... olen lukemassa Viktor E. Franklin kirjaa, jossa hän kertoo keskitysleirikokemuksistaan.
Siellä oltiin nälkiintyneitä ja apaattisia, ja hän kertoo kirjassaan, että vangeilla ei mitään muuta ollut ensisijaisesti mielessään, kuin ruoka. He juttelivat keskenään ruoasta jatkuvasti, kun vaan saivat tilaisuuden. Heidän elinolosuhteensa olivat kurjaakin kurjemmat, näläntunne jatkuvaa.
Olen tältä palstalta seurannut, että nykyaikanakin joidenkin mielessä pyörii vain ruoka, syömiset, herkut ja muut.
Kysynkin, jos ette pahastu, mistä nämä ruoka-ajatukset nykyaikana syntyvät? Ei ole nälänhätää, kaikkea on yllinkyllin.... Onko se joku tyhjyydentunne, joka saa ajatukset pyörimään ruoan ympärillä, jopa epänormaalin paljon??
Toivon, että jotkut edes viitsisi vastata vilpittömään kysymykseeni. Kiitos jo etukäteen.
Siellä oltiin nälkiintyneitä ja apaattisia, ja hän kertoo kirjassaan, että vangeilla ei mitään muuta ollut ensisijaisesti mielessään, kuin ruoka. He juttelivat keskenään ruoasta jatkuvasti, kun vaan saivat tilaisuuden. Heidän elinolosuhteensa olivat kurjaakin kurjemmat, näläntunne jatkuvaa.
Olen tältä palstalta seurannut, että nykyaikanakin joidenkin mielessä pyörii vain ruoka, syömiset, herkut ja muut.
Kysynkin, jos ette pahastu, mistä nämä ruoka-ajatukset nykyaikana syntyvät? Ei ole nälänhätää, kaikkea on yllinkyllin.... Onko se joku tyhjyydentunne, joka saa ajatukset pyörimään ruoan ympärillä, jopa epänormaalin paljon??
Toivon, että jotkut edes viitsisi vastata vilpittömään kysymykseeni. Kiitos jo etukäteen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
MOI!
Mulla syöminen ja varsinkin liikasyöminen on tapa säädellä ahdistusta. Eli kun elämässä jokin ahdistaa niin syön. Yritän tukahduttaa huonoja tunteita. Vasta viime aikoina olen tiedostanut tämän.
minä taas en missään nimessä saa mitään kurkustani alas mikäli olen ahdistunut. Rankkoina aikoina laihdun kymmenisenkin kiloa, mutta sitä vastoin onnellisena ja tyytyväisenä tulee pupellettua...ja koostani päätellen elämäni on HYVIN onnellista tällä hetkellä :)
Eli mitäs tästä opimme, mitään yhtä syytä ei ole olemassa, ihminen ajattelee ruokaa ollessaan kuolemaisillaan nälkään, ollessaan ahdistunut, ollessaan onnellinen, ollesasan seurassa tai ollessaan yksin.
Seksi ja ruoka. Siinähän ne jos jos ei ole muuta ajateltavaa, ja molemmista on puutetta.
Kotieläimetkin kerjäävät aina ruokaa kun jääkaapille menee.
Mitä teet ko. tiedolla? Kenties lopputyötä? Et kai oleta, että kaikilla syy syömiseen on sama? Ei kaikilla, jotka juo, syy ole yksi ja ainoa. Molempiin ryhmiin mahtuu monenlaisia ihmisiä ja monenlaisia syitä. Hae kirjastosta kirja, jossa käsitellään syömishäiriöitä, sieltä saat vastauksia. Tai googlaa.
"Kysynkin, jos ette pahastu, mistä nämä ruoka-ajatukset nykyaikana syntyvät? Ei ole nälänhätää, kaikkea on yllinkyllin.... Onko se joku tyhjyydentunne, joka saa ajatukset pyörimään ruoan ympärillä, jopa epänormaalin paljon??"
Niin, oliko tämä kysymys tarkoitettu vain ylipainoisille? Nimittäin silloin olet kyllä tulkinnut tätä yhteiskuntaamme aika yksipuolisesti. Mitkä ohjelmat ovat ns. realityohjelmien ohella lisänneet huikeasti tarjontaansa? Erilaiset ruokaohjelmat, eli ruoka on kyllä ihan jokaisen "huulilla" nykyään.
En tee mitään lopputyötä tms.
Lähdin kysymään tätä asiaa pelkastään omasta uteliaisuudestani. Lukemani kirja provosoi kysymään.
nuorempana olin terveellisen pyöreä. en ollut silloin lihava. jos olisin osannut pukeutua silloin jo, niin veikkaanpa että kiusaaminekin olisi jäänyt vähemmälle. kiusaamisen takia jostain syystä ylä asteella sitten tylsistyin ja aloin aina tekemisen puutteeseen ostaa karkkia. ruoka ajat olivat ihania, silloin oli koko perhe koossa, en ajatellut kiusaamista stressiä oikeestaan se tilanne aina rauhotettiin niin että keskityttiin vain syömiseen.
No lähdin opiskelemaan. minua tavallaan käytettin hyväksi sinä aikana, ja taas minä pakenin syömällä. kaupungille vain ja hamppari paikkaa etsimään, lehti käteen ja sit rentoutumaan. nykyään Mieheni on aivan ihana, mutta ongelmiakin meillä on ollut. nimittäin raha huolia oli. sinä aikana, aina kun oli mahdollisuus niin söimme. kun tuli ylimääräistä rahaa se laitettiin ruokaan, vaatteet parsimme uusiksi aina kasaan, lapset sai vaatteita lahjoiksi, koska niin pyysimme. (leluja on kertynyt aivan liikaakin). aina pelkäsin että jos joutuisimme olemaan yhden päivän ilman maitoa, tai makkaraa. vedin siitä stressiä samoin laskuista. ja taas alkoi syöminen. kun lapset valvoo ja itseä väsyttäisi, pidin hereillä itseni syömällä. veren paineet heittelee, ja lääkkeeksi siihen kun ne ovat niin matalalla niin otan muutaman meetvurstin...juhlistamme kaikkea syömällä. tässä meidän tarina siitä ...
Minä syön kun
-on nälkä
-tekee vaan mieli
-haluan rentoutua ja hemmotella itseäni
-olen hyvin onnellinen ja tyytyväinen elämääni
-olen onneton, itsesäälissä ja kaikki on pielessä
-olen stressantunut
-lukiessani vaikeaan tenttiin
-käyn elokuvissa tai vietän leffailtaa poikakaverin kanssa