Huomasin äsken olevani normaalipainoinen ja se jotenkin järkytti ja nyt on sellanen olo että pakko taas ruveta laihduttamaan! Mistä alottaa?? oon ollu ano joskus aikapäiviä sitten, mutta en tiedä pystynkö samaan syömättömyyteen uudestaan. Halu kyllä olis.
Takaisin Anoksi
eikestä
111076
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
haluaisin takaisin anoksi. Yritän laihduttaa, mutta itsekuri ei riitä. Vituttaa. Miksi syömättömyyden pitää olla vaikeeta? Ja mä en osaa edes oksentaa. Joskus viime vuonna olin vielä alipainoinen, mutta lihoin normaalipainoiseksi.
mäkään en osaa oksentaa, toisaalta ihan hyvä, mutta joskus tuntuu että pitäis saada kaikki syöty paska ulos
Syömättömyyden täytyy olla siksi niin vaikeaa, koska
ihminen tarvitsee energiaa, eikä syömättömyys ole hyväksi
kropalle. Tottakai se kapinoi sitä vastaan.
Ei syömättömyydellä tai pikadieeteillä muutenkaan saada
aikaan pysyvää muutosta, vaan niillä pudotettu paino
yleensä palaa jonkin ajan kuluttua, yleensä korkojen kera.
Ei ole olemassakaan nopeaa ja pysyvää painonpudotusta.
Ne kaksi eivät yksinkertaisesti sovi samaan lauseeseen.
Pysyvä painonpudotus saavutetaan ajan kanssa muokkaamalla
vähitellen elintapoja terveempään suuntaan.
Jos yhdellä kertaa lopettaa kaikki herkuttelut,
vähentää ruoka-annosten kokoa ja alkaa kuntoilemaan
huomattavasti enemmän, voi olla varma ettei sitä jaksa,
vaan itsekuri pettää liian suuren muutoksen vuoksi.
Kannattaa ennemmin muuttaa tapoja vähän kerrallaan,
kuitenkin pitäen koko ajan päämäärä mielessä.
On ihan hullua olettaa että yhtäkkiä jaksaisi lenkkeillä
joka päivä ja puputtaa pelkkää salaattia, jos ennen
on vain maannut sohvalla ja mussuttanut pullaa ja sipsejä.
Hiljaa hyvä tulee. Hetikaikkimullenyt-asenne ei toimi
terveen painonpudotuksen yhteydessä. Anoreksian aiheuttama
painonpudotus harvoin tuo onnea, koska se tuo mukanaan
kieroutuneen asenteen ruokaa kohtaan, itseinhoa ja
muita henkisiä häiriöitä. Silloin ei paljon riemuita,
vaikka vaaka näyttäiskin pienenpää lukemaa.
ei anoksi kannata HALUTA!
syötte terveellisesti ja liikutte (: syökää vain aivan rauhassa mutta vähentäkää esim. karkin ja sipsien syöntiä :)
itse olin kanssa pari vuotta sitten askelta vailla sairastumassa anoreksiaan tuolloin painoin 45 kg ja pituuteni oli sama 165 cm.. pikku hiljaa sain painoani nousemaan kun lääkäri pelotteli minua anoreksia tarinoilla ja uhkasi useilla kontrollikäynneillä yms.. noh sain painoni normaaliksi pikkusen reilu 5o paikkeille yhtäkkiä juhliminen alkoi maistua ja paino nousi kuin jojo viime vuonna painoin parhaillaan 61 kg! nyt olen saanut muutaman kilon pois ja painan 56,5 kg. mietin millä pääsin takaisin vanhaan hoikkaan minääni, eilen löysin vanhoja valokuviani ensiksi säikähdin kun katsoin niitä mutta yhtäkkiä tunsin haikeutta ja ikävää niihin aikoihin jolloin reidet olivat tikut ja solisluut paistoivat nätisti. eli tarvitsisin nyt neuvoa miten alottaisin paluun vanhaan minääni timmiin ja hoikkaan kroppaan ?
haluaisin myös anoksi... mutta erotuksella että en ole ikinä ollut, enkä tiedä pystynkö siihen, miten se tehdään? miten teistä tuli anorektikkoja?
se ois mulle nyt niinku kaikkein paras pelastus, alan olla sitä kokoa, että vaatteita en enää löydä. itkettää koko ajan, oon ihan masennuksessa, eikä tää oo normaalia 25 vuotiaalle kolmen lapsen äidille. painonvartioihin ei ole varaa. enkä mä niillä onnistuiskaan. ainoo millä onnistuisin ois tuo et sairastuisin niin että siitä laihdutuksesta tulee pakko mielle. muuten en saa kiloja pois. Auttakaa!!! emmä tiiä ymmärsikö kukaan tuota mun tekstiä ees!!!
Sinä haluat ehkä laihtua, mutta tuskin haluaisit anoksi
jos tietäisit millaista se on. Voin kertoa, että siitä
kärsisivät ainakin sinun lapsesi, koska anorektikon voimat
ehtyvät energianpuutteen vuoksi, joten et jaksaisi pitää
huolta lapsistasi.
Lisäksi anorkesia muuttaa suhteen ruokaan kieroutuneeksi,
joten lapsesi saisivat siinä sivussa sen kuvan, että
ruuassa on jotain pahaa ja vain laiha on kaunista.
Haluatko tosiaan aiheuttaa lapsillesi turhia ulkonäköpaineita
ja saada heidät "pelkäämään" ruokaa?
Se ei auta mitään vaikka sanoisit lapsillesi että
herkuttelu ja normaalipaino on ok, jos itse toimisit
toisin kuin opettaisit.
Ymmärrätkö varmasti, mitä on olla anorektikko, jos sitä haluat? Jos olisin silloin ennen sairastumistani tiennyt, että olisin sen voinut jotenkin välttää, olisin välttänyt sen enemmän kuin mielelläni.
Tiedätkö, ettei anoreksia ole vain laihuutta? Koko elämä pyörii liikunnan ja ruuan ympärillä. Ihmissuhteet kärsii, itse en jaksanut olla kenenkään seurassa vaan vetäydyin yksinäisyyteen. Nyt olen terve ja se on 2 vuoden terapiakäyntien, ravitsemusterapeutin, perheen tuen, itsensä syömään pakottamisen ja siten itsensä inhoamisen, masennuslääkkeiden ja paikkakunnalta muuton ansiota. Joten todellako haluat sitä?
Miettikää ihmiset vähän, ku sanotte haluavanne anorektikoiksi. Se tuntuu melkein meidän sairastaneiden/sairastavien.. En keksi sanaa, mut halventamiselta/väheksymiseltä. Ette tiedä, mitä sairaus on, jos tosiaan haluatte sitä..!
haluutko kuolla osteoporoosiin??Jos menkat ei tuu niin kuolet
Onko se sitten sen parempi, kun äiti on masentunut, mahdollisesti itsetuhoinen eikä jaksa huolehtia lapsista? Asialla on aina puolensa, eikä välttämättä anoreksia ole se pahempi tai parempi. Ylipainoisessakin perheessä lapset saavat ruuasta väärän kuvan, kuka sanoo että se on parempi kuva? Eikä vain anoreksia johda kuolemaan.... Suuri osa suomalaisista kuolee lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin. En tietenkään kannata anoreksiaa, enkä ylipainoisuuttakaan, kumpikin vakavia sairauksia. Kenelläkään tällä ei ole oikeutta arvostella toisen valintoja, vaan rakentavat kommentit ne ihmisiä auttaa. Sairaushan periaatteessa sekin, että muita pilkkaamalla buustaa omaa itsetuntoaan. Ymmärretty?
Siis kyllä nyt ihminen voi perkele laihtua ilman anoreksiaa. Vertaisryhmät auttaa varmasti! Ihan saleen. Pistää melkein vihaksi.