- Tarvitsemmeko maataloutta? Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vastaus on: kyllä tarvitsemme. Maataloutta on aina ja sitä tarvitaan aina. Mutta sitä ei voi perustella taloudellisella kannattavuudella. Sen on tuotettava muita, ei ainoastaan rahassa mitattavia hyödykkeitä, kuten turvallisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia elintarvikkeita, tervettä elinympäristöä ja ympäristönsuojelua, sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Minna Lintonen totesi. Hänen mukaansa maatalouspolitiikan arvosteleminen ei tarkoita maatalouden vastustamista.
Viljelläänkö viljaa vai sinilevää?
Terve elinympäristö ja ympäristönsuojelu ovat ruoantuotannon lisäksi tärkeimpiä tavoitteita, joita sosialidemokraatit asettavat maatalouspolitiikalle. Maatalouden ympäristönsuojelutoimiin suunnataan vuosittain satoja miljoonia niin sanotun ympäristötuen kautta – tänä vuonna noin 320 miljoonaa euroa. Silti maatalouden fosfori- ja typpikuormituksen ei ole havaittu vähentyneen vesistöissä merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Itämeren suojelun hyväksi Suomessa on urakoitu jo yli 30 vuotta. Merkittävääkin edistystä on saavutettu, lukuun ottamatta rannikkomme rehevöitymistä. Suomen maatalouden ravinnepäästöt ovat sen pääaiheuttaja.
- Emme viljele ainoastaan viljaa, vaan myös sinilevää. Maatalouden päästöt ovat yksi keskeisistä syistä koko Itämeren huonoon tilaan, Lintonen arvioi.
Sosialidemokraattien mielestä maatalouden ympäristötuen tarkoitus on huolehtia ympäristöstä, eikä toimia täydentävänä tulonlähteenä. Nykymuotoinen tukijärjestelmä ei riitä vähentämään kuormitusta, vaan edellyttää lisää vastikkeellisuutta. Tukea tulee saada vain, jos ympäristöhaittoja todella vähennetään.
Luontoharrastukset, kuten ulkoilu, veneily, kalastus, marjastus, sienestys ja mökkeily ovat kaikkien suomalaisten sydäntä lähellä, ja siksi ympäristötekijät on nostettava osaksi maaseudun kehittämistä. Selonteko ei juuri lainkaan käsittele tätä kysymystä. Tulevaisuudessa sosialidemokraatit vaativat ympäristökysymyksiä näkyvästi esille.
Tuottavuutta on parannettava
Maatalouden tulevaisuutta ei ratkaista pelkällä tukipolitiikalla. Maatalouden tuotantotoiminnan kannattavuutta on parannettava. Kaikkien alojen työntekijät joutuvat nykyään kohtaamaan tuottavuuden nostamisen haasteen, maatalous ei voi olla poikkeus. Keskeistä on myös saada koko elintarvikeketju maatilalta elintarviketeollisuuden kautta kauppaan tuottamaan laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita.
Kansainvälisestä ympäristöstä aiheutuvat muutospaineet sekä luonnonolot on otettava realistisesti huomioon, kun arvioidaan, millaiseen maataloussektoriin voidaan pyrkiä. Suomen teollisuus ja sen työntekijät ovat myös joutuneet selviytymään mitä suurimmista muutospaineista. Nykyään Suomen teollisuus kuuluu maailman kilpailukykyisimpiin.
Suomen teollisuus ja sen työntekijät ovat menestyneet juuri siksi, että ne ovat joustavasti sopeutuneet ja asettuneet kehityksen kärkeen. Selonteon tulisi todeta vielä selvemmin, että Suomen maatalous voi pärjätä ainoastaan samoja periaatteita noudattaen.
Lisätietoja: Minna Lintonen, puh. 050 511 3188.
Viljelläänkö viljaa vai sinilevää?
Terve elinympäristö ja ympäristönsuojelu ovat ruoantuotannon lisäksi tärkeimpiä tavoitteita, joita sosialidemokraatit asettavat maatalouspolitiikalle. Maatalouden ympäristönsuojelutoimiin suunnataan vuosittain satoja miljoonia niin sanotun ympäristötuen kautta – tänä vuonna noin 320 miljoonaa euroa. Silti maatalouden fosfori- ja typpikuormituksen ei ole havaittu vähentyneen vesistöissä merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Itämeren suojelun hyväksi Suomessa on urakoitu jo yli 30 vuotta. Merkittävääkin edistystä on saavutettu, lukuun ottamatta rannikkomme rehevöitymistä. Suomen maatalouden ravinnepäästöt ovat sen pääaiheuttaja.
- Emme viljele ainoastaan viljaa, vaan myös sinilevää. Maatalouden päästöt ovat yksi keskeisistä syistä koko Itämeren huonoon tilaan, Lintonen arvioi.
Sosialidemokraattien mielestä maatalouden ympäristötuen tarkoitus on huolehtia ympäristöstä, eikä toimia täydentävänä tulonlähteenä. Nykymuotoinen tukijärjestelmä ei riitä vähentämään kuormitusta, vaan edellyttää lisää vastikkeellisuutta. Tukea tulee saada vain, jos ympäristöhaittoja todella vähennetään.
Luontoharrastukset, kuten ulkoilu, veneily, kalastus, marjastus, sienestys ja mökkeily ovat kaikkien suomalaisten sydäntä lähellä, ja siksi ympäristötekijät on nostettava osaksi maaseudun kehittämistä. Selonteko ei juuri lainkaan käsittele tätä kysymystä. Tulevaisuudessa sosialidemokraatit vaativat ympäristökysymyksiä näkyvästi esille.
Tuottavuutta on parannettava
Maatalouden tulevaisuutta ei ratkaista pelkällä tukipolitiikalla. Maatalouden tuotantotoiminnan kannattavuutta on parannettava. Kaikkien alojen työntekijät joutuvat nykyään kohtaamaan tuottavuuden nostamisen haasteen, maatalous ei voi olla poikkeus. Keskeistä on myös saada koko elintarvikeketju maatilalta elintarviketeollisuuden kautta kauppaan tuottamaan laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tuotteita.
Kansainvälisestä ympäristöstä aiheutuvat muutospaineet sekä luonnonolot on otettava realistisesti huomioon, kun arvioidaan, millaiseen maataloussektoriin voidaan pyrkiä. Suomen teollisuus ja sen työntekijät ovat myös joutuneet selviytymään mitä suurimmista muutospaineista. Nykyään Suomen teollisuus kuuluu maailman kilpailukykyisimpiin.
Suomen teollisuus ja sen työntekijät ovat menestyneet juuri siksi, että ne ovat joustavasti sopeutuneet ja asettuneet kehityksen kärkeen. Selonteon tulisi todeta vielä selvemmin, että Suomen maatalous voi pärjätä ainoastaan samoja periaatteita noudattaen.
Lisätietoja: Minna Lintonen, puh. 050 511 3188.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minna on halpahallin kassa ja ammentanut ymmärryksensä sinilevistä istumalla kassan hikisellä tuolilla.
on kasvatustieteiden maisteri, että silleen....
kerro totuksia kepuänkyröille. Kaikkien pitäisi heittäytyä yhteiskunnan syöttiläiksi kuten kepulaiset.
Se on hirveä rikos jos opiskeluaikannan tekee työtä. Kaikki vaan Matti Vanhasen viitottamaa tietä kaksi vuotta luokkaa kohti lukiossa ja toistakymmentä vuotta maisterin papereihin.
PS Onko Matti maisteri vieläkään...
Olen havainnut, että kepulaiset eivät pyri lainkaan asiallisesti vastaamaan Lintosen esiin nostamiin asioihin. Lintosta yritetään leimata sen sijaan maatalousvihamieliseksi tai asiantuntemattomaksi. Kepulaiset ovat omineet itselleen maatalouden siksi paljon, että he eivät siedä minkäänlaista kritiikkiä. Asian tekee tietysti pöyristyttäväksi se, että lystin maksajaltakin kielletään puheoikeus.
Minna Lintonen.
Otsikossa kaikki
on vanhanaikaista! Sitä tekee vain sinun ikäisesi pula-ajan ihminen ja muutamat sosialismin juoksuhautoihin jääneet henkisesti aliravitut dillet!
siipiveikot
Lintonen sopii paremmin lehmäksi kuin maatalous!
Lukekaapas aivan ajatuksen kanssa tuo Lintosen kirjoitus...muutamia kärjistäviä kohtia, kuten esim; " Nykymuotoinen tukijärjestelmä ei riitä vähentämään kuormitusta, vaan edellyttää lisää vastikkeellisuutta. Tukea tulee saada vain, jos ympäristöhaittoja todella vähennetään".
Lintonenkin varmasti tietää, etteivät suojelutoimet vaikuta muutamassa vuodessa, kun paskaa on tullut joka tuutista (myös kaupunkien) vuosikymmeniä. Meriveden laadun paraneminen vie aikaa, kaikenlaisen suojelun parannuttuakin, vähintään 10-20v.
Tosiasiahan on, että maatalous on ollut ja on osin vieläkin YKSI (huom!)YKSI vesistöjen keskeisistä pilaajista.
Kun tuon kirjoituksen siis lukee ajatuksen kanssa ja ilman suurempia ennakkoluuloja, ei se sisällä montakaan kohtaa joihin ei voisi yhtyä.Vain pientä nokittelua, joka kuulunee nykyisin politiikkaan "näkyvyyden" lisäämiseksi.
Muuten on aika lapsellista alkaa arvostella ihmisen ulkonäköä hänen esittämiensä mielipiteiden takia. Sitäpaitsi tuo Lintosen "akka" on ulkonäöltään aivan mukiinmenevä, mikä on kylläkin ehkä makuasia ja toisarvoista.
Muistan mainoksen, jossa fosforipitoisia lannotteita kehoitettiin lisäämään ravinneköyhiin järviin. Mainonnan takana oli eräs valtiojohtoinen apulantayhtiö.
Ei ole oikein syyllistää yksittäistä viljelijää, jos hän toimii yhteiskunnan rahoittaman järjestön neuvojen mukaan esim. MTTK ja muut neuvontajärjestöt.
Näin, sattumalta, MTK:n neuvontakalvon -70luvulla jossa kerrottiin että lannoitefosforista suurin osa menee vesistöön.
En tiedä kenelle kalvo oli tarkoitettu, koska koko -70 ja-80 luku oli voimakasta ylilannoittamisen aikaa.
Olen keskustelut lukemattomia kertoja viljelijöiden, kanan- ja siankasvattajien kassa. He eivät tiedä mitä rehut sisältää. Yksikin juoksi minut kiinni ja kysyi tiedänkö mitä ne rehut sisältää, mitä hänen on pakko ostaa.
Tarvitsisimme vuoropuhelua oikeiden viljelijöiden ja kuluttajien kanssa, emme henkilökohtaisuuksiin meneviä loukkauksia.