Honda civic tuning

Tuning-auton helmalevitykset kannattaa tehdä pellistä. Pelli on muovia kestävämpää, helpompaa työstää ja näyttää alkuperäisemmältä. Etenkin auton omasta helmapellistä muotoiltuna on levitys linjakkaan näköinen ja varmasti samaa sävyä muun auton kanssa.

Kulmahiomakoneella vain sivuhelma auki alhaalta ja molemmista päistä. Sitten tartut alareunaan kiinni ja nostat pellin törröttämään suoraan sivulle.

Sitten spoileria värkkäämään.

Ota 200 litran öljytynnyri - mieluiten tyhjä - ja halkaise se pituussuunnassa kahtia. Nosta puolikas takaluukun kannelle poikittain, kupe-ra puoli taaksepäin. Tällöin kovera puoli näyttää eteenpäin. Poraa sitten alareunaan 10 kpl. 4 mm:n reikiä niin, että reiät lävistävät myös takaluukun kannen. Kiinnitä mahdolli-simman pitkillä 4 mm:n pop-niiteillä. Ruuve-jakin voi käyttää, mutta popparit ovat virta-viivaisemmat.

Jos spoileri tuntuu ajossa liian ottavalta, voit leikata sitä yläpuolelta matalammaksi. Tällöin kuitenkin menetetään iso osa spoilerin tuomasta ulkonäkölisästä. Jos siis haluat säilyttää äreämmän lookin, leikkaamisen sijaan poraa spoilerin läpi pieniä reikiä.

Poraa reikä kerrallaan ja kokeile, milloin ottavuus ja ilmanvastus ovat oikeassa suhteessa. Aikaa menee, mutta lopputulos on sitten yksilöllisesti räätälöity. Jos oikein tarkka haluaa olla, voi käyttää oikein pientä terää ja porata aina reiät molemmille puolille yhtä aikaa. Näin tasapaino säilyy, eikä auton ympärille kerry haitallista turbulenssia.

Toisesta puolikkaasta saat etuspoilerin, jonka voit vastaavalla tavalla kiinnittää etupusku-riin. Sitä on kuitenkin pakko leikata matalammaksi, ettei spoileri raavi maata. Maavaraa kannattaa jättää vähintään 5 cm, ellet sitten aja jatkuvasti sileillä radoilla.

Molempien etuspoilerin päätyihin on vielä leikattava halkaisijaltaan n. 10 cm:n aukot, jotta ilma saadaan ohjatuksi auton sivuille. Kokonaan päätypeltejä ei voi poistaa, ettei tynnyri menetä muotoaan.

Rei'istä voi vielä ohjata ilman jarrujen jäähdyttämiseen. Sopivat mutkat on helppo modifioida esim. räystäskourun syöksytorvesta - siinä on jo valmiiksi sopiva mutka molemmissa päissä!

Väliin jäävän suoran putkiosan voi hyödyntää avarampaa pakoputkistoa rakennellessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pakoputken päähän, jossa on syytä olla vähintään 25 % enemmän halkaisijaa kuin muussa putkessa, mielellään enemmänkin, jotta pakokaasu pääsee jakaantumaan mahdollisimman laajalle alueelle eikä jää tukkeeksi putken päähän.

Vielä parempi on, jos putken saisi jaettua kahdeksi. Sopivaa jakoputkea voi olla vain vaikea löytää. Ihanteellisin ratkaisu olisivat sivuputket. Ne ovat myös ulkonäöllisesti tasapainoisen näköiset, vallankin jos ovat tehdyt samasta syöksytorvesta, mistä jarrujen jäähdytyskin.

Tässä vaiheessa kannattaa uhrata hetki aikaa myös moottorin hengityksen parantamiselle. Kun rälläkkä on jo hollilla, kannattaa leikata n. 10 x 10 cm aukko konepeltiin siihen koh-taan, johon ilmanputsarin torvi loppuu. Aukon päälle saa peltisestä rikkalapiosta scoopin. Rikkalapion voi kiinnittää esim. varrestaan ruuveilla tai popniiteillä. Virtaviivaisempi toki tulee, jos irrottaa varren ja liimaa scoopin paikalleen. Ruuvikiinnitys on kuitenkin kisa-käytössä varmempi.

Mikäli nurkissa on edelleen tyhjiä tynnyreitä, niiden päädyistä leikkaamalla saa virtaviivaiset koristekapselit, jotka saa kiinnitettyä tukevasti, kun poraa niihin neljä oikean kokoista reikää ja kiristää ne pyöränmuttereilla levypyörän ja muttereiden väliin. Näin varmistetaan niiden pysyminen kiinni rajussakin ulosajossa.

Jarrujen jäähdytystä varten on porattava kap-seleihin reiät. Reikien poraamisessa on oltava tarkkana, jotta pyörien tasapaino säilyy.

Muutenkin tasapainotukseen on syytä kiinnittää huomiota. Tasapainotuksen kannalta on karvanoppien silmälukua syytä tarkkailla kriittisellä silmällä. Noppa on yleensä tehtaan jäljiltä aivan poissa balanssista, sillä kuutioissa on usein yhdellä sivulla vain yksi silmä, kun jollain toisella sivulla niitä voi olla jopa kuusi. Kisakäytössä kannattaa joka sivulta poistaa kaikki ykkösen ylittävät silmäluvut. Samalla noppa myös kevenee. Siviiliajossa tällainen on kuitenkin turhan askeettista.

Arpakuutioita ostaessa kannattaa preferoida (=vittu, pitää sikasiistinä) mahdollisimman suuria kuutioita. Esim 6:n tuuman kuutiot ovat kaksi kertaa sigamageemmat kuin 3-tuumaiset, sillä kuutiotuumiahan ei voita mikään (1,5-litraisten isolohko-Civic-miesten varma tieto).

Kuutioiden silmäluvun voi tasoittaa esimerkiksi siten, että kaikilla sivuilla on kolme silmää. Tämä on yleensä hyvä kompromissi mukavuuden ja urheilullisuuden välillä. Tällöin jää vielä kol-me silmää käyttämättä.

Ylimääräiset silmät kannattaa säilyttää varaosina, sillä silmävauriot ovat yllättävän yleisiä.

Wunderbaumista kannattaa karsia ylimmät oksat, pois, jotta painopiste saadaan alemmaksi. Suorituskykyyn tällä on vain vähän vaikutusta, sillä ylimmät oksat ovat pinta-alaltaan pienet eivätkä sisällä kovinkaan runsaasti hajuepiteeliä.

Tässä vaiheessa ei ole enää syytä olla puuttu-matta alustaankaan. Spoilereiden avulla ajettavuus on jo parantunut, mutta nopea kaarreajo vaatii vielä alustan madaltamista. Helpoimmin tämä käy laskemalla renkaiden il-manpaineet puoleen. Samalla rengas levenee, pito paranee ja auto irtoaa viivalta nopeammin. Tällöin alusta muuttuu kuitenkin helposti veltoksi, joten keinoa ei kannata käyttää kuin kiihdytyskisoissa.

Kaarreajossa tarvitaan jäykkää alustaa, jonka saa helpoiten nostamalla ilmanpaineet selvästi yli autonrengasalan yleisten suositusten. Ilmanpaineiden nosto ei samalla tavalla korota autoa kuin niiden lasku, joten tästä ei ole yleensä kuin hyvää sanottavaa: kovat paineet tekevät renkaasta liukkaamman, jolloin takavetoisilla autoilla saadaan sladeihin näyttävyyttä, ja etuvetoisilla nakkikioskiefekti paranee. Monttuihin ajettaessa kovat renkaan myös irrottavat tehokkaasti haitallista amalgaamia. Samalla kuljettaja kevenee.

Paras lopputulos saadaan kuitenkin vasta madaltamalla alustaa. Mitään alustasarjaa ei yleensä tarvita, vaan yhdelläkin alustalla tullaan toimeen, jos vain jousia ei lyhennetä liikaa. Kaksi kierrosta on maksimi, mutta kannattaa aloittaa maltillisemmin, ettei alustasta tule liian matala. Usein on käynyt niin, että liian urheilullista alustaa rakennettaessa onkin huomattu, etteivät pyörät enää ota maahan kiinni.

Tästäkin selviää, kun vaihtaa pyöräkoon suuremmaksi, esim. 14–tuumaiseksi. Tällöin vaivalla tekemämme kapselit eivät kuitenkaan enää sovi!

Toki renkaan voi myös vaihtaa korkeaprofiilisemmaksi, mutta ulkonäkö muuttuu helposti mauttomaan suuntaan. On siis syytä madaltaa maltillisesti, niin välttyy monelta harmilta. Tietysti, jos olet sijoittanut alustasarjaan, voit kokeilla erilaisia vaihtoehtoja.

Alustan madaltamista muuten helpottaa, jos joku auton jousista on jo valmiiksi poikki – seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota jo auton ostovaiheessa.

Jos olet aikeissa nostaa auton perää, ei kannata lyhentää kuin etujousia. Monet näkevät paljon vaivaa madaltaessaan ensin koko alustan ja nostaessaan sitten perää. Samaan lopputulokseen pääsee kuitenkin myös sillä, että lyhentää vain etujouset ja jättää takajousituksen ennalleen. Tämä on kokeiltu juttu ja toimii varmasti.

Sitten enää kalvoa tuulilasiin, jarrurummut kirkkaan punaisiksi ja baanalle.

Ja lopuksi vielä vinkki: jos lippalakki on rajussa kiihdytyksessä kääntynyt väärin päin, sen saa korjattua seuraavalla tavalla: lakin lippa leikataan varovasti irti aivan juurta myöten. Irrotettua lippaa kuljetetaan 180 astetta lakin ympärillä ja ommellaan lippa kiinni lakin toiselle puolelle.

Mikäli epäilet ompelutaitojasi, voit myös pyytää kartturia pitämään lakkia lujaa paikoillaan samalla, kun itse pyörähdät pystyakselisi ympäri saman 180 astetta. Tämä toimenpide vaatii kuitenkin käytännössä aina autosta poistumisen.

J. kirjoitti:

Tuning-auton helmalevitykset kannattaa tehdä pellistä. Pelli on muovia kestävämpää, helpompaa työstää ja näyttää alkuperäisemmältä. Etenkin auton omasta helmapellistä muotoiltuna on levitys linjakkaan näköinen ja varmasti samaa sävyä muun auton kanssa.

Kulmahiomakoneella vain sivuhelma auki alhaalta ja molemmista päistä. Sitten tartut alareunaan kiinni ja nostat pellin törröttämään suoraan sivulle.

Sitten spoileria värkkäämään.

Ota 200 litran öljytynnyri - mieluiten tyhjä - ja halkaise se pituussuunnassa kahtia. Nosta puolikas takaluukun kannelle poikittain, kupe-ra puoli taaksepäin. Tällöin kovera puoli näyttää eteenpäin. Poraa sitten alareunaan 10 kpl. 4 mm:n reikiä niin, että reiät lävistävät myös takaluukun kannen. Kiinnitä mahdolli-simman pitkillä 4 mm:n pop-niiteillä. Ruuve-jakin voi käyttää, mutta popparit ovat virta-viivaisemmat.

Jos spoileri tuntuu ajossa liian ottavalta, voit leikata sitä yläpuolelta matalammaksi. Tällöin kuitenkin menetetään iso osa spoilerin tuomasta ulkonäkölisästä. Jos siis haluat säilyttää äreämmän lookin, leikkaamisen sijaan poraa spoilerin läpi pieniä reikiä.

Poraa reikä kerrallaan ja kokeile, milloin ottavuus ja ilmanvastus ovat oikeassa suhteessa. Aikaa menee, mutta lopputulos on sitten yksilöllisesti räätälöity. Jos oikein tarkka haluaa olla, voi käyttää oikein pientä terää ja porata aina reiät molemmille puolille yhtä aikaa. Näin tasapaino säilyy, eikä auton ympärille kerry haitallista turbulenssia.

Toisesta puolikkaasta saat etuspoilerin, jonka voit vastaavalla tavalla kiinnittää etupusku-riin. Sitä on kuitenkin pakko leikata matalammaksi, ettei spoileri raavi maata. Maavaraa kannattaa jättää vähintään 5 cm, ellet sitten aja jatkuvasti sileillä radoilla.

Molempien etuspoilerin päätyihin on vielä leikattava halkaisijaltaan n. 10 cm:n aukot, jotta ilma saadaan ohjatuksi auton sivuille. Kokonaan päätypeltejä ei voi poistaa, ettei tynnyri menetä muotoaan.

Rei'istä voi vielä ohjata ilman jarrujen jäähdyttämiseen. Sopivat mutkat on helppo modifioida esim. räystäskourun syöksytorvesta - siinä on jo valmiiksi sopiva mutka molemmissa päissä!

Väliin jäävän suoran putkiosan voi hyödyntää avarampaa pakoputkistoa rakennellessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pakoputken päähän, jossa on syytä olla vähintään 25 % enemmän halkaisijaa kuin muussa putkessa, mielellään enemmänkin, jotta pakokaasu pääsee jakaantumaan mahdollisimman laajalle alueelle eikä jää tukkeeksi putken päähän.

Vielä parempi on, jos putken saisi jaettua kahdeksi. Sopivaa jakoputkea voi olla vain vaikea löytää. Ihanteellisin ratkaisu olisivat sivuputket. Ne ovat myös ulkonäöllisesti tasapainoisen näköiset, vallankin jos ovat tehdyt samasta syöksytorvesta, mistä jarrujen jäähdytyskin.

Tässä vaiheessa kannattaa uhrata hetki aikaa myös moottorin hengityksen parantamiselle. Kun rälläkkä on jo hollilla, kannattaa leikata n. 10 x 10 cm aukko konepeltiin siihen koh-taan, johon ilmanputsarin torvi loppuu. Aukon päälle saa peltisestä rikkalapiosta scoopin. Rikkalapion voi kiinnittää esim. varrestaan ruuveilla tai popniiteillä. Virtaviivaisempi toki tulee, jos irrottaa varren ja liimaa scoopin paikalleen. Ruuvikiinnitys on kuitenkin kisa-käytössä varmempi.

Mikäli nurkissa on edelleen tyhjiä tynnyreitä, niiden päädyistä leikkaamalla saa virtaviivaiset koristekapselit, jotka saa kiinnitettyä tukevasti, kun poraa niihin neljä oikean kokoista reikää ja kiristää ne pyöränmuttereilla levypyörän ja muttereiden väliin. Näin varmistetaan niiden pysyminen kiinni rajussakin ulosajossa.

Jarrujen jäähdytystä varten on porattava kap-seleihin reiät. Reikien poraamisessa on oltava tarkkana, jotta pyörien tasapaino säilyy.

Muutenkin tasapainotukseen on syytä kiinnittää huomiota. Tasapainotuksen kannalta on karvanoppien silmälukua syytä tarkkailla kriittisellä silmällä. Noppa on yleensä tehtaan jäljiltä aivan poissa balanssista, sillä kuutioissa on usein yhdellä sivulla vain yksi silmä, kun jollain toisella sivulla niitä voi olla jopa kuusi. Kisakäytössä kannattaa joka sivulta poistaa kaikki ykkösen ylittävät silmäluvut. Samalla noppa myös kevenee. Siviiliajossa tällainen on kuitenkin turhan askeettista.

Arpakuutioita ostaessa kannattaa preferoida (=vittu, pitää sikasiistinä) mahdollisimman suuria kuutioita. Esim 6:n tuuman kuutiot ovat kaksi kertaa sigamageemmat kuin 3-tuumaiset, sillä kuutiotuumiahan ei voita mikään (1,5-litraisten isolohko-Civic-miesten varma tieto).

Kuutioiden silmäluvun voi tasoittaa esimerkiksi siten, että kaikilla sivuilla on kolme silmää. Tämä on yleensä hyvä kompromissi mukavuuden ja urheilullisuuden välillä. Tällöin jää vielä kol-me silmää käyttämättä.

Ylimääräiset silmät kannattaa säilyttää varaosina, sillä silmävauriot ovat yllättävän yleisiä.

Wunderbaumista kannattaa karsia ylimmät oksat, pois, jotta painopiste saadaan alemmaksi. Suorituskykyyn tällä on vain vähän vaikutusta, sillä ylimmät oksat ovat pinta-alaltaan pienet eivätkä sisällä kovinkaan runsaasti hajuepiteeliä.

Tässä vaiheessa ei ole enää syytä olla puuttu-matta alustaankaan. Spoilereiden avulla ajettavuus on jo parantunut, mutta nopea kaarreajo vaatii vielä alustan madaltamista. Helpoimmin tämä käy laskemalla renkaiden il-manpaineet puoleen. Samalla rengas levenee, pito paranee ja auto irtoaa viivalta nopeammin. Tällöin alusta muuttuu kuitenkin helposti veltoksi, joten keinoa ei kannata käyttää kuin kiihdytyskisoissa.

Kaarreajossa tarvitaan jäykkää alustaa, jonka saa helpoiten nostamalla ilmanpaineet selvästi yli autonrengasalan yleisten suositusten. Ilmanpaineiden nosto ei samalla tavalla korota autoa kuin niiden lasku, joten tästä ei ole yleensä kuin hyvää sanottavaa: kovat paineet tekevät renkaasta liukkaamman, jolloin takavetoisilla autoilla saadaan sladeihin näyttävyyttä, ja etuvetoisilla nakkikioskiefekti paranee. Monttuihin ajettaessa kovat renkaan myös irrottavat tehokkaasti haitallista amalgaamia. Samalla kuljettaja kevenee.

Paras lopputulos saadaan kuitenkin vasta madaltamalla alustaa. Mitään alustasarjaa ei yleensä tarvita, vaan yhdelläkin alustalla tullaan toimeen, jos vain jousia ei lyhennetä liikaa. Kaksi kierrosta on maksimi, mutta kannattaa aloittaa maltillisemmin, ettei alustasta tule liian matala. Usein on käynyt niin, että liian urheilullista alustaa rakennettaessa onkin huomattu, etteivät pyörät enää ota maahan kiinni.

Tästäkin selviää, kun vaihtaa pyöräkoon suuremmaksi, esim. 14–tuumaiseksi. Tällöin vaivalla tekemämme kapselit eivät kuitenkaan enää sovi!

Toki renkaan voi myös vaihtaa korkeaprofiilisemmaksi, mutta ulkonäkö muuttuu helposti mauttomaan suuntaan. On siis syytä madaltaa maltillisesti, niin välttyy monelta harmilta. Tietysti, jos olet sijoittanut alustasarjaan, voit kokeilla erilaisia vaihtoehtoja.

Alustan madaltamista muuten helpottaa, jos joku auton jousista on jo valmiiksi poikki – seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota jo auton ostovaiheessa.

Jos olet aikeissa nostaa auton perää, ei kannata lyhentää kuin etujousia. Monet näkevät paljon vaivaa madaltaessaan ensin koko alustan ja nostaessaan sitten perää. Samaan lopputulokseen pääsee kuitenkin myös sillä, että lyhentää vain etujouset ja jättää takajousituksen ennalleen. Tämä on kokeiltu juttu ja toimii varmasti.

Sitten enää kalvoa tuulilasiin, jarrurummut kirkkaan punaisiksi ja baanalle.

Ja lopuksi vielä vinkki: jos lippalakki on rajussa kiihdytyksessä kääntynyt väärin päin, sen saa korjattua seuraavalla tavalla: lakin lippa leikataan varovasti irti aivan juurta myöten. Irrotettua lippaa kuljetetaan 180 astetta lakin ympärillä ja ommellaan lippa kiinni lakin toiselle puolelle.

Mikäli epäilet ompelutaitojasi, voit myös pyytää kartturia pitämään lakkia lujaa paikoillaan samalla, kun itse pyörähdät pystyakselisi ympäri saman 180 astetta. Tämä toimenpide vaatii kuitenkin käytännössä aina autosta poistumisen.

Lue lisää

Just joo...

Varmaan tulee tosi hieno...
Meinasin kyllä ihan jotain muuta...

Maili on: [email protected]