Sitä kyselen toisilta oinailta että onko kokemuksia siitä, että kun on tutustunut uuteen ihmiseen ja hänestä on tullut kaveri ja suhde lämpenee ystävyydeksi, niin yhteydenpito oinaan puolesta harvenee? Oinasta alkaa ahdistaa ystävän läheisyys ja se että ystävä tietää oinaasta paljon, niin paljon että oinaan on pakko salata useimmat asiat ystävältään että oinaalla olisi edes jotain omaa, jotain mitä kukaan ei tiedä, varsinkaan juuri tämä ystävä.
Itselläni on tämä tilanne ravun kanssa. Hänen liian pitkälle menevä uteliaisuutensa ärsyttää ja yritän harventaa tapaamiskertoja, jotta hänellä olisi mahdollisimman vähän tilaisuuksia kaivaa minusta uusia asioita esiin. Onko oinas vain tiettyyn rajaan henkisesti "julkinen"?
Itselläni on tämä tilanne ravun kanssa. Hänen liian pitkälle menevä uteliaisuutensa ärsyttää ja yritän harventaa tapaamiskertoja, jotta hänellä olisi mahdollisimman vähän tilaisuuksia kaivaa minusta uusia asioita esiin. Onko oinas vain tiettyyn rajaan henkisesti "julkinen"?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllä useimmat oinaat ovat hyvin tarkkoja yksityiselämästään vaikka ovat pidettyjä ja sosiaalisia.
Mieluummin ovat mystisiä ja hiukan salaperäisiä kuin kaikkiasiansa jokapuolella kailottavia hölöttäjiä.
Kun luin tuon juttusi, säikähdin että kirjoitit sen minusta, mutta ihan oikeasti olen vain luullut että minussa on jokin vika kun en jaksa innostua uusista tai vanhoistakaan ystävistä kamalasti.
Jo kouluaikana kammosin niitä "tyttöystäviä" joiden kanssa joutui ikäänkuin naimisiin. Kehitinkin systeemin jonka mukaan olin aina eri porukoissa riippuen siitä, mikä opintoryhmä oli kyseessä.
Nyt aikuisena olen esim. työpaikoilla yleensä se johon asiakkaat ottavat yhteyttä tai uudet työkaverit ystävystyvät ensiksi.
En edelleenkään tunne oloani kotoisksi, jos joku haluaa tietää minusta "kaiken" ja vaatii kokoaikaista huomiota.
En tiedä onko tämä hyvä asia, mutta itseäni kyllä helpotti, kun en olekkaan kylmä ja pidättyvä -olen vain oinas...
Olen oinas, ja olen huomannut sen että jos ystävä yrittää "omistaa" minut kokonaan, haihdun takavasemmalle. Eräs ystäväni on jousimies ja aina takertumassa. Olen ottanut etäisyyttä hänestä tuon omistushalun takia. Ystävyys sujuu sellaisten ihmisten kanssa, jotka antavat tilaa omalle elämälle. Lisäksi en voi sietää ihmisiä, joiden jutut ovat jotenkin typeriä ja sammakoita tulee suusta jatkuvasti.
Minullakin oinaana on vain muutama todellinen ystävä ja yksi, jolle kerron kaiken, mutta kammoan myös sitä, että olisin ns. sidottu ystävyyteen ja olen joutunut pistämään välit poikki entisen hyvän ystävän kanssa, joka kuvitteli, että tuon hänelle kuunkin taivaalta ja kannan hänen kaikki murheensa.
Ja se on totta, että aina pitää olla tietty yksityisyys, takaportti jonne paeta, jos käy ahdistamaan. Koska en pidä siitä, että minun juttujani levitellään, en myöskään kerro niitä esim. työkavereille, mutta olen kuitenkin ihminen, jolle uskoudutaan ja tämä varmastikin juuri siksi etten myöskään lärpätä muiden henk.koht. asioita eteenpäin.
Hyvä juttu että muutkin tunnistavat näitä piirteitä itsessään, se ei olekaan niin epänormaalia =) Tosiaan tämä ns. tyttökaverusten ryhmittyminen eri puolueiksi, mahdollisimman tiiviiksi sellaisiksi, oli jo ala-asteelta asti kauhistuttava ajatus. Mielummin olen kaikkien kaveri vähän ja tasapuolisesti, kuin yhden ystävän "omaisuutta". Toki jos jostakin ihmisestä tulee muita tärkeämpi, olen uskollinen hänelle ja nostan hänet arvomaailmassani pykälää ylemmäs, pitäen kuitenkin muut kaverit edelleen tasaisesti omalla tasollaan. Tästä johtuen olen monesti törmännyt tilanteeseen jossa kaveri tulee mustasukkaiseksi, koska omistan muitakin kavereita. Se on minusta loukkaavaa. Tällöin kyseinen kaveri on heikoilla jäillä ja astuu sulaan. Kiinnostukseni tyyppiin lopahtaa, vaikka olisi ollut kuinka hyvä kaveri tahansa. En suutu tai vihaa, ei vain yksinkertaisesti enää kiinnosta tämän tyypin elämä. En ole kylmä ja julma, vaan oinas. =)
Kyllä tuntemani oinaat ovat käytökseltään
-tavattoman kohteliaita (mutta odottavat myös muilta hyviä käytöstapoja)
-diblomaattisia
-auttavaisia (mutta häipyvät kylmästi jos huomaavat hyväksikäyttöä)
-rohkaisevia
-pukeutuvat yleensä tyylillä
- kestävät hyvin yksinäisyyttä, koska viihtyvät omassa seurassaan yhtä hyvin kuin suuressa seurueessa, mutta vetäytyvät yksinäisyyteen jos seura on typerää.... (heitä usein kadehditaan)
Tällaisia oinaita minä olen tavannut.
psykiatrin aika, aina vain helpottaa!
Olen vuosia toitottanut tyttärelleni, että olen mielummin yksin kuin vietän aikaani "kavereiden" seurassa joiden kanssa en viihdy.
Samaten en osaa teeskennellä mielenkiintoa sellaista ihmistä kohtaan joka ei kiinnosta, ja auta armias jos hän vielä jää kiinni jostain epäluotettavuudesta -katoan nopeammin kuin mustanaamio yöhön...
Enhän mie täysi erakko ole, mutten ole ihmisten kanssa vain sen takia etten viihdy yksin, vaan sen takia että haluan.
Näitä juttuja lukiessa ainakin tälläinen pohjoissuomalainen noinas tuntee olevansa ihan normaali, tai no oinas...
Eihän tuohon paljon ole mitään lisättävää niin se on lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu. Menettää paljon jos menettää Oinas ystävän.
Oinas näköjään jakaa mielipiteitä aika jyrkästi kahteen leiriin:
Ylistäviä viestejä ja sitten täysin haukkuvia.
Ei mitään siltä väliltä.Joko tai?
oon itessäni huomanu samanlaasia piirteetä..niin läheisiä ystäviä ei ole jotka kaiken tietäisivät..mieluiten pidän tärkeimmät "salaisuuteni" ihan omana tietonani, tiettyyn rajaan asti olen kyllä todella avoin..luultavasti osasyy tähän on luottamuspula ihmisiin..
Onko väärin ku mulla on yks sydänystävä,
jolle kerron juttuja mitä haluan jakaa hänen kanssa.
ni jos mä en yhtäkkiä halua kertoa sille otain ku tuntuu vaan että se koko ajan kaivaa minusta lisää tietoa.. ja sitte jos oon muiden kavereitteni kanssa vähänkää enemmän jonain toisen päivän ku hänen kanssa niin se alkaa sanoon että sano jos et haluu olla mun kanssa.. tai on ihan mustis..
onko väärin jos en aina käske sitä jokapaikkaan kanssani vaan käsken jonku muun kaverin joka tosiaan ei kaivele niin paljo tietoa?
Mua ahistaa välissä sellaset tyypit ja sitte jos ne vaan väkisin tulee niinku koulussaki tykö niin
sitte tulee vähän hankausta sen kaa ku en jaksa olla koko ajan sellanen ns.Huomion keskipiste, jolta kokoajan kysellään jotain.. :)
vastatkaa.. mulla on prpleema.. :)
-Perus oikku-
Oletteko itse uteliaita,haluatte tietää muiden tekemiset.Valkkaatte seurustelu kumppaneita ja testailette.Muutkin haluavat ehkä pitää omia salaisuuksiaan omanaan.Mustiksiakin ja omistushaluisia ikuisia flirttejä olette myös.Annatte ymmärtää vaikka ja mitä,ja ei kuitenkaan.Olette luotettavia salailijoita joita muiden pitäisi ymmärtää määrättömiin asti,itse ette sitten välttämättä jaksa ymmärtää muita!!! Kyllästytte helpostikun"arki astuu" kuvaa?!Oletteko itsekkäästi ottamassa vain antamatta takas ja samalla kuvittelette tulleenne hyväksikäytetyksi!?!Halunne miellyttää ihan kaikkia saa rakkanne kääntymään teitä vastaan ja näytäte uskottomilta muitten silmissä vaikka uskollisia olisittekin!! Osaatte olla vailla hellyyttä mutta kun "viileä" jaksonne on päällänsä,teiltä ei heru lämmintä kosketustakaa!!Halunne olla itsellisiä ja "vapaita" parisuhteessakin antaa toki toisellekkin sitä olla mutta yleensä oinas on se joka siitä jotenkin ahdistuu,potee yksinäisyyttäkin tuolloin!!? Rakkauttanne ette halua kovinkaan usein pukea sanoiksi,mutta armaanne täytyy sitä teille todistella tiheästi jotta uskoisitte. ja voisitte olla varmoja asiasta.Teitä ei saa mitenkään arvostella tai kritisoida,mutta itse kyllä sanotte jopa turhan kylmästikkin mitä milloinkin!!!??Seksi on intohimoista ja sponttaania,kunnes alatte pomotella "sielläkin" ja koko hommelista saataakin tulla hyvin yksitoikkoista ja suorituspaineitakin ehkä!!??Kun mikään mitä toinen ehdottaa,"ei ole mun juttu".Tai rakastellaan vain kun oinaalle ilmestyy haluja!?!
Rankkaako ja mustavalkoista,kyllä,mutta vain aikuinen kypsä oinas ihminen pysttyy täm hyväksymään ja hiomaan särmiään sileämmäksi joten hän sitä todellista rakkauttakin sitten löytää!!!
;))
Kerrassaan osuvaa tekstiä,arvaanpa,että taustalta löytyy omakohtaisia kokemuksia.Kyllä aikuisiakin oinaita kuulemma on(taitavat vaan aikuistua yli neljänkympin),mutta nämä muut näyttäytyvät aina samalla tavalla kanssaihmisille.Ensin uskoin,että vika on minussa,etten vesimerkkinä ymmärrä oinaan kimuranttia luonnetta,mutta useammalta taholta olen saanut kuulla,että syypää suhteen ongelmiin löytyy,kun oinas katsoo peiliin(mitä ei kyllä tee,koska omien vikojensa myöntämiseen oinaasta ei ole).Nooh,tulipa kokeiltua ja todettua:Never again!!!
sillä tälläinen mies minua kosiskelee,heh ;))
sille ei voi mitään, että tapaa raakileen tapauksen, oli sitten minkä tähtimerkin alla tahansa. Oinas on viehättävä parhaine ominaisuuksineen ja kun on tasapainossa itsensä kanssa. Lämmin, innostava,luotettava. Omaa sitkeyttä jollaista harvoin näkee. Jos katsellaan vaakaa huonoina päivinä, nähdään raakile joka on julma, itsekäs, kuoreensa vetätynyt, ei näe vikoja kuin toisissa. Eikä never myönnä sitä. Joten turhaa kai purnata. Pysytellä pois vaan näköpiiristä ja sulkea suunsa. Räksyttämisellä ei voita mitään. Kertoo jotain vain itsestään?
Siinä oli kyl hieman sellasta hirtehishuumoria,kun itseasias tuollaiseen oikkuun juuri olen ihastunut.;) Hassua kun oikkuliinit ei aina oikein osaa nauraa itselleen! Ja sehän sitä vahvuutta on jos mikä!!! Jooo oon vaaka ja myönnän toki että löytyy puntarista tasapainoilua,hehheh mut katsos vastamerkit täydentää toisiaan.Mullaki on toisinaan niiiin vitjan vaikeeta olla omaa mieltä kun kaikilla on niin hemmetin hyviä mielipiteitä että!! :)) Sie kyl todistit että huumorintajussa ois parantamista ja siin ettei oikkuja saa mitenkään arvostella,oikeeksi hahahah :)) Vaan katsos ku ihmisille tulee ikää ja silleen niin vaikeistakin asioista voi keskustella ja ainako siinä pitää olla kauheen totisena,hitsi myönnettäs välil vaan ettei met ny niin kauheen vauhis pysytäkkään!! ja sou sitten vaaka on joustava ja oikku vaikee,no sou kumpiki omanlaisii siis.Mut ymmärrystä molemminpuolin sitten! :))Vaikeita on ihmissuhteet mut pirun mielenkiintosia :))
minun kultaseni ja täytyy myöntää, että huumori on hänellä useammin hukassa kuin minulla. Tietysti voidaan katsoa mikä on kehittävää huumoria, mikä vain ivaa joka verhotaan huumoriin. Sinuna en leikkisi moisilla ajatuksilla oinaasta, tuntuu, että arvostus on kadonnut. Ikää on jo riittävästi ja lapsia, joten parisuhteista kokemusta pian 20 vuotta. En hae keltään vahvistusta mielipiteilleni, sillä tunnen itseni ja kumppanini. Mielellään hassuttelen parisuhteessa kuin julkisesti chat-palstalla. Mutta jokainen esittäköön mielipiteensä ja katsokoon miten pitkälle se kantaa.
omasta kullastani,kuin loppukaneetissa.Joskus vain täällä kuten muuallakin hopparipalstoilla nuoret uhoaa milloin mistäkin erinomaisesta ominaisuudestaan,ja sehän kuuluu siihen toki.Joskus on ihan hyvä kehittää itseään saamalla ei aina niin positiivista palautetta.Itse lueskelin vaakanaisista ,vaaoista ja uskottomuudesta yms.Ja totesin kyllä että jotta hälventäisin esim kultani mustis kohtauksia,tulee minun toimia hieman toisin :)tietyissä tilanteissa.Meillä ei ihan noin pitkää taivalta ole vielä yhdessä,mutta etiäppäin mennään.Siis kirjoitukseni raflaava toki oli tarkoitettu jonkin moiseksi itsetutkiskelu raamiksi,mutta toki huumorilla.Ei ivalla.Hyvää syksyä ja onnea edelleen pitkään liittoosi! :)
Suoraselkäisempää , rehellisempää ja lojaalimpaa kaveria en ole tavannut kuin oinaskaverini. Lisäksi antelias ja huumorintajuinen. Hyvä ystävä kerrassaan.
Härkä taas on ollut kaverina niin yritti vain hyötyä ja oli huikentelevainen sotkuisissa rakkausasioissaan, jousimies oli levoton etsijä ja seikkailija huomionhakuinen turhamaisuudessaan ja rakasti auktoriteetteja, neitsyt pedantti ja väkivaltainen kumppanilleen, kaksonen huippureilu, leijona rasittava ja yksioikoinen vertaillen itseään muihin jatkuvasti, kala syvällinen, välittävä ja lämpöä täynnä,skorpiooni valloittava mutta petollinen kuorensa alla...
No joo nämä nyt oli vain omia kokemuksia ystävistä tiettyjen horoskooppimerkkien alla, eipä saa yleistää kuitenkaan!