Mulla on ongelma. Kaipaisin kommentteja onko pelkoni edes yhtään aiheellinen. Seurustelen 17 v. kundin kanssa, ollaan seurusteltu puoltoista vuotta. Mä olen vanhempi.
Kundini täyttää kohtapuoliin 18 v. ja baarin ovet aukevat. Mä olen puolestani baarit nähnyt tai siis edellisen eroni aikaan niissä jo tarpeeksi viihtynyt. Asutaan eri paikkakunnilla.
Olen huolissani meidän suhteesta. Mitä sitten kun baarin ovet aukeavat kundilleni? Sekoaako hän täysin toinen toistaan pynttääntyneemmistä tytöistä jotka tyrkyttävät itseään humalassa? Vai pitäisikö vaan uskaltaa luottaa toiseen?
Meillä on ihana suhde ja olen tosi onnellinen. Kundini on se joka on viimeisen vuoden aikana pommittanut minua että saa minut omakseen. Mutta mistä sitä nykyaikana enää tietää kestääkö mikään kun eletään nautintopainotteista aikaa ja haetaan hetken hurmaa?
Olenko aiheetta pelokas?
Kundini täyttää kohtapuoliin 18 v. ja baarin ovet aukevat. Mä olen puolestani baarit nähnyt tai siis edellisen eroni aikaan niissä jo tarpeeksi viihtynyt. Asutaan eri paikkakunnilla.
Olen huolissani meidän suhteesta. Mitä sitten kun baarin ovet aukeavat kundilleni? Sekoaako hän täysin toinen toistaan pynttääntyneemmistä tytöistä jotka tyrkyttävät itseään humalassa? Vai pitäisikö vaan uskaltaa luottaa toiseen?
Meillä on ihana suhde ja olen tosi onnellinen. Kundini on se joka on viimeisen vuoden aikana pommittanut minua että saa minut omakseen. Mutta mistä sitä nykyaikana enää tietää kestääkö mikään kun eletään nautintopainotteista aikaa ja haetaan hetken hurmaa?
Olenko aiheetta pelokas?
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta toisaalta muistan hyvin vielä millaista oli tuon ikäisenä. Ei siinä paljon todelliset murheet päätä vaivanneet. Anna ajan kulua, kyllä huomaat miten käy. Turha tehdä ongelmaa, jos sitä ei ole edes vielä.
mitään etukäteen tiedä, kestääkö suhde vai eikö, eikä mitään muutakaan. Sellaistahan se elämä on.
Ihmisiä tulee ja menee, joku jää, joku jatkaa matkaa. Mitäpä sitä etukäteen miettimään.
Nauti siitä mitä sinulla nyt on. Huominen hoitaa itsensä.
Voi hyvä ihminen!
-Miten sinä aiot elää tätä elämää??
-Ihan oikiasti!!!
Tollasia JOS juttuja ku miettit, ni saat elää "pelko perseessä" koko elämäs, ajattelitko muuten mennä inttiikii sen jäbäs kanssa?? meinaanko sinnehän otetaa tyttöjäkin nykyään..
Voithan sinä ostaa sille kaverilles tutkapannan, niitä saa varmaan hyvin varustetuista eläinliikkeistä..ainakin luulisin..tiiätpä sitte ainakin suunillee "missä sun rakkaasi on" ja hei sen verran voin sanoa kokeneenpana että, se jätkä menee ,jos on mennäksee.ei siinä sun "luulemiset" sitä piettele ,luulempa että päinvastoin..taitaa saava vipinää kinttuihin jos noin omistavaksi alat, katoppa ,ku jokainen täällä elää kuitenki omaa eläämää..
-Sillä näinhän se on....ei ketään ihmistä voi omistaa...voi vain rakastaa..ja toivoa että tuo toinen on rakkautesi arvoinen. Älä kuitenkaan tee nyt "kärpäsestä härkästä" päivä kerrallaan, eiköhän se näin mene, älä pelkää huomista...elä onnellisena juuri tätä päivää!!!