Nyt äkkiä kertokaa Hortonista

Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova, toisen silmän seutuun paikantuva päänsärky, joka ilmenee 15 minuutista 3 tuntiin kestävinä kohtauksina.

Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia oireita kuten kasvojen hikoilu, silmän punoitus, kyynelvuoto, mustuaisen koon pieneneminen, silmäluomen roikkuminen tai nenän tukkoisuus. Kohtaukset esiintyvät viikkojen tai jopa kuukausien mittaisina sarjoina, joiden välillä voi olla vuosien tauko. Kroonisessa muodossa remissio vaihe on alle 2 viikkoa. Noin 10 %:lla potilaista on krooninen muoto, joka voi olla krooninen alusta asti tai muuntunut sarjoittaisesta muodosta krooniseksi. Sarjoittaisessa muodossa sarjan käynnistymisen on todettu liittyvän valoisuuden muutoksiin vuodenkierron mukaan.

Särky alkaa yleensä 20–40 ikävuoden välillä ja on miehillä 3–5 kertaa niin yleinen kuin naisilla. Taudinkuvassa ei ole eroa miesten ja naisten välillä. Taipumus sarjoittaiseen päänsärkyyn on todettu perinnölliseksi.



Kohtaus alkaa ilman ennakko-oireita ja kipu yltyy nopeasti (5–10 minuutissa) erittäin kovaksi.
Kipua voisi kuvata repiväksi, polttavaksi tai läpitunkevaksi, "kuin joku poraisi silmään". Kipu tuntuu kovimmalta silmän seudussa, mutta voi heijastua päälaelle, poskeen tai leukaan. Kohtauksen aikana sarjoittaisesta päänsärystä kärsivä on yleensä motorisesti levoton eli kävelee edestakaisin tai istuu huojuttaen yläkehoa. Talvella kylmä pakkasilma saattaa lievittää kipua. Kipu on lähes poikkeuksetta toispuoleinen ja uusiutuu yleensä samalla puolella. Kipu vaihtaa puolta sarjasta toiseen pienellä osalla.

Oireiden kirjo (kyynelvuoto, kirkas nenäerite, nenän tukkoisuus, silmäluomen roikkuminen, mustuaisen pienentyminen) on kullekin tyypillinen. Kohtaukset esiintyvät enimmäkseen yöllä usein samanpituisen unijakson jälkeen. Päiväunet voivat myöskin laukaista kohtauksen. Sarjan aikana kohtauksen voi laukaista alkoholi, histamiini ja tietyt verisuonia laajentavat lääkkeet (mm."nitrot").Saunominen saattaa laukaista kohtauksen sarjan aikana.