukavaakin vaikka ei ollakaan saman ikäisiä.
Vapaaehtoistyössä ei sinänsä ole mitään vikaa mutta jos käyttää sitä hyväkseen tutustuakseen muihin niin pidän sitä aika arveluttavana. Mua ei ainakaan kiinnosta mikään vapaaehtoistyö, mutta kuitenkaan en haluaisi olla yksin. Ehkä baarit ovat kuitenkin mua varten vaikken alkoholista saati tupakasta pidä.