Asiasta on riidelty jo tarpeeksi kauan. Aika jo ratkaista asia ja pistää keskustelulle piste. Päästään jatkamaan elämää :)
Ammattikorkeakoulu todellakin ON korkeakoulu ja siis samalla tasolla yliopiston kanssa. Opetuksen ja koulutuksen taso AMK:ssa on aina ollut vähintään yliopistoa vastaavaa. Alusta asti oli selvää että ammattikorkeakoulut perustetaan yliopistojen rinnalle kouluttamaan ja tutkimaan, mutta yliopistojen omissa maailmoissaan elävät professorit saivat työpaikkojensa pelossa jarrutettua kehitystä sen verran että vasta viimeaikoina ammattikorkeat saivat luvan käyttää aluksi englanniksi nimitystä university koululle ja professor professorille, aivan niinkun kuuluukin. Myös maisterin tutkinto (ylempi AMK) tuli ammattikorkeakoulujen koulutusvalikoimaan vasta hiljattain. Saas nähdä miten asioista täysin pihalla olevat YO-professorit ymmärtävät asioiden todellisen laidan ja alkavat antaa periksi. Toivottavasti pian. Näin voitaisi virallisesti aloittaa myös licensiaatti- ja tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluissa.
Ylempi AMK, niin. Sehän vastaa opintopistemäärältään melkein licensiaattia. Tulevaisuudessa ammattikorkeiden perustutkinnot tulevat ilman muuta olemaan myös virallisesti maisterin koulutusohjelmia, ja jatkotutkinnot myös virallisesti lic- ja tri-koulutuksia.
Niin, ja ammattikorkeakoulujen yhteydet työelämään ja työelämälähtöinen koulutus takaa ammatin ja samalla työllisyyden. Yliopistothan ei ole muuta kun ylipitkä lukio ilman mitään varsinaista työskentelyä. Eihän YO-opiskelijat edes osaa mitään! Ja mitä niistä tulee? Parhaimmassa tapauksessa jotain pätkätyöllistettyjä humanisteja. Ammattikorkeakoulussa sensijaan valmistutaan todelliseen ammattiin, ja sitä myötä siirtyminen työelämässä ja menestyminen siellä on paljon helpompaa. YO-laiset roikkuu luukulla AMK-laisten porskuttaessa iloisesti!
Oikeaan suuntaan kulkee kehitys, siitä ei ole epäillystäkään. Tulevaisuudessa yliopistojen niin henkilö- kun opiskelijakunta joutuu todistamaan kun yritysten ja valtion ylimmät johtopaikat ja virat vie ammattikorkeakouluista valmistuneet. Perinteisestihän nämä ovat olleet yliopistoista valmistuneiden yksityisaluetta, mutta sitä mukaa kun ammattikorkeakoulut saavat niille kuuluvaa tunnustusta, tämäkin asia tulee muuttumaan.
Totuus sattuu, mutta vielä ei ole liian myöhäistä liittyä tulevaisuuden menestyjiin!
Ammattikorkeakoulu todellakin ON korkeakoulu ja siis samalla tasolla yliopiston kanssa. Opetuksen ja koulutuksen taso AMK:ssa on aina ollut vähintään yliopistoa vastaavaa. Alusta asti oli selvää että ammattikorkeakoulut perustetaan yliopistojen rinnalle kouluttamaan ja tutkimaan, mutta yliopistojen omissa maailmoissaan elävät professorit saivat työpaikkojensa pelossa jarrutettua kehitystä sen verran että vasta viimeaikoina ammattikorkeat saivat luvan käyttää aluksi englanniksi nimitystä university koululle ja professor professorille, aivan niinkun kuuluukin. Myös maisterin tutkinto (ylempi AMK) tuli ammattikorkeakoulujen koulutusvalikoimaan vasta hiljattain. Saas nähdä miten asioista täysin pihalla olevat YO-professorit ymmärtävät asioiden todellisen laidan ja alkavat antaa periksi. Toivottavasti pian. Näin voitaisi virallisesti aloittaa myös licensiaatti- ja tohtorikoulutuksen ammattikorkeakouluissa.
Ylempi AMK, niin. Sehän vastaa opintopistemäärältään melkein licensiaattia. Tulevaisuudessa ammattikorkeiden perustutkinnot tulevat ilman muuta olemaan myös virallisesti maisterin koulutusohjelmia, ja jatkotutkinnot myös virallisesti lic- ja tri-koulutuksia.
Niin, ja ammattikorkeakoulujen yhteydet työelämään ja työelämälähtöinen koulutus takaa ammatin ja samalla työllisyyden. Yliopistothan ei ole muuta kun ylipitkä lukio ilman mitään varsinaista työskentelyä. Eihän YO-opiskelijat edes osaa mitään! Ja mitä niistä tulee? Parhaimmassa tapauksessa jotain pätkätyöllistettyjä humanisteja. Ammattikorkeakoulussa sensijaan valmistutaan todelliseen ammattiin, ja sitä myötä siirtyminen työelämässä ja menestyminen siellä on paljon helpompaa. YO-laiset roikkuu luukulla AMK-laisten porskuttaessa iloisesti!
Oikeaan suuntaan kulkee kehitys, siitä ei ole epäillystäkään. Tulevaisuudessa yliopistojen niin henkilö- kun opiskelijakunta joutuu todistamaan kun yritysten ja valtion ylimmät johtopaikat ja virat vie ammattikorkeakouluista valmistuneet. Perinteisestihän nämä ovat olleet yliopistoista valmistuneiden yksityisaluetta, mutta sitä mukaa kun ammattikorkeakoulut saavat niille kuuluvaa tunnustusta, tämäkin asia tulee muuttumaan.
Totuus sattuu, mutta vielä ei ole liian myöhäistä liittyä tulevaisuuden menestyjiin!
Vastaukset 73
Vanhimmat
Itse kuulin raviradan parkkipaikalla etnisesti pukeutuneelta hevosmieheltä, että lähitulevaisuudessa yliopistot lakkautetaan kokonaan tarpeettomina tai ne saavat anoa liittämistä lähimpään ammattikorkeakouluun 'teoreettisten soveltavien tieteiden laitokseksi' ('Faculty of theoretic applied sciences'). Jatkossa AMK:t myös kouluttavat itse omat opettajansa, eli osa AMK:sta valmistuneista siirtyy suoraan opettamaan seuraavia.
Ihana tuo parodiasi (joidenkin) AMK-laisten uskomuksista. :) Terää lisää se, että jotkut AMK-laiset taitavat oikeastikin pitää ainakin osaa noista jutuista totena. :)
Monta prossaa ylimmän johdon paikoista on AMK-hepuille, entäs ylempien virkamiesten pesteistä? Montako AMK-tohtoria siellä on teillä AMK:ssa professorin tittelillä töissä? Moniko sun maikoista on AMK-tutkinnon tehneitä? Kuinka moneen yliopistoon (Suomessa ja maailmalla) pääset AMK-papereille tekemään ylempää korkeakoulututkintoa?
Edellinen oli puhdas provo. Kirjoittajana ehkä...Lisensiaatti 1?
Omista "maikoistani" AMK-tutkinnon suorittaneita oli muuten 2. Toinen suoritti ne yliopisto-opintojen jälkeen. AMK-papereilla pääsee nimenomaan ulkomaille suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa, Suomen pelleily on pakottanut luomaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylempiä virkamiehiä on paljon, kuulun itsekin kyseiseen joukkoon.
"AMK-papereilla pääsee nimenomaan ulkomaille suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa"
Pitääkö tämä paikkaansa, että AMK-insinöörin papereilla voisi päästä esim. Linköpingin yliopistoon suorittamaan tekniikan tohtorin tutkintoa?
Ylempi korkeakoulututkinto ei tarkoita yliopistojen jatkotutkintoja vaan esim KTM, DI tutkintoja.
Voihan kotimaassakin AMK-papereilla hakea yliopistojen täydennyskoulutusohjelmiin, joista voi kirjautua yliopistojen perusopiskelijoiksi ja valmistua ylempään korkeakoulututkintoon. AMK-papereista saa jopa 50-80 ov:n hyvityksen.
Ystäväni on BBA, ja opiskelee tällä hetkellä englannissa maisteriksi. Että hyvin ainakin sinnepäin tuntuvat kelpaavan.
Aivan. Pointtini oli, ettei suurimalla osalla suomalaisista AMK-tutkinnoista ei ole asiaa saman alan (mikäli Suomesta sellaista edes löytyy) maisterintutkintoihin ilman älytöntä määrää siltaopintoja.
Vrt. IT-tradenomi & FM tai KTM
Itse olen suorittanut liiketalouden AMK-tutkinnon, ja sen jälkeen yliopistossa maisteritutkinnon Ruotsissa olevassa yliopistossa (englannin kielisessä koulutusohjelmassa). Tällä hetkellä toimin esimiestehtävissä Suomessa omalla alalla ja hyvällä palkalla.
...tahallisesti väärin, vai oletko ihan oikeasti noin saapas:
"Omista 'maikoistani' AMK-tutkinnon suorittaneita oli muuten 2. Toinen suoritti ne yliopisto-opintojen jälkeen."
Edellinen varmaankin tarkoitti, että montakos prosenttia AMK:n opettajista on suorittanut VAIN AMK-tutkinnon?
"Ylempiä virkamiehiä on paljon, kuulun itsekin kyseiseen joukkoon."
Niin, kyllähän ylempiä virkamiehiä tosiaan on paljon. Alempia on vielä enemmän. Mutta miten se tähän liittyy? Tarkoititko, että AMK-tutkinnon suorittaneita ylempiä virkamiehiä on paljon. Mikä on "paljon" - sinä ja joku tuttavasiko? Olisikos sinulla mitään lukuja antaa - ei niitä luulisi "ylemmän virkamiehen" niin vaikea olevan hankkia käyttöönsä... :D Vai tarkoitiko peräti, että VAIN AMK-tutkinnon suorittaneita ylempiä virkamiehinä on paljon? Tuo on tietysti ihan täyttä bullshittiä, kun kelpoisuusehtona ylempiin virkoihin on ylempi korkeakoulututkinto. Jos sellaisen on suorittanut, niin voihan sitä olla sen lisäksi käynyt uimakoulun, pyhäkoulun, ammattikorkeakoulun tai vaikka koirakoulun - mutta eivät ne siihen kelpoisuuteen vaikuta. :)
Et tainnut ymmärtää viestiäni? Pointti nimenomaan oli, että -ulkomailla- on helpompi suorittaa master-tason tutkinto amk-tutkinnon jälkeen, kuin Suomessa.
Minäkin ymmärsin ensimmäisen viestin sisällön, lukemalla sinun viestisi ennen hänen viestiään. Muistetaan nyt kuitenkin, että olemme Suomen kansan pohjasakan virallisella keskustelualueella, suomi24:ssä. Täällä ei pahemmin kiinnitetä huomiota tekstin rakenteeseen.
Minun ammattikorkeakoulussani oli 6 pelkän amk-tutkinnon omaavaa henkilöä ( pedagogiset). Mutta mitä tämä liittyy mihinkään?
Prosentteja on älytön vertailla, sillä ammattikorkeakouluista on valmistunut väkeä vasta reippaat kymmenen vuotta. Akavan sivuilta saa mukavasti tuntumaa siitä, miten esimerkiksi tradenomit ovat sijoittuneet. Luvut ovat täysin kilpailukykyisiä yliopistoista valmistuneiden kanssa.
Myös minä olen ammattikorkeakoulututkinnon omaava ylempi toimihenkilö. Ylemmäksi toimihenkilöksi ei muuten vaadita ylempää korkeakoulututkintoa.
Edellinen vasta "bullshittiä" olikin. Olet varsin pihalla käsitteistä.
07:52 kirjoitit:
"Ylempiä virkamiehiä on paljon, kuulun itsekin kyseiseen joukkoon."
13:42 kirjoitit:
Myös minä olen ammattikorkeakoulututkinnon omaava ylempi toimihenkilö. Ylemmäksi toimihenkilöksi ei muuten vaadita ylempää korkeakoulututkintoa. "
Ja edelleen:
"Edellinen vasta "bullshittiä" olikin. Olet varsin pihalla käsitteistä."
Niin että kumpiko sinä nyt sitten olet - ylempi virkamies vai ylempi toimihenkilö? Ja kukas tässä on pihalla käsitteistä...? :D :D :D
osoitteesta http://www.ytn.fi/ saat tietoosi ytn:n liitot. Joukossa on myös, yllätys-yllätys, ammattikorkeakouluista valmistuneiden liittoja. Selvitäpä asiaa vähän, niin et enää puhu läpiä päähäsi.
ystävällisesti:
Johtokunnassa työnantajan vieressä istuva tradenomi
Kyllä sinun uskottavuutesi meni sen siliän tien väittäessäsi itseäsi milloin ylemmäksi virkamieheksi milloin toimihenkilöksi. Ja syytellessäsi perään muita käsitteiden sotkemisesta ja läpien puhumisesta päähänsä. Lopeta jo, joker! :D :D :D
:D Totta!!! Jäin kiinni!
Te olette kaikki ihan hassuja. AMK tai yliopisto, IHAN SAMA. Kaikki te tuutte kuitenkin mulle töihin! :)
T:
Edelliset viestit kirjoittanut ylpeä merkonomi.
AMK-tutkinto rinnastetaan uuteen kandintutkintoon, joten sillä ei ylemmäksi virkamieheksi pääse. Sen sijaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut voi hakea valtion ylempiin virkoihin.
T: Oikea tradenomi
MISSÄS niin sanotaan, että AMK-tutkinto rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon? :D Ei, en tarkoita AMK:n omia propagandatilaisuuksia enkä työttömien tradenomien kantapöytiä lähiökuppiloissa, vaan haluaisin nähdä jonkin vähän virallisemman lähteen. Löytyykö? :D
Tehdääs pari asiaa selväksi.
Useimmat teistä puhuu täällä mm. BBA eli Bachelor of Business Administration -tutkinnosta. Sillä on turha mennä tekemään esim. DI-tutkintoa tai muiden tieteenalojen hommia vaikka mistä etsisitte. Kenties AMK-tutkinnolla voi suorittaa maisterin "business" tutkinnon, mutta on aivan turha haaveilla tekevänsä yhtään spesifimpää alaa kuten esim. rahoitus, laskentatoimi, juridiikka, DI etc., jotka ovat pelkkiä liike-elämän tutkintoja.
Yliopistotutkinnoilla pääsee paljon helpommin paljon parempiin korkeakouluihin vaihtoon tai vaikkapa jatko-opiskelijaksi kuin AMK-tutkinnolla. AMK-tutkinto ei esim. moneen jenkkiyliopistoon oikeuta edes hakemaan.
Kolmanneksi ihmetten, miksi pitäisi tehdä se AMK-tutkinto ja sitten mennä jonnekin muualle säätämään ne maisterinpaperit? Paljon nopeammin homma hoituu yliopiston kautta. Voithan vaikka paukuttaa kauppakorkeakoulussa kandinpaprut käteen ja hakea sen jälkeen ulkomaille.
On se ihmeellistä, että näistä pitää edes vääntää. Niin selvä tämä asia on.
Siksi, ettei suomalainen järjestelmä toimi noin helposti, kuin väität. Ammattikorkeakoulututkinnolla on hyvin vaikeaa päästä jatkamaan yliopistoon. Mikäli kanava olisi suhteellisen yksinkertainen, suuri määrä siltaopintojakaan ei haittaisi. Mutta valitettavasti lähes täyden viitosen oppilaana opiskelunsa päättänyt ammattikorkeakoululainen joutuu ihan samaan ruljanssiin, mihin hän joutuisi, jos hakisi pelkillä yo-papereilla. Ja todennäköisesti jatko-opiskeluun pääseminen kestää vielä pidempään.
Ihan yliopistojen omissa materiaaleissakin. Että tämmöstä.
http://www.utu.fi/hum/tdk/opinto-opas/7.html
Miksiköhän? Onko käynyt mielessä, että AMK ja yliopistot palvelevat eri tarkoituksia yhteiskunnassa. AMK:sta valmistutaan ammatteihin ja yliopisto palvelee lisäksi tieteen ja tutkimuksen tarkoitusperiä. Siihen AMK ei valmista läheskään riittävästi. Tämän vuoksi AMK-tutkinnon suorittanut pistetään syystäkin lähes samalle viivalle YO-papereiden kanssa. Ja, jos AMK-tutkinnon suorittanut kerta on niin hyvä alallaan, ei niiden pääsykokeiden ja perusopintojen pitäisi tuottaa juurikaan ongelmia.
Kyllä. Mutta tässähän näkyy syy ylempien amk-tutkintojen syntymiseen, aikaisemmin kun amk:sta valmistuneella EI ollut jatkokoulutusmahdollisuutta, ainoa mahdollisuus oli vaihto akateemiselle puolelle.
Ja vielä- Monille AMK-tutkinnoille ei ole vastinetta yliopistossa, vaikka nopeasti vilkaistuna voi siltä vaikuttaakin.
Linkkisi takaa avautuu Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan sivu...
"Ajankohtaista humanistisessa tiedekunnassa"
...jolla ei puhuta sanaakaan AMK-tutkinnon rinnastamisesta uusiin kandintutkintohin.
Hakukonetta käyttämällä samaiselta Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan sivustolta sen sijaan löytyi seuraava tieto:
"Ammattikorkeakouluopinnoista luetaan hyväksi vain pakollisia kieli- ja viestintäopintoja.
Uudessa tutkintorakenteessa ammattikorkeakoulututkinnosta luetaan hyväksi kandidaatintutkinnon pakollisia kieli- ja viestintäopintoja niiltä osin, kuin suoritetut amk-tutkinnon kieliopinnot vastaavat humanistisen tiedekunnan kieli- ja viestintäopintojen vaatimuksia. Muita korvaavuuksia amk-opinnoista tai -tutkinnosta ei myönnetä."
http://www.hum.utu.fi/opiskelu/perustutkinnot/yleista/uudistus.html
Niin että se niistä päiväu(elm)ista. Sorry!
...virkakelpoisuuksistahan tässä puhuttiin. Niin että kysymys jää edelleen ilmaan: MISSÄ niin sanotaan, että amk-tutkinto rinnastetaan alempaan korkeakoulututkintoon julkisia virkoja täytettäessä?
Seuraavaksi kysyn, mihin mieletäsi AMK-jatkotutkinnon pitäisi valmistaa? Minä olen vakavasti sitä mieltä, että seuraava askel AMK:sta on yliopisto ja sen tehtäviä EI missään tapauksessa voi antaa AMK:lle. Syitä tähän on monia, mutta tärkein on opetuksen laatu. Ei täällä riitä millään päteviä opettajia ja hyviä tiedeyhteisöjä AMK-tasolle.
"Ja vielä- Monille AMK-tutkinnoille ei ole vastinetta yliopistossa, vaikka nopeasti vilkaistuna voi siltä vaikuttaakin."
No ei tietenkään ole. Eikä ole ammattikoulututkinnoillekaan. Yliopistotutkinnot ovat laaja-alaisempia kuin ammatilliset. Ei ole hitsaamisen DI:ejä, maisteristason keittäjän tutkintoa, kosmetologian lisensiaatteja tai betoninraudoittamisen tohtoreita.
Mutta miksi ihmeessä suppean ammatillisen tutkinnon jatkoksi pitäisi saada yhtä suppea-alainen korkeakoulututkinto? Jos haluaa kehittää ammatillista osaamistaan sillä suppealla alalla, se tapahtuu paremmin töitä tekemällä kuin (minkään) koulun penkillä. Jos taas haluaa edetä korkeamman tason tehtäviin (johto-, asiantuntija- tai suunnittelutehtäviin), tarvitaan laaja-alaisempi tutkinto. Sellainen, joita nyt jo suoritetaan yliopistoissa ja tiedekorkeakouluissa.
Korkeakoulutuksen luonteeseen kuuluu laaja-alaisuus, koska korkeamman tason tehtävätkin vaativat asioiden hahmottamista laajempina kokonaisuuksina. Jos haluaa edetä, on jätettävä ruohonjuuret ja nähtävä asiat isompina kokonaisuuksina. Jos taas haluaa kehittyä tietyssä käytännönläheisessä/suorittavan tason ammatissa paremmaksi, on se toki kiitettävää, mutta ei siihen korkeakoulututkintoa tarvita. Miksi sitä varten siis pitäisi olla mukamas-korkeakoulututkintoja, jotka kuitenkaan eivät vastaa laajuudeltaan ja antamiltaan valmiuksilta sitä mitä korkeakoulututkinnoilta on totuttu odottamaan.
Siis - minä näen sekä ammattikoululaisille että ammattikorkeakoululaisille kaksi vaihtoehtoista jatkomahdollisuutta:
1) Mieliessään kehittyä paremmiksi omassa työssään - joko suorittavan tason tai väliportaan työssä - he kehittyvät parhaiten tekemällä sitä työtä.
2) Mieliessään ylöspäin uralla heidän tulee hankkia ylemmän tason tehtävien edellyttämä laaja-alaisempi koulutus: ammattikoululaiset ammattikorkeakoulussa (tai oikeassa korkeakoulussa) ja AMK-tutkinnon suorittaneet oikeassa korkeakoulussa.
Pyrkimys saada korkeakoulututkinnon status kuitenkin suppeissa ympyröissä pysytellen ja ilman oikeiden korkeakoulututkintojen laaja-alaisuutta haiskahtaa minusta joltain ihan muulta kuin 'työelämän tarpeiden kohtaamiselta'. Minusta se kielii yhtäaikaisesta tittelinkipeydestä ja haluttomuudesta oppia uusia asioita ja ajattelutapoja.
AMK:n jatkotutkinnot ovat turhia ja sekavia. Jos AMK-tutkinnon suorittanut haluaa opiskellla lisää, on hänen valittava joko täydennyskoulutus, josta ei saa tutkintoa, vaan se on oman osaamisen parantamista ja päivitttämistä. Mielestäni nykyiset AMK-jatkotutkinnot ovat luonteeltaan enemmänkin täydennyskoulutusta
Toisena vaihtoehtona on opiskelu yliopistossa. Tällöin voi jatkaa opintojaan niin pitkääle kuin mahdollista, tarvitsemaatta miettiä jotain kummallisia vahtoja. Ylintä opetusta annetaana yliopistossa, ei AMK:n jatko-opiskeluissa.
Selkeää eikö totta.
Lisäisin vielä, että yliopisto ei ole eikä sen pidäkään olla puhdan ammattikoulu vaikkakin se tietyilla aloilla sitä lähellä onkin. Yliopiston tulisi opettaa kriittisyyttä ja itsenäistä tiedon tuottamista, joka ei ole välttämättä sidottu tietyyn aikaan tai ammattiin. Tällöin akateemisen tutkinnon suorittanut omaa riittävä taidot työtehtäviin, joissa vaaditaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua. Siksi monissa työpaikkailmoituksissa vaatimuksena onkin ylempi korkeakoulututkinto yksilöimättä tutkintoa sen tarkemmin. Haetaan tietynlaista ajattelua.
Sen AMK on nimensä mukaisesti ammatttiin sidottu oppilaitos. Jos haetaan sairaanhoitajaa niin silloin haetaan sairaanhoitajaa, ja tällä on huonommat tai paremmat taidot sairaanhoidossa
että julkishallinnossa (esim. valtion ministeriöt, kuntien hallinto, seurakunnat tms.)käytännössä kaikkiin johtavien viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden posteihin vaaditaan akateeminen tutkinto. Ja yleensä vielä tietty sellainen.
Tietyillä poikkeuksilla, jotka lähes aina ovat polittisia ja kunnissa(oikea jäsenkirja yleensä vasemmalta), on mahdollista saada ns. johtava virka ilman akateemista (alempaa/ylempää) taustaa. Valtiolla sääntö on vedenpitävä. Harvat poikkeukset kuntasektorillakin kuitenkin vain vahvistavat pääsäännön.
Kuriositeettinä haluaisin tietää, missä julkishallinnon yksikössä esim. tradenomitutkinnolla voi saada johtavassa asemassa olevan viran?
Etkö juuri sanonut, että yliopisto ja amk valmistavat eri tehtäviin? Miten siis nyt pistät tutkinnot jonoon etkä rinnakkain?
Ylempi AMK-tutkinto on kriittinen monella alalla. Eteneminen ja jatkuva alan muuttuminen vaativat sitä. Yliopisto ei kykene tarjoamaan riittävän tehokasta vastausta jo ammattikorkeakoulun suorittaneille ihmisille.
Lue tuo seuraava postaus. Siinä on asia melko mukavasti tiivistettynä.
Ihmettelen kuitenkin tuota kommenttia ylemman tutkinnon kriittisyydestä. Mitä sä sillä oikein tarkoitat? Meinaatko, että myös kaikkien yliopistomaistereiden pitäs käydä suorittamassa jatkotutkinto, koska "eteneminen ja jatkuva alan muuttuminen vaativat sitä"?
Noin yleensä firmat kouluttavat itse omat sakkinsa pysymään mukana alan muuttumisessa. Mitä tulee etenemiseen, meinaatko, että ylempi AMK-tutkinto pitäisi olla sitä varten, että sillä voidaan edetä uralla? Jos alempi ei riitä, mitä saavuttaisit ylemmällä? Et ainakaan maistereiden ohittamista, koska "yliopisto ja AMK-tutkinnot pistetään jonoon" tässä järjestyksessä. Haluaisit siis erottua muista AMK-tutkinnoista, mutta eikö se ole keinotekoista, sillä AMK valmistaa yrityselämän vaatimuksiin eikä tuolloin pitäisi titteleillä olla merkitystä vaan omalla pätevyydellä ja osaamisella.
Tämä ylempi AMK-tutkinto alkaa vaikuttaa kohtuullisen pikkunäppärältä toiminnalta.
Ja taas sain pyöriteltyä asennevammaista akateemista. Tulet kato vaan mulle töihin, kyllä meillä sinunlaisiasikin on.
Seuraavaksi AMK-palstalle vittuilemaan. MARS! ->
T:
Ylpeä Merkonomi
Ongelmahan tuossa on juuri tuo ylin opetus. Kyseessä on TIETEELLINEN ylin opetus, vaikka ammattikorkeakoulusta valmistuneet kaipaavat AMMATILLISTA jatkokoulutusta.
Täydennyskoulutusta ammattikorkeissa on jo nyt. Se vain maksaa suhteellisen paljon, eikä sisällä riittävän suuria opintokokonaisuuksia.
kyllä soveltaa teoriaa käytäntöön. Omaa työtäni kun mietin niin mahdollisimman laaja-alainen teoria pohja olisi paras mahdollinen koulutus ja näiden tietojen soveltamisen oppiminen käytäntöön tapahtuu kyllä sitten siellä työpaikalla. Tuskinpa paria kk kauempaa tarvitsee näitä uusia käytännön asioita opetella, mutta jos teoriapohja ja tietämys puuttuu niin sitten ei ainakaan minun työtäni voisi tehdä.
..tuosta opetuksen laadusta voin sanoa, että tänä päivänä nimenomaan AMK-sektorilla tuntuu perusopetuksessa olevan kovemmat vaatimukset kuin yliopistossa;
esim.
- ammattikorkeakoulussa opettajilta vaaditaan pakolliset pedagogiset opinnot, yliopistossa EI!
- ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan lisurin tai tohtorin paperit, yliopistossa voit olla vaikka kiertokoulua käynyt kyläseppä, jos vain muuten osaat hommasi.
..eli Summa Summarum yliopistossa on tuo opettajakunta paljon kirjavampaa!
olla opettajana kiertokoulua käynyt kyläseppä. Miksi minä en tänä kymmenenä vuotena jotka olen siellä pyörinyt törmännyt kehenkään ei-akateemiseen opettajaan. Korkeintaan joissakin harjoituksissa on ollut mukana alan opiskelijoita siis opettamassa. Ymmärtääkseni yliopistossa opettavat ovat professoreja tai ainakin väitelleitä alan tutkijoita ja näillä ihmisillä on se uusin tieto.
Pedagogiikan voit heittää romukoppaan. Yliopistossa oppiaan jakavat sellaiset heput, joilla tieteellinen osaaminen on mielettömän kovaa. Mulla on opettajina proffia, jotka ovat väitelleet tai työskennelleet mm. seuraavissa yliopistoissa:
Berkeley
Yale
Cambridge
MIT
U Pen
Oxford
Kyllä mä luulen, että noiden maikkojen opeilla pärjää pikkaisen kivemmin kuin keskiverto AMK-maikkojen opeilla. Vaikka kavereilta puuttuu pedagogiset opinnot, pirun hyvin ne osaa neuvoa. Matkustaminen ja uudet ympäristöt avartavat. Ei maailmalla tuppisuut edes pärjää.
"---yliopistossa voit olla vaikka kiertokoulua käynyt kyläseppä, jos vain muuten osaat hommasi.
..eli Summa Summarum yliopistossa on tuo opettajakunta paljon kirjavampaa!"
*HUOKAUS*
Kertokaa nyt joku - anyone, please - minulle, että miten ihmiset, joiden pääasialliset tietolähteet ovat...
*MuTu
*'kaveri kertoi'
*'kuulin jostain, mutten muista mistä, että --- ja HALUAN uskoa siihen'
...KEHTAAVAT nimittää itseään korkeakoulutetuiksi? Minä EN ymmärrä.
* * * * * * * *
Itselläni oli muuten AMK:ssa opettajina väkeä, joista (tuntiopettajina toimineita yliopiston opiskelijoita lukuun ottamatta) 1) kaikki olivat aloittaneet opettajina jo AMK:n ollessa vielä opisto, 2) yksikään ei ollut viimeiseen 15 vuoteen oikeassa työelämässä ollut, ja 3) joiden tiedot olivat olleet saman ajan päivittämättä:
*yksi niin laiska DI, että ihme oli kun oli edes ammoin saanut jossain oikeassakin työpaikassa jonkin aikaa olla - sillä aikaansaamattomuudella
*yksi FM, joka oli niin täysi tumpelo kaikissa käytännön järjestelyissä, että alta pois. Olin työharjoittelussa hänen entisellä tyopaikallaan, ja häntä muisteltiin siellä vielä kaikkien vuosien jälkeenkin kaameana sählärinä.
*yksikön johtajana naisp. DI, joka ei ollut koskaan ollut oikeassa työelämässä. Hänkin oli aloittanut uransa jo opistoaikana, ja oli tyypillinen koulujärjestelmän tuottama koulusta-kouluun-kalkkunabroileri. Puhui 'työelämän tarpeista' kuin leivästä, vaikka ei ollut nähnyt työelämää kuin televisiossa. Uhkaili myös peitellysti, että kannattaa olla kiltisti ja uskoa kaikki mitä hän sanoo, koska hänellä on niin 'hyvät suhteet työelämään'. Enemmän työkokemusta omaavat opiskelijat hoksasivat kyllä, ettei sillä nilkillä ollut oikeasta työelämästä mitään käsitystä - suhdeverkostosta nyt puhumattakaan - ja hänen kuvailemansa 'työelämän arvostamat' ominaisuudet oikeasti olivat vain hänestä ihanteellisia kiltin nyhvöoppilaan ominaisuuksia eivätkä työelämässä tarvittavia. Suoraan lukiosta tulleet valitettavasti suurimmaksi osaksi uskoivat mitä sanottiin.
*yksi itsekin AMK-tutkinnon suorittanut työntekijä, jonka ei epäpätevänä oikeastaan olisi kuulunut opettaa, mutta joka kumminkin joutui opettamaan, kun em:t laiskamato ja tumpelo eivät olleet viitsineet ja osanneet opetella käyttämään uusia laitteita. Halveksui kaikkia akateemisia ja kaikkea teoriaa, ja höpötti omatekoista teoriaa niin väärin ja ristiin varsinaisten opettajien kanssa, että heikoimmat menivät ihan sekaisin. Tällä 'opettajalla' ei tosiaankaan ollut mitään pedagogian aineopintoja suoritettuna...
Parhaat näkemäni AMK-opettajat olivat kaksi yliopiston opiskelijaa ja yksi yliopiston puolella tutkijana väikkäriä vääntävä FM, jotka kaikki kolme tienasivat taskurahoja heittämällä keikkaa tuntiopettajina AMK:ssa. Heillä oli tuoreet tiedot asioista. He antoivat kysellä tunnin lopuksi. He eivät sivuuttaneet kysymystä tai nolanneet kysymyksen esittääjää jos eivät tienneet vastausta, vaan lupasivat ottaa seuraavaksi kerraksi selvää - ja myös ottivat. Heiltä puuttui tyyystin se opistoajoilta periytyvä opiskelijoiden ylenkatsominen ja "turpa kiinni, minä tiedän, kun olen opettaja - jollet myönnä sitä ja ole hiljaa, minä reputan sinut"-asenne, jolla vakituiset opettajat peittelivät omien tietojensa vanhentuneisuutta.
Kesällä yks jätkä joka oli festareilla mun kanssa yhtä aikaa kusella sano kuulleensa näin baarissa joltain laitosneuvoston jätkältä.
Oli niin hyvin jäsennettyä tekstiä, että annan arvosanaksi kokonaista 1.
Joka tapauksessa toi avautuminen todistaa oikein hyvin, miksi AMK-jatkotutkintoa ei pitäis olla olemassaankaan - laadukkaat opettajat puuttuvat. Resurssit ei yksinkertaisesti riitä.
"Oli niin hyvin jäsennettyä tekstiä, että annan arvosanaksi kokonaista 1. "
No voi kiitos! Mutta mikä on asteikko? ;)
Yliopistojen asteikko (5=paras) ;)
Paskaa tekstiä, mutta mikä sinä olet antamaan arvosanoja muiden teksteistä.
PS. Ota asioista selvää. AMK-jatkotutkintoa opettavat eri opettajat kuin perustutkintoa.
Jos asia olisi näin, eivätkö kaikki suomalaiset olisi yliopistoissa, ja ammattikoulutus olisi lopetetu kokonaan? Tällaiseen mutu-tietoonko yliopisto valmentaa?
"Ota asioista selvää. AMK-jatkotutkintoa opettavat eri opettajat kuin perustutkintoa."
Mikä kommentti tuo on? Jos kerta perustutkintoa opettavat keskinkertaiset maikat, ei se anna valmiuksia korkeatasoiseen jatkotutkintoonkaan. Yliopistolla monissa tiedekunnissa ne kaikkein kokeneimmat maikat pitävät aivan peruskursseja. Voi kysyä mitä vaan, ei mene sormi suuhun. Tieteellisen diskurssin taso on myös erittäin hyvä. Eikä esim. kauppakorkeakoulussa niiltä maikoilta puutu konkretiaa.
Mutta se, että AMK-jatkotutkintoa opettavat eri opettajat, ei vähennä yhtään sitä, että yliopistotason opetus on parasta Suomessa - joillakin aloilla jopa maailman huippua.
"yliopistotason opetus on parasta Suomessa - joillakin aloilla jopa maailman huippua."
Salli mun nauraa. Mikä täällä Suomessa muka on kansainvälisesti kovatasoinen ala?
Lisäksi biotieteellisestä ja tietojenkäpistelystä löytyy kv-huippututkimusta. Ja vain noi ovat mun tiedossa. Voi olla paljon muitakin.
Kyllä mä sallin sun nauraa, mutta kyllä muakin hymyilyttää, kun mulla on mahdolisuus nauttia huippututkimuksen eduista.
Johdannon jälkeen trolli ei ole kirjoittanut mitään.
Itse johdantohan oli täyttä paskaa.
kirjoittanut miljoonalla eri nimellä. Hirvittävää tuskaa lukea näitä keskusteluja, siis minkä ihmeen takia AMK:n opiskelijat ei voi hyväksyä sitä tosiasiaa, että yliopisto on se KORKEIN opetusta antava laitos ja sillä hyvä. Jos hakee AMK opiskelijaksi niin pitäisi tietää mitä siitä tulee eikä alkaa täällä sitten itkemään, että kyllä se muuten on KORKEAKOULUTUTKINTO ja yhtä hyvä kuin yliopisto. Hohhoi.
Pelottavaahan tässä on esim. se, että Kuopiossa AMK meinataan kai siirtää jossain vaiheessa yliopiston kanssa tyyliin "saman katon alle", vaikka kovasti terotettiin, että ERO tulee niiden opinahjojen välillä kyllä säilymään. No entistä enemmän alkavat nämä AMK:laiset mieltämään itsenä yliopistoa vastaavan koulutuksen omaaviksi, kun vielä samalle alueelle tulevat. Oivoi.
vastaat kun sinulta pyydetään perusteluja. Sinä taisit lisäksi olla se tilintarkastuksen asiantuntija...HAHAH
jos asia on kerran pihvi. Noin paljon laadukkaammin koulutettu väki varmasti erottuu vaikka saman katon alla olisittekin. Sama juttu kun siirrytään työelämään.
ettei ketään palvele se, että meitä korkeasti koulutettuja ihmisiä on tunkemassa työpaikkoihin ihan liikaa. On sekä ihmisen itsensä että yhteiskunnan kannalta erittäin epäedullista jos pitkän opiskeluajan jälkeen jäätkin ilman oman alasi työtä. Tämän asian vuoksi olisi syytä miettiä mihin todellisuudessa nämä kaikki koulutetut tulevat sijoittumaan. Mielestäni yliopisto riittäisi kyllä suomessa kouluttamaan näitä ylemmän tason ihmisiä. On rahan haaskausta kehittää toista samantasoista koulutusjärjestelmää rinnalle jos on vastaava jo olemassa ja kaikille koulutetuille ei kuitenkaan riitä tarpeeksi haastavia tehtäviä. Tällä hetkellä työelämässa tarvittaisiin enemmän osaajia eli tavan duunareita, olisiko ollut syytä kehittää ennemmin perinteistä ammatillista osaamista kuin sitä että yhä suurempi osa korkeakoulutetaan työttömiksi. Se on myös sinulta pois amk:lainen jos tradenomiksi valmistumisen jälkeen odotat parempaa ja joudut kuitenkin kaupan kassalle.
Hienoa että olet ymmärtänyt pointin. Minä olen kuitenkin varma työllistymisestäni, koska olen erikoistanut osaamistani tarvittavalla tavalla. Jos olisin tiennyt, että en tähän pysty olisin ehdottomasti hankkinut ammatillisen koulutuksen.
Mieti sinäkin, millainen koulutus oikeasti Sinulle sopii.
Olisiko kertoa esimerkkiä vastauksestani, jota en ole perustellut?
Ja minä olen asiantuntija, siis siinä asemassa, josta sinä voit vain haaveilla.
Suoraan sanottuna hävetää, kuinka akateemiset kollegat vaivautuvat vastaamaan näinkin sankoin joukoin moiseen provokaatioyritykseen.
Ok, nyt piti itsekkin alentua mutta ainoastaan todetakseni tämän tosiseikan.
Mitä taas ammattikorkeaan tulee, niin vanha viisaus kiteyttää kaiken:
Ex nihilo nihil fit.
Ei vai?
Tyhjästähän yliopistotkin on luotu.
"Tyhjästähän yliopistotkin on luotu."
No eivät ihan tyhjästä sentään, tutustupa historiaan.
Sitä paitsi takana on muutama sata vuotta tuotekehitystä tutkimuksen ja korkeimman tason opetuspalveluiden tuottamisessa. Sinäkö uskot AMK:n ottaneen etumatkan 15 vuodessa kiinni?
http://yliopistolehti.helsinki.fi/1999_20/paakirjoitus.html
Pyydän, älä nolaa enää itseäsi enempää.
Sinulta on valitettavasti jäänyt, esimerkiksi Suomen koulutuspoliittinen, historia lukematta.
Vinkki: Lainaa vaikka kotipaikkasi kirjastosta muutama opus, ja jos tiedonhaku ei oikein luonnistu, niin hakusanat; historia ja yliopisto
hyvät tulevat amk maisterit ja tohtorit. Oma työllistyminen yo:n Fm:n tai Tri papereilla näyttääkin aika kurjalta, joten tämä vaihtoehto on minulle kuin taivaanlahja.
Mutta mutta paljonkohan minun täytyisi suorittaa lisää että saan amk paperit. Opintoviikkoja minulla on Fm ja puoleen väliin edenneissä Tri opinnoissa yhteensä noin 200. Yksi julkaisu kansainvälisessä arvostetussa tiedelehdessä ja kaksi muuta julkaisua tulossa ja käytännön kokemusta labrahommista noin neljä vuotta. Toivottavasti tähän maanmainioon amk:n tulee nyt sellainen kiintiö mihin meikäläisetkin hyväksytään. Eniten kuitenkin odotan millaista tutkimusta ko laitos pystyy tuottamaan siinä kun nyt tulee yhdistymään sekä tieteellinen osaaminen että tämä amk:laisten valttikortti käytännöllisyys. Vielä tässä vaiheessa ne muutamat lukaisemani amk-tutkielmat eivät ehkä ole vielä kovin vakuuttaneet ei tieteellisellä eikä käytäntöön pohjautuvalla ylivertaisuudellaan, mutta tämähän tulee vielä muuttumaan jahka yliopistolaiset alkavat asian hyväksymään vai miten se nyt menikään:)
Miksi amk:ssa pitäisi olla tieteellisiä tutkielmia? Eihän sellaisia edes saa ammattikorkeakouluissa tehdä. Opinnäytetyöt ovat pakollinen paha ennen valmistumista, ja suurin osa tekee ne juuri pakon alla ja usein aiheesta, joka ei innosta tekijää yhtään. Kiitos yrityssidonnaisuus.
"---tulee yhdistymään sekä tieteellinen osaaminen että tämä amk:laisten valttikortti käytännöllisyys."
Sinulta unohtui AMK:n kolmas valtti, nimittäin se, että sieltä valmistuu asiantuntijoita. Tämä on bongattu suoraan AMK-palstalta:
"AMK valmistaa asiantuntijatehtäviin, mutta harvoin niihin pääsee ilman työkokemusta."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000023&posting=22000000020171886
Kirjoittajakin on ilmeisesti huomannut, että asiantuntijaTEHTÄVIIN eivät (ainakaan kaikki) pääse ilman työkokemusta, mutta mitä ilmeisimmin hän katsoo AMK:sta valmistuneilla olevan jo suoraan koulunpenkiltä tullessaan valmiudet toimia asiantuntijoina... :D
Puolustan vahvasti Suomen korkeakoulujarjestelmaa. Ammattikorkeita ei tule littaa yliopistoihin enaa yhtaan enempaa. Ne eivat ole sama asia, vaikkakin omilla sektoreillaan hyvin patevia.
Itse asun ja opiskelen Britanniassa, jossa ammattikorkeat saivat 90-luvun alussa muuttaa nimensa yliopistoiksi. Ja kuinkas nyt suu pannaan? Maassa on pitkasti yli sata "yliopistoa" joista noin puolet ovat mantereen ja maailman huipulla, mutta se toinen puoli syytaa taysin turhia "mikkihiiritutkintoja" joilla ei saa toita edes Britannian sisalta. Viimeisena toivona on markkinoida yliopistoa mediaseksikkailla/muka kiinnostavilla tutkintonimikkeilla ja ottaa sisaan kaytannossa kuka tahansa - varsinkin ne yliopistojen maineesta tietamattomat ulkomaalaiset.
Kaikkien yliopistojen maine karsii ja akateeminen tyottomyys kohoaa. Ei mitaan jarkea.
Hae nyt ihan oikeesti ens vuonna yliopistoon että saat mielenrauhan.
Akavan sivuilta muun muassa löytyisi paljon ajankohtaista tutkittua tietoa AMK / tiedekorkeakoulutasoisten tutkintojen suorittajien työllistymisestä, mutta niitähän sinä et varmaankaan ole lukenut etkä lue koska tiedät paremmin.
Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä.
En halveksi AMK-tutkintoja, niiden suorittajia tai suorittajien älyä sen koommin kuin muitakaan ominaisuuksia. Surettaa ja huvittaa vaan jollain tapaa tuo jalkaa polkien inttäminen jota tälläkin palstalla harrastetaan. Joku kompleksi täytyy olla taustalla jos ei kykene hyväksymään sitä että AMK ja yliopisto eivät ole sama asia eivätkä niiden tutkinnot vastaa toisiaan. Molempia tarvitaan, molemmilla voi päästä pitkälle, mutta eri asioita ne silti ovat.
Mutta ihan miten vaan, jos tämä inttäminen tuo sinulle sen mielenrauhan niin anna mennä vaan.
Samaa paskan jauhamista kirjoituksesta toisee. Ei yhtään järkevää mielipidettä näillä palstoilla. Teitä taitaa todella pelottaa AMK:ssa opiskelevien osuus työmarkkinoilla, kun joka tarinassa sitä ruoditte!!!
Kukaan fiksu ei sano, että amk ja yliopisto olisivat sama asia. Näin ei ole, eikä näin pidäkään olla. Jos näin olisi, molempien puolien vahvuudet kutistuisivat.
Niin, amk:ta ei kyllä voi verrata yliopistoon. Kaksi eri laitosta, joka tulee esiin myös opetuksen tasossa.
Omassa tuttavapiirissäni olen huomannut, että amk:hon pääsevät lähes kaikki sinne pyrkivät ja halukkaat, toisin kuin yliopistomaailmaan hakeutuvat ja pääsevät yleensä ne, jotka pärjäsivät esim. lukiossa parhaiten. Selvä ero amk:hon menneiden yliopistoon päässeiden välillä. Muistan, kuinka lukiossa suurimmalla osalla on asenne, että "mä en ainakaan mihinkään amk:hon mene", ja hakivat ko. laitokseen vain pakon sanelemana, kun todellinen tavoite oli yliopisto.
Tosiasialle, että yliopisto on aina yliopisto ja amk ammattikorkeakoulu, ei voi mitään. Myös arvostuksessa löytyy suuria eroja.
havainnut mitään tuon suuntaista. Aivan yhtä taukkeja opiskelee myös ylipoistossa.
Niisk Niisk.
kaikki välttämättä edes halua hakea, kaikillehan se on kuitenkin mahdollista. Itse en lähettänyt papereitani mihinkään yliopistoon, koska minulle oli selvä, että toivomani alan koulutus on AMK:ssa - ja sinne halusin ja hain. On tietysti myös niitä, jotka haluaisivat ensisijaisesti yliopistoon ja vasta kakkosena muualle. Tämä ei pidä kuitenkaan kaikkien kohdalla paikkaansa, joten turha pitää AMK:ssa opiskelevia toisen luokan kansalaisina! Omilla yo-papereillani olisin saanut hyvät lähtöpisteet yliopistoon, mutta se ei minua kiinnostanut. Kaikkiin koulutusohjelmiin ei mennä noin vain myöskään ammattikorkeakouluihin, pääsykokeisiin päästäkseen pitää olla useille aloille hyvät paperit. Lopettakaa tuo jaappaaminen, kuka ja mikä on parempi, nämä ovat henkilökohtaisia valintoja - eivät tee kenestäkään parempaa tai huonompaa. Hakiessani AMK:hon, tiesin todellakin, etten ole hakemassa yliopistoon. Olenkohan nyt jotenkin huonompi ihminen kuin luokkakaverini, joka huomattavasti kehnommilla papereilla halusi, haki ja pääsi yliopistoon. Se oli hänen valintansa, emmekä ole ystävyyttämme tähän lopettaneet.
Hieno defenssi.. Huijaa toki itseäsi..
Et sitten saanut sanottua mitään ;)
ennemmin kuin amk:hon. Eli luulenpa ettet päässyt vaikka hait
olisin yliopistoon hakenut? Valmistuttuani AMK:sta minulla on pätevyys haluamalleni alalle ja työllisyysnäkymät, sekä palkkataso ovat hyvät. Ei minulla ollut minkäänlaista halua lähteä lukemaan vuosiksi yliopistoon jotakin, josta en saa pätevyyttä mihinkään - ainakaan tältä alalta. Jos minua olisi kiinnostanut joku muu ala, olisin sitä ehkä yliopistoon hakeutunut lukemaan, mutta valitsin näin. Ei siinä pitäisi nyt mitään ihmeellistä olla?
Maisteri on yhtä korkea titteli kuin DI. AMK-Insinööri pääsee sitäpaitsi nykyään yleensä vain työnjohtajaksi.