Amnesty syyttää Israelia
sotarikoksista Libanonissa
Useat ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Israelin kohdistaneen Libanonin sodassa iskuja tietoisesti siviiliväestöön.
ARTO HUOVINEN
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää Israelia tahallisista sotarikoksista Libanonissa.
Amnestyn keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan Israelin joukot tuhosivat tarkoituksellisesti siviilien asuinalueita ja infrastruktuuria. Tämä oli olennainen osa Israelin strategiaa Libanonissa, eivätkä kyseessä olleet mitkään ns. sivuvahingot, jotka olisivat olleet seurausta laillisiin sotilaskohteisiin tähtäämisestä.
Amnesty vaatii YK:n suorittamaan pikaisesti kattavan ja riippumattoman tutkimuksen niistä vakavista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista, joihin sekä Hizbollah että Israel syyllistyivät kuukauden kestäneen konfliktin aikana.
Amnestyn mukaan Israel tuhosi kokonaisia kyliä ja asuinalueita, yhteensä tuhansia koteja. Samoin se iski useisiin siltoihin ja teihin alueilla, joilla ei ole ilmeistä strategista merkitystä. Tuholistalla olivat myös vesi- ja polttoainesäiliöt, vedenpuhdistamot ja supermarketit.
Israelin toimet saattoivat siviilien selviytymisen vaaraan ja vaikeuttivat avustustoimia.
Israelin hallituksen mukaan armeijan maalina olivat Hizbollahin asemat ja tukirakenteet. Siviilikohteille aiheutettu vahinko olisi ollut seurausta siitä, että Hizbollah käytti siviilejä ihmiskilpinä.
"Hyökkäysten tekotapa, kohteet ja laajuus tekevät mahdottomaksi uskoa Israelin väitteet sivuvahingoista", sanoo Amnestyn varapääsihteeri Kate Gilmore järjestön tiedotteessa.
Amnestyn tutkimusretkikunnan mukaan useat israelilaiset sotilasviranomaiset sanoivat, että siviili-infrastruktuurin tuhoaminen oli todellakin Israelin päämäärä, jolla se halusi painostaa Libanonin hallitusta ja siviiliväestöä kääntymään Hizbollahia vastaan.
Esim. Israelin asevoimien komentaja Dan Halutz totesi julkisesti, "ettei mikään ole turvassa Libanonissa, niin yksinkertaista se on".
Gilmoren mukaan siviiliuhrit molemmilla puolilla ansaitsevat oikeutta: "Tehdyt ihmisoikeusloukkaukset ovat niin vakavia, että kummankin osapuolen toiminta on tutkittava kiireesti. Sotarikosten tekijät on saatettava vastuuseen ja uhrien saatava korvausta."
Keskiviikkona julkaistu raportti käsittelee lähinnä Israelin tekemisiä. Amnesty aikoo puuttua Hizbollahin toimiin tarkemmin erillisessä raportissa.
Myös HRW syytti
tahallisuudesta
Myös amerikkalainen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) totesi raportissaan kolme viikkoa sitten, että osa Israelin iskuista täyttää sotarikoksen tunnusmerkit.
HRW:n mukaan Israel näyttää pommittaneen tarkoituksella Libanonin siviilejä. HRW:n mukaan Israelin väite siitä, että Hizbollahin taistelijat ovat kätkeytyneet siviiliväestön sekaan, ei oikeuta "järjestelmällisiin erehdyksiin" siviilien erottamisessa taistelijoista.
"Näitä tapauksia ei voi tulkita pelkiksi onnettomuuksiksi eikä panna Hizbollahin laittoman taktiikan syyksi", totesi HRW lausunnossaan.
Järjestön mukaan monissa tutkituista tapauksista ei lähiseudulta löytynyt merkkejä Hizbollahin taistelijoista tai asevarastoista.
Erityisesti HRW arvosteli sitä, että Israelin taistelukoneet ja tykistö tulittivat lukuisia kertoja kohti eteläisestä Libanonista pakenevien siviilien autoja, vaikka niissä oli näkyvästi valkoinen lippu. HRW ei löytänyt näyttöä ainoastakaan tapauksesta, jossa tällainen auto olisi Israelin väitteiden mukaisesti ollut Hizbollahin asekuljetusten käytössä.
Hizbollahia järjestö syytti siitä, että se ampui kuulalaakereilla täytettyjä, ohjauskyvyttömiä raketteja siviilialueille.
Kansainvälisen Punaisen Ristin johtaja Jacob Kellenberger syytti pari viikkoa sitten Israelia Geneven sopimusten rikkomisesta, koska se uhkasi apukuljetuksia sotilaallisilla iskuilla.
Kellenberger muistutti myös, ettei ilmahyökkäyksistä varoittavien lentolehtisten pudottaminen oikeuta hyökkäyksiin siviilejä kohtaan. "Lentolehtisiä pudottamalla ei pääse irti velvollisuuksistaan kansainvälisiä lakeja kohtaan", totesi Kellenberger.
Öljylautta peittää
merenpohjaa
Greenpeacen mukaan pommitetusta Jiyyehin voimalasta mereen päässyt öljy on suureksi osaksi laskeutunut merenpohjaan, jossa se tukahduttaa meren elämää 10 sentin paksuisena kerroksena.
Israel pommitti Beirutin eteläpuolella sijaitsevaa voimalaa heinäkuun 13. ja 15. päivinä. Siitä valui arviolta 10 000-15 000 tonnia raskasta polttoöljyä mereen. Rannikko on saastunut arviolta 150 kilometrin matkalta ja öljyvahinko yltää myös Syyrian puolelle.
Israelin edelleen ylläpitämän ilma- ja merisaarron vuoksi öljylautasta ei pystytä ottamaan ilmakuvia, eikä tuhon laajuudesta siten saada tarkkaa kuvaa. Öljy saattaa nousta uudelleen pintaan tuulten ja merivirtojen mukana.
Greenpeace vaatii Israelia lopettamaan saartonsa, jotta vahingot pystytään arvioimaan ja tuhoalueille saadaan kalustoa ja asiantuntijoita.
sotarikoksista Libanonissa
Useat ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Israelin kohdistaneen Libanonin sodassa iskuja tietoisesti siviiliväestöön.
ARTO HUOVINEN
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää Israelia tahallisista sotarikoksista Libanonissa.
Amnestyn keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan Israelin joukot tuhosivat tarkoituksellisesti siviilien asuinalueita ja infrastruktuuria. Tämä oli olennainen osa Israelin strategiaa Libanonissa, eivätkä kyseessä olleet mitkään ns. sivuvahingot, jotka olisivat olleet seurausta laillisiin sotilaskohteisiin tähtäämisestä.
Amnesty vaatii YK:n suorittamaan pikaisesti kattavan ja riippumattoman tutkimuksen niistä vakavista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista, joihin sekä Hizbollah että Israel syyllistyivät kuukauden kestäneen konfliktin aikana.
Amnestyn mukaan Israel tuhosi kokonaisia kyliä ja asuinalueita, yhteensä tuhansia koteja. Samoin se iski useisiin siltoihin ja teihin alueilla, joilla ei ole ilmeistä strategista merkitystä. Tuholistalla olivat myös vesi- ja polttoainesäiliöt, vedenpuhdistamot ja supermarketit.
Israelin toimet saattoivat siviilien selviytymisen vaaraan ja vaikeuttivat avustustoimia.
Israelin hallituksen mukaan armeijan maalina olivat Hizbollahin asemat ja tukirakenteet. Siviilikohteille aiheutettu vahinko olisi ollut seurausta siitä, että Hizbollah käytti siviilejä ihmiskilpinä.
"Hyökkäysten tekotapa, kohteet ja laajuus tekevät mahdottomaksi uskoa Israelin väitteet sivuvahingoista", sanoo Amnestyn varapääsihteeri Kate Gilmore järjestön tiedotteessa.
Amnestyn tutkimusretkikunnan mukaan useat israelilaiset sotilasviranomaiset sanoivat, että siviili-infrastruktuurin tuhoaminen oli todellakin Israelin päämäärä, jolla se halusi painostaa Libanonin hallitusta ja siviiliväestöä kääntymään Hizbollahia vastaan.
Esim. Israelin asevoimien komentaja Dan Halutz totesi julkisesti, "ettei mikään ole turvassa Libanonissa, niin yksinkertaista se on".
Gilmoren mukaan siviiliuhrit molemmilla puolilla ansaitsevat oikeutta: "Tehdyt ihmisoikeusloukkaukset ovat niin vakavia, että kummankin osapuolen toiminta on tutkittava kiireesti. Sotarikosten tekijät on saatettava vastuuseen ja uhrien saatava korvausta."
Keskiviikkona julkaistu raportti käsittelee lähinnä Israelin tekemisiä. Amnesty aikoo puuttua Hizbollahin toimiin tarkemmin erillisessä raportissa.
Myös HRW syytti
tahallisuudesta
Myös amerikkalainen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) totesi raportissaan kolme viikkoa sitten, että osa Israelin iskuista täyttää sotarikoksen tunnusmerkit.
HRW:n mukaan Israel näyttää pommittaneen tarkoituksella Libanonin siviilejä. HRW:n mukaan Israelin väite siitä, että Hizbollahin taistelijat ovat kätkeytyneet siviiliväestön sekaan, ei oikeuta "järjestelmällisiin erehdyksiin" siviilien erottamisessa taistelijoista.
"Näitä tapauksia ei voi tulkita pelkiksi onnettomuuksiksi eikä panna Hizbollahin laittoman taktiikan syyksi", totesi HRW lausunnossaan.
Järjestön mukaan monissa tutkituista tapauksista ei lähiseudulta löytynyt merkkejä Hizbollahin taistelijoista tai asevarastoista.
Erityisesti HRW arvosteli sitä, että Israelin taistelukoneet ja tykistö tulittivat lukuisia kertoja kohti eteläisestä Libanonista pakenevien siviilien autoja, vaikka niissä oli näkyvästi valkoinen lippu. HRW ei löytänyt näyttöä ainoastakaan tapauksesta, jossa tällainen auto olisi Israelin väitteiden mukaisesti ollut Hizbollahin asekuljetusten käytössä.
Hizbollahia järjestö syytti siitä, että se ampui kuulalaakereilla täytettyjä, ohjauskyvyttömiä raketteja siviilialueille.
Kansainvälisen Punaisen Ristin johtaja Jacob Kellenberger syytti pari viikkoa sitten Israelia Geneven sopimusten rikkomisesta, koska se uhkasi apukuljetuksia sotilaallisilla iskuilla.
Kellenberger muistutti myös, ettei ilmahyökkäyksistä varoittavien lentolehtisten pudottaminen oikeuta hyökkäyksiin siviilejä kohtaan. "Lentolehtisiä pudottamalla ei pääse irti velvollisuuksistaan kansainvälisiä lakeja kohtaan", totesi Kellenberger.
Öljylautta peittää
merenpohjaa
Greenpeacen mukaan pommitetusta Jiyyehin voimalasta mereen päässyt öljy on suureksi osaksi laskeutunut merenpohjaan, jossa se tukahduttaa meren elämää 10 sentin paksuisena kerroksena.
Israel pommitti Beirutin eteläpuolella sijaitsevaa voimalaa heinäkuun 13. ja 15. päivinä. Siitä valui arviolta 10 000-15 000 tonnia raskasta polttoöljyä mereen. Rannikko on saastunut arviolta 150 kilometrin matkalta ja öljyvahinko yltää myös Syyrian puolelle.
Israelin edelleen ylläpitämän ilma- ja merisaarron vuoksi öljylautasta ei pystytä ottamaan ilmakuvia, eikä tuhon laajuudesta siten saada tarkkaa kuvaa. Öljy saattaa nousta uudelleen pintaan tuulten ja merivirtojen mukana.
Greenpeace vaatii Israelia lopettamaan saartonsa, jotta vahingot pystytään arvioimaan ja tuhoalueille saadaan kalustoa ja asiantuntijoita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.