Ammattilainen ei aja ESP-ajonvakautus päällä:
ESP on turvallisuutta!.
224769
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Näyttäisi pikemminkin siltä, että ammattilaiset ymmärtävät riskit ja ESP:n arvon hieman paremmin, kuin itsestään liikoja luulevat teiniviixet ja keski-iän kriisissään uhoavat kääkät.
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Ari Vatanen patisti Suomea antamaan veroetuja turvallisille autoille/1135221756345
"Rattimiesten" jutuista käy hyvin ilmi, kuinka helppoa on ummistaa silmänsä tosiasioilta. Ajonopeuden nosto vähentää riskejä (vähemmän aikaa tien päällä -> pienempi riski ajaa kolari / törmätä hirveen) yms. perusteluja, joita ei luulisi yli kymmenvuotiaan suusta kuulevansa.
onhan tässä aina taustalla myös se perinteinen pihlajanmarjojen happamuus eli mitä mulla (vanhassa tuontiautossa tms.) ei ole, sitä ei kukaan tarvitse.
Väitän, että rattimiehet ja -naiset ovat nimenomaan niitä, jotka Eivät Ummista Silmiään tosiasioilta.
Nopeuden nostaminen liikenteessä - vähemmän aikaa liikenteessä - ei välttämättä Pienennä Riskiä, mutta todennäköisyysoppiin perustuen se Pienentää Todennäköisyyttä. Tämä pätee ainakin hirvionnettomuuksiin, muut ylinopeudesta "aiheutuvat" onnettomuudet saattavat lisääntyä.
Mikä ero sitten on rattimiehellä verrattuna vähemmän rattimieheen? Auto ja liikenne ovat yleisimmin osa rattimiesten toimeentuloa, eli ei mikään vähäpätöinen asia. Ja jos kilometrejä tulee vuodessa 60 - 100 tkm, se on hieman eri juttu kuin 5 - 15 tkm. Ajaminen on Taito ja Taito Karttuu Tekemällä.
No normaalin liikenteen mukana tarvittava taito ei tietyn rajan jälkeen enää paljon kartu. 30.000 vuodessa muutaman vuoden ajan, ja taidot on ihan samat. Liikenteen mukaan ajaminen on helppo taito.
Paljon enemmän ajamalla karttuu enää ylimielisyys. Siviililiikenteessä ei tarvita rallitaitoja, tärkeimmät taidot ovat rauhallisuus, muiden huomiointi ja oman kaluston kunnossa pitäminen. Rattimihet ovat ylimielisiä, piittaamattomia ja pitävät itseään parempina.
Hirvien esiintymisen todennäköisyys ei oleellisesti vaihtele sen hirvialuevaaran sisällä ei ajallisesti eikä paikallisesti, eli se hirvi voi tulla mistä kohdasta vain milloin vain. Muutaman sekunnin säästö hirvivaara-alueen nopeammin taittamisessa ei siinä paljoa merkitse.
Nopeuden nostaminen jopa nostaa törmäämisen todennäköisyyttä, koska hirvellä on vähemmän aikaa auton huomaamisesta sen tieltä juoksemiseen, ja samoin auto kulkee pidemmän matkan kuljettajan reaktioajan ja auton pysähtymisen vaatimana aikana.
Parempi vain sinunkin pysyä siellä ratin takana, ja jättää todennäköisyyslaskenta niille, jotka siitä jotain ymmärtävätkin.
se todennäköisyyslaskennan kurssi. Toisaalta tuo "todennäköisyysoppi" voi olla näitä "Esson baarin" oppeja, joista taas ei kannata kiistellä.
" Hirvien esiintymisen todennäköisyys ei oleellisesti vaihtele sen hirvialuevaaran sisällä ei ajallisesti eikä paikallisesti, eli se hirvi voi tulla mistä kohdasta vain milloin vain."
Jos alueella on 100 km/h nopeusrajoitus ja alueen pituus on 5 km, sen läpiajamiseen kuluu 3 minuuttia. Auto kulkee 27,8 m/s. Hirvet liikkuvat (yleensä) hämärän aikaan, mutta vaikka liikkuisivat valoisaankin, se tulee metsästä/pusikosta/näköesteestä. Jos tuosta paikasta on havaintopaikkaan 100 m ja reaktio tulee 1 s havainnosta, niin jarrutukseen jää 72,2 m. Hölkkäävä hirvi ehtii aika hyvin alta pois ja vaikka jäisi keskelle tietä, niin törmäyksen voi välttää. Mutta - kuinka usein tilanne on tällainen? Hirvihän voi tulla milloin vain mistä vain.
Jospa nopeus tuon alueen ohittamiseen olisikin 160 km/h, jonka kaikilla nykyautoilla pääsee? Alueen ohitus kestäisi 1,88 minuuttia. Jos äskeinen tilanne tulisi vastaan? Auto kulkisi 44,4 m/s. Havaintopaikalta kohtauspaikkaan kestäisi 2,25 s. Hirven nopeus esim. 20 km/h. Metsän reunasta tielle 20 m. Hirven nopeus 5,55 m/s, tielle aikaa 3,6 s. Eli auto ajaisi komeasti ohi ja voisi hirvelle nostaa kättä.
Todennäköisyys joutua hirvionnettomuuteen pienenee 100% varmuudella, mutta eri asia on se, jos ja kun siihen joutuu, millaista jälkeä syntyy. Että opettele laskemaan ennenkuin piruilet.
"todennäköisyysoppi" toimia.
Mietihän sitä kakkosesimerkkiäsi. Siihen pätee täsmälleen sama huomautus kuin edelliseenkin: "Hirvihän voi tulla milloin vain mistä vain".
Mikäli autoilija tai hirvi eivät tee mitään törmayksen estämiseksi, törmäys tapahtuu jos auto ja hirvi esiintyvät n.4-5 neliömetrin alueella yhtäaikaisesti. Tämä ei riipu siitä millä vauhdilla auto tai hirvi tuohon paikkaan ovat saapuneet. (Törmäyksen voimakkuuteen nopeuksilla on sensijaan suuri vaikutus.) Tässä oletuksena on että hirvet liikkuvat tuolla alueella satunnaisesti, eikä autoilija ole niiden liikkeistä tietoinen (eli hänenkin liikkeensä tuolla tienpätkälla voidaan olettaa tässä mielessä satunnaiseksi).
Se että näkyvyyttä eteenpäin sekä metsänreunasta tielle on riittävästi antaa tietysti aikaa vaikuttaa 'samassa paikassa samaan aikaan' olemisen todennäköisyyteen.
Päätös siitä mitä autoilija hirvihavainnon jälkeen tekee, painaako kaasua vai jarrua tai ei mitään, olisi tehtävä kohtalaisen nopeasti. Tarvittavat tilannearviot ja matemaattiset laskelmat eivät suurimmalta osalta ihmisiä tapahdu sekunnissa tai parissa. Jarruttaminen vähentää mahdollisen törmäyksen voimakkuutta ja antaa lisää harkinta-aikaa, joten se lienee tilanteessa yleisimmin tehty valinta.
100 km/h nopeudella pysäytysmatka lienee hyvillä renkailla luokkaa n.75m havainnosta (reaktioaika 1 s). Vastaava matka 160 km/h nopeudesta olisi siis n.165m havainnosta.
Se että hirvialueen ohittaminen esim hitaasti kävelemällä johtaa hirvihavaintoon todennäköisemmin kuin kaasu pohjassa autolla ajaen on sitten taas aivan toinen juttu. Kävellen havaittu hirvi ja kävelijä ovat ajallisesti minuuttien päässä 'sama paikka samaan aikaan' tilanteesta silloin kun tilanne autolla kaahatessa on jo siinä hilkulla.
Juuri kohtaamisen satunnaisuus ja ennakoimattomuus tukee todennäköisyyttä: mitä enemmän alueella vietät aikaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä törmäät. Mutta toinen juttu todellakin on, millaisin seurauksin.
Tuon edellisen viestini viimeinen kappale ei sitten oikein auennut. Eli tuon 'samaan aikaan samassa paikassa' merkitystä pitänee tarkentaa.
No, otetaanpas vielä kerran:
Aikaisemmassa esimerkissäsi oletit hirven liikkuvan n 5.5 m/s. Oletetaan että tuon hirven pituus on samaa luokkaa kuin auton leveys eli n. 2 m. Hirvi siis ylittää tuon 'törmäyskaistan' n. 0,3 sekunnissa.
Törmäys tapahtuu mikäli auto ja hirvi ovat samaan aikaan samassa paikassa. Keulatörmäyksessä tuo 'sama paikka' tarkoittaa aluetta jossa hirven jokin osa on sinä aikana kun auton keula ylittää tuon alueen.
Nopeudella 100 km/h (27,5 m/s)
auto kulkee tuossa 0,3 s ajassa n. 8,3m. Jos huomiodaan vain keulatörmäys tuo 'sama paikka' on siis n 16,6 neliömetriä.
Auton kulkiessa 160km/h (44,5 m/s) auto kulkee tuossa samassa ajassa (0,3s) n. 13,4 m.'Sama paikka' on siis vastaavasti 26,8 neliömetriä.
Jos edelleen oletetaan hirvien liikkuminen tietyllä alueella satunnaiseksi. Törmäys tapahtuu mikäli hirvi tai osa siitä esiintyy ensimmäisessä tapauksessa 16,6 neliön osalla tuota aluetta ja toisessa tapauksessa 26,8 neliön osalla hirvialuetta.
Tuo 'saman paikan' suureneminen nopeuden seurauksena lisää törmäystodennäköisyyttä saman verran kuin nopeuden suurenemisen aiheuttama alueella vietetyn ajan pieneneminen vähentää sitä.
Eli, mikäli kuljettaja tai hirvi eivät puutu tapahtumien kulkuun, törmäystodennäköisyys on riippumaton nopeudesta.
Jos nopeus on alhainen, niin törmäyksen todennäköisyyteen ehtii vaikuttaa jarruttamisella ja/tai ohjauksella. Nopeuden kasvaessa törmäystodennäköisyys lähenee em. teoreettisia lukuja.
tuohon edelliseen. Unohdin huomioida auton leveyden. Hirven osa turvasta takajalkoihin on siis törmäysalueella 0.6 s. Tämä tuplaa nuo alueet, mutta ei vaikuta todennäköisyyksien suhteisiin.
No, nuo edelliset laskelmat sopivat lähinnä moottoripyöriin.
Asia ei kuitenkaan muutu: nopeus ei vaikuta törmäystodennäköisyyteen.
hienoa että joku osaa sentään laskea. Alkuperäisen viestin lähettänyt ei ole paljoakaan matematiikkaa lukenut - tai sitten kysymyksessä on provokaatio, koska ei huomioinut lainkaan nopeuden lisäävän alan tai etäisyyden vaikutusta.
Tuo pinta-alajuttu on aika käsittämätön. Otetaanpa vertailuun toisenlainen esimerkki. Oletetaan siis että hirvi kulkee tasaiseen tahtiin, satunnaisesti, esiintyvyys alueella on tietty määrä (joten tienylityksiä alueen vaikutusalueella on tietty määrä jossakin ajassa). Auto kulkee tasaista nopeutta "alueen" läpi.
Toisessa tapauksessa on sota-alue. Vaarallinen paikka, eikö totta. Alueella lentää luoteja satunnaisesti - oletetaan näin. Samoin pommeja putoaa satunnaisesti - oletetaan myös näin. Niitä ei ole kohdistettu osumaan mihinkään, vaan niitä vain lentää ja tippuu. Tehtävänä on kulkea tuon alueen läpi. Kysymys kuuluu: Juoksetko vai käveletkö. Miksi?
minulla siinä olisi, nuo nykyaseiden luodithan ylittäisivät alueen niin nopeasti etteivät ne ehtisi minuun törmätä.;-)
Pahempi olisi jos nuo riitapukarit käyttäisivät jousipyssyä, nuoli kun hitaampana viipyisi alueella pitemmän ajan, joten sen todennäköisyys törmätä meikäläiseen olisi paljon suurempi. ;-)
Toisaalta siinä autoesimerkissä hirven kyllä oikeasti kannattaisi juosta tien yli mahdollisimman nopeasti jottei jäisi jonkun kaaharin yliajamaksi.
Kummallista eikös vain?
ottaen tuossa autoesimerkissä huomioin vain keulakolarin, koska sen todennäköisyys on ylivoimaisesti suurempi kuin hirven juokseminen päin autoa. Myös keulakolarin seuraukset ovat ne mitä yleisesti miellämme hirvikolarina. Tuskin itsekään pelkäät joutuvasi hirven ylijuoksemaksi.
Todennäköisyys hirven törmäämisestä auton kylkeen määräytyy juuri mainitsemallasi tavalla. (Tosin ei se hirvi käytännössä kyllä juokse päin autoasi vaikka jättäisit sen sinne vuodeksi parkkiin.)
Tuossa sotaesimerkissä juokseminen luodin kylkeen on äärimmäisen epätodennäköistä (ja seurauksilta vähäistä) verrattuna tulilinjalle joutumisen todennäköisyyteen (ja seurauksiin). Se mikä tuossa esimerkissä pistää töppösiin vipinää on siis juuri pelko tuosta jälkimmäisestä tapauksesta.
Todennäköisyys siihen että olisin tulinjalla ei riipu siitä kuinka kovaa luoti kulkee. (Vrt. hirven todennäköisyys joutua auton eteen ei riipu auton nopeudesta.)
Koska luoteja kulkee kulkureittini yli n kpl aikayksikössä satunnaisissa kohdissa, todennäköisyys osumasta on jokaisen laukauksen osalta sama. Siis mitä vähemmän aikaa vietän alueella sitä vähemmän laukauksia ja pienempi todennäköisyys saada luoti kylkeen. Joten eikun juoksuksi vaan. (Tosin juoksisin tuossa tilanteessa ilman näin syvällisiä pohdintojakin.)
Siinä autoesimerkissä tuo sama pätee hirveen, jos se jää tielle toljailemaan niin ennemmin tai myöhemmin joku 160 km/h ajava todennäköisyyslaskija tulee sen kylkeen.
että jokaiselle metrillä on mahdollisuus osua hirveen. Eli oli vauhtisi sitten 1-∞ km/h, jokaisella metrillä hirvi voi osua kohdalle. Laskit todennäköisyyttä, mutta todennäköisyys on vain teoreettiinen seikka. Ja toiseksi: kyllähän se varmasti voi pienentyä 100%:n varmuudella, mutta jos arvo pienenee vaikka 0,00000000001^∞, niin pienenee se silloinkin 100 prosentin varmuudella. Tällaisessa asiassa teoria on laiha lohtu kun kohdallesi osuu se todennäköisyys osua hirveen. Silloin on kyse omasta ajonopeudestasikin, ja -ironista kyllä- on sitä todennäköisempää, että selviät hengissä kolarista mitä pienempi nopeutesi on ollut. Eli hirvi-alueen kannattaa ohittaa maltillisilla nopeuksilla. Sinulle minulla on vain se sanottava, että todennäköisyytesi lasku on aika irrelevantti, kun se missä se toimii on niin laaja. Ja sekin, että hirvi ei katso missä kohdassa se ylittää tien autoilijaan nähden. Tämä pohdinta ei tarvinnut laskuja, vaan vähän maalaisjärkeä.
voi puuttua tilanteeseen, sillä sen silmä ei tutkitusti näe sitä 80:äkään kulkevaa autoa, eli vaihtoehdot koskevat vain kuljettajaa....en jaksa pohtia vaikuttaisiko se mitenkään niihin todennäköisyyksiin, mutta sivuhuomautuksena sanon sen. Ja se on fakta, eli ainakin siinä ettei hirvi näe sitä 160km/h kaahaavaa autoilijaa on 100 prosenttia. Mutta en nyt tässä sano, että kaikkien pitäisi ajaa korkeintaan viittäkymppiä, että hirvikin näkisi väistää. :D
Autoista pitäisi poistaa tuollaiset kaahailuun innostavat vempelleet, ja rakentaa autot niin että kuski varoo tekemästä virheitä ,tietäen että jos kolarin ajaa henki menee.Jos esimerkiksi ajaa rajua ylinopeutta ,auto ottaa ohjat käsiinsä ,ja ohjaa auton kuskin räpiköinnistä huolimatta ,ja muita tiellä likkujia häiritsemättä päin puuta tai kallioleikkausta.Jos kuski vielä törmäyksestä selviää hoitaa seuraava järjestelmä kaaharin lopullisesti.Olkoon se vaikka EMV.
eeäspeellä ei aja ne joilla sitä ei ole
sama kuin että vakionopeussäätöä ja ilmastointia ei käytä ne joiden autossa sitä ei ole, mutta muut kyllä käyttää
apulaitteet ovat tarpeellisia sellaisille, jotka ajavat muutaman tuhat kilometriä vuodessa. Hyväkuntoisilla, sulilla ja valaistuilla teillä, kaupunkien ympäristössä, viidenkympin rajoituksilla. Kun sieltä lähtee ajamaan mutkaisille, liukkaille, polanteisille ja lumisille teille, on syytä olla espit kunnossa.
käytät sitä espiä. Minullakin on sellainen, mutta en osaa sitä käyttää.
On aina otettava huomioon Suomen erityisolosuhteet. Kyselythän osoittavat, että Suomessa on ainoastaan keskimääräistä paljon parempia autoilijoita, joten kaikki aitoa ajamisen nautintoa haittaavat neitivarusteet kuten lukkiutumattomat jarrut, ohjaustehostimet, turvavyöt, suuntavilkut, sivupeilit, luistonestot, talvirenkaat, huurteenpoistot, tuulilasinpyyhkimet, ilmastoinnit, hands freet, turvatyynyt, turvakorit, lastenistuimet yms. ovat täysin turhia oloissamme.
Jos jotkut näistä turhakkeista on asennettu autoosi, niin älä nyt hyvä ihminen ainakaan hyväksy niitä ja vältä niiden käyttöä sen minkä poliisilta pystyt.
Kyllä minunkin mielestäni kaikkiin pyöriin vaikuttavat nestetoimiset levyjarrut ovat täysin turha varuste.
Ja aatella! Jotkut asentavat syksyisin autoihinsa jopa talvirenkaat!
Kyllä tosimies ajaa kaljuilla kesärenkailla ympäri vuoden.
Sitäpaitsi tosimies pärjäisi pimeälläkin vanhalla kunnon karbidivalolla ,eikä tarvitse näitä nykyajan humputuslamppuja.
Se on niin ,että nopeat refleksit rules.