Alla oleva kirjoitus julkaistiin tänään 10.1.2003 Turun Sanomien Mielipiteet-sivulla. Kirjoittaja on Pentti Myllymäki, agronomi ja sotaveteraani.
------------------------------
"SUOMEN ON PARASTA LIITTYÄ NATOON
Tasavallan presidenttiä myöten on varovasti käyty mitään sanomatonta keskustelua Nato-jäsenyydestä. Harvoja poikkeuksiakin löytyy. Presidentti Martti Ahtisaari mm. pitää turvallisuuspolitiikan kannalta parhaana Nato-jäsenyyttä.
Kun tätä asiaa pohtii kansalaisena, nousee järkyttävästi mieleen viime vuosikymmenien tapahtumat. Erikoisesti talvisota ja jatkosota. Suomi taisteli itsenäisyydestään, olemassaolostaan. Monesti annetaan sellainen kuva, että Suomi selvisi omin voimin. Totta onkin, että suomalaisen sotilaan rohkeus ja puolustustahto loi perustan rintamatapahtumille. On muistettava, mitä sotamarsalkkamme Mannerheim päiväkäskyssään totesi: 'Sotilaat, olen taistellut monilla tantereilla, mutta en ole vielä nähnyt vertaisianne sotureita.' Suomi joutui taistelemaan yksin vajavaisin varustein.
Ennen talvisotaa pyrittiin rakentamaan puolustusliittoa Baltian suuntaan aina Puolaan saakka, ja luonnollisesti etenkin Ruotsin kanssa. Neuvottelut epäonnistuivat. Talvisodassa kestettiin 105 kunnian päivää. Vielä pari viikkoa lisää, niin rintamamme olisi murtunut Neuvostoliiton valtavan materiaaliylivoiman edessä.
Miksi Stalin suostui rauhaan? Olihan hänen tavoitteenaan ollut Suomen valtaaminen. Eräät historian tutkijat ovat sitä mieltä, että Stalin sai väärää tietoa länsivakoilijoiltaan. Näiden mukaan Ranska ja Englanti olisivat lähettämässä apujoukkoja Suomeen. Stalin pelkäsi joutuvansa sotaan näitä maita vastaan. Jos niin olisi käynyt, niin Stalinin päätavoite, Saksan lyöminen, ei olisi onnistunut. Jos todella oli näin, niin Ranskan ja Englannin pelote pelasti Suomelle rauhan.
Entä jatkosota? Tähän Suomi oli paremmin varustautunut. Mutta jälleen oli vastassa valtava materiaali- ja miesylivoima. Urheasta vastarinnasta huolimatta rintama oli murtumassa kesällä 1944. Tässä vaiheessa tasavallan presidentti Risto Ryti teki suuren valtiomiesteon. Hän lähetti Hitlerille allekirjoittamansa kirjeen, missä Suomi sitoutui taistelemaan Saksan rinnalla loppuun asti.
Vastapalveluna saatiin Saksasta viljaa ja aseita. Panssarikauhuja ja panssarinyrkkejä, rynnäkkötykkejä ja Virosta lensi tänne Stuka-syöksypommittajalaivue. Näiden aseiden avustamana pystyttiin torjumaan vihollinen Ihantala-Talin-linjalla. Stalinille tuli kova kiire Berliiniin. Saatiin aikaan rauha. Suomi oli pelastunut.
Vanhempi väki, itse mukana eläneenä, tuntee nämä tapahtumat. Nuoremmat eivät tunne. Jos suoritetaan kansanäänestys Natosta, pitää nämä taustatiedot tehdä kaikille tunnetuksi.
Suomi on pieni maa Euroopan perukoilla. Naapurina on suurvalta Venäjä. Neuvostoliitto on kaatunut, mutta onko tilanne pysyvästi muuttunut? Venäjä koostuu monista kansakunnista. Tsetshenian sota on pelottava esimerkki. Kukaan ei tiedä kuinka kauan presidentti Putin on vallassa. Kommunismi nostaa päätään pelottavasti. Venäjä on suurvalta ydinaseineen.
Muistellen menneitä tapahtumia, näen turvallisuuspolitiikkamme keskeisinä asioina:
- Hyvien suhteiden ylläpitäminen kaikkiin maihin, etenkin itäiseen naapuriimme. Aktiivinen osallistuminen YK:n ja EU:n päätöksentekoon.
- Omien puolustusvoimiemme kehittäminen ja nykyaikaistaminen.
- Liittyminen Natoon. Näin emme koskaan joudu yksin puolustamaan itsenäisyyttämme.
Katsokaamme karttaa. Viro, Latvia ja Liettua liittyvät Natoon. Norja siellä jo on.
Suomi ja Ruotsi muodostavat pelottavan tyhjiön suurvaltapolitiikassa. On hämmästyttävää, miten Ruotsin ulkoministeri kävi äskettäin maassamme painottamassa Suomen liittoutumattomuutta. Ruotsihan on säilyttänyt puolueettomuutensa lymyilemällä Suomen selän takana. Eihän Ruotsin valtiolta paljon apua tullut talvi- ja jatkosotaan.
Maantieteellistä asemaamme emme voi muuttaa. Siksi meidän on rakennettava turvallisuuspolitiikkamme varman päälle. Paras takuu on liittyä Natoon. Emme pienenä maana, Euroopan äärirajoilla, voi jäädä tämän puolustusjärjestelmän ulkopuolelle."
Pentti Myllymäki
Agronomi,
sotaveteraani
------------------------------
"SUOMEN ON PARASTA LIITTYÄ NATOON
Tasavallan presidenttiä myöten on varovasti käyty mitään sanomatonta keskustelua Nato-jäsenyydestä. Harvoja poikkeuksiakin löytyy. Presidentti Martti Ahtisaari mm. pitää turvallisuuspolitiikan kannalta parhaana Nato-jäsenyyttä.
Kun tätä asiaa pohtii kansalaisena, nousee järkyttävästi mieleen viime vuosikymmenien tapahtumat. Erikoisesti talvisota ja jatkosota. Suomi taisteli itsenäisyydestään, olemassaolostaan. Monesti annetaan sellainen kuva, että Suomi selvisi omin voimin. Totta onkin, että suomalaisen sotilaan rohkeus ja puolustustahto loi perustan rintamatapahtumille. On muistettava, mitä sotamarsalkkamme Mannerheim päiväkäskyssään totesi: 'Sotilaat, olen taistellut monilla tantereilla, mutta en ole vielä nähnyt vertaisianne sotureita.' Suomi joutui taistelemaan yksin vajavaisin varustein.
Ennen talvisotaa pyrittiin rakentamaan puolustusliittoa Baltian suuntaan aina Puolaan saakka, ja luonnollisesti etenkin Ruotsin kanssa. Neuvottelut epäonnistuivat. Talvisodassa kestettiin 105 kunnian päivää. Vielä pari viikkoa lisää, niin rintamamme olisi murtunut Neuvostoliiton valtavan materiaaliylivoiman edessä.
Miksi Stalin suostui rauhaan? Olihan hänen tavoitteenaan ollut Suomen valtaaminen. Eräät historian tutkijat ovat sitä mieltä, että Stalin sai väärää tietoa länsivakoilijoiltaan. Näiden mukaan Ranska ja Englanti olisivat lähettämässä apujoukkoja Suomeen. Stalin pelkäsi joutuvansa sotaan näitä maita vastaan. Jos niin olisi käynyt, niin Stalinin päätavoite, Saksan lyöminen, ei olisi onnistunut. Jos todella oli näin, niin Ranskan ja Englannin pelote pelasti Suomelle rauhan.
Entä jatkosota? Tähän Suomi oli paremmin varustautunut. Mutta jälleen oli vastassa valtava materiaali- ja miesylivoima. Urheasta vastarinnasta huolimatta rintama oli murtumassa kesällä 1944. Tässä vaiheessa tasavallan presidentti Risto Ryti teki suuren valtiomiesteon. Hän lähetti Hitlerille allekirjoittamansa kirjeen, missä Suomi sitoutui taistelemaan Saksan rinnalla loppuun asti.
Vastapalveluna saatiin Saksasta viljaa ja aseita. Panssarikauhuja ja panssarinyrkkejä, rynnäkkötykkejä ja Virosta lensi tänne Stuka-syöksypommittajalaivue. Näiden aseiden avustamana pystyttiin torjumaan vihollinen Ihantala-Talin-linjalla. Stalinille tuli kova kiire Berliiniin. Saatiin aikaan rauha. Suomi oli pelastunut.
Vanhempi väki, itse mukana eläneenä, tuntee nämä tapahtumat. Nuoremmat eivät tunne. Jos suoritetaan kansanäänestys Natosta, pitää nämä taustatiedot tehdä kaikille tunnetuksi.
Suomi on pieni maa Euroopan perukoilla. Naapurina on suurvalta Venäjä. Neuvostoliitto on kaatunut, mutta onko tilanne pysyvästi muuttunut? Venäjä koostuu monista kansakunnista. Tsetshenian sota on pelottava esimerkki. Kukaan ei tiedä kuinka kauan presidentti Putin on vallassa. Kommunismi nostaa päätään pelottavasti. Venäjä on suurvalta ydinaseineen.
Muistellen menneitä tapahtumia, näen turvallisuuspolitiikkamme keskeisinä asioina:
- Hyvien suhteiden ylläpitäminen kaikkiin maihin, etenkin itäiseen naapuriimme. Aktiivinen osallistuminen YK:n ja EU:n päätöksentekoon.
- Omien puolustusvoimiemme kehittäminen ja nykyaikaistaminen.
- Liittyminen Natoon. Näin emme koskaan joudu yksin puolustamaan itsenäisyyttämme.
Katsokaamme karttaa. Viro, Latvia ja Liettua liittyvät Natoon. Norja siellä jo on.
Suomi ja Ruotsi muodostavat pelottavan tyhjiön suurvaltapolitiikassa. On hämmästyttävää, miten Ruotsin ulkoministeri kävi äskettäin maassamme painottamassa Suomen liittoutumattomuutta. Ruotsihan on säilyttänyt puolueettomuutensa lymyilemällä Suomen selän takana. Eihän Ruotsin valtiolta paljon apua tullut talvi- ja jatkosotaan.
Maantieteellistä asemaamme emme voi muuttaa. Siksi meidän on rakennettava turvallisuuspolitiikkamme varman päälle. Paras takuu on liittyä Natoon. Emme pienenä maana, Euroopan äärirajoilla, voi jäädä tämän puolustusjärjestelmän ulkopuolelle."
Pentti Myllymäki
Agronomi,
sotaveteraani
Vastaukset 5
Vanhimmat
jo nyt aletaan julkaisemaan, niin se merkitsee varmankin jo jonkinlaisen manipulointikampanjan alkua, eikä siihen sitten mene kauan, kun liitytään. Näin se homma etenee...eikö tämä nyt ollut ihan odotettua?
Ei liitytä NATO:on, se on nyt vissi. Kyseessähän on NATO-lobbauksen suhteen se, mihin päättäjämme ovat rahan ja vallan ahneuksissaan sitoutuneet: vieraan vallan ja vieraiden intressien alaisuuteen!
Kaksi kuukautta, sitten vasta on peli poikki. Viimeiseen sekuntiin taistellaan, kuka mitä jaksaakin tehdä; ainakin uskoa. NATO:a ei tule niin kauan kuin äänestämme NATO-kriittisiä. On hyvä olla päättämässä asioista ja tehdä historiaa omin voimin - tuhoisaa valtavirtaa vastaan.
Kun tulee aika suomalaisten oppia yksinkertaiset asiat kantapään kautta, me ainakin muistamme, että me yritimme.
sinulla oli kopiointioikeus?
Natoon liittymisen jälkeen Suomi sitoutuu sen politiikkaan, on kuin pieni koira talutushihnassa. Pahimmassa tapauksessa siis voimme joutua mukaan suurvaltaselkkauksiin. Niistä Suomen tulee pysytellä loitolla. Kaikkein paras vaihtoehto on pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Poliittisesti liittouduimme toki silloin kun liityimme Euroopan Unioniin. Eikö se jo riitä?
Taidat olla vaan helvetinmoinen manipuloija?
Suuri Isänmaallinen Sotamme, jatkosota, oli hyökkäyssota Neuvostoliittoa vastaan, yhdessä fasistisen Saksan rinnalla. Siinä kai nyt ei enää pitäisi olla mitään epäselvää, joten saisi loppua nämä "itsenäisyyden puolustaminen"-höpötykset sen osalta (kuten myös 1918 sisällissotamme osalta).
NATOon ei tietenkään tule liittyä, ihan niin kuin kaikki NATO-intoilijat tietävät ja muistuttavat myös itsekin siitä (esim. agronomi Myllymäen kirjoitus, "Maantieteellistä asemaamme emme voi muuttaa."), meidän rajanaapurimme on Venäjä ja se on varsin hyvä syy olla liittoutumaton. Sillehän ei tietystikään mitään voi, jos George W. Bushin tapaiset länsimaiden johtajat päättävät pommittaa Pietarin maan tasalle - se tietää sitä, laskeuma kantautuu Suomeen. NATOssa mukanaolo taas tietää sitä, että Suomi nousee hyökkäyskohteeksi Venäjän pyrkiessä länteen Atlantille. Itämerihän on siinä tilanteessa poissuljettu kulkuväylä venäläisille (eteläinen Suomi ja Baltian maat kylläkin tullaan valloittamaan, jotta Pietaria pystytään puolustamaan).
Katsokaa Sveitsiä ja miten maa on pysynyt liittoutumattomana sotatoimien ulkopuolella, vaikka Euroopassa on kaksi maailmansotaa käytykin.