Kaikessa julkisuuskohussa näyttää unohtuvan täysin nykyisen kulttuuriministerin osaaminen ja nimenomaan asiaosaaminen.
Budjettikehyksessä oli ennen niiden ministeriöihin menoa määritelty kunkin toimialan budjettikatto. Kulttuuriministeri sai jakaa tietyn summan oman toimialansa menoihin. Ministeri jakoi oman painotuksensa mukaan rahat tärkeinä pitämiinsä kohteisiin. Kun näihin ei mahtunut opiskelijoille mitään hyvää ja he ovat merkittävä äänestäjäryhmä, käänsi kulttuuriministeri asian päälaelleen. Hän itse unohti opiskelijat omassa budjettiosuudessaan. Julkisuutta hyväksi käyttäen hän sitten vieritti syyn asiasta hallitukselle ja etenkin valtiovarainministerille.
Jos ministeri todella hallitsee asiat, hän tietää, ettei nykyisin onnistu sovitun raamin ylittäminen sooloilemalla. Kysymys kuuluukin, miksei kulttuuriministerille ole tärkeää opiskelijoiden toimeentulo ja valmistuminen.
Jo aiemmin kulttuuriministerin huono asiaosaaminen tuli esiin tekijänoikeuslain kohdalla. Sen lain ansiosta maassa on satojatuhansia nuorisorikollisia.
Budjettikehyksessä oli ennen niiden ministeriöihin menoa määritelty kunkin toimialan budjettikatto. Kulttuuriministeri sai jakaa tietyn summan oman toimialansa menoihin. Ministeri jakoi oman painotuksensa mukaan rahat tärkeinä pitämiinsä kohteisiin. Kun näihin ei mahtunut opiskelijoille mitään hyvää ja he ovat merkittävä äänestäjäryhmä, käänsi kulttuuriministeri asian päälaelleen. Hän itse unohti opiskelijat omassa budjettiosuudessaan. Julkisuutta hyväksi käyttäen hän sitten vieritti syyn asiasta hallitukselle ja etenkin valtiovarainministerille.
Jos ministeri todella hallitsee asiat, hän tietää, ettei nykyisin onnistu sovitun raamin ylittäminen sooloilemalla. Kysymys kuuluukin, miksei kulttuuriministerille ole tärkeää opiskelijoiden toimeentulo ja valmistuminen.
Jo aiemmin kulttuuriministerin huono asiaosaaminen tuli esiin tekijänoikeuslain kohdalla. Sen lain ansiosta maassa on satojatuhansia nuorisorikollisia.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tuohon ei ole mitään lisättävää eikä poisotettavaa. Palautit uskoani kansalaisten kykyyn nähdä olennainen.
Kulttuuriministerin "saavutuksiin" kuuluu mm. 100.000 euron stipendi vähemmistöjen urheilun edistämiseen. Tällaiseen kyllä rahaa riittää, mutta ei opiskelijoille...
Olipa asiallinen kirjoitus, toivottavasti moni löytää tekstisi!
Siinäpä iskit oleelliseen lyhyesti ja napakasti. Hyvä.
Mutta silti olen myös sitä mieltä, että ei tuo Olli Saarelan tyhmien möläysten nostattama kohu ole täälläkään saitille kuulumaton aihe, kuten esim. Oiva Härkönen näkyy närkästyneenä sanovan. Voisin arvostaakin Oivan mielipidettä, jos hän tekisi saman huomion silloin, kun täällä etusivun täyttävät avaukset Lipposesta, Heinäluomasta tai demarien politiikasta, mutta silloin Oiva on hiljaa, ellei itse yhdy niihin, jotka tällä saitilla esitettyinä ovat varmasti asiattomampia kuin nuo kepulaiseen kulttuuriministeriin vääjäämättä kytkeytyvät jutut.
Ylioppilas hallitse valtionvarainministeriötä.
Oikeusministerillä ei ole lakikoulutusta jne.
Esimerkkejä ministeriöistä, joissa virkamiehet ovat aina askeleen edellä, oli sitten kyse tiedoista taikka taidoista.
Ympäripyöreitä puhuvia ministereitä on muutenkin pilvin pimein.
Miksiköhän opintotukiasiat eivät kuulu seiväshyppääjän ministeriön alaisuuteen? Olisi mielestäni loogisempaa niin. Ilmeisesti hallitusneuvotteluissa on päätetty tämä jako vai lieneekö vanhempaa perua mokoma outous?
Opintotukiasiat kuuluvat opetusministeriön hallinnoalaan. Ministeriössä on kaksi ministeriä, opetusministeri Antti Kalliomäki, jolle kuuluu koulutus- ja tiedepolitiikkaan liittyvät asiat, ja kulttuuriministeri Tanja Saarela, jolle kuuluvat sitten muut ministeriön asiat. Suomessa ei ole mitään erillistä kulttuuriministeriötä ja kulttuuriministerin nimikekin on hieman harhaanjohtava.
Silti jako on hieman omituinen; olisiko tarkoituksella annettu opintotukiasiat etukäteen ajatellen heikolle ministerille, kun niitä ei ollut tarkoituskaan korottaa?
Tosiasiassa kulttuuriministeri olisi nytkin voinut asian hoitaa oman menokehyksensä sisällä. Kysymys kuuluukin; eikö hän halunnut asiaa huomioida?
... kiitetty osaavana ja aikaansaavana kulttuuriministerinä.
Kärhämä Heinäluoman kanssa syntyi juuri niistä budjettiriihessä jaettavista ministeriökohtaisten raamien ylittävien rahojen jakamisesta. Tanja olisi halunnut sieltä pienen siivun opiskelijoille. Mutta Heinäluoma jakoi niitä hänelle ja SAK:lle sopiviin tarkoituksiin.
...on kuulunut kehuja muilta kuin saittikepulaisilta.
Sen sijaan moitteita on kuulunut kulttuurihenkilöiltä, urheilumaailmasta, opiskelijoilta ja yleensä sekä oikealta että vasemmalta.
Hallitusta muodostettaessa sovittiin koko hallituskauden menokehyksistä ja niissä pysymisestä.
Hallitus onkin pysynyt menokehyksissä, vaikka vaalien alla monen mieli tekikin ylittää raamit. Karpela-Saarela oli ainut joka teki tuosta hallituksen sisäisestä sopimuksesta poikkeavan esityksen. Sen niin pää- kuin valtionvaraiministeri palauttivat raameihin.
Ylitykset ministeriöiden esityksiin sovitaan eduskunnassa, siellä voidaan lisätä määrärahoja niin opiskelijoille kuin vaikkapa eläkeläisille jos tarpeelliseksi katsotaan. Menneisyyden kepupolitiikkaan, jossa hallituksia kaadetaan jos kaikkia omia toiveita ei saada läpi, ei ole enää paluuta, Oiva hyvä. Tule sinäkin 2000-luvulle sieltä 70 luvun hämärästä
Voi äimän käki, ettekö muista kun tämä kuukasvo Eero TV.ssä sanoi, tässä kiireisessä budjettiriihessä opiskelijoille tarkoitettu rahoitussiivu jäi muiden papereiden alle! Tosi luotettava demari poliitikko.
Panetelkaa vain paljon Kepua ja Saareloita, sen saatte nähdä että panettelunne kääntyy itseänne tiettyjä puolueita vastaan.
Kun suomalaisilta miehiltä on viety munat,sehän taas on maailmanlaajuisesti tiedostettu. Olen iloinen että perhekalleudet ovat joillakin vielä toimivina tallella ja uskaltavat sanoa niinkuin asiat ovat, jopa puolustavat tarvittaessa vaimoa kuten Olli.
Siinä tuli näkyviin kenraali Hägglundin mielipide, olemme vaimon kanssa hyvä taistelupari, taidatkos sen paremmin sanoa yhteen hiileen puhaltavasta avioparista. Olli näytti miten meidän perhe toimii.
...Saarela - julkisuuden. Siinä se on.
Kuten avaaja kirjoitti, kysymys oli Saarelan osalta pelkästä priorisoinnisra. Siinä opiskelijat tulivat sijalla ynnämuut.
...politiikasta mitään !!! ;-)))
http://www.gramex.fi/?mid=538
Mikä on muuttunut ja mikä ei tekijänoikeuslaissa.
Eihän tuosta käy ilmi muuta kuin se miten ääniteteollisuuden etujärjestönä ja artistien välistävetäjänä toimiva gramex asiat selittää.
Asian koko yhteiskunnallinen tai paremminkin sanoen tietoyhteiskunnallinen ulottuvuus ei ratkea tuottajapuolen etuja vahtaamalla. Ei varsinkaan kun nämä edut eivät välttämättä ole yhteneviä edes varsinaisten artistien etuihin.
Ei myöskään selviä se miten teknologiapuoli tulee lakia hyväsikäyttämään. Koska mitään standarsoimisvaatimuksia esim. kopisuokauksille ei ole vaadittu, seurauksena voi olla täysin härski merkkikohtaisiin äänitteisiin päätyminen. Eli kuluttajan on, jos haluaa esim. tietyn taidetekeleen omakseen, ostettava ensin sitä esittämään tarkoitettu tekniikka.
Eli summaten: niin huonosti valmisteltu laki kuin laki ikinä olla voi. JOs joku haluaisi maahan lain joka takaisi vahvimman oikeudet nyt ja hamaan tulevaisuuteen, juuri tällaisen vain yhden osapuolen näkökannat huomioon ottavan tekijänoikeuslain hän säätäisi.
Hyh hyh, Tanja Saarela. Todella hirvittävää.
..lakia ole ollut äänestämässä enemmistö eduskunnasta ja silloin se on kaikkien hyväksyttävä demokratian nimissä. Huom. Eduskunta on korkein päättäjä Suomessa.
... etteikö syntyisi huonoja lakeja. Ei demokratian ja päätösten laadun välillä ole mitään yhteyttä. Sen sijaan lainvalmistelutyöllä on laadun kanssa paljonkin tekemistä. Ja tekijänoikeuslain valmistelusta on kai tekeillä oikein kirjakin -- se oli niin poikkeuksellisen määrätietoisesti vahvimpien ehdoilla tehty lainvalmistelutyö.
Demokratiassa on mahdollista että tehdään poliitiisia lehmänkauppoja tai että hallitukset pidetään pystyssä sillä keinolla ettei puututa hallituskumppanin virheisiin. Ministerit voivat nykyisin luottaa eduskunnan lojaalisuuteen. Se on demokratian heikkous. Ja todellisuudessa sitten tapahtuu tällaisia täydellisiä vallankäytön kyvyttömyyttä osoittavia tapauksia kuin tämä Saarelan läpiajama tekijänoikeuslaki. Laki joilla ei varsinaisten tekijöiden kannalta ole muuta seurausta kuion se että he vastaisuudessa ovat yhä täydellisemmin omistajayhtiöidensä armoilla ja jonka seurauksena tietoyhteiskunnan varsinaiset ongelmat jätetään suurten tuottajayhtiöiden etujen varjoon.
Heinäluoma on vain ylioppilas, Saarela on sentään hankkinut itselleen ammatinkin vaikka ex-missi onkin. heinäluoma ei ole ex-missi, mutta sak-taustalla ei ole tarvinnut muuta opetella kun kusetusta.
Onko se heinäluoma ollut aiemmin edes eduskunnassa, ja heti muka vaativimpiin ministerisalkkuihin käsiksi. liekö tuo tietää, edes mikä on otto ja pano. heh heh
... tietää mikä on otto ja pano?
... Aktia pankissa!
Mistä tietää ettei ministeri osaa asioitaan?
Kun lukee erään toisen urallaan räpiköineen naisministerin, nimittäin Arja Alhon muistelmakirjan "Kafka kävi meillä" hämmästyy miten naisressukan kokemisen perusjäsennys on ollut: pärjäänkö minä nyt tässä, selviänkö tästä, osaanko tämän-ja-tämän? Ihan kuin joku jossain olisi asettanut normit ja vaatimukset, ja naisen koko huomio keskittyisi omaan suoriutumiseen, yritykseen olla pätevä ja pärjätä miesten maailmassa.
Hassu juttu, mutta niin se vain on. Kafka-kirjassa ei ole sivua jolta tämä peruskokemus ei kävisi ilmi.
Niin sen on täytynyt olla Saarelankin uralla. Claes Andersson kertoi aamu-tv:n "Jälkiviisaat"-ohjelmassa kuinka kulttuuriministeri oli saaput esittämään aihettaan täydelliesti valmistuneena, virkamiestensä preppaamana ja paksu paperipino varustuksenaan, yrittäen vaikuttaa mahdollisimman tietävältä ja asiansa hallitsevalta... eikö olekin itse asiassa ihan kammottavaa? Miksi meillä täytyy ministeriksi valita joku joka ei osaa alaansa vaan jolle osaamisesta ja pärjäämisestä tulee itsetarkoituksellinen näytelmä?
Mitä siitä nyt tulisi, jos ministereiksi valittaisiin asiantuntijoita - kaikki aika menisi virkakamiesten kanssa tapellessa ja mukatärkeiden yksityiskohtien hionnassa.
Selvä kaksijako on osoittautunut hyödylliseksi. Ensinnä virkamiehet (joskus seassa on joku asiantuntevakin, uskokaa tai älkää!) valmistelevat ja kertovat ministerille tarvittavat faktat ja perustiedot, myös mahdollisen liikkumavaran.
Toiseksi ministeri käyttää kaikkia poliitikonavujaan ja vie asiat eteenpäin, tarvittaessa ulkoista asiantuntija-apua käyttäen.
Ei ministerin tarvitse olla asiantuntija muulla alalla kuin asioiden-eteenpäin-viemisen-alalla, eli politiikassa.